Itse en ole kovinkaan empaattinen, enkä seurallinen tai puhelias vieraassa seurassa. Enemmän katselija tai tarkkailija ja sanon vasta sitten, kun minulla on asiaa.
Toivoisin itseltäni myös liikunnallisuutta enemmän, sillä saatan juuttua pitkäksi aikaa sohvalle television ääreen tai lukemaan hyvää kirjaa. Sattumalta löysin uuden harrastuksen, kun paronitar toi uuden vempaimen taloon, nimittäin kuntopyöräilyn. Se tuntuu ihan oikeasti parantavan kipeitä polviani, eikä tarvitse niin huolehtia pukeutumisesta kävelylenkille, kun sen urheilusuorituksen voi tehdä lämpimässä pirtissä ja mennä sen jälkeen suihkuun.
Mikä on heikkoutesi?
220
4060
Vastaukset
- NiinSeKäy
En minäkään ole empaattinen, seurallinen enkä puhelias. Nämä ovat ominaisuuksia (not a bug but a feature). Eikö sinulla ole heikkouksia?
- Örkks
Ainoa joka palstalla mainostaa englannin puhumistaan ja pyhää vihaa paronia kohtaan. Sääliksi käy kun ei raukka tiedä, että Samos kirjoitetaan Samos eikä mikään vidun Saamos.
- höhhööh
Sinä käytät rumaa kieltä, ja se todistaa, millainen on ÄIDINkielesi: alatyylinen, rivo, huono.
- KaijaK
Mitenköhän minä muotoilisin omat heikkouteni; laiskuuden ja huolimattomuuden? Ehkä tähän ikään on jo tehnyt riittävästi ja hyväksyy ettei kaikki onnistu?
Olen itse vielä työelämässä ja suon itselleni mielelläni laiskottelupäiviä silloin, kun vietän vapaapäiviä. Huomannut töissäkin löysäileväni hieman, ei kaiken tarvitse olla niin tiptop, vähempikin riittää 34 vuoden jälkeen samalle työnantajalle. Kotona teen kyllä kaiken huolella, että ei tarvitsisi monen kertaan tehdä, eikä korjailla tekmisiä.
- flegmaatti
Hyväuskoisuudessani petyn kanssaihmisiini aina silloin, tällöin.
Näen kaiken myönteisessä valossa kunnes kokemus osoittaa muuta.
Ärsytän ympäristöäni lausumalla suulaudessani myönteisä asioita kanssaihmisistäni. Seuraus? Mulkoilua, epäluuloja, kyräämistä.
Kulttuuriimme kuulumaton piirre on myös se, että oikeassa asiayhteydessä saatan meinita jotain omasta mielestäni myönteistä tekemistäni. Hui kamalaa! Omakehu haisee!
Kansallinen heikkoutemme, itsensä vähättely ärsyttää minua!
Olen ilkeä. Kun havaitsen avointa kateutta tai vahingoniloa niin mahdollisuuden mukaan, käännän veistä haavassa
Olen äkkippikainen. Reagoin joskus ärsykkeisiin spontaanisti ja halutessaan minusta saa kyllä riitakaverin. Pettymyksen jälkeen tulee helposti vastareaktio.
Voisin jatkaa luetteloa ja pyytää vaimoltani täydennystä. Tosin ei hänkään keksisi mitään lisää eikä allekirjoittaisi tuosta luettelosta montaakaan. Kehu, kehu!Kyllä.
Sama vika tuo äkkipikaisuus. Ja joskus aivan tarpeeton oman pään pitämisvimma asiassa, jolla ei ole suurtakaan merkitystä elämässä.
Varmaan ilkeämielisyyttäkin riittävästi vanhan sananalaskun mukaan: Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele.
Jos sinulla oli suulautta, niin suoraansanomisisella on samanlaisia vaikutuksia, kuten mulkoilua, epäluuloja ja kyräilyä. Siitä varmaan se pirullisuuskin juontaa, ei saisi kertoa miten asiat tosiasiassa ovat.- Taas.kerran
ihailen Flegmaattia, kyllä miehessä pitää löytyä älyä ja tahtoa!
Mutta nimeäni en tähän viestiin voi laittaa, sillä mahdolliset seuraukset arvaisin.
- KuntoiluTekeeHyvää
Hanki vielä soutulaite, niin liikunnasta tulee hyvin monipuolista, vaikket muuta liikuntaa harrastaisikaan. Voisiko laitteet sijoittaa ulos raittiiseen ilmaan?
Kyllä ainakin tuo kuntopyörä oli aluksi ulkosalla katetun terassin alla, mutta huomasin ohimenevien ihmisten ihmettelevistä katseista, että pohtivat mitä minä siellä touhuan, hehee.
Isäukolla olisi ollut tuollainen soutulaite, jonka olisin halutessani saanut. Ei tullut silloin aikoinaan mieleen ja nyt se on jo mennyttä. Täytyy harkita vakavasti hankkimista.
- ö-Öö
Ominaisuuksia
Alkanut ajattelemaan tollasia asioita ominaisuuksina. Itsekehu tylsää, itsensä negatiivinen arviointi masentavaa. Sitäpaitsi kyllä ihmiset kertovat, millanen olet >:/
=DW=Ei terveessä itsekehussa ole mitään huonoa, eivätkä ihmiset kerro sinulle millainen olet, vaan kertovat sen omille tutuilleen.
- ö-Öö
PorvoonParoni kirjoitti:
Ei terveessä itsekehussa ole mitään huonoa, eivätkä ihmiset kerro sinulle millainen olet, vaan kertovat sen omille tutuilleen.
Kyllästynyt itsekehujiin.
Sitä tuubaa saa kyllä kuunnella paljon. Mitä lie alemmuuskomplekseita, mutta ällistyttävän paljon hyviä ihmisiä. Niin ja kyllä ihmiset juoruaa, mutta laukovat kyllä päinnäköäkin rutkasti. Liittyy tohon itsekehuun, sama mollata muita, tuntevat sitten ittensä vielä paremmiksi.
No tollanen niitten ominaisuuksia.
=DW= - äää-äimistellen
ö-Öö kirjoitti:
Kyllästynyt itsekehujiin.
Sitä tuubaa saa kyllä kuunnella paljon. Mitä lie alemmuuskomplekseita, mutta ällistyttävän paljon hyviä ihmisiä. Niin ja kyllä ihmiset juoruaa, mutta laukovat kyllä päinnäköäkin rutkasti. Liittyy tohon itsekehuun, sama mollata muita, tuntevat sitten ittensä vielä paremmiksi.
No tollanen niitten ominaisuuksia.
=DW=Oletko kyllästynyt itseesi?
MIhin heikkouteesi kuuluu tuo loispummieläkeläisten nimittely,
kenen itsetuntoa se kohentaa, haluatko sillä lailla tuntea itsesi paremmaksi.
vai onko se peräti vahvuutesi?
- Mikä_milloinkin
Mielestäni tättä ketjussa on aiemmin mainittu ominaisuuksia, jotka eivät ole heikkouksia muuta kuin siinä tapauksessa, että ihminen ei niitä itse hyväksy itsessään. Herää kysymys, miksei. Esimerkiksi varovaisuus puhua vieraille ei ole heikkous, vaan ihmisen ominaisuus. Tosin se saattaa ärsyttää muita, esimerkiksi itseni kaltaisia, jotka eivät tee eroa siinä , puhutaanko vieraille vai ei. Vieraat ihmiset eivät ole kmmotuksia. Toki minulla on tilannetajua, en luonnollisestikaan puhu kenelle tahansa mitä tahansa. En tutuillekaan. Minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät tervitse kuin pienen rohkaisun ja sitten alkaa tulla vuolaasti oma, naapurin ja hevosvainaan kummin kaiman elämänkerta.
Toki ihminen voi muuttaa itseään, mutta ei kaikissa asioissa. Olennaisempaa on mielestäni hyväksyä itsensä, myös se, mitä haluaisi muuttaa, muttei kykene tai aika on kulkenut ohi.
Vetelöinti ja joutenolo ei myöskään ole mikään heikkous. Se kertoo, että ihminen osaa priorisoida.
Minulla itselläni on heikkouksia vaikka muille jakaa. Olen ensinnäkin hirveän tyhmä, on semmoiset putkimisaivot, että kaikki vähänkin fiinimpi menee yli korkealta ja lujaa. Sitten olen huono keskittymään ja siinä ei vuosikymmenten harjoituskaan ole auttanut. Ärsyynnyt helposti, joskaan en sitä välttämättä näytä. Inhoan kaikkia kotitöitä tai ylipäätään sitä, mitä on asunnon seinien sisäpuolella. Ja iho on vanhan ihmisen iho ja rypistyy koko ajan. Muutenkin olen vanha. Se taitaa ollakin pahin heikkouteni. Vanhuushan alkaa kohta olla meidän yhteiskunnassamme synti. Ja tiedoksi niille, jotka eivät usko mihinkään, niin seuraava eduskunta kriminalisoi ikääntymisen. Siitä on jo aika monta komiteamietintöä valmiina odottamassa ainoastaan pääsyä päätöksenteon tueksi.Kyllä ominaisuus voi olla ihan yhtälailla heikkous kuin luonteenpiirre, vika tai poikkeava tai erikoinen käyttäytyminen.
Olen viime aikoina kertonut monelle ihmiselle, että vanhuus ei ole mikään sairaus. Vanhenemiseen kuuluvat muutokset, sekä ulkonäössä että tietotekniikan yms. ymmärtämisessä.
Onneksi vanhenemisessa on myös hyvääkin esimerkiksi eläkkeelle pääseminen, jota odotan kovasti.Hyveeksesi voisit laskea sen, että olet myös humoristi, melkein Aapelin luokkaa. Hänen huumorinsa oli sellaista hymyä kyynelten läpi.
- Mikä_milloinkin
PorvoonParoni kirjoitti:
Kyllä ominaisuus voi olla ihan yhtälailla heikkous kuin luonteenpiirre, vika tai poikkeava tai erikoinen käyttäytyminen.
Olen viime aikoina kertonut monelle ihmiselle, että vanhuus ei ole mikään sairaus. Vanhenemiseen kuuluvat muutokset, sekä ulkonäössä että tietotekniikan yms. ymmärtämisessä.
Onneksi vanhenemisessa on myös hyvääkin esimerkiksi eläkkeelle pääseminen, jota odotan kovasti.Mielestäni vanhuuseläkkeelle ei päästä, vaan joudutaan. Itse olisin tehnyt töitä hamaan hautaan saakka. Olen toiminut elämäni aikana erittäin monilla aloilla ja opetellut uusia hommia koko ajan. Eläkkeelle jääminen ei tosin johtunut iästäni, vaan muista syistä. Olen kirjoittanut siitä täällä aiemmin, joten annan nyt olla.
Eläkkeelle jäämisessä on yksi hyvä puoli, nimittäin aamunukkuminen pitkään.
Kaikki eivät ymmärrä, että vanhuus ei ole yhtä kuin sairaus. Ja että ihminen ei ole itse valinnut syntymähetkeään ja kaikki vanhenevat yhden päivän vuorokaudessa.
Lisäksi on meitä, jotka ovat käyttäneet tietotekniikkaa työssä ja yksityiselämässä pitkään. Itse käytin tietotekniikka ekan kerran joskus 1970-luvun alkuvuosina, oli konsolipääte joka oli yhteydessä huoneen kokoiseen IBM-keskustietokoneeseen. Pikkuisen maailma siitä muuttunut. Minulla ei ole mitään ict-alan koulutusta, mutta oppiihan sitä ihminen asioita muutoinkin, jos on kiinnostusta. Tietokoneitten (minulla on ihan liikaa laitteita) vuosihuolto sujuu ihan omin käsin. Eilen luin kirjastossa Mikrobitti-lehteä, jossa oli keinoja säästää puhelimen akkua. Useimmat niistä olivat jo käytössäni. Jotain jutussa mainittua ominaisuutta tosin ei vanhemmassa älypuhelimessä ole. Mikä_milloinkin kirjoitti:
Mielestäni vanhuuseläkkeelle ei päästä, vaan joudutaan. Itse olisin tehnyt töitä hamaan hautaan saakka. Olen toiminut elämäni aikana erittäin monilla aloilla ja opetellut uusia hommia koko ajan. Eläkkeelle jääminen ei tosin johtunut iästäni, vaan muista syistä. Olen kirjoittanut siitä täällä aiemmin, joten annan nyt olla.
Eläkkeelle jäämisessä on yksi hyvä puoli, nimittäin aamunukkuminen pitkään.
Kaikki eivät ymmärrä, että vanhuus ei ole yhtä kuin sairaus. Ja että ihminen ei ole itse valinnut syntymähetkeään ja kaikki vanhenevat yhden päivän vuorokaudessa.
Lisäksi on meitä, jotka ovat käyttäneet tietotekniikkaa työssä ja yksityiselämässä pitkään. Itse käytin tietotekniikka ekan kerran joskus 1970-luvun alkuvuosina, oli konsolipääte joka oli yhteydessä huoneen kokoiseen IBM-keskustietokoneeseen. Pikkuisen maailma siitä muuttunut. Minulla ei ole mitään ict-alan koulutusta, mutta oppiihan sitä ihminen asioita muutoinkin, jos on kiinnostusta. Tietokoneitten (minulla on ihan liikaa laitteita) vuosihuolto sujuu ihan omin käsin. Eilen luin kirjastossa Mikrobitti-lehteä, jossa oli keinoja säästää puhelimen akkua. Useimmat niistä olivat jo käytössäni. Jotain jutussa mainittua ominaisuutta tosin ei vanhemmassa älypuhelimessä ole.Asia voi vaikka vielä muuttua niin, että se eläkkeelle pääsy ei loppujen lopuksi ollutkaan niin ihanaa. Mistä sen tietää? Tällä hetkellä tuntuu tosi vaikealta raahautua aamuvarhain töihin ja jatkuvat muutokset. Toki mielelläni minäkin opiskelen uutta, mutta mieluummin omaan tahtiin kuin pakotettuna.
Saman tyyppiset "heikkoudet" minullakin, pidän niitä enemmän luonteenpiirteenä. Pärjään vieraiden ihmisten kanssa mutta en silti ole sosiaalinen, nykin olen viettänyt aikaa kotona sunnuntai-illasta lähtien, kissa kaverina.
Pyörälenkin teen joka päivä, minullakin on kuntopyörät mökillä ja kylillä. Jos on oikein huono ilma poljen kuntopyörää puoli tuntia, katson samalla telkkaria ja jumppaan jollakin vempaimella, niitä minulla onkin paljon.
Kaveri sanoo että silmieni ilme muuttuu kun näen uuden kuntoilulaitteen, on piteleminen että en heti käy ostamassa. En silti ole urheilullinen, en ole ikinä ollut. Kai toivon löytäväni laitteen joka pitää kuntoilua yllä.
Moni saattaisi tulla mökkihöperöksi, ei ole tullut tunnetta että olisi lähdettävä johonkin tai pyydettävä joku kylään.
Kaveri asuu kaukana ja käy töissä joten nähdään vain viikonloppuisin ja lomillaan.
Tyttären perhe asuu helsingissä joten emme näe kovin usein, kuitenkin useamman kerran vuodessa.Varmaan selvä merkki siitä ei-sosiaalisuudesta, kun viihtyy vallan hyvin yksinään. Ei minullakaan ole mitään ongelmia olla päiväkausia yksin kotona. Emäntä viihtyy paremmin mökillä varsinkin kesäaikaan ja elelen siis kesäleskenä, myös talvella jonkin verran. Ja olen käynyt monta kertaa ulkomaanmatkoilla itsekseni. Sen verran luottoa löytyy.
Tuolla kuntopyörällä tulee vedeltyä joskus toista tuntia yhteen menoon. Useimmiten juuri sillon, kun olen yksin. Soitan musiikkiä täysillä, koko huoneisto raikaa ja pistän menemään fillarilla täysillä ja hiki virtaa. Itse olen vähän varovainen kaikissa hankinnoissa, enkä olisi koskaan itse ostanut kuntopyörää. Tämä tuli emännän sairauden kylkiäisinä ja olen itsekin yllättynyt kuinka paljon siitä tykkään.PorvoonParoni kirjoitti:
Varmaan selvä merkki siitä ei-sosiaalisuudesta, kun viihtyy vallan hyvin yksinään. Ei minullakaan ole mitään ongelmia olla päiväkausia yksin kotona. Emäntä viihtyy paremmin mökillä varsinkin kesäaikaan ja elelen siis kesäleskenä, myös talvella jonkin verran. Ja olen käynyt monta kertaa ulkomaanmatkoilla itsekseni. Sen verran luottoa löytyy.
Tuolla kuntopyörällä tulee vedeltyä joskus toista tuntia yhteen menoon. Useimmiten juuri sillon, kun olen yksin. Soitan musiikkiä täysillä, koko huoneisto raikaa ja pistän menemään fillarilla täysillä ja hiki virtaa. Itse olen vähän varovainen kaikissa hankinnoissa, enkä olisi koskaan itse ostanut kuntopyörää. Tämä tuli emännän sairauden kylkiäisinä ja olen itsekin yllättynyt kuinka paljon siitä tykkään.Lapseni ostivat minulle aikanaan kuntopyörän, olivat minusta huolissaan. Siellä se vuosikausia takkahuoneemme nurkassa "happani", lähdin mieluummin metsään sauvakävelylenkille. Muutossa lahjoitin sen pyörän kierrätyskeskukseen, toivottavasti pääsi hyvään kotiin.
suvenkorento12 kirjoitti:
Lapseni ostivat minulle aikanaan kuntopyörän, olivat minusta huolissaan. Siellä se vuosikausia takkahuoneemme nurkassa "happani", lähdin mieluummin metsään sauvakävelylenkille. Muutossa lahjoitin sen pyörän kierrätyskeskukseen, toivottavasti pääsi hyvään kotiin.
Olen nähnyt elämäni aikana melko paljon käyttämättömiä kuntopyöriä. Ehkä minulla on eri motiivi, kun en varsinaisesti päättänyt, että alan kuntopyöräilemään, vaan sattumalta kokeilin kun sain siihen mahdollisuuden. Asia tuntui minulle sopivalta ja hyvältä ja olen jo kuukausia pyöräillyt melkein joka päivä. Omasta vapaasta tahdostani ja hyvin pyörii.
PorvoonParoni kirjoitti:
Olen nähnyt elämäni aikana melko paljon käyttämättömiä kuntopyöriä. Ehkä minulla on eri motiivi, kun en varsinaisesti päättänyt, että alan kuntopyöräilemään, vaan sattumalta kokeilin kun sain siihen mahdollisuuden. Asia tuntui minulle sopivalta ja hyvältä ja olen jo kuukausia pyöräillyt melkein joka päivä. Omasta vapaasta tahdostani ja hyvin pyörii.
Loistavaa, motivaatiohan se ratkaisee tuonkin asian. Ja aivan varmasti hyvä asia, että olet jaksanut sitä polkea. Luulen, etteivät syksyn pimeät ja märät kelit kauheasti houkuttele ulos. Tärkeintä jaksamisen kannalta on se, että tekee jotain kuntonsa eteen.
Minulla oli kotini lähellä niin hienot valaistut kävelyreitit, että mukavassa seurassa tuli puhuttua asiat halki, ja happea kaupanpäällisiksi. Reittini oli 7 km, ja tein sen kolme kertaa viikossa. Siihen sitten päälle (vuodenajasta riippuen) lumenluontia, haravointia, nurmikon leikkausta, sepelin lapioimista. Omasta mielestäni olin aika hyvässä kunnossa.
Sitten ovatkin asiat muuttuneet monin tavoin.suvenkorento12 kirjoitti:
Loistavaa, motivaatiohan se ratkaisee tuonkin asian. Ja aivan varmasti hyvä asia, että olet jaksanut sitä polkea. Luulen, etteivät syksyn pimeät ja märät kelit kauheasti houkuttele ulos. Tärkeintä jaksamisen kannalta on se, että tekee jotain kuntonsa eteen.
Minulla oli kotini lähellä niin hienot valaistut kävelyreitit, että mukavassa seurassa tuli puhuttua asiat halki, ja happea kaupanpäällisiksi. Reittini oli 7 km, ja tein sen kolme kertaa viikossa. Siihen sitten päälle (vuodenajasta riippuen) lumenluontia, haravointia, nurmikon leikkausta, sepelin lapioimista. Omasta mielestäni olin aika hyvässä kunnossa.
Sitten ovatkin asiat muuttuneet monin tavoin.Olen horoskooppimerkiltäni oinas ja heille on usein yhteistä sellainen kuin tarkoituksenmukainen pukeutuminen. Joskus tuntuu, että meikäläisellä se on saavuttanut tarkoituksettoman suuren merkityksen, sillä ulkoiluun on vaikea valita sopivia vaatteita, varsinkin syksyllä ja keväällä. Se tekee minut onnelliseksi, että ei tarvitse vaivata päätä pohtimisella, että mitä tamineita laittaisi päälle, vaan senkun alkaa polkemaan vaikka kalsarit jalassa.
Samaa mieltä, että jotain pitää tehdä kuntonsa eteen ja onhan lämpimänä kesäiltana mukava kävellä ulkona, ei siinä mitään. Mutta eri asia talvella, kun tulee vaakaräntää ja tällä hetkellä puiden lