Minulla on uisteluun 4,5-metrinen muovikippo ja 20 heppainen moottori. Raksia vetäessä vene kulkee tyhjkäynnillä liian nopeasti, minkä vuoksi laitan uistellessa perään ämpärin, jonka suuaukko on venettä kohti.
Tuollainen ratkaisu hidastaa kevyttä venettä vähän. Siksi keskustelu, jossa hydrogenun muotoilun väitetään vaikuttavan merkittävästi tonneja painavan veneen vastukseen, on vaikea ymmärtää.
Osaisiko joku vaikka linkata johonkin lähteeseen, jossa olisi arkijärkisesti selitetty, miten erilaiset muuttujat vaikuttavat veneen kulkuun erilaisilla tuulilla.
Selittäkää vastus
Pohattataton
45
1545
Vastaukset
- Ämpäriympäri
Arkijärkisesti kysymys on siitä, että hitaasti kulkiessa veden vastus on joka tapauksessa vähäinen, ja vastuksen lisääminenkin vaikuttaa vain vähän.
Vastus lisääntyy vauhdin lisääntyessä: ämpäri jarruttaisi enemmän, jos yrittäisit hidastaa sillä uisteluvauhdin sijaan vaikka viiden solmun nopeudessa. (Todennäköisesti kahva irtoaisi samantien - eli et ehtisi hidastumista havaitsemaan silloinkaan).
Vastus kasvaa geometrisessa sarjassa eli nopeuden kaksinkertaistuessa vastus kasvaa enemmän kuin kaksinkertaiseksi (arvaan että nelinkertaiseksi, voi olla muukin suhdeluku). Samaa ilmiötä tapaa ilmanvastuksessa, auton jarrutusmatkassa jne.
Joakim1 esitti jo aivan uskottavia laskelmia. - KylläSeJarruttaa
Jätän selittämisen osaavimmille, mutta
Kokeiles moottorilla ajamisen sijaan soutaa sillä veneelläsi ämpärilläsi ja ilman niin asia ehkä aukenee helpommin. Sun koneesi tuottaa nyt tarpeeseen nähden ylenmäärin eteenpäin viemää voimaa ja ämpärin paikkakin voi vaikuttaa. Kokeile siirtää se ämpäri vaikka 5 m köyden päähän kun veneesi on varmaan tasaperäinen toisin kuin purjeveneen vedenalaiset muodot.
Kannattaa huomata, että nytkin on puhuttu puolen solmun (siis reilun 900 metrin matka tunnissa) vaikutuksesta kun veneen nopeus ilman genua olisi noin viisi solmua. 10%:n hidastuma siis ja vedenalaisilla muodoilla jotka on alunalkaen suunniteltu mahdollisimman pienivastukseiseksi toisin kuin moottoriveneesi kun siinä on todennäköisesti tasainen perä joka itsessään on jo melkoinen jarru. - Pohattataton
Hitaan nopeuden vaikutus on epäilemättä totta, mutta totta on sekin, että nykyinen 30-40-jalkainen perhevene painaa varsin paljon ja siitä on vedessä niin suuri pinta-ala, että tuntuu mahdottomalta, että hydrogenun pienellä muotoilulla olisi tuon taivaallista merkitystä kokonaisuuteen.
Jos lapsille antaa ajankuluksi eri tavalla muotoiltuja ja vähän eripaksuisia harjanvarsia, niin en usko, että pystyn mittarista näkemään, mikä harjanvarsista on vedessä. Tuskinpa pystyn näkemään edes sitä, että katuharja on vedessä, etenkään, jos harjaosa on vedessä pitkittäin eikä poikittain.- usko.tutkimusta
Et tietenkään pysty nopeuseroa havaitsemaan, koska kukaan ei sitä harjanvartta pysty paria solmua kovemmassa nopeudessa siellä poikittain pitämään. On täällä joskus ollut keskustelua siitäkin, minkälaista alusta voi käsivoimin liikutella. Sadan tonnin hinaaja siirtyy kevyesti, joku sanoi työntäneensä jopa Siljaa laiturilta käsin. Eli tonneilla ei ole merkitystä tässä. Hyvin pienessä nopeudessa ei märkäpintakaan vastusta. AMP:n sivuilta löytyy tietopankista tutkittua tietoa veneeseen vaikuttavista voimista. Siinä päällimmäisenä on huomio purjeiden eteenpäin vievien voimien pienuudesta. Ja kun eteenpäin vievät voimat ovat pieniä, on jarruttavilla voimilla suuri merkitys nopeuteen.
- Joakim1
Veneen vedenalainen kulkuvastus jakautuu kolmeen osaan:
1. Kitkavastus. Tämä lasketaan märkäpinta-alasta. Kasvaa nopeuden toisessa potenssissa.
2. Muotovastus. Kaikki kappaleet, jotka eivät ole erittäin virtaviivaisesti muotoiltuja. Esimerkiksi potkuri, potkuriakseli jne. ulokkeet.
3. Aallonmuodostusvastus. Vapaan pinnan aiheuttama painevastus. Kasvaa voimakkaasti runkonopeuden paikkeille. Nopeuden 3:ssa tai jopa 6:ssa potenssissa.
Purjevene muotoillaan hyvin virtaviivaiseksi, jolloin muotovastuksia ei juuri tule. Rungon, kölin ja peräsimen muotovastus on hyvin pieni eli vastus tulee kitkavastuksesta (sama kuin suoran levyn vastus olisi) ja aallonmuodostusvastuksesta.
Muotovastuksia näet vaikkapa täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Drag_coefficient
Sieltä puuttuu putki eli sylinteri poikittain. Sen vastuskerroin on 1,2 ko. tapauksessa (Reynoldsin luku alle 1e5.). Saman poikkipinta-alan omaava siipiprofiili on vastuskertoimeltaan alle 0,1, vaikka märkäpinta-alaa on moninkertaisesti. Itse asiassa siipiprofiilista ei tule juuri lainkaan muotovastusta, vaan sen vastus tulee kitkavastuksesta. Siis tuo poikkipinta-alalle laskettu vastuskerroin sisätää jo kitkavastuksen.
Kölin vastus (paksuus 20 cm märkäpinta-ala 2 m2) on sama kuin ohuen putken (halkaisija 15 mm, märkäpinta-ala 0,05 m2), joka on pystyssä ja yhtä syvä. Muotovastus on valtavan paljon suurempi kuin kitkavastus!Miten käy, jos sen putken takana on generaattorin potkuri. Eikö se potkuri aiheuta enemmän häiriötä veden virtaukseen ja hidastusta? Miten suuri ero siitä tulee, jos saman potkurin edessä on keppi tai siipiprofiili?
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Miten käy, jos sen putken takana on generaattorin potkuri. Eikö se potkuri aiheuta enemmän häiriötä veden virtaukseen ja hidastusta? Miten suuri ero siitä tulee, jos saman potkurin edessä on keppi tai siipiprofiili?
Putki ei tiedä mitään takana olevasta potkurista eli sen vastus ei siitä muutu.
Porkurille tulee yhteen sektoriin hiukan hitaampi ja selvästi pyörteisempi virtaus. Se heikentää potkurin toimintaa eli hyötysuhdetta. Potkurin vastus siis kasvaa samalla sähköntuotolla. Samalla vauhdilla jne. potkurin vastus ei vähene, ainakaan läheskään yhtä paljon kuin putken vastus, mutta sähköntuotto vähenee.
Siihen on hyvä syy, että perämoottorien vetolaitteet, SD-vetolaite ja akselituki aina muotoillaan siipiprofiiliksi. Miksi vesigenussa sillä ei olisi merkitystä? Joakim1 kirjoitti:
Putki ei tiedä mitään takana olevasta potkurista eli sen vastus ei siitä muutu.
Porkurille tulee yhteen sektoriin hiukan hitaampi ja selvästi pyörteisempi virtaus. Se heikentää potkurin toimintaa eli hyötysuhdetta. Potkurin vastus siis kasvaa samalla sähköntuotolla. Samalla vauhdilla jne. potkurin vastus ei vähene, ainakaan läheskään yhtä paljon kuin putken vastus, mutta sähköntuotto vähenee.
Siihen on hyvä syy, että perämoottorien vetolaitteet, SD-vetolaite ja akselituki aina muotoillaan siipiprofiiliksi. Miksi vesigenussa sillä ei olisi merkitystä?Joo, noin sen täytyy olla. Vesigeneraattorissa sitä putkea on varmaan aika vähän näkyvillä veneen pohjan alla. Ehkä 10-15 cm? Vetolaitteissa on varmaan vielä tärkeämpää, että potkuriin tulee häiriötön virtaus.
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Joo, noin sen täytyy olla. Vesigeneraattorissa sitä putkea on varmaan aika vähän näkyvillä veneen pohjan alla. Ehkä 10-15 cm? Vetolaitteissa on varmaan vielä tärkeämpää, että potkuriin tulee häiriötön virtaus.
Jos putkea olisi vedessä vain 10-15 cm potkurin kärki olisi pinnalla jo sileässä vedessä. Kyllähän tuon on tarkoitus olla selvästi veden alla ja myös poissa veneen hidastuttamasta vanavedestä. Eiköhän se 40 cm ole lähempänä totuutta.
Joakim1 kirjoitti:
Jos putkea olisi vedessä vain 10-15 cm potkurin kärki olisi pinnalla jo sileässä vedessä. Kyllähän tuon on tarkoitus olla selvästi veden alla ja myös poissa veneen hidastuttamasta vanavedestä. Eiköhän se 40 cm ole lähempänä totuutta.
Ei kun meinasin, että veneen pohjan alla 10-15 cm. Veneen perässä oleva vesi on jo valmiiksi turbulenttista, joten siinä vastus voi olla erilainen kuin puhtaassa virtauksessa. Jos ajatellaan, että veneen pohja kulkee 20 sentissä ei-plaanaavassa veneessä, niin ei kai sitä vartta kannata pitää kuin minimimäärä sitä alempana. Perämoottoriveneen potkuri ei ole kovin paljon veneen pohjan alla.
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Ei kun meinasin, että veneen pohjan alla 10-15 cm. Veneen perässä oleva vesi on jo valmiiksi turbulenttista, joten siinä vastus voi olla erilainen kuin puhtaassa virtauksessa. Jos ajatellaan, että veneen pohja kulkee 20 sentissä ei-plaanaavassa veneessä, niin ei kai sitä vartta kannata pitää kuin minimimäärä sitä alempana. Perämoottoriveneen potkuri ei ole kovin paljon veneen pohjan alla.
Eihän Gaiassa eikä juuri missään muussakaan purjeveneessä ole vedessä laahaavaa peräpeiliä 6 solmun vauhdissa. Peräpeilin kohdalla "pohja" on ilmassa.
Turbulenttisessä virtauksessa vastus on yleensä suurempi kuin laminaarisessa.
Työntävällä potkurilla on eduksi olla hitaammassa virtauksessa, mutta kyllä se purjeveneessä ja vastaavissa on työnnettävä reilusti veden alle, jotta ei joka aallossa haukkaisi ilmaa.
Vesigeneraattori kannattaa virrantuoton kannalta työntää niin syvälle, että virtaus on mahdollisimman vähän rungon häiritsemää. Toki vastuksen kannalta se kannattaisi pitää mahdollisimman hitaassa virtauksessa. Mutta varsinkin Gaian tyyppisessä veneessä, jossa peräpeili on kaukana vesilinjasta (1,5 m ja perälaudan reuna 40 cm vesilinjan yläpuolella) vesigenu on työnnettävä syvälle, jotta se ei nyökkisi pintaa aalloissa. Vastaavasti välillä aalloissa se on todella syvällä.
- seppomartti
Hyvin selitetty, kiitos siitä. Raynoldsin luku " alle 1e5"?. Onko kompa, jota maallikkona en ymmärtänyt vai kirjoitusvirhe?.
- Joakim1
Tuon putken Reynoldsin luku on alle 1e5, koska se lasketaan halkaisijan eli 15 mm mukaan. Veneen on yli 1e7 (pituus useita meträjä) vaikkapa kölin yli 1e6 (metri) mikä entisestään lisää eroa eli kitkavastus on pientä.
Tuon putken vastuskerroin on siis 1,2 otsapinta-alalle laskettuna ja vastaavasti n. 0,4 märkäpinta-alalla laskettuna. Veneen rungon kitkavastuskerroin on 0,003 siis alle sadasosa tuon putken märkäpinta-alallekin lasketusta. Siis tuon putken 0,05 m2 märkäpinta-ala aiheuttaa yhtä paljon vastusta kuin 7 m2 rungossa kitkavastusta 6 solmun vauhdissa.
Jos tuo putki korvataan siipiprofiililla (Swi-Tec ja Watt&Sea tyyliin), vaikkapa NACA0010. Vaikka paksuus olisi sama 15 mm, jolloin pituus 150 mm olisi vastus olematon putkeen nähden. Pinta-alaa olisi putkeen nähden n. 7-kertaisesti, mutta märkäpinta-alalle laskettu vastuskerroin vain 0,0055. Vastus on n. 1/10. Lisäksi tuo siipi on mekaanisesti paljon vahvempi eli voi olla ohuempi ja ero kasvaa entisestään. NACA00-sarjan sijaan voi valita NACA66-sarjan, joka toimii laminaarialueella ja vastus voi olla huomattavasti vähemmän kuin NACA00:lla, varsinkin kun tuon Reynoldsinluku on alhainen.
- Tse_tse
Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki hydrogenut aiheuttaa liikevastusta, joten sen enemmän ja vähemmän vastustavien erotus on ses ero. Ja tämä erotus on koko veneen liikevastukseen suhteutettuna pieni.
Paljonko on rungon poikkipinta-ala kulkusuunnassa? Entä paljonko on hyvän ja huonomman hydronvarren poikkipinta-alan ero?
Joakim innokkaana laskijana voisi laskea purjeiden eteenpäin veivän tehon kw keskimääräisessä etelämeren ggr tuulenvoimakkuudessa ja suunnassa. Sen jälkeen laskea watt&sean liikettä vastustavan voiman kw noissa 5 solmun vauhdeissa. Vaikka huonompi vastustaisi watt&sea x2, niin tehontarve on silti olematon verrattaessa käytettävissä olevaan tehoon.
Ja jos varran hysterisoidaan genun varran muodosta, niin voidaan spekuloida mm. myös rikin ilmanvastuksesta. Ilman tiheys on noin 1,3kg/m3, eli n.700 kertaa merivettä pienempi, mutta sen suhteellinen nopeus on paljon merta suurempi ja ei aina oikeaan suuntaan. Ja esim köyttä on ulkona aivan pirusti. Pinta-ala suhteutettuna nopeuteen ja tiheyteen, saattaa löytyä hydrogenun akselia suurempiakin eroja?
Mutta mitättömiä jokatapauksessa.
Jos hydrogenun varsi olisi ainoa vedenalainen objekti, ymmärtäisin hysterian. - Joakim1
Omasta VPP:stä saan ulos vastukset komponentteineen. En sinne jaksa Gaian tietoja laittaa, mutta tuolla on jo Swan 37 S&S, joka on tarpeeksi samankaltainen.
3 solmussa kokonaisvastus 140 N, josta pohjan kitkavastus 82 N, kölin kitkavastusta 19 N, peräsimen kitkavastusta 9 N, aallonmuodostusvastusta 18 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 9 N.
3 solmussa se 40 cm putki vastustaa 8 N eli lisää vastusta 6%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastustava vesigenu vastustaa 3 solmussa 50 N eli lisää vastusta 36% ja tuottaa 1/8 siitä mitä tuottaa 6 solmussa.
Tehoina siis purjeista saadaan vain 220 W propulsioteho ja vesigenu vastustaa 80 W tuottaen ehkä 20-30 W
4 solmussa kokonaisvastus 270 N, josta pohjan kitkavastus 137 N, kölin kitkavastusta 35 N, peräsimen kitkavastusta 17 N, aallonmuodostusvastusta 66 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 16 N.
4 solmussa se putki vastustaa 15 N eli lisää vastusta 6%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastustava vesigenu vastustaa 4 solmussa 90 N eli lisää vastusta 33% ja tuottaa 30% siitä mitä tuottaa 6 solmussa.
Tehoina siis purjeista saadaan vain 560 W propulsioteho ja vesigenu vastustaa 190 W tuottaen ehkä 50-70 W
5 solmussa kokonaisvastus 450 N, josta pohjan kitkavastus 205 N, kölin kitkavastusta 54 N, peräsimen kitkavastusta 27 N, aallonmuodostusvastusta 124 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 24 N.
5 solmussa se putki vastustaa 24 N eli lisää vastusta 5%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastustava vesigenu vastustaa 5 solmussa 140 N eli lisää vastusta 31% ja tuottaa 58% siitä mitä tuottaa 6 solmussa.
Tehoina siis purjeista saadaan vain 1160 W propulsioteho ja vesigenu vastustaa 360 W tuottaen ehkä 90-140 W
6 solmussa kokonaisvastus 730 N, josta pohjan kitkavastus 286 N, kölin kitkavastusta 77 N, peräsimen kitkavastusta 39 N, aallonmuodostusvastusta 277 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 35 N.
6 solmussa se putki vastustaa 34 N eli lisää vastusta 5%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastustava vesigenu lisää vastusta 27%
Tehoina siis purjeista saadaan vain 2260 W propulsioteho ja vesigenu vastustaa 620 W tuottaen ehkä 150-240 W
7 solmussa kokonaisvastus 1800 N, josta pohjan kitkavastus 380 N, kölin kitkavastusta 100 N, peräsimen kitkavastusta 50 N, aallonmuodostusvastusta 1220 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 47 N.
7 solmussa se putki vastustaa 47 N eli lisää vastusta 3%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastusta vesigenu vastustaa 7 solmussa 270 N eli lisää vastusta 15% ja tuottaa 158% siitä mitä tuottaa 6 solmussa.
Tehoina siis purjeista saadaan 6500 W propulsioteho ja vesigenu vastustaa 970 W tuottaen ehkä 250-350 W
8 solmussa kokonaisvastus 4000 N, josta pohjan kitkavastus 480 N, kölin kitkavastusta 130 N, peräsimen kitkavastusta 70 N, aallonmuodostusvastusta 3230 N, potkuriasennus taittolapapotkureineen 62 N.
8 solmussa se putki vastustaa 61 N eli lisää vastusta 2%. Vastaavasti 200 N 6 solmussa vastusta vesigenu vastustaa 8 solmussa 360 N eli lisää vastusta 9% ja tuottaa 237% siitä mitä tuottaa 6 solmussa.
Tehoina siis purjeista saadaan 16.5 kW propulsioteho ja vesigenu vastustaa 1500 W tuottaen ehkä 400-600 W
Nopeuden kasvaessa siis vesigenun teho kasvaa todella paljon ja samalla vastus pienenee suhteessa kokonaisvastukseen. 6 solmussa purjeiden teho on pieni ja vesigenu jarruttaa huomattavasti. Ja kahden eri vesigenun ero jarrutuksessa tai tuotossa samalla jarrutuksella voi olla todella huomattava.Nasalla on selkeä kuva vastuksista saman otsapinta-alan esineille . Pyöreälle esineelle annetaan vastuskertoimeksi laajasti 0,07 - 0,5. Siipiprofiilin kerroin on 0,045.
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/shaped.html
Tässä sivussa on kerrottu, miksi sylinterin vastus riippuu nopeudesta.
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/dragsphere.html
Purjeveneessä veikkaisin esiintyvän reilusti turbulenssia silloin, kun vesigeneraattori tuottaa jotain. Toisaalta, Tapsan vauhdeissa ei ehkä vielä tule turbulenssia. Ehkä hän ei ole vielä saanut kaikkea vettä pois ja ajaa maltillisesti. Siellä on varmaan keulassa vesitiivis laipio, joka estää vettä valumasta pilssiin. jos ei saada keulan vuotoa loppumaan, pitäisi porata pieni reikä laipioon, josta vesi valuisi pilssiin, tai sitten pitäisi laittaa pilssipumppu keulan vesitilaan.- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Nasalla on selkeä kuva vastuksista saman otsapinta-alan esineille . Pyöreälle esineelle annetaan vastuskertoimeksi laajasti 0,07 - 0,5. Siipiprofiilin kerroin on 0,045.
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/shaped.html
Tässä sivussa on kerrottu, miksi sylinterin vastus riippuu nopeudesta.
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/dragsphere.html
Purjeveneessä veikkaisin esiintyvän reilusti turbulenssia silloin, kun vesigeneraattori tuottaa jotain. Toisaalta, Tapsan vauhdeissa ei ehkä vielä tule turbulenssia. Ehkä hän ei ole vielä saanut kaikkea vettä pois ja ajaa maltillisesti. Siellä on varmaan keulassa vesitiivis laipio, joka estää vettä valumasta pilssiin. jos ei saada keulan vuotoa loppumaan, pitäisi porata pieni reikä laipioon, josta vesi valuisi pilssiin, tai sitten pitäisi laittaa pilssipumppu keulan vesitilaan.Huomaa, että sphere on pallo. Putki on sylinteri, joka on hyvin eri asia. Sen vastuskerroin on 1,2 ko. Reynoldsin luvun alueella.
Veneen Reynoldsin luku on n. 1 e7 eli aivan varmasti turbulenttisella alueella. Sillä ei ole mitään tekemistä vesigenun vastuksen kanssa.
- fads432
"6 solmussa purjeiden teho on pieni ja vesigenu jarruttaa huomattavasti. Ja kahden eri vesigenun ero jarrutuksessa tai tuotossa samalla jarrutuksella voi olla todella huomattava."
Miksi tulos ei näy testeissä?- kysyy.hän
Missä testeissä?
- Joakim1
kysyy.hän kirjoitti:
Missä testeissä?
Hyvä kysymys. Minä ainakaan en ole nähnyt luetettavaa testausta vauhdinmuutoksista. Ehkä seikkaperäisin näkemäni on vanha Vene-lehden testi numerossa 5/1996. Siinä oli kesän ajan kokeiltu Ampairin laahusgeneraattoria ja tuota aiemmin linkkaamaani UW100 uppogeneraattoria. Laahusgeneraattorille oli jopa mitattu vastus eri nopeuksilla ja saatu 6 solmussa vain 11,3 kg, tosin tuottokin oli vain 4,75 A, josta saa 12 V jännitteellä laskien 17% hyötysuhteen (14 V antaa 19%).
Tuossa on kuvattu seikkaperäisesti nopeuden alentumaa veneessä SunRise 34, siis samaa kokoluokkaa kuin GGR-veneet. Alentuman mittaamista kuvataan vaikeaksi. Pienimmillään nopeusalenemaksi mainittiin 0,2-0,5 solmua ja pahimmillaan 1,5 solmua. Podotuksen sanottiin olevan sitä pienempi mitä kovempaa tuulee.
Vetovastusta verrattiin raskaana pidetyn optimistijollan hinaukseen. Optarille oli mitattu 7 solmun vauhdissa 6-11 kg vetopaikasta riippuen. Laahukselle saatiin vastukseksi 14,4 kg samassa nopeudessa.
Sail-Genille (huom. ei SailingGen, joka Tapiolla on) on mainittu vastukseksi 6 solmussa "less than 15 kg" https://www.energyonthehook.com/Eclectic-Energy-Sail-Gen-Water-Generator-p/ecl015.htm
Tuolla on sanottu hidastuksen olevan " in the order of a tenth of a knot or less."
Mittauksissa tuo on tuottanut vain 7,3 A 6 solmussa. Tuosta laskettu hyötysuhde (15 kg ja 12 V) 19%.
Save Marine H240 sanotaan drag less than 0.4 knots: http://www.save-marine.com/en/hydro-generator-save-marine-h240/advantages-hydrogenerator-save-marine-h240
Se tuottaa 10,5 A 6 solmussa testeissä.
Pitää huomioida, että nuo kaksi ovat valmistajan ilmoittamia. Lisäksi tyypillinen vene johon noita asennetaan on selvästi isompi kuin GGR-veneet. Erityisesti testeissä yleensä veneet ovat isoja ja usein katamaraaneja, jotta päästään mittaamaan tuottoja myös suurissa nopeuksissa. Ranskalaistestissä mitattiin 12 solmuun saakka.
Watt&Sea väittää FAQissa, ettei mitattavaa nopeusalenemaa synny. Tuo on täysin fysikaalinen mahdottomuus laitteelle, joka tuottaa 6 solmussa mittauksissa 17 A (280 mm potkuri). 12 V jännitteellä ja 50% hyötysuhteella laskien tuosta tulee 13,5 kg vastus. 50% hyötysuhdetta ei noilla taatusti ylitetetä.
Ehkä se on mahdollinen Racing-mallille säätöpotkuri minimissään (ilmoitettu tuotto 1,4 A).
- seppomartti
Nyt en ymmärtänyt ajatuksen juoksua.. Kaikki " teho " on jo käytetty liikkeen aikaansaamiseksi eikä mitään ylimääräistä purjetehoa ole olemassa. Jokainen pienikin vastus hidastaa. Hyvä hydrogenu hidastaa sen verran vähän, ettei vaikutusta pysty havaitsemaan veneen mittareista. Eikä rinnalla purjehtivaan veneeseen vertaamalla normaalissa merenkäynnissä. Mutta hidastaa pakosta kuitenkin. Vastusarvio on epävarma sähkön tuottotehosta laskemalla kun ei tiedetä hyötysuhdetta eikä hydrodynaamista vastusta. Ehkä olisi yksinkertaisinta mitata vastus voima-anturilla suoraan hydron vartta ala-asennossa pitävästä taljasta.
Käytännön havainto on, että 1:8 taljalla kukaan ei oikein jaksa vetää hydroa veteen yli 7 nopeuksissa. Vastusta on merkittävästi ajatellen kilpapurjehdusta, muutoin ei juuri haittaa.
Mietin juuri taljan tehostamista.- Joakim1
Sinulla lienee 280 mm potkuri, kun olet puhunut 20 A tuotosta 6 solmun vauhdissa.
Tuossa toisessa ketjussa laskin, että avotuulilla 6 solmun vauhdissa 200 N vastus hidastaa Gaiaa 0,3 solmua. Tuskin Dufourillasi tulos olisi oleellisesti erilainen. Tuollaisen eron näkeminen lokista voi olla melko mahdotonta, mutta kyllä sen pitäisi näkyä vierellä olevaan veneeseen verrattuna. Jos ennen on menty täysin samaa vauhtia, genun kanssa toisen pitäisi karata 3 kaapelia tunnissa tai 10 m minuutissa. Tietysti tuollainen ero tulee helposti myös pienestä trimmi- tai ajoerosta.
Tuo ~200 N vastus tietysti pätee vain silloin kuin vesigenu oikeasti tuottaa sen ~20 A. Akkujen täyttyessä vastus pienenee virran mukana. Täysillä akuilla eli lähes olemattomalla virralla vastus lienee 60-100 N luokkaa, jolloin siis nopeusero olisikin 0,3 solmun sijaan vain 0,1-0,15 solmua. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Sinulla lienee 280 mm potkuri, kun olet puhunut 20 A tuotosta 6 solmun vauhdissa.
Tuossa toisessa ketjussa laskin, että avotuulilla 6 solmun vauhdissa 200 N vastus hidastaa Gaiaa 0,3 solmua. Tuskin Dufourillasi tulos olisi oleellisesti erilainen. Tuollaisen eron näkeminen lokista voi olla melko mahdotonta, mutta kyllä sen pitäisi näkyä vierellä olevaan veneeseen verrattuna. Jos ennen on menty täysin samaa vauhtia, genun kanssa toisen pitäisi karata 3 kaapelia tunnissa tai 10 m minuutissa. Tietysti tuollainen ero tulee helposti myös pienestä trimmi- tai ajoerosta.
Tuo ~200 N vastus tietysti pätee vain silloin kuin vesigenu oikeasti tuottaa sen ~20 A. Akkujen täyttyessä vastus pienenee virran mukana. Täysillä akuilla eli lähes olemattomalla virralla vastus lienee 60-100 N luokkaa, jolloin siis nopeusero olisikin 0,3 solmun sijaan vain 0,1-0,15 solmua.Nuo laskelmat tuntuvat ihan hyviltä. Rinnakkaiasajon kokemus perustuu vain kovamyötäiseen ARC2012 starttiin, missä sattumalta ajoin s/y La Capitanan rinnalla varmaan 0.5-1 tuntia nostellen ja laskien hydroa ilman havaittavaa vaikutusta. Jossain tyvenessä ja huolellisesti tehdyssä järjestelyssä voisi testata paremmin.
200kp on myyjältä saatu tieto kun alkuvaiheessa kiinitykset piti ostajan teettää.
- Myytinmurtaja
Joakim. Et laskenut nyt purjetehoa vaan Swan/Caia ottotehon tiettyyn nopeuteen! Optimitilanteessa.
Yhdessä ollaan todettu, että Tapsan vauhti on hidas. Paljon hitaampi mitä käytettävissä oleva teho antaisi olettaa. Vauhti ei vaikuta saatavilla olevaan purjetehoon!
Nytkin Lehtisellä 15ms sivumyötäinen, mutta ei vaan kulje. Kyydin pitäisi riittää lähes runkonopeuteen, mutta ei mene kun 4kt. Purjeista saataneen >10kw, mutta vesigenun kokonaisvastus tuossa nopeudessa on luokkaa joitain satoja watteja. Eli noin 3% kokonaisvastuksesta? Ja me ollaan meuhkattu jostain hydgen varren muodosta, jolloin puhutaan enään prosentin osien eroista hyvän ja huonon vesigenun välillä.
Itse epäilen Caian kärsivän muita enemmän ylipainosta. Otsa- ja märkäpinta-ala kasvaa muita enämmän. Sokea Reettakin näkee esim. Rustelin näyttävän huomattavasti kantavammalta.
Lisätekiöinä pomminkestävä=lihonyt riki ja nyt myös pohjakasvusto.
p.s. Voisin testata tämän pyöreän akselin todellisen ottotehon ja verrata sitä profiiliin. Mutta menee ensi kesään. Ajattelin ostaa poikein Still 525:seen Torqeedon 1003:sen, josta ottotehon monitori. Kevyestä jollasta saa kölin ja peräsimen ylös, joten muuttujia on vähemmän. Runkonopeus rajoittaa testin alle 6kt, mutta siihen asti on sitten faktaa. Torqeedon potkurin ja planeettavaihteen hyötysuhde pitää talven aikana selvittää.- Joakim1
Purjeveneessä ei otsapinta-alan kasvu haittaa, kun runko on virtaviivaisesti muotoiltu. Märkäpinta-ala tietysti haittaa, mutta se kasvaa aika vähän. Tyypillisesti suorituskyky heikkenee 1% 10% painonlisästä. Painonlisällä on myös positiivisia vaikutuksia. Vesilinja pitenee ja jäykkyys paranee.
Laskin tuolle Gaialle ORC VPP:llä 1000 kg painolisän huomioimatta lisääntyvää oikaisevaa momenttia. Silti GPH kasvoi vain 695,5->699,6 eli vene hidastui 0,6% (8 ja 12 solmun ympyräradalla) vaikka paino kasvoi 15%. Gaia siis hidastui selvästi vähemmän kuin tyypillinen vene. Vesilinja kasvoi 7,84->8,05.
N. 6 solmussa vauhti muuttui seuraavasti:
8 solmun TWS 60 asteen TWA: 5,97->5,89
8 TWS 110 TWA: 6,06->5,99
10 TWS 52 TWA 6,28->6,24
Syy hitauteen siis ei ole painossa!
Nyt emme tiedä syitä miksi Tapio on ollut hidas kisan alusta saakka. Yksi syy siihen on vesigenu, eikös hän itse ole sanonut sen hidastavan 0,5 solmua. Mittareita hänellä ei ole, mutta ehkä se on ennen kisaa mitattu tai sitten esimerkiksi Kamulta tullut tieto,
Aivan tuoreimpien tietojen mukaan pohjassa on reilusti kasvustoa, mutta tuskin se on ollut tarkoitus ja myöskään tilanne kisan alkupuolella. Olihan myös Ukulla kasvustoa reilusti, mutta silti on selvästi edellä.
- Myytinmurtaja
Simulointiohjelmat on hyödyllisiä mutta niitäkin pitää osata tulkita, jotta johtopäätökset ovat oikeita.
GGR veneillä suoritettavaa non-stop kiertoa ei ole priorisoitu silumointiohjelmien algoritmeissä kovinkaan relevantiksi. Veneet on kuormattu poikkeuksellisesti, jolloin painoa saattaapi olla kertynyt myös sinne missä sitä ei saisia olla. Esim pituusakselin hitausmomenttia kasvattava lisäpaino hidastaa venettä enemmän, kun sama massa keskiveneessä. Rustelin kantavamman näköinen keula saattaa kärsiä 10kk bunkrauksesta Caiaa vähemmän? Gaian kapean rungon tilavuuskin kasvaa syväyksen suhteen vähemmän, joten se ui samalla kuormalla Rustlereita syvemmällä = >märkäpinta-ala.
Ja simuloinnissa massa tasoittaa vauhtieroa, koska ympyrärata ja lisäpaino-olettama optimaalisesti alhaalla. GGR kisassa osa ylimääräisestä kuormasta saattaa sijoittua ylemmäs, jolloin massasta jää jäljelle vain haitta.
Myös simuloidun ympyräradan=kaikki tuulensuunnat on toteutunut GGR-18:sta huonosti. Enemmän on menty myötäisiä, jolloin simulaatiossa hyödyttänyt lisävakaus ei ole ulosmittautunut.- Joakim1
Kuten sanoin en huomioinnut kasvavaa oikaisevaa momenttia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että 1000 kg paino on laitettu kannen korkeudelle veneessä. Todellinen tilanne on varmasti paljon parempi eli painosta suurin osa on tankeissa ja pilssitiloissa, jotka ovat jopa vesilinjan alla. Veneen oikaiseva momentti siis kasvaa huomattavasti, toisin kuin laskennassani.
Annoin myös esimerkkejä, miten nopeus muuttui avotuulilla. Lisätään vielä suoraan myötätuulessa 14 solmun tuulessa 6,23->6,18 solmua eli varsin mitätön hidastus.
Sivu- ja vastatuulessa nopeus voi hyvinkin parantua todellisuudessa parantuneesta vakavuudesta johtuen. Jo ilman tuon huomioimista vauhti parani 16 ja 20 solmun kryssillä. Esimerkiksi 20 solmun kryssillä optimivauhti pysyy samana 6,28 solmuna, mutta kryssikulma paranee 42,9->42,4 astetta, jolloin VMG nousee 4,60->4,63.
1000 kg upottaa Gaiaa 67 mm jolloin märkäpinta-ala kasvaa 22,86 m2->24,42 m2.
Jos tuon 1000 kg sijoittaisi keskimäärin vesilinjan korkeudelle (pilssin pohja n. 80 cm vesilinjan alla!), oikaiseva momentti kasvaisi selvästi (99->111 kgm/deg). Tällöin GPH kasvaisi puolet vähemmän (695,5->697,3 eli 0,25%) ja vene nopeutuisi jo 12 solmun kryssillä ja 20 solmun kryssillä ero oli todella huomattava (6,36, TWA 41,6, VMG 4,76 eli 2,8% parannus). Vaikkapa 12 solmun tuulessa nopeus olisi 1000 kg painon kanssa parempi vastatuulesta aina 110 asteen kulmaan saakka ja vasta sen jälkeen kevyt olisi parempi. Kryssi-VMG paranisi 4,40->4,45 ja lenssi-VMG huononisi 5,60->5,55. 8 solmun tuulessa raskaampi olisi kaikkiin suuntiin hitaampi, mutta erot pieniä. Kryssi-VMG 3,78->3,75, lenssi-VMG 4,15->4,11 ja suora sivutuuli 6,14->6,11.
20 solmun tuulessa vauhti paranee kryssiltä aina 120 asteen tosituuleen. 135 asteessa tulee 0,01 solmun hidastus ja suurimmillaan ero on suorassa myötätuulessa 0,02 solmua.
GGR:ssä keskituuli lienee aika kova, joten ainakin minä olisin lastannut veneeseen reilusti painoa pilssiin! Vaikka yli tarpeen. Sääntöjen salliessa myös lyijyä.
Sekä tietysti olisin ottanut mukaan pohjan pesuun apuvälineitä, kuten harja pitkällä taivutetulla varrella ja kölin ali hihnalla vedettävä harja kellukkeella.
- Jeppez
Tapio osaa kyllä purjehtia. Se ei selitä vauhtieroa. Ehkä venevalinta oli sittenkin väärä ?
- EiKuljeEi
Eikö tässä nyt kannata kuitenkin katsoa niitä rungon alapuolisia vastuksia eikä tuulitiedon (joka ei ole veneestä) perusteella oletettavaa purjetehoa. Nopeustieto on kuitenkin veneestä itsestään, eikö vaan?
Ja sen nopeuden saavuttamiseen vaikuttaa vesirajan alapuolella olevat asiat siinä venevauhdissa olevissa suhteissa. Eli jos nyt Lehtinen etenee 4 solmua vesigennu alhaalla niin vesigennun osuus kokonaisvatuksesta on 28% jos tavasin Joakin kalkyyliä oikein.
Ilman vesigennua veneen vastus 270 N gennu alhaalla 375 N joka suoraviivaisella interpoloinnilla tarkoittaisi ilman gennua 4,5 solmun nopeutta. Pienempivastuksellisella vesigennulla nopeutta olisi tuossa vauhdissa se 4% enemmin kuin nyt joka olisi päivässä tollaset vajaat 4 mpk viikossa jo 27 mpk ja kuukaudessa 115 mpk jos siis mentäisiin neljää solmua. Onhan tuo jo kuukausia kestäväss kisassa melkoinen matka.
Jos siellä oikeasti on 15 m/s sivumyötäinen niin jotain muuta on tosi paljon pielessä jos vene kulkee vain 4 m/s. Liikaa reivattu? Kamun työtuoli nohtui pultattuna kölin eteen poikittain? Vai voiko tuollainen tulla siitä, että painop on liian ylhäällä? Oletettavasti kaikki sellainen raskas jonka on voinut laittaa alas keskiveneeseen on sinne laitettu.- Eivaikeeta
Miksi kannata tuijottaa 4:n solmun laskelmaa, jos muut menee 5 tai 6?
Purjeteho on riittäisi 5...6 solmuun, mutta vene menee 4 = hydgen vastustaa 4 solmun vastuksella.
Hienoinkin laskelma on väärin, jos näillä tiedoilla hydrogenun osuudeksi liikevastuksesta esitetään 28%. - K.vir
Eivaikeeta kirjoitti:
Miksi kannata tuijottaa 4:n solmun laskelmaa, jos muut menee 5 tai 6?
Purjeteho on riittäisi 5...6 solmuun, mutta vene menee 4 = hydgen vastustaa 4 solmun vastuksella.
Hienoinkin laskelma on väärin, jos näillä tiedoilla hydrogenun osuudeksi liikevastuksesta esitetään 28%.Alkuperäinen kysymys oli genujen erosta. Tapion 2 solmua hitaamman vauhdin syyksi epäiltiin huonommin muotoiltua genun vedenalaista osaa:)
Jos muilla vastustaa 0,5 niin Tapilla 2,5 solmua. Ja aidanseipäätkin nauraa. - Joakim1
K.vir kirjoitti:
Alkuperäinen kysymys oli genujen erosta. Tapion 2 solmua hitaamman vauhdin syyksi epäiltiin huonommin muotoiltua genun vedenalaista osaa:)
Jos muilla vastustaa 0,5 niin Tapilla 2,5 solmua. Ja aidanseipäätkin nauraa.Kukaan ei ole väittänyt, että vesigenu hidastaisi useita solmuja. Eikä vauhtierot ole noin suuria lähimpiin. Pari päivää sitten laskin viikon keskinopeudet ja niissä Tapio oli reilun solmun hitaampi kuin Istvan ja Susie, jotka taas olivat vajaan solmun hitaampia kuin VDH.
Tapio taitaa olla ainoa, jonka sähköntuotto on lähinnä vesigenun varassa. Muilla on muita(kin) toimivia sähköntuottajia. Istvanille taisi olla samanlainen vesigenu kuin Tapiolla, mutta se on jo hajonnut.
Tapion keskinopeus on ollut koko kisan ajan keskimäärin alle 4 solmua, joten kyse ei ole mistään viimeaikojen hidastumisesta, vaan jatkuvasta huonosta vauhdista. Toki viimeisen reilun 10 vrk aikana Istvan ja Susie ovat karanneet selvästi, vaikka olivat pysyneet 4 kk lähellä.
Yksi merkittävä tekijä jatkuvasti huonoon vauhtiin on vesigenu, joka ilmeisesti on ollut 3 kk vedessä lähes jatkuvasti, kun kone ja aurinkopaneelit eivät toimi lainkaan tai kunnolla ja akut pääsivät täysin tyhjiksi. Muilla ei ole tarvetta jatkuvasti käyttää vesigenua, koska heillä on muita virtalähteitä ja suurimmalla osalla on Watt&Sea vesigenu, joka tuottaa n. tuplasti enemmän virtaa eli puolet ajasta riittää saman tuottoon.
Istvanilla on tuuligeneraattori, joka parantaa nopeutta suhteellisen tuulen ollessa takasektorissa. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Kukaan ei ole väittänyt, että vesigenu hidastaisi useita solmuja. Eikä vauhtierot ole noin suuria lähimpiin. Pari päivää sitten laskin viikon keskinopeudet ja niissä Tapio oli reilun solmun hitaampi kuin Istvan ja Susie, jotka taas olivat vajaan solmun hitaampia kuin VDH.
Tapio taitaa olla ainoa, jonka sähköntuotto on lähinnä vesigenun varassa. Muilla on muita(kin) toimivia sähköntuottajia. Istvanille taisi olla samanlainen vesigenu kuin Tapiolla, mutta se on jo hajonnut.
Tapion keskinopeus on ollut koko kisan ajan keskimäärin alle 4 solmua, joten kyse ei ole mistään viimeaikojen hidastumisesta, vaan jatkuvasta huonosta vauhdista. Toki viimeisen reilun 10 vrk aikana Istvan ja Susie ovat karanneet selvästi, vaikka olivat pysyneet 4 kk lähellä.
Yksi merkittävä tekijä jatkuvasti huonoon vauhtiin on vesigenu, joka ilmeisesti on ollut 3 kk vedessä lähes jatkuvasti, kun kone ja aurinkopaneelit eivät toimi lainkaan tai kunnolla ja akut pääsivät täysin tyhjiksi. Muilla ei ole tarvetta jatkuvasti käyttää vesigenua, koska heillä on muita virtalähteitä ja suurimmalla osalla on Watt&Sea vesigenu, joka tuottaa n. tuplasti enemmän virtaa eli puolet ajasta riittää saman tuottoon.
Istvanilla on tuuligeneraattori, joka parantaa nopeutta suhteellisen tuulen ollessa takasektorissa.Kuuntelin juuri Ukun haastattelua. Hänellä virta on riittänyt tähän saakka pelkillä aurinkopaneeleilla! Hänellä osa paneeleista on pehmeitä siirrettäviä.
- seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Kuuntelin juuri Ukun haastattelua. Hänellä virta on riittänyt tähän saakka pelkillä aurinkopaneeleilla! Hänellä osa paneeleista on pehmeitä siirrettäviä.
Olenkin ihmetellyt virran tarvetta ka luulisi paneelien riittävän yksinkin. Radiolähetys tietysti, varsinkin jos radio käy niin kuumana, että käsiä voi lämmitellä!. Jääkaappitavaraa ei enää ole. Eikä elektroniikkaa, ei autopilottia. Pilssipumppu käsin?.Sisävalo 60 luvulla oli usein sähkötön. Aika pienellä pitäisi tulla toimeen 50 v. sitten käytetyllä tekniikalla verrattuna nykykruiseriin.
- osattiin.ennenkin
seppomartti kirjoitti:
Olenkin ihmetellyt virran tarvetta ka luulisi paneelien riittävän yksinkin. Radiolähetys tietysti, varsinkin jos radio käy niin kuumana, että käsiä voi lämmitellä!. Jääkaappitavaraa ei enää ole. Eikä elektroniikkaa, ei autopilottia. Pilssipumppu käsin?.Sisävalo 60 luvulla oli usein sähkötön. Aika pienellä pitäisi tulla toimeen 50 v. sitten käytetyllä tekniikalla verrattuna nykykruiseriin.
Tahitilla tapasin kanadalaisen, mutta Norjassa 20-luvulla rakennetun CA-tyylisen veneen. Omistajilla kopio norjalaisen lehden artikkelista, jota parhaani mukaan heille käänsin. Artikkelissa kerrottiin kyseessä olevan Norjan ensimmäinen vene, jossa oli sähkövalot.
- 343ölklk
Pystytkö Joakim laskemaan myös Rustler 36 märkäpintaalan kasvun?
Olisi mielenkiintoista nähdä molempien veneiden märkäpinnankasvu esim 1000kg 2000kg.
Se on tietysti vaan ykdi asia monista tekijöistä- Joakim1
En pysty laskemaan Rustleria. Sille ei ole koskaan ollut ORC- tai IMS-mittakirjaa. Mutta eihän märkäpinta-alan kasvussa merkittävää eroa tule saman kokoluokan veneille, joiden runkomuoto on samankaltainen. Jokainen mm vastaa 14-17 kg painoa ja tuosta tulee sitten viiru vesilinjaa rungon ympäri. Pinta-ala kasvaa enemmän, jos ollaan rungon voimakkaasti kaltevalla osuudella.
Gaia hidastui poikkeuksellisen vähän lisäpainosta. Vaikea kuvitella, että Rustler olisi tuossa suhteessa oleellisesti parempi.
- 7f6g
Järjestystä kun kattoo niin Rustleri taitaa olla jopa huonompi?
Tapsa voittaa vielä koko kisan kun nostaa sähkögeneraattorin vedestä. - ihpoh
Kasvusto hidastaa ihan älyttömästi. Jos vesigenun hidastusta ei lokista huomaa, niin kasvuston huomaa. Kokemusta on. Ihan kuin täi tervassa menisi, jos pohjassa kasvustoa. Eikä kasvuston hidastava vaikutus vähene tuulennopeuden myötä läheskään samaa tahtia kuin vesigenun. Se on niin isolla pinta-alalla.
Muistan jutun, jossa myrkkymaaliin sekoitettiin antibioottia. Oli tehokas. Perustui kuulemma siihen, että kasvusto edellyttää ensiksi jonkin pikkuruisen eliön kiinnittymistä ensin ja sitten vasta tulee kunnon kasvustoa. Antibiootti oli myrkkyä näille esikiinnittyjille.
Onkohan muilla parempi tietämys ja mahdollisuudet parempiin myrkkyihin kuin meillä lainkuuliaisilla täällä pohjolan murtovesillä? Minulla on 50 hv:n kone, harjaamaton pohja hidasti 1,5 solmua koneajossa. Sukeltajat vaan skrapas pohjan ja nopeus palasi.
Toinen veneeni on plaanaava 60hv. Ihan erilainen nyt syksyllä, kun pohjassa se lima, joka pestään painepesurilla pois. Plaaniin lähtöön tarvitsee lähes täyden kaasun, kun keväällä huomattavasti liukkaampi. Ja siinä on tosiaan vaan sitä limaa, lämpimillä vesillä purkkarin pohja oli ruohonen.- Pik20e
Kasvusto on eri asia siksikin, että se tuhoaa virtauksen pitkältä matkalta. Se, millainen keppi veneen perässä törröttää, on täysin merkityksetöntä verrattuna siihen, missä kunnossa veneen pohja on.
Suomalaiset onnistuvat muinoin kehittämään oikein mainion purjelentokoneen (Pik 20). Koneen ongelma oli ja edelleen on kuitenkin se, että siipiprofiilin vuoksi se tulee kastuessaan ja virtauksen rikkouduttua alas kuin kivi (kuvainnollisesti). Ominaisuus on huono koneelle, jolla matkalennolla pitäisi pystyä lentämään lyhyitä osuuksia myös sateessa.
https://www.youtube.com/watch?v=4nXJG2d5Fsw Minä en ole laittanut pulpettiveneeseeni myrkkyjä neljään vuoteen. Nyt loppukesästä se seisoi pitkään laiturissa, ja tuskin lähti liukuun kahden miehen kuormalla, vaikka on ylisuuri kone. Pitkää ruohoa pohja täynnä. Bensaa kuluu varmasti aivan älyttömästi puhtaaseen pohjaan verrattuna ja huippunopeus tippui 28->20 solmua. 3 vuotta vanhat myrkyt kesti, neljäntenä petti totalisesti.
- seppomartti
Pohjan puhtauden merkitys on koko ajan lisääntyvä matkan edistyessä. Olen lukenut ja kokenut vastaavia kuin "ihpoh". Ensimmäinen biofilmi pohjaan kiinnittyy jo päivissä muttei näy tai haittaa. Hanhenkaulat kiinnittyvät vahattuun lasikuitupintaan 1-2cm pituisena n. 3 viikossa perän alle. Asteria ui syvällä ja ne kiinnittyvät koko vesilinjaan. Kasvavat 10cm pituisiksi. Joku sanoi noiden irtoavan itsestään. Ei ole ihan mahdotonta jos ovat esim onteloeläimiä. Itse olen heti poistanut kun vielä lähtevät helposti. Tässä vaiheessa sukeltelu ja karhunkieli vielä toimivat. Viimeinen vaihe on 20cm kasveja kuin "Boströmin partaa". Pohjakasvuston seassa ja potkurissa olevat näkit ovat Itämeren sukulaisia isompia ja tiukasti kiinni. Eivät lähde aina edrs painepesurilla ja irrotessaa rikkovat maalauksen vesisulun. Jos makronäkkejä suojautumatta puukolla irroittaa potkurista niin kädet ovat täynnä haavoja puolen tunnin urakasta. Toisaalta puhdistamatta kiinteälläkään potkurilla ei pääse 1s nopeuteenkaa tyynessä eikä klaffipotkuri aukea. Fowling ja puhdistus tulevat olemaan iso tekijä GGR nopeuksissa.
Sikli, karkea iso karhunkieli ja goretex kuivapuku tai pelastuspuku pitäisi kuulua puhdistusvarusteisiin. Vielä parempi olisi paineilma esim. "deep snorchel".
Onko kenelläkään tietoa VDH: n puhtaasta pohjasta. Käyttänyt tyvenet osuudet pohjan pesuun? - Isoantilla
Siellä Hobartissa kun ilmeisesti pysähdytään ja purjehtijat tekevät pohjanpuhdistuksia ym huoltotöitä, kannattaisi Tapion pohjan raapimisen lisäksi varmaan ryhtyä noiden ehjien aurinkopaneelien uudelleenjohdotukseen suoraan akuille.
- Keppana4.7
Ei taida olla siihen sopivia noi spesiaalipaneelit. Olisihan ne muuten jo johdotettu.
- Isoantilla
Niitten sarjaan kytkettyjen pikkuvolttisten lisäksi piti kyllä olla yksi isompi ehjä paneeli Näin ymmärsin jonkun radioamatöörin aikaisemmin kertoneen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2004363
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!422006- 611667
Ymmärrätköhän nainen
Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi1331353Martina on käynyt puhumassa viisauksia
Iltalehden artikkelissa Martinan viisaudet.3581337Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss93959SDP:läinen lähettiläs Titta Maja-Luoto RAIVOAA lähetystössä -?
SDP:n puolueen Maja-Luoto on Portugalissa noussut Median otsikoihin, koska RAIVOAA työntekijöille ja pitää Heitä lähinnä26913Mitä alkoholijuomaa on myyty sekä Linda Lampeniuksen että Matti Nykäsen nimellä? Testaa tietosi!
Mikähän alkoholijuoma se mahtoi olla…? Tule pelaamaan kivaa Testerin Juomavisaa! Kuinka monta saat oikein? Tästä pääse10889Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus
Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte170818Voiko vauva uskoa ?
Lohkoissa väitetään ettei vauva voi uskoa. Tässä näet vauvan uskon. https://youtube.com/shorts/QhFbPSdjpnA?si=Zb2BCRST9186696