Kristalliakku ?

Täältä löytyy päällisin puolin puoleettoman tuntuinen testivideo: https://powerforum.co.za/topic/548-lead-crystal-are-they-really-as-good-as-their-claims/ Videolla ei muuten edes vilahda akku, vain testaajan naama, käytetty dataloggeri ja testitulokset Excelinä.

Yhdessä kohtaa videota kerrotaan, ettei tavallisella laturilla täysin tyhjäksi purettu akku latautunut. Victronin laturilla kuitenkin onnistui. Ei siis kuitenkaan tarvittu akkuvalmistajan omaa erikoistuotetta. Kaiken kaikkiaan testitulokset olivat aika vakuuttavan oloisia.

"Tutuilla on usein hajonneet akut jo 2-3 vuodessa, yleensä ne ovat olleet AGM-akkuja. " Minulle kävi juuri näin. Parin v kuluttua jouduin vaihtamaan kalliit Martiniquelta hankitut AGM-akut. Arvelin, että syy oli jatkuvat lyhyet lataukset, jolloin akut todellisuudessa eivät tulleet koskaan ladatuksi. Bilteman AGM:t ovat kestäneet hyvin yli 2x pitempään kun ovat aina täysin ladattuna. Tai sitten on jokin muu selitys ja syy?.
Kristalliakun Ah:n kalleus tasoittuu, jos sen saa vauriotta tyhjentää täysin. Vetuksen 100 Ah syväpurkaus- "marine" akuista maksoin tänä vuonna 230/ kpl. Käytettävissä oleva Ah hinta on melkein sama mutta tilantarve ja luultavasti paino kristalliakjuilla olisi edullisempi.

Tässä linkissä mielenkiintoinen tutkimus AGM akuista labratestien mainos puheet vs totuus käytännössä

https://www.practical-sailor.com/issues/37_53/features/Fighting-Sulfation-in-AGMs_11691-1.html

Aikanopeasti alkaa akkut hiipumaan jos ei saa täyteen ladattua aina purkausten jälkeen, ei tuota käytössä kyllä suoraa huomaa, mutta ei syytä epäillä näiden testausta.

Itselläni noita lifeline akkuja kolmessa eri pankissa ja startti pankki meni vainajaksi 9 vuoden jälkeen, muut pelittävät vielä, nyt 10 vuosi käyttö akuissa ja keulapotkuri / ankkurivinssi pankissa. Laturina victron phoneix 50A ja lataus säädin katsoo mihin syöttä latausta.

LRC kirjoitti:

Tässä linkissä mielenkiintoinen tutkimus AGM akuista labratestien mainos puheet vs totuus käytännössä

https://www.practical-sailor.com/issues/37_53/features/Fighting-Sulfation-in-AGMs_11691-1.html

Aikanopeasti alkaa akkut hiipumaan jos ei saa täyteen ladattua aina purkausten jälkeen, ei tuota käytössä kyllä suoraa huomaa, mutta ei syytä epäillä näiden testausta.

Itselläni noita lifeline akkuja kolmessa eri pankissa ja startti pankki meni vainajaksi 9 vuoden jälkeen, muut pelittävät vielä, nyt 10 vuosi käyttö akuissa ja keulapotkuri / ankkurivinssi pankissa. Laturina victron phoneix 50A ja lataus säädin katsoo mihin syöttä latausta.

Lue lisää

Ja pääkoneen oma laturi 70 - 170A max riippuu kovasti koneen kieroksista

seppomartti kirjoitti:

"Tutuilla on usein hajonneet akut jo 2-3 vuodessa, yleensä ne ovat olleet AGM-akkuja. " Minulle kävi juuri näin. Parin v kuluttua jouduin vaihtamaan kalliit Martiniquelta hankitut AGM-akut. Arvelin, että syy oli jatkuvat lyhyet lataukset, jolloin akut todellisuudessa eivät tulleet koskaan ladatuksi. Bilteman AGM:t ovat kestäneet hyvin yli 2x pitempään kun ovat aina täysin ladattuna. Tai sitten on jokin muu selitys ja syy?.
Kristalliakun Ah:n kalleus tasoittuu, jos sen saa vauriotta tyhjentää täysin. Vetuksen 100 Ah syväpurkaus- "marine" akuista maksoin tänä vuonna 230/ kpl. Käytettävissä oleva Ah hinta on melkein sama mutta tilantarve ja luultavasti paino kristalliakjuilla olisi edullisempi.

