Viisaus asuu IT-insinööreissä?
Siis heissä, jotka ammatikseen harjoittavat ohjelmointia, tietoliikennettä, tekoälyä, yms.
He ainakin yleensä pitävät itseään superälykkäinä, kun ohjelmointi kun kuulemma on niin vaativaa.
Sitten tulee filosofisempi puoli: Moni väittää, että mitään sielua tms. ei olekaan, vaan kaikki äly on pohjimmiltaan samaa kuin ohjelmien tekoäly. Ihmismieli on kuulemma vain ns. Turingin Kone jne.
Ohjelmointi on siis pohjimmiltaan perimmäistä filosofian harjoittamista.
Siis heissä, jotka ammatikseen harjoittavat ohjelmointia, tietoliikennettä, tekoälyä, yms.
He ainakin yleensä pitävät itseään superälykkäinä, kun ohjelmointi kun kuulemma on niin vaativaa.
Sitten tulee filosofisempi puoli: Moni väittää, että mitään sielua tms. ei olekaan, vaan kaikki äly on pohjimmiltaan samaa kuin ohjelmien tekoäly. Ihmismieli on kuulemma vain ns. Turingin Kone jne.
Ohjelmointi on siis pohjimmiltaan perimmäistä filosofian harjoittamista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ohjelmointi on työkalu, jolla luodaan yleensä jollain tietokoneella suoritettava ohjelma. Itsessään ohjelma tai ohjelmointi ei tuota tieteelle mitään täysin uutta tietoa. Ohjelma ja sen suoritus enemmän kuluttaa resursseja, kuin varsinaisesti synnyttää mitään uutta. Ohjelmoinnin tai ohjelmien hyödyistäkin voi keskustella, mutta hyöty itsessään on vähän toinen asia.
Ohjelma käsittelee syötteenä sitä tietoa mitä sille annetaan, niiden sääntöjen mukaan, jotka ohjelmoija on ohjelmoimalla antanut ja ohjelma tekee annetusta syötteestä jonkinlaisen toisenlaisen halutun tuotoksen.
Yleensä mitään mitä ohjelma tekee ei ole mitenkään uutta tai yllättävää, päinvastoin hyvinkin kuvattua ja haluttua. Ohjelma käsittelee uutta tai yllättävää vain siten, kuin sille on säännöt annettu, muussa tapauksessa se ei suoriudu vaan keskeytyy tai jää junnaamaan ikuiseen silmukkaan, eikä tuotostakaan välttämättä pysty käyttämään.
Joskin: Ohjelmointi on ajatteluintensiivistä. Ohjelmointi on hyvin matemaattis-looginen suorite. Ohjelmoinnissa suoritteena voi olla jonkinlainen filosofia ohjaamassa tekemistä ja antamassa rakenteita, Se mitä ohjelmoinnin lopputuloksena syntyy, ei välttämättä ole kovin filosofinen.
Ohjelmoijissa ja filosofeissa voi olla ihmistyyppeinä kuitenkin jotain samaa, joten jos on hyvä kielipää, kohtuullinen looginen hahmotuskyky ja filosofiointi kiinnostaa, it-insinööri saattaisi olla pärjäämisen ja työssäviihtyvyyden näkökulmasta ihan ok uravalinta.
ps. Ohjelmoijiksi vaikoituu varmaan tietyntyyppisiä henkilöitä, mutta sen joukon sisällä ei ole kovinkaan todennäköistä, että superälykkyys olisi huomattavasti sen yleismpää, kuin väestössä keskimäärin.