Kylmin Halloween 100 vuoteen

Ilmastotieteen tarkoitus ei ole etsiä todisteita viilenemisestä tai lämpenemisestä vaan Maan lämpötalouden mekanismeista. Tekisipä myös IPCC niin.

Sitäpaitsi ennustaminen kuuluu perinteisesti uskontojen eikä tieteen piiriin.

cirruskerosiiano kirjoitti:

Sitäpaitsi ennustaminen kuuluu perinteisesti uskontojen eikä tieteen piiriin.

Nyt kirjoittelet perin outoja ollaksesi tiedepalstalla. Tutustupa tieteellisen menetelmän perusteisiin.

Luonnontieteissä hypoteeseja testataan tekemällä sen perusteella ennusteita ja hypoteesit usein myös falsifioidaan sellaisten havaintojen perustella, jotka eivät sovi mallin ennustamaan.

hypoteesin.testaus kirjoitti:

Nyt kirjoittelet perin outoja ollaksesi tiedepalstalla. Tutustupa tieteellisen menetelmän perusteisiin.

Luonnontieteissä hypoteeseja testataan tekemällä sen perusteella ennusteita ja hypoteesit usein myös falsifioidaan sellaisten havaintojen perustella, jotka eivät sovi mallin ennustamaan.

Lue lisää

Falsifointi ei kuulu ainakaan IPCC tieteeseen, onko niikuin menny vähän pieleen? eikun paljon ja kaikki ennusteet. Kas kun ei ole kumottu koko teoriaa.

Ilmastotieteessä tosiaan ainakin yhtä hypöteesiä on testattu eli Svensmarkin pilviteoria Cernin hiukkaskiihdyttimissä, joka saikin vihreää valoa. ja tämä liittyy tietenkin luonnolliseen ilmastonvaihtelluun.

Itseasiassa ilmasto ja sen kaikki toimintamekanismit ovat äärimmäisen hankala selvittää, Maan todellista lämpöä ei koskaan saada selville vaikka mitä tehdään, lämpötila on aivan eri asia ja sillä on loppuenlopuksi vain säätieteellistä merkitystä ainakin toistaiseksi kun lukemat ei osoita mitään ihmeellistä.

cirruskerosiinano kirjoitti:

Falsifointi ei kuulu ainakaan IPCC tieteeseen, onko niikuin menny vähän pieleen? eikun paljon ja kaikki ennusteet. Kas kun ei ole kumottu koko teoriaa.

Ilmastotieteessä tosiaan ainakin yhtä hypöteesiä on testattu eli Svensmarkin pilviteoria Cernin hiukkaskiihdyttimissä, joka saikin vihreää valoa. ja tämä liittyy tietenkin luonnolliseen ilmastonvaihtelluun.

Itseasiassa ilmasto ja sen kaikki toimintamekanismit ovat äärimmäisen hankala selvittää, Maan todellista lämpöä ei koskaan saada selville vaikka mitä tehdään, lämpötila on aivan eri asia ja sillä on loppuenlopuksi vain säätieteellistä merkitystä ainakin toistaiseksi kun lukemat ei osoita mitään ihmeellistä.

Lue lisää

"Itseasiassa ilmasto ja sen kaikki toimintamekanismit ovat äärimmäisen hankala selvittää, "

Tuo ei tieteen puolella riitä perusteeksi olla tutkimatta asiaa. Mitä vaikeammin asia on selvitettävissä sitä suuremman kunnian saa se, joka onnistuu asian selvittämään.

Aiempia keskusteluita seuraamalla olen kuitenkin ymmärtänyt että vähät välität siitä mitä tiedettä käyttäen asioista saadaan selville aina silloin, kun nuo johtopäätökset eivät tue omia mielipiteitäsi. Siksi huomautin tässä kohdassa tuosta tieteellisestä menetelmästä vain muistutuksena.

En todellakaan väheksy mitä tieteen keinoin saadaan selville Maan ilmaston mekanismeista! Arvostaisipa IPCC:kin niitä kaikkia tutkimuksia joita tiedemiehet yrittää selvittää Maan lämpötalouden luonollisisista mekanismeista , mutta kun ne ei taida kuulua sen agendaan.
On täysin käsittämättömän turhaa puhua ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta jos emme tiedä mikä on luonnollinen vaihtelu.
Sanon senkin vielä että luonnollisen vaihtelun määrää lukuina niinkuin hiilidiksidia käsitellään ei tulla koskaan saamaan eikä tietämään kuin likimain.

Skandaalilehdessä julkaistu sääennuste on aloituksen kirjoittajan mielestä merkittävämpi ilmastonmuutoksen indikaattori kuin esimerkiksi Suomessa tänä kesänä ja syksynä tehdyt säähän liittyvät havainnot.

Aloittajalla on mielestäni erikoinen tapa arvottaa tietolähteitä mutta meillä jokaisella on tietenkin omat käsityksemme uskottavuudesta.

skandaalilehti.kertoo kirjoitti:

Skandaalilehdessä julkaistu sääennuste on aloituksen kirjoittajan mielestä merkittävämpi ilmastonmuutoksen indikaattori kuin esimerkiksi Suomessa tänä kesänä ja syksynä tehdyt säähän liittyvät havainnot.

Aloittajalla on mielestäni erikoinen tapa arvottaa tietolähteitä mutta meillä jokaisella on tietenkin omat käsityksemme uskottavuudesta.

Lue lisää

Olen nähnyt palstalla joskus esitettävän syytteitä älyllisestä rehellisyydestä argumentoinnissa ilmastoon liittyvissä asioissa. Onneksi aloittaja ei missään vaiheessa ole joutunut tuollaisen asiattoman syyttelyn kohteeksi.

Lokakuun alku oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä. Sitten lämpeni ja sitten taas kylmeni, ja nyt on aika kylmää. Mutta vain tuo lämmin jakso pääsi uutisiin, ja sillä todisteltiin ilmastonmuutosta. Normaali sääilmiö oli kuitenkin kyseessä.

skandaalilehti.kertoo kirjoitti:

Skandaalilehdessä julkaistu sääennuste on aloituksen kirjoittajan mielestä merkittävämpi ilmastonmuutoksen indikaattori kuin esimerkiksi Suomessa tänä kesänä ja syksynä tehdyt säähän liittyvät havainnot.

Aloittajalla on mielestäni erikoinen tapa arvottaa tietolähteitä mutta meillä jokaisella on tietenkin omat käsityksemme uskottavuudesta.

Lue lisää

Et tainnut ymmärtää että aloitus oli vitsi. Aloittajan kannan tietäen pidän melkoisen varmana, että aloitus oli vitsi. Sieltä taholta on vastaavanlaista kompaa tullut ennenkin.

ilmastonmuutoskriitikko kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää että aloitus oli vitsi. Aloittajan kannan tietäen pidän melkoisen varmana, että aloitus oli vitsi. Sieltä taholta on vastaavanlaista kompaa tullut ennenkin.

Lue lisää

Aloittajalla on tosiaan aiemminkin ollut tapana heittää palstalla vitsejä. Sitä on tapahtunut usein. Keskustelun kannalta on ollut harmillista se, että monasti lukijoilla on ollut vaikeuksia erottaa pelkän viestin perusteella mikä viesteistä oli sarkasmiksi tarkoitettu ja mikä taas sisälsi aloittajan itsensä mielestä perusteltuja väitteitä.

sarkasmin.ongelmat kirjoitti:

Aloittajalla on tosiaan aiemminkin ollut tapana heittää palstalla vitsejä. Sitä on tapahtunut usein. Keskustelun kannalta on ollut harmillista se, että monasti lukijoilla on ollut vaikeuksia erottaa pelkän viestin perusteella mikä viesteistä oli sarkasmiksi tarkoitettu ja mikä taas sisälsi aloittajan itsensä mielestä perusteltuja väitteitä.

Lue lisää

Huumorijutuille on oma palstansa eli keskustelu.suomi24.fi/ajanviete/vitsit

vitsit.vitsipalstoille kirjoitti:

Huumorijutuille on oma palstansa eli keskustelu.suomi24.fi/ajanviete/vitsit

Joo. Sinne vain kaikki ilmastonlämpenemistä ennustavien höyrypäiden horinat.

näin.on kirjoitti:

Joo. Sinne vain kaikki ilmastonlämpenemistä ennustavien höyrypäiden horinat.

Just noin. Sinne vaan alarmistidenialistit. Ei tuo aloittaja täällä ole ainoa huumoriveikko. Joskus oli joku heittänyt jönsille aika pahan kompan. Eihän tosikko jöns sitä tajunnut. Pisti oman pöljän kommenttinsa, ja vielä kiitteli, että kerrankin asiallinen kommentti. Todellisuudessa se kommentti, johon jöns vastasi, oli sarkasmia parhaimmillaan.

Kunpa jöns vihdoinkin selittäisi, mitä siinä tapahtuu kun nestehappi ja typpi kaasuuntuu ja lämpenee huoneen lämpöiseksi. Voisi jöns vähän avittaa jumaloimaansa ilmastotiedettä, joka ei moista asiaa tiedä. Sairaaloissa ja metalliteollisuudessa se täytyy ainakin jonku insinöörin tietää.

Sää_vai_ilmasto kirjoitti:

Lokakuun alku oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä. Sitten lämpeni ja sitten taas kylmeni, ja nyt on aika kylmää. Mutta vain tuo lämmin jakso pääsi uutisiin, ja sillä todisteltiin ilmastonmuutosta. Normaali sääilmiö oli kuitenkin kyseessä.

Lue lisää

Lämmin on ilmastoa, kylmä säätä

kylmenee kirjoitti:

Lämmin on ilmastoa, kylmä säätä

Miksi toistelette valetta uudelleen ja uudelleen? Kuten ilmatieteen laitoksenkin sivuilla kerrotaan lyhytaikainen on säätä, pitkäaikainen ilmastoa ihan muutosten suuntaan katsomatta. Vuoden 2018 kesän kuumuus oli siten säätä.

Vuoden tai edes kymmenen vuoden keskiarvossa näkyvä vaihtelu on lyhytaikaista sään vaihtelua. Kolmenkymmenen vuoden ajalta laskettua säätilastojen keskiarvoa kutsutaan ilmastoksi. Sen vaihtelua alettiin vertailemaan 30 vuoden vertailujaksojen avulla vuoden 1934 paikkeilla eli kauan kauan ennenkuin mistään ilmaston lämpenemisestä oli puhetta.

ilmaston-ja-sään-ero kirjoitti:

Miksi toistelette valetta uudelleen ja uudelleen? Kuten ilmatieteen laitoksenkin sivuilla kerrotaan lyhytaikainen on säätä, pitkäaikainen ilmastoa ihan muutosten suuntaan katsomatta. Vuoden 2018 kesän kuumuus oli siten säätä.

Vuoden tai edes kymmenen vuoden keskiarvossa näkyvä vaihtelu on lyhytaikaista sään vaihtelua. Kolmenkymmenen vuoden ajalta laskettua säätilastojen keskiarvoa kutsutaan ilmastoksi. Sen vaihtelua alettiin vertailemaan 30 vuoden vertailujaksojen avulla vuoden 1934 paikkeilla eli kauan kauan ennenkuin mistään ilmaston lämpenemisestä oli puhetta.

Lue lisää

Muistutetaan jälleen kerran, että pitäytyminen tiukasti kiinni määritelmässä, jonka mukaan vain 30 vuoden ajalta laskettu säätilastojen keskiarvo on ilmastoa johtaa mm. siihen, että suljet itsesi keskustelun ulkopuolelle, kun on kyse 2000-luvun ilmastosta. Määritelmän mukaanhan vuodet 2000-2029 ovat 2000-luvun 30 ensimmäistä vuotta, joten joudut odottamaan vuoteen 2030 sanoaksesi mitään 2000-luvun ilmastosta (esimerkiksi verrattuna 1900-luvun loppupuolen ilmastoon).

Me muut , jotka emme hirttäydy tuohon 30-vuotisten jaksojen määritelmään, voimme tarkastella muitakin jaksoja. Selvää kuitenkin on, että jos jokin sääilmiö toistuu kerran sadassa vuodessa, on se ilmastollisesti merkittävää. Jos jokin sääilmiö koetaan keskimäärin 2-3 kertaa vuosisadassa on se määritelmällisesti 'poikkeuksellinen', mutta sekin samalla myös ilmastollisesti merkittävä.

PierreReview_ kirjoitti:

Muistutetaan jälleen kerran, että pitäytyminen tiukasti kiinni määritelmässä, jonka mukaan vain 30 vuoden ajalta laskettu säätilastojen keskiarvo on ilmastoa johtaa mm. siihen, että suljet itsesi keskustelun ulkopuolelle, kun on kyse 2000-luvun ilmastosta. Määritelmän mukaanhan vuodet 2000-2029 ovat 2000-luvun 30 ensimmäistä vuotta, joten joudut odottamaan vuoteen 2030 sanoaksesi mitään 2000-luvun ilmastosta (esimerkiksi verrattuna 1900-luvun loppupuolen ilmastoon).

Me muut , jotka emme hirttäydy tuohon 30-vuotisten jaksojen määritelmään, voimme tarkastella muitakin jaksoja. Selvää kuitenkin on, että jos jokin sääilmiö toistuu kerran sadassa vuodessa, on se ilmastollisesti merkittävää. Jos jokin sääilmiö koetaan keskimäärin 2-3 kertaa vuosisadassa on se määritelmällisesti 'poikkeuksellinen', mutta sekin samalla myös ilmastollisesti merkittävä.

Lue lisää

Kas tuo tilanne on onneksi ennakoitu. Jotta poliitikoilla olisi mistä tapella lasketaan noita 30 vuoden vertailukausia nykyään 10 vuoden välein eli eivät silloin ole toisistaan riippumattomia.

Eikä siihen tasan 30 vuoden jaksoon tarvitse mitenkään hirttäytyä. Kunhan osaa tehdä eron kymmenien vuosien ja muutamien vuosien skaalalla tapahtuvien ilmiöiden välillä. Ilmasto on se mikä näkyy kymmenien vuosien säätilastojen keskiarvoissa. Fiksatut ajanjaksojen alkukohdat ovat siinä mielessä hyvä asia, että silloin tuota kautta ei voi valita aina tilanteeseen sopivasti siten, että sen avulla laskettu tulos tukee omaa mielipidettä.

poliitikoille.puuhaa kirjoitti:

Kas tuo tilanne on onneksi ennakoitu. Jotta poliitikoilla olisi mistä tapella lasketaan noita 30 vuoden vertailukausia nykyään 10 vuoden välein eli eivät silloin ole toisistaan riippumattomia.

Eikä siihen tasan 30 vuoden jaksoon tarvitse mitenkään hirttäytyä. Kunhan osaa tehdä eron kymmenien vuosien ja muutamien vuosien skaalalla tapahtuvien ilmiöiden välillä. Ilmasto on se mikä näkyy kymmenien vuosien säätilastojen keskiarvoissa. Fiksatut ajanjaksojen alkukohdat ovat siinä mielessä hyvä asia, että silloin tuota kautta ei voi valita aina tilanteeseen sopivasti siten, että sen avulla laskettu tulos tukee omaa mielipidettä.

Lue lisää

“silloin tuota kautta ei voi valita aina tilanteeseen sopivasti siten, että sen avulla laskettu tulos tukee omaa mielipidettä”

Ennaltapäätetyt jaksot sopivat siis hyvin niille, jotka eivät ole joutuneet keskusteluissa perusteettoman älyllisestä rehellisyydestä syyttelyn kohteeksi. Ennaltapäättäminen ehkäisee kirsikanpoimintaa.

Olet ymmärtänyt väärin.

Olet ymmärtänyt väärin. Grönlannnin ja Antarktiksen jäätikkö eivät sula. Vuoristojäätiköiden sulamisella ei ole suurta vaiktutusta merenpinnan nousuun.

Maapallon mittakaavassa se sulaminen on hyvin pientä varsinkin kun Etelämantereen jäätikön paksuus kasvaa edelleen. Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut. Sen todistaa satelliittimittaus siitä Tyynen meren saarivaltiosta, jonka on povattu hukkuvan. Sen pinta-ala on hiukan suurentunut.

Jotta olisi selvillä todellisuudesta, joutuu jatkuvasti kokoamaan palapeliä. Siihen täytyy vaan sovittaa tasapuolisesti kaikkia todisteita. Jos on vahvasti ennakkoluuloinen hyväksyy vain ne todisteet, jotka tukee sitä ennakkoluuloa.

Tieto, että Etelämantereelle tulee lisää jäätä, on Helsingin yliopiston ilmastoluennosta ja tieto satelliittimittauksesta oli Maikkarin uutinen viime talvelta. Yhdessä ne todistaa, että merenpinta on laskenut, vaikka jossakin tapahtuu sulamistakin.

Siitä merenpinnan laskusta kärsii todennäköisesti se suuri valliriutta Australiassa. Siellä on laajoja alueita, jotka jää laskuveden aikana kuivillle. Punaisella merellä korallit voi erittäin hyvin. Tietääkseni vain suurella valliriutalla on ongelmia. Yhtenä syynä voi olla myös kalsiumin puute.

huolipois kirjoitti:

Maapallon mittakaavassa se sulaminen on hyvin pientä varsinkin kun Etelämantereen jäätikön paksuus kasvaa edelleen. Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut. Sen todistaa satelliittimittaus siitä Tyynen meren saarivaltiosta, jonka on povattu hukkuvan. Sen pinta-ala on hiukan suurentunut.

Jotta olisi selvillä todellisuudesta, joutuu jatkuvasti kokoamaan palapeliä. Siihen täytyy vaan sovittaa tasapuolisesti kaikkia todisteita. Jos on vahvasti ennakkoluuloinen hyväksyy vain ne todisteet, jotka tukee sitä ennakkoluuloa.

Tieto, että Etelämantereelle tulee lisää jäätä, on Helsingin yliopiston ilmastoluennosta ja tieto satelliittimittauksesta oli Maikkarin uutinen viime talvelta. Yhdessä ne todistaa, että merenpinta on laskenut, vaikka jossakin tapahtuu sulamistakin.

Siitä merenpinnan laskusta kärsii todennäköisesti se suuri valliriutta Australiassa. Siellä on laajoja alueita, jotka jää laskuveden aikana kuivillle. Punaisella merellä korallit voi erittäin hyvin. Tietääkseni vain suurella valliriutalla on ongelmia. Yhtenä syynä voi olla myös kalsiumin puute.

Lue lisää

"Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut."

Ainakin NOAA on kanssasi eri mieltä. Heidän mukaansa merenpinta nousee. Jos itse olet sitä mieltä että globaalisti merenpinta on laskussa niin laitapa viitettä tieteelliseen artikkeliin jossa tuo todetaan.

oceanservice.noaa.gov kirjoitti:

"Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut."

Ainakin NOAA on kanssasi eri mieltä. Heidän mukaansa merenpinta nousee. Jos itse olet sitä mieltä että globaalisti merenpinta on laskussa niin laitapa viitettä tieteelliseen artikkeliin jossa tuo todetaan.

Lue lisää

Kyllähän se merenpinta hiukan nousee. Tähän on yksi syy sedimentti. Kaikkiin maailman vesistöihin kertyy sedimenttiä. Suomen järviin n. 1,5 -3 mm vuodessa. Kun vesistöjen pinta ei nouse niin ylimääräinen vesi virtaa mereen. Voidaan siis päätellä, että merissä vesi lisääntyy. Kertyyhän sitä sedimenttiä merenkin pohjaan. Myös mahdollinen lämpölaajeneminen nostaa merenpintaa.

oceanservice.noaa.gov kirjoitti:

"Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut."

Ainakin NOAA on kanssasi eri mieltä. Heidän mukaansa merenpinta nousee. Jos itse olet sitä mieltä että globaalisti merenpinta on laskussa niin laitapa viitettä tieteelliseen artikkeliin jossa tuo todetaan.

Lue lisää

Noaa saa olla mitä mieltä tahansa, sen verran epäluotettavasta putiikista on kyse.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Kyllähän se merenpinta hiukan nousee. Tähän on yksi syy sedimentti. Kaikkiin maailman vesistöihin kertyy sedimenttiä. Suomen järviin n. 1,5 -3 mm vuodessa. Kun vesistöjen pinta ei nouse niin ylimääräinen vesi virtaa mereen. Voidaan siis päätellä, että merissä vesi lisääntyy. Kertyyhän sitä sedimenttiä merenkin pohjaan. Myös mahdollinen lämpölaajeneminen nostaa merenpintaa.

Lue lisää

Veden lämpölaajeneminen edellyttää melkoista valtamerten lämpenemistä. Oletko siis sitä mieltä, että tällä hetkellä säteilypakotteen lisäämä lämpömäärä varastoituu valtameriin kuten ilmastonlämpenemiseen liittyvissä teorioissa on silloin tällöin esitetty?

Sedimenttihypoteesille pitäisi olla jotakin muutakin näyttöä kuin mielipiteesi. Löytyisikö sitä tukevaa tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia?

Merien osuus Maapallon pinta-alasta on noin 71% eli 361 miljoonaa neliökilometriä. Maa-alueiden pinta-ala on vastaavasti noin 29% eli 149 miljoonaa neliökilometriä. Jotta merenpinta nousisi 1 millimetrillä olisi maa-alueiden pinnankorkeuden vastaavasti laskettava keskimäärin (361/148)*1mm eli 2.4 millimetrin verran.

Jotta merenpinta nousisi 2.4 millimetriä vuodessa pitäisi maa-alueista kulkeutua tavalla tai toisella meriin noin 6 mm paksuinen kerros sedimenttiä joka vuosi. Tuo siis olisi yhteensä noin 870 kuutiokilometriä sedimenttiä. Jos Yellowstonen supertulivuori purkautuisi kerran vuodessa VEI-5 tasoisesti ja kaikki materiaali päätyisikin suoraan meriin niin sitten oltaisiin samassa suuruusluokassa massansiirron osalta.

870 kuutiokilometriä sedimenttiä vuodessa tarkoittaisi sitä, että jossakin virtaisi meriin yli KAKSI KUUTIOKILOMETRIÄ maa-ainesta vuorokaudessa koko ajan.

Gravitaation voimakkuutta mittaavat satelliitit näkisivät helposti tuon suuruusluokan massojen siirtymiset, jotka tietenkin näkyisivät voimakkaimmin jokien suistoissa. Sedimenttien kertymistä on tutkittu gravitaatiosatelliittimittauksin mutta niissä ei ole nähty tuollaisia massasiirroksia.

oceanservice.noaa.gov kirjoitti:

"Todellisuudessa merenpinta on hiukan laskenut."

Ainakin NOAA on kanssasi eri mieltä. Heidän mukaansa merenpinta nousee. Jos itse olet sitä mieltä että globaalisti merenpinta on laskussa niin laitapa viitettä tieteelliseen artikkeliin jossa tuo todetaan.

Lue lisää

Suomessa on laiilinen oikeus käyttää omaakin järke sen arvioimiseen mitä mistäkin seuraa, Tietyllä porukalla on vaan hirveä pyrkimys rajoittaa sitä oman järjen käyttöä.

Minähän selitin mihin havaintoihin päätelmäni perustui. Toisen havainnon kertoi Helsingon yliopiston professori. Toinen havainto taas oli satelliiiittimittaus, josta kerrottiin Maikkarin sivustolla.

Niistä voi vetää sen johtopäätöksen, että saarivaltion pinta-ala on suurentunut sen takia, että Etelämantereelle kertyy yhä lisää jäätä. Mitäs muualta se vesi, josta jää muodostuu, on peräisin kuin sulavista jäätiköistä ja merestä.

Siitä taas voi vetää sen johtopäätöksen, että merenpinta on hiukan laskenut myöskin suurella valliriutalla. Toinen vaikuttava tekijä siellä on se, että korallithan kasvaa ylöspäin. Ne on laskuveden aikaan entistä pidempään kuivilla, mikä huonontaa niiden selviytymismahdollisuuksia.

Tuskin tätä asiaa on sen kummemmin vielä tutkittu missään, koska yleinen käsitys on, että mernpinta nousee. Se on se ilmastotieteen markkinoima käsitys. Siitä on kuitenkin oikeus olla eri mieltä, kun todisteita ilmenee.

Minun työni on ollut sen kaltaista, että jatkuvasti on joutunut vetämään kaikenlaisia johtopäätöksiä asioista.- Se on minulle tuttua puuhaa. Kun työ on sellaista, ettei ole ketään, jolta kysyä neuvoa, joutuu selviytymään aivan itse.

Kun työssäni aloitin, kysyin kerran toisen vuoron kaverilta neuvoa. Vastaus oli: Ei ole valmiita vastauksia. Sen jäkeen en kysynyt. Tiesinhän minä, että vastaus oli oikea. Ei ollut valmiita vastauksia.

Joka päivä niitä vastauksia joutui etsimään uudelleen. Työ oli sen verran vaikeaa, ja pomo teki siitä ahneuttaan melkein mahdotonta tilaamalla kelvotonta halpaa raaka-ainetta. Kyllä tässä on joutunut vaivaamaan päätään todella paljon. Nämä asiat, joita täällä käsitellään, on siihen verraten todella simppeleitä juttuja.

grace-satelliitit kirjoitti:

Veden lämpölaajeneminen edellyttää melkoista valtamerten lämpenemistä. Oletko siis sitä mieltä, että tällä hetkellä säteilypakotteen lisäämä lämpömäärä varastoituu valtameriin kuten ilmastonlämpenemiseen liittyvissä teorioissa on silloin tällöin esitetty?

Sedimenttihypoteesille pitäisi olla jotakin muutakin näyttöä kuin mielipiteesi. Löytyisikö sitä tukevaa tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia?

Merien osuus Maapallon pinta-alasta on noin 71% eli 361 miljoonaa neliökilometriä. Maa-alueiden pinta-ala on vastaavasti noin 29% eli 149 miljoonaa neliökilometriä. Jotta merenpinta nousisi 1 millimetrillä olisi maa-alueiden pinnankorkeuden vastaavasti laskettava keskimäärin (361/148)*1mm eli 2.4 millimetrin verran.

Jotta merenpinta nousisi 2.4 millimetriä vuodessa pitäisi maa-alueista kulkeutua tavalla tai toisella meriin noin 6 mm paksuinen kerros sedimenttiä joka vuosi. Tuo siis olisi yhteensä noin 870 kuutiokilometriä sedimenttiä. Jos Yellowstonen supertulivuori purkautuisi kerran vuodessa VEI-5 tasoisesti ja kaikki materiaali päätyisikin suoraan meriin niin sitten oltaisiin samassa suuruusluokassa massansiirron osalta.

870 kuutiokilometriä sedimenttiä vuodessa tarkoittaisi sitä, että jossakin virtaisi meriin yli KAKSI KUUTIOKILOMETRIÄ maa-ainesta vuorokaudessa koko ajan.

Gravitaation voimakkuutta mittaavat satelliitit näkisivät helposti tuon suuruusluokan massojen siirtymiset, jotka tietenkin näkyisivät voimakkaimmin jokien suistoissa. Sedimenttien kertymistä on tutkittu gravitaatiosatelliittimittauksin mutta niissä ei ole nähty tuollaisia massasiirroksia.

Lue lisää

Vastaanpa jäätävän kelin puolesta. Paljastit juuri, että et tiedä mitä on sedimentti. Se on ennen ollut elävää ainesta vedessä. Kun se kuolee se valoaa pohjaan. Suurin osa siitä lienee kuollutta mikroskooppista levää. On siellä myöskin eläinplanktonin ja kalojen jäännöksiä.

Osa ravinteista, jotka ylläpitää elämää merissä on kyllä huuhtoutunut maalta. sedimentissä oleva hiili taas on peräisin sekä ilmakehästä että merestä. Joka päivä sitä sedimenttiä kertyy sinne merenpohjaan.

Sinä käsittelit vain sitä maa-ainesta, jota tulee meriin. Sitäkin tulee melkoinen määrä joista. Suurin osa kuitenkin syntyy meressä ja vajoaa pohjaan. Kyllä sitä jossain on varmaan biologit tutkineetkin. Niiden alaanhan se kuuluu eikä ilmastotieteeseen.

antidenialisti kirjoitti:

Vastaanpa jäätävän kelin puolesta. Paljastit juuri, että et tiedä mitä on sedimentti. Se on ennen ollut elävää ainesta vedessä. Kun se kuolee se valoaa pohjaan. Suurin osa siitä lienee kuollutta mikroskooppista levää. On siellä myöskin eläinplanktonin ja kalojen jäännöksiä.

Osa ravinteista, jotka ylläpitää elämää merissä on kyllä huuhtoutunut maalta. sedimentissä oleva hiili taas on peräisin sekä ilmakehästä että merestä. Joka päivä sitä sedimenttiä kertyy sinne merenpohjaan.

Sinä käsittelit vain sitä maa-ainesta, jota tulee meriin. Sitäkin tulee melkoinen määrä joista. Suurin osa kuitenkin syntyy meressä ja vajoaa pohjaan. Kyllä sitä jossain on varmaan biologit tutkineetkin. Niiden alaanhan se kuuluu eikä ilmastotieteeseen.

Lue lisää

Arthur B. Busley, Robert R.Coenraads, Paul Willis, David Roots: ”Kiviä hiukkasista”, Kivet ja fossiilit, s. 50-51. Suomentanut Jarmo Hakanen. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.

"Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin, joihin joet ja tulvavedet kuljettavat maa-ainesta. Vesien pohjalle sedimenttiä muodostavat ainekset ovat enimmäkseen lietettä tai mutaa. Aavikon hiekkadyynit ja lössi, hienojakoinen pöly, kulkeutuvat tuulen mukana. Tällöin muodostuu sedimenttiä, josta muodostuu hiekkakiveä."

wikipedia.sedimentistä kirjoitti:

Arthur B. Busley, Robert R.Coenraads, Paul Willis, David Roots: ”Kiviä hiukkasista”, Kivet ja fossiilit, s. 50-51. Suomentanut Jarmo Hakanen. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.

"Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin, joihin joet ja tulvavedet kuljettavat maa-ainesta. Vesien pohjalle sedimenttiä muodostavat ainekset ovat enimmäkseen lietettä tai mutaa. Aavikon hiekkadyynit ja lössi, hienojakoinen pöly, kulkeutuvat tuulen mukana. Tällöin muodostuu sedimenttiä, josta muodostuu hiekkakiveä."

Lue lisää

Kyllä tuotakin nimitetään sedimentiksi, mutta minähän kerroin. mistä pääasiassa koostuu valtamerien pohjaan kertyvä sedimentti. Se materiaali on joskun ollut elävää. Sielä on sitä lietettä ties kuinka paksusti. Siitäkin tosin vapautuu ravinteita, joita sitten merivirrat kuljettaa,

Minä olen katsonut paljon luonto-ohjelmia. Aina niistä jotakin tarttuu korvien väliin, vaikka usein selostuksesta puolet on potaskaa. Tuota kuvaamaani sedimenttiä on nimenomaan syvän meren alueilla. Rannikoita aallot huuhtoo sen pois.

grace-satelliitit kirjoitti:

Veden lämpölaajeneminen edellyttää melkoista valtamerten lämpenemistä. Oletko siis sitä mieltä, että tällä hetkellä säteilypakotteen lisäämä lämpömäärä varastoituu valtameriin kuten ilmastonlämpenemiseen liittyvissä teorioissa on silloin tällöin esitetty?

Sedimenttihypoteesille pitäisi olla jotakin muutakin näyttöä kuin mielipiteesi. Löytyisikö sitä tukevaa tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia?

Merien osuus Maapallon pinta-alasta on noin 71% eli 361 miljoonaa neliökilometriä. Maa-alueiden pinta-ala on vastaavasti noin 29% eli 149 miljoonaa neliökilometriä. Jotta merenpinta nousisi 1 millimetrillä olisi maa-alueiden pinnankorkeuden vastaavasti laskettava keskimäärin (361/148)*1mm eli 2.4 millimetrin verran.

Jotta merenpinta nousisi 2.4 millimetriä vuodessa pitäisi maa-alueista kulkeutua tavalla tai toisella meriin noin 6 mm paksuinen kerros sedimenttiä joka vuosi. Tuo siis olisi yhteensä noin 870 kuutiokilometriä sedimenttiä. Jos Yellowstonen supertulivuori purkautuisi kerran vuodessa VEI-5 tasoisesti ja kaikki materiaali päätyisikin suoraan meriin niin sitten oltaisiin samassa suuruusluokassa massansiirron osalta.

870 kuutiokilometriä sedimenttiä vuodessa tarkoittaisi sitä, että jossakin virtaisi meriin yli KAKSI KUUTIOKILOMETRIÄ maa-ainesta vuorokaudessa koko ajan.

Gravitaation voimakkuutta mittaavat satelliitit näkisivät helposti tuon suuruusluokan massojen siirtymiset, jotka tietenkin näkyisivät voimakkaimmin jokien suistoissa. Sedimenttien kertymistä on tutkittu gravitaatiosatelliittimittauksin mutta niissä ei ole nähty tuollaisia massasiirroksia.

Lue lisää

Sedimenttiä yritettiin merenpinnan nousun selitykseksi toisessa keskustelussa, edelleen ilman perusteluita. Sen toisen keskustelun "Meretkin lämmenneet" sedimenttiselitystä yrittävän viestin löytää lyhytosoite urly piste fi kauttaviiva 15Pr

Tässä näkee että lähdekritiikki on aina paikallaan. Skandaalilehtiin uskova tekee sen omalla vastuullaan. Taisi siis olla kyseessä taas "vitsi" tuolta nimimerkiltä varsinkin kun sääennustusta tarjoiltiin ilmastopalstalla todisteeksi ilmastonmuutoksesta.

Jatkossa aloittaja voisi selvästi kertoa viesteissään sen, milloin ne ovat vitsejä ja milloin niissä pitäisi olla asiaakin. Sarkasmi välittyy huonosti netissä.

Persian lahden pohjukassa on merenpinta laskenut monta metriä parissa tuhannessa vuodessa. Tai sitten on valtameren pohjaan valunut jokien tuomaa sedimenttiä. Sama pätee Niilin suistoon.
Varmaan Panaman kanavastakin kauhotaan jatkuvasti eloperäistä sedimenttiä. Tai sitten sedimentin alkuperä on jossain ihan muulla.