Lue lisää

Kaikki akut kestävät täysin tyhjennyksen (siis koko kapasiteetin käytön, mutta ei välttämättä jännitteen viemistä nollaan), mutta kaikilla lyijypohjaisilla akuilla se kuluttaa akkua kohtuuttomasti.

Tässä toinen datasheetti tuolle kristalliakulle: http://lead-crystalbatteries.co.uk/images/docs/Data/12V/BLC6_CNFJ-200.pdf

Sen mukaan akku kestääkin "vain" 2300 60% ja 1500 80% sykliä. 100% syklejä se kestää 600, 40% 3400 ja 20% 6000. Noista voi laskea, että elämänsä aikana akusta saa 100% sykleillä 600C, 80% sykleillä 1200C, 60% sykleillä 1400C, 40% sykleillä 1400C ja 20% sykleillä 1200C. Toisin sanoen 20-80% antaa suunnilleen saman kokonaisampeerimäärän, mutta 100% vain puolet.

Trojan T-105:lle vastaavat arvot ovat 80% 750 sykliä, 60% 1000, 40% 1500 ja 20% 3000 sykliä. Siitä siis saa elämänsä aikana 80% sykleillä 600C, 60% 600C, 40% 600C ja 20% 600C. Siis aivan sama käyttääkö 20% ja 80% sykliä. 100% arvoa ei anneta, mutta silläkin saanee satojaC.

Pitää tietysti huomata, että syklikäyrästöt perustuvat sykleihin, joissa akku ladataan heti täyteen purun jälkeen. Akun seisottaminen lähes tyhjänä lyhentää sen ikää aivan eri tahtiin. Mutta onhan akku tietysti noissa 80% sykleissä keskimäärinkin aika tyhjä eli ei tuo Trojankaan nopeasti hajoa siitä, että se roikkuu alle 50% varauksessa.

"Vaikka kesässä purjehtisi 100 vrk, ei siis yhdessä kaudessa saisi kuin 50 sykliä. 2400 sykilä olisi siis n. 50 vuotta. Varmasti akku on hajonnut jo moneen kertaan muusta syystä ennen tuota."

Eräillä sivuilla sanotaan akun normaaliksi käyttöiäksi 10v ja optimaalisella latauksella sekä pienemmällä purkamisasteella 12-18v. Samalla sanotaan, että käytöstä riippuen on mahdollista päästä jopa 8000 sykliin.

lyijykristalli kirjoitti:

"Vaikka kesässä purjehtisi 100 vrk, ei siis yhdessä kaudessa saisi kuin 50 sykliä. 2400 sykilä olisi siis n. 50 vuotta. Varmasti akku on hajonnut jo moneen kertaan muusta syystä ennen tuota."

Eräillä sivuilla sanotaan akun normaaliksi käyttöiäksi 10v ja optimaalisella latauksella sekä pienemmällä purkamisasteella 12-18v. Samalla sanotaan, että käytöstä riippuen on mahdollista päästä jopa 8000 sykliin.

Lue lisää

Jäi sanomatta, että normaali starttiakkukin kestää yhtä kauan starttiakkuna. Hupiakut ovat lyhytikäisempiä. Mikä on jännitearvo, minkä alle hupiakkua ei saisi päästää purkautumaan, jotta sen käyttöikä pysyisi järjellisenä?

lyijykristalli kirjoitti:

Jäi sanomatta, että normaali starttiakkukin kestää yhtä kauan starttiakkuna. Hupiakut ovat lyhytikäisempiä. Mikä on jännitearvo, minkä alle hupiakkua ei saisi päästää purkautumaan, jotta sen käyttöikä pysyisi järjellisenä?

Lue lisää

Minulla ei kyllä ole ollut eroa startti- ja hupiakun kestävyydessä eli kymmenisen vuotta tuntuu molemmat kestävän. Nykyinen hupiakku on tosiaan starttiakku, tosin "super heavy duty", joka taitaa olla joku standardi.

Autoistani vähintään yön seisonnan jälkeen olen mitannut yleensä n. 12,3 V lepojännitteen ja ne ovat kestäneet 10 vuotta, joten ainakaan se ei vielä ole kovinkaan vahingollinen taso. Se vastaa n. 50% varaustasoa. Tasan 12 V on enää n. 25% varaustaso, joten sen alle ei ainakaan ole syytä mennä ja olisi syytä pian ladata akku.
Huomaa, että nuo ovat lepojännitteitä. Vaikkapa kylmäkompuran käydessä jännite laskee pari kymmenystä. Huomaa myös, että akkujänniteen mittaus on tarkkaa puuhaa. Yleismittareillakin tulee helposti parin kymmenyksen virhe, puhumattakaan veneen viisarimittareista tai mittaristoissa olevista jännitenäytöistä.

no onhan tuo aivan eri hintaluokassa. Kristalliakku 4,5€/Ah, Trojan ~2€/Ah

Joo kaksi tarvitaan. Kapasiteetti ilmoitetaan yleensä 20h purkauksella eli tuo on 225 Ah.

Entäpä jonkun sähköauton akku?

100Ah litiumakku on hinnaltaan n. 2000. Se rajoittaa merkittävästi.

seppomartti kirjoitti:

100Ah litiumakku on hinnaltaan n. 2000. Se rajoittaa merkittävästi.

Saahan noita LifePO4-akkuja 100 Ah koossa tonnilla tai jopa 500:lla. Vaatii lisäksi jännitevahdin, sillä LifePO4 on laakista vainaa, jos menee alijännitteelle.

Jos oikeasti harkitsee maksavansa 4,5 €/Ah, LifePO4 on jo harkinnan arvoinen. Todennäköisesti niiden hinnat laskevat vielä reilusti ja ainakaan itse en vielä harkitsisi noihin siirtymistä, jos akku nyt pitäisi vaihtaa.

Noiden merkittävin etu on se, että ne vastaanottavat täyttä virtaa millä tahansa varaustasolla eli lataus täyteenkin onnistuu nopeasti. Eivät myöskään kärsi vajaana olosta, mutta tosiaan aivan tyhjäksi ei saa päästää.

Joakim1 kirjoitti:

Saahan noita LifePO4-akkuja 100 Ah koossa tonnilla tai jopa 500:lla. Vaatii lisäksi jännitevahdin, sillä LifePO4 on laakista vainaa, jos menee alijännitteelle.

Jos oikeasti harkitsee maksavansa 4,5 €/Ah, LifePO4 on jo harkinnan arvoinen. Todennäköisesti niiden hinnat laskevat vielä reilusti ja ainakaan itse en vielä harkitsisi noihin siirtymistä, jos akku nyt pitäisi vaihtaa.

Noiden merkittävin etu on se, että ne vastaanottavat täyttä virtaa millä tahansa varaustasolla eli lataus täyteenkin onnistuu nopeasti. Eivät myöskään kärsi vajaana olosta, mutta tosiaan aivan tyhjäksi ei saa päästää.

Lue lisää

toi hyvä varauksen vastaanottokyky on ehkä tärkein syy miksi haluaisin veneeseeni litium-akut. Tällä hetkellä tilanteena, että akusto ottaa vastaan max 30A vaikka laturin teho 115A, josta se tippuu nopeasti ~20A tasoon. Tämä tilanteessa jossa 180Ah:n akustosta on purettu jo noin puolet.

Misse__ kirjoitti:

toi hyvä varauksen vastaanottokyky on ehkä tärkein syy miksi haluaisin veneeseeni litium-akut. Tällä hetkellä tilanteena, että akusto ottaa vastaan max 30A vaikka laturin teho 115A, josta se tippuu nopeasti ~20A tasoon. Tämä tilanteessa jossa 180Ah:n akustosta on purettu jo noin puolet.

Lue lisää

Aika huonot ovat sitten akkusi tai lataussysteemi. Kyllä se mun ainakin 8-vuotias 180 Ah akku ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa, jos akku ei ole melko täysi. 50% varaustasoon toi ei ole mennyt ainakaan muutamaan vuoteen, mutta tuolla 60-70% alueellakin siis pääsee 60 A virtaan. 20 A tulee sitten jossain 80-90% välillä.

Aiemmin virrat olivat selvästi pienempiä, mutta silloinkin kyllä hetken aikaa tuli se 60 A. Jännite oli mielestäni turhan alhainen, vaikka VP:n keltainen haistelupiuha oli vedetty hupiakulle. Tasan 14 V täydellä akulla ja selvästi vähemmän suuremmilla latausvirroilla. Laitoin diodin haistelupiuhaan ja latausreleen, joka ohittaa latausdiodin, kun jännite nousee tarpeeksi. Tuo kutakuinkin tuplasi latausvirrat. Nyt tulee akulle ~14 V heti kun laturin teho riittää ja 14,4 V täydellä akulla.

Milläs Joakim mittailee noita varaustasoprosenttejaan?

Isoantilla kirjoitti:

Milläs Joakim mittailee noita varaustasoprosenttejaan?

Omatekoinen akkumonitori, joka laskee virtoja ja mittaa napajännitteen molemmista akuista.

Joakim1 kirjoitti:

Aika huonot ovat sitten akkusi tai lataussysteemi. Kyllä se mun ainakin 8-vuotias 180 Ah akku ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa, jos akku ei ole melko täysi. 50% varaustasoon toi ei ole mennyt ainakaan muutamaan vuoteen, mutta tuolla 60-70% alueellakin siis pääsee 60 A virtaan. 20 A tulee sitten jossain 80-90% välillä.

Aiemmin virrat olivat selvästi pienempiä, mutta silloinkin kyllä hetken aikaa tuli se 60 A. Jännite oli mielestäni turhan alhainen, vaikka VP:n keltainen haistelupiuha oli vedetty hupiakulle. Tasan 14 V täydellä akulla ja selvästi vähemmän suuremmilla latausvirroilla. Laitoin diodin haistelupiuhaan ja latausreleen, joka ohittaa latausdiodin, kun jännite nousee tarpeeksi. Tuo kutakuinkin tuplasi latausvirrat. Nyt tulee akulle ~14 V heti kun laturin teho riittää ja 14,4 V täydellä akulla.

Lue lisää

Onko sulla tuosta kytkennästä kaavio jossakin? Ynnä osaluettelo. Kiinnostaisi kun itsellä vähän samaa ongelmaa VP 2020:n kanssa. Edellinen omistaja oli yrittänyt taklata ongelman AGM akuilla ja alkavat olla 4 vuotiaina jo vainaat

MitenKytkit kirjoitti:

Onko sulla tuosta kytkennästä kaavio jossakin? Ynnä osaluettelo. Kiinnostaisi kun itsellä vähän samaa ongelmaa VP 2020:n kanssa. Edellinen omistaja oli yrittänyt taklata ongelman AGM akuilla ja alkavat olla 4 vuotiaina jo vainaat

Lue lisää

Veneessä oli vakiona jakodiodi. Kytkin Bilteman erotusreleen https://www.biltema.fi/vapaa-aika/caravan-tarvikkeet/sahkotarvikkeet-12-V/erotusrele-2000024038 hupiakun diodin yli. Lisäsin sen miinusjohtoon diodin, jotta kytkee vasta suuremmilla jännitteillä kiinni ja auki. Muuten jäi vetämään moottorin sammuttua turhan pitkäksi aikaa virtaa vieden.

Tietysti tuohon voisi laittaa tavallisenkin releen, joka vetää kun koneessa on virta päällä, mutta sen läpi menisi sitten myös starttivirtaa hupiakusta ellei jotenkin keksi kytkentatapaa, jossa vasta koneen käydessä rele vetää. Idea on siis, ettei starttiakun latausjännite nouse turhan paljoa, vaan se menee diodin läpi aina.

Keltainen haistelujohto oli jo valmiiksi vedetty hupiakun -napaan. Laitoin siihen muistaakseeni kaksi schottky diodia sarjaan (yhdellä ei tullut riittävää vaikutusta). Diodin suuntaa en muista, mutta kokeilemalla selvitin sen ja alunperin mietin laittaa molempiin suuntiin rinnakkain, mutta se ei ollut tarpeen.

Sitten on tietysti syytä varmistaa, ettei latauskaapelistossa ole turhia jännitehäviöitä. Vaikka tuo haistelujohto ne pääsosin kompensoi, tuntuu jännitehäviöt kuitenkin vaikuttavan akulle tulevaan napajännitteeseen.

Tattis, pitää tutkailla ja miettiä miten itse tekee. Itsellä nykyinen vene ollut vasta kaksi kesää ja ei ole tullut tuota puolta tutkittua niin paljoa kun näyttää asialliselta ja 2000-luvun vene.

Tosin suurempi murhe taitaa olla jääkaappiboksi jonka kansi varmaan vuotaa lämpöä melko reilusti ja sen takia kompressori käy turhan paljon. No jotain hommaa kevääksi.

Joakim1 kirjoitti:

Aika huonot ovat sitten akkusi tai lataussysteemi. Kyllä se mun ainakin 8-vuotias 180 Ah akku ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa, jos akku ei ole melko täysi. 50% varaustasoon toi ei ole mennyt ainakaan muutamaan vuoteen, mutta tuolla 60-70% alueellakin siis pääsee 60 A virtaan. 20 A tulee sitten jossain 80-90% välillä.

Aiemmin virrat olivat selvästi pienempiä, mutta silloinkin kyllä hetken aikaa tuli se 60 A. Jännite oli mielestäni turhan alhainen, vaikka VP:n keltainen haistelupiuha oli vedetty hupiakulle. Tasan 14 V täydellä akulla ja selvästi vähemmän suuremmilla latausvirroilla. Laitoin diodin haistelupiuhaan ja latausreleen, joka ohittaa latausdiodin, kun jännite nousee tarpeeksi. Tuo kutakuinkin tuplasi latausvirrat. Nyt tulee akulle ~14 V heti kun laturin teho riittää ja 14,4 V täydellä akulla.

Lue lisää

Sinun kannattaisi tsekata akun tositila ominaispainomittarilla.

Tavallinen 180 Ah akku ei missään tapauksessa ota 60-70% varaustasolla vastaan 60 ampeeria. Kokemukseni mukaan latausvirta yhtä tuollaista akkua kohden on max. 30A jos lähtötaso on 60% varaus.
On ehkä mahdollista että virtaa saa menemään johonkin vanhaan akkuun enemmänkin mutta siitä osa muuttuu lämmöksi, ei varaukseksi.

Kun lataan 3×140 Ah:n akustoa niin paketin lämmöntuotto on selvästi havaittavissa. Monitori kai luulee jokaisen ampeerin menneen varaukseksi.
Tämän olen päätellyt siitä että 100% varauksella irroittaessani veneen maasähköstä ja lähdettyäni koneajoon niin moottorin laturi jatkaa vielä kauan jotain 9-15A latausta. Sama tapahtuu jos sammutan ja käynnistän maasähkölaturin uudestaan. Akusto ei siten ole niin täysi kuin mitä Mastervolt -monitori väittää.
Monitoreihin luottaminen pilannee vuosittain satoja veneakkuja. Siksi ominaispainomittari.

Joakim1 kirjoitti:

Aika huonot ovat sitten akkusi tai lataussysteemi. Kyllä se mun ainakin 8-vuotias 180 Ah akku ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa, jos akku ei ole melko täysi. 50% varaustasoon toi ei ole mennyt ainakaan muutamaan vuoteen, mutta tuolla 60-70% alueellakin siis pääsee 60 A virtaan. 20 A tulee sitten jossain 80-90% välillä.

Aiemmin virrat olivat selvästi pienempiä, mutta silloinkin kyllä hetken aikaa tuli se 60 A. Jännite oli mielestäni turhan alhainen, vaikka VP:n keltainen haistelupiuha oli vedetty hupiakulle. Tasan 14 V täydellä akulla ja selvästi vähemmän suuremmilla latausvirroilla. Laitoin diodin haistelupiuhaan ja latausreleen, joka ohittaa latausdiodin, kun jännite nousee tarpeeksi. Tuo kutakuinkin tuplasi latausvirrat. Nyt tulee akulle ~14 V heti kun laturin teho riittää ja 14,4 V täydellä akulla.

Lue lisää

Hmm, ilmeisesti ongelma liian matala latausjännite. Normaalisti laturi puskee ~13.8volttia, siis hupiakulta mitattuna. Pitää tsekkailla katoaako jännite matkalla jonnekin, vai onko noin matala laturin päässä.

Kyseessä on lyijyakku, kuten nimestä ilmenee.
Kristalli on mainio keksintö markkinointimielessä, sehän on koostumukseltaan jotain maa-alkalin silikaattia, kuten lasikin, ja on seoksena lähes kaikissa geeliseoksissa, itse sähköiseen prosessiin se ei osallistu.

Tai metamfetamiini.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Tai metamfetamiini.

Tämäkö oli sinun antisi tähän aiheeseen?

Ihmetyyys kirjoitti:

Tämäkö oli sinun antisi tähän aiheeseen?

Kristalli-sanan merkitykseen se on.

Ihmetyyys kirjoitti:

Tämäkö oli sinun antisi tähän aiheeseen?

Mistäs se torpedo nikissä?
Haave siitä, että haarojen välissä alkaisi vielä joskus jotakin tapahtumaan.

haaveita kirjoitti:

Mistäs se torpedo nikissä?
Haave siitä, että haarojen välissä alkaisi vielä joskus jotakin tapahtumaan.

Jokainen näköjään assosio asioita omien ongelmiensa kautta. Toivottavasti saat sen kuntoon joskus.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Kristalli-sanan merkitykseen se on.

Kärkkäästi olit avautumassa tuolla toisessa ketjussa numerohörhöön suhtautumisessa.
Aktiivisuutesi näyttää olevan aivan omaa luokkaansa, joten kannattaa jättää ainakin nämä älyttömyydet vähemmälle.

Mikäpä se sinäkin olet toisen aivoituksia arvostelemaan?

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Mikäpä se sinäkin olet toisen aivoituksia arvostelemaan?

Tarkoitus olikin selvittää missä vaiheessa pystyt lopettamaan, mutta näyttää siltä ettet voi olla postaamatta viimeistä sanaa.
Tuosta käyttäytymismallista voi helposti päätellä missä mennään.

Ihmetyyys kirjoitti:

Tarkoitus olikin selvittää missä vaiheessa pystyt lopettamaan, mutta näyttää siltä ettet voi olla postaamatta viimeistä sanaa.
Tuosta käyttäytymismallista voi helposti päätellä missä mennään.

Lue lisää

Et ilmeisesti ole huomannut, että kirjoittelet ainakin kahden eri henkilön kanssa :D
Tyrnäväntorpedo on ilmiö.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Et ilmeisesti ole huomannut, että kirjoittelet ainakin kahden eri henkilön kanssa :D
Tyrnäväntorpedo on ilmiö.

Onko joku siis kaapannut sinun nimimerkkisi, sillä nuo jotkut kommentit eivät vaikuttaneet lainkaan ”normaaleilta”, jos sallit tuon sanan käytön.?

Ihmetyyys kirjoitti:

Onko joku siis kaapannut sinun nimimerkkisi, sillä nuo jotkut kommentit eivät vaikuttaneet lainkaan ”normaaleilta”, jos sallit tuon sanan käytön.?

Miltä torpedolta kysyt?
Minä olen sen nimimerkin käytön aloittanut, mutta en pistä pahakseni, jos joku muu pitää sitä niin hyvänä, että haluaa käyttää sitä. Keksin uuden, jos alkaa ottaa päähän.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Miltä torpedolta kysyt?
Minä olen sen nimimerkin käytön aloittanut, mutta en pistä pahakseni, jos joku muu pitää sitä niin hyvänä, että haluaa käyttää sitä. Keksin uuden, jos alkaa ottaa päähän.

Lue lisää

Ok, minä luovutan.

Millä tuosta säästää satasia? Ko. akku oli tuolla siis 57 € halvempi, mutta sen kuljetus Suomeen maksaa 66€. Lisäksi saattavat periä Suomen ALV:n Saksan sijaan, jolloin hintaerosta lähtee 16 € pois.

Kahden kuljetus maksaa 115 €, joten ei silläkään tule säästöä.

Joakim1 kirjoitti:

Millä tuosta säästää satasia? Ko. akku oli tuolla siis 57 € halvempi, mutta sen kuljetus Suomeen maksaa 66€. Lisäksi saattavat periä Suomen ALV:n Saksan sijaan, jolloin hintaerosta lähtee 16 € pois.

Kahden kuljetus maksaa 115 €, joten ei silläkään tule säästöä.

Lue lisää

Bauhausin 100Ah huoltovapaa märkä lyijy-kalsium akku maksoi tänään 79 (vai 89?) eli varsin iso hintaero kideakkuun. Kuten aikaisemmin joku ehdotti, pitäisi mieluummin käyttää termiä kideaskku koska kristalli merkitsee lyijylasia. Myös ominaisuuksien selostuksissa puhutaan ladattaessa ja purkaantuessa kiteytymisestä. Ihme, että kiteitynyt elektrolyytti toimii?.

seppomartti kirjoitti:

Bauhausin 100Ah huoltovapaa märkä lyijy-kalsium akku maksoi tänään 79 (vai 89?) eli varsin iso hintaero kideakkuun. Kuten aikaisemmin joku ehdotti, pitäisi mieluummin käyttää termiä kideaskku koska kristalli merkitsee lyijylasia. Myös ominaisuuksien selostuksissa puhutaan ladattaessa ja purkaantuessa kiteytymisestä. Ihme, että kiteitynyt elektrolyytti toimii?.

Lue lisää

Myyvempäähän se crystalin kääntäminen kristalliksi on, kun oikea käännös on kide. Markkinoinnin kannalta sanoisin jopa onnistuneeksi.

myyvä.temppu kirjoitti:

Myyvempäähän se crystalin kääntäminen kristalliksi on, kun oikea käännös on kide. Markkinoinnin kannalta sanoisin jopa onnistuneeksi.

Kristalli tarkoittaa myös muuta kuin lasia. Se tarkoittaa myös kidettä. Käännös on siis oikea.

Kevarimopo kirjoitti:

Kristalli tarkoittaa myös muuta kuin lasia. Se tarkoittaa myös kidettä. Käännös on siis oikea.

Katat kidelasit pöytään juhlapäivänä ja sytytät kidelamput?. Kideradio oli varsin yksinkertainen ja antennina toimi vesiränni mutta emme kutsuneet kristalliksi, minkä käytöltä soisi nykynuorison varjeltuvan.

seppomartti kirjoitti:

Katat kidelasit pöytään juhlapäivänä ja sytytät kidelamput?. Kideradio oli varsin yksinkertainen ja antennina toimi vesiränni mutta emme kutsuneet kristalliksi, minkä käytöltä soisi nykynuorison varjeltuvan.

Lue lisää

Miten suhtaudut röntgenkristallografiaan? Onko sillä tarkoitus löytää sopivat astiat ruokapöytään?

Kevarimopo kirjoitti:

Miten suhtaudut röntgenkristallografiaan? Onko sillä tarkoitus löytää sopivat astiat ruokapöytään?

Röntgenkristallografia ei oikeastaan olekaan suomea, vain suomeksi englannista translitteroitu sana.

Siinä vuorikristallin kohdalla alkavat käsitteet mennä sekaisin. Kvartsi, eli vuorikristalli on kiteistä ainetta siinä kun lasi on amorfista. Suomen yleiskieli käsittää kristallin lasina, ei kiteenä. Fysiikka käsittelee nimiä toisin perustein.

olomuodot kirjoitti:

Röntgenkristallografia ei oikeastaan olekaan suomea, vain suomeksi englannista translitteroitu sana.

Siinä vuorikristallin kohdalla alkavat käsitteet mennä sekaisin. Kvartsi, eli vuorikristalli on kiteistä ainetta siinä kun lasi on amorfista. Suomen yleiskieli käsittää kristallin lasina, ei kiteenä. Fysiikka käsittelee nimiä toisin perustein.

Lue lisää

No noin minäkin ketjun alussa ajattelin, mutta kielitoimiston sanakirjan mukaan kristalli on myös kiteen synonyymi.

olomuodot kirjoitti:

Röntgenkristallografia ei oikeastaan olekaan suomea, vain suomeksi englannista translitteroitu sana.

Siinä vuorikristallin kohdalla alkavat käsitteet mennä sekaisin. Kvartsi, eli vuorikristalli on kiteistä ainetta siinä kun lasi on amorfista. Suomen yleiskieli käsittää kristallin lasina, ei kiteenä. Fysiikka käsittelee nimiä toisin perustein.

Lue lisää

Kristalli on lainasana, mutta puhutaan myös aineen kristallimuodosta jne. Kide on varmaan enemmän suomen kieltä, mutta onhan ruorikin lainasana. Kristalli tuskin suomen kielessä on lasiakaan tarkoittanut kovin kauan.

Kevarimopo kirjoitti:

Kristalli on lainasana, mutta puhutaan myös aineen kristallimuodosta jne. Kide on varmaan enemmän suomen kieltä, mutta onhan ruorikin lainasana. Kristalli tuskin suomen kielessä on lasiakaan tarkoittanut kovin kauan.

Lue lisää

Puhutaan kidesokerista mutta ei kristallisokerista. Kristallikruunussa on hiottua lasia. Tuntuisi oudolta puhua kidekruunusta. Suom-engl sanakirjan mukaan kide on crystal. Lainasanat ovat melko usein epäjohdonmukaisia. Esimerkkinä tuo manitsemasi ruori on johdettu englantilaisesta sanasta rudder tai ruotsalaisesta roder, joista kumpikin tarkoittaa peräsintä eikä pelkkää rattia/ruorirattia.

olomuodot kirjoitti:

Röntgenkristallografia ei oikeastaan olekaan suomea, vain suomeksi englannista translitteroitu sana.

Siinä vuorikristallin kohdalla alkavat käsitteet mennä sekaisin. Kvartsi, eli vuorikristalli on kiteistä ainetta siinä kun lasi on amorfista. Suomen yleiskieli käsittää kristallin lasina, ei kiteenä. Fysiikka käsittelee nimiä toisin perustein.

Lue lisää

Kyse ei ole translitteroinnista, koska lähde- ja kohdekielissä on sama aakkosto. Kyse on lainasta.