Nykyään moni haluaa välttää korkeita sykkeitä, vaikka kisoissa kropan pitää kestää kovia sykkeitä. Eihän formuloillakaan ajeta tyhjäkäynnillä. Taloudellisuusajot ovat sitten ihan oma lajinsa.
Monet haluavat kesällä juosta iltaisin tai aamuisin, vaikka kropan pitäisi tottua lämpimään. Sitten arvokisojen lämmössä ihmetellään, kun uran tärkeimmässä paikassa tuli se surkein suoritus. Pitäisi tottua juoksemaan kovaa Afrikan paahtavassa kuumuudessa, että arvokisojen 32 asteen viileydessä kulkisi ennätysvauhtia.
Painoakin suomalaisjuoksijoilla on liikaa. Tässsä lajissa ei kuitenkaan ole tarkoitus kantaa mitään menestyspainoja.
No onhan suomalainen kestävyysjuoksukulttuuri ollut jo pitkään vauhtivihamielinen. Kukapa ei olisi kuullut lausahdusta "ei matka tapa vaan vauhti".
Suomalainen lähtee juoksemaan maaliin, afrikkalainen yrittämään omaa ennätystä.
Monet haluavat kesällä juosta iltaisin tai aamuisin, vaikka kropan pitäisi tottua lämpimään. Sitten arvokisojen lämmössä ihmetellään, kun uran tärkeimmässä paikassa tuli se surkein suoritus. Pitäisi tottua juoksemaan kovaa Afrikan paahtavassa kuumuudessa, että arvokisojen 32 asteen viileydessä kulkisi ennätysvauhtia.
Painoakin suomalaisjuoksijoilla on liikaa. Tässsä lajissa ei kuitenkaan ole tarkoitus kantaa mitään menestyspainoja.
No onhan suomalainen kestävyysjuoksukulttuuri ollut jo pitkään vauhtivihamielinen. Kukapa ei olisi kuullut lausahdusta "ei matka tapa vaan vauhti".
Suomalainen lähtee juoksemaan maaliin, afrikkalainen yrittämään omaa ennätystä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Harjoitukset lopetetaan suomenjouksenpiireissä kesken heti kun vauhdin ja sykkeen suhde alkaa heikkenemään ja puristus kovenemaan. Vaikka siitähän TosiMiesten ja -Naisten kestävyysharjoittelu vasta alkaa. Vaihtoehtoisesti aloitetaan kisat ja vetosarjat aivan liian hitaaasti, että jaksetaan loppuun asti. Ei osata juosta kevyesti, eikä oikein kovaakaan. Vertakin pitäis oksentaa välillä. Puhutaan seminaareissa kivajuoksua, mutta ei sittenkään ole kiva juosta.
Omalla kohdalla ollut päinvastoin. Tykkään juosta lähes maksimisykkeellä mutta se johti toistuviin rasitusvammoihin juoksutaukoineen eivätkä tulokset enää parantuneet. Hitaat peruskuntolenkit matalalla sykkeellä joita ollut pakko alkaa juoksemaan tuntuvat puuduttavilta ja ikäviltä juosta. Kovasykkeisiä lenkkejä juostaan nyt vain harvakseltaan ja ne tuntuvat hyvältä.
Riippuu tuleeko maton töllöstä hyvvee ohjelmoo.
Minulla tulee kuolemanpelko juoksuradalla
Poluille rennosti kävelee.
Ei ressaa syke.
Jos on mäkistä maastoa speksaa lenkille kovimmat ylämäet ja palautteluun niiden väliset siirtymät. Ylämäet lujaa ja siirtymät reipasta pk vauhtia. Oman jaksamisen mukaan niin monta kierrosta reittiä kun jaksaa.
Suomalaisilla juoksijoilla on huono peruskunto vaikka koko talvi tehdään pelkkää pk-nylkkyä.
Olen tutkinut muutaman kansainvälisen huippujuoksijan sykkeitä ja eivät he kyllä pk lenkkejä millään 125 sykkeellä tee niinkuin Suomessa on tapana. Yli 140 pitää mennä että kunto kohoaa.
Baltsu on siis oikeassa treenifilosofian suhteen.
Riippuu varmaan siitäkin onko kyse keski-ikäisestä kuntoilun aloittajasta vai huipulle tähtäävästä kokeneesta urheilijasta.
Kaikki huipulle päässeet puhuvat siitä että on mentävä epämukavuusalueelle. Ei riitä pelkkä 125 sykkeinen höntsäily, joka on kyllä erinomaista terveysliikuntaa, mutta ei nosta kuntoa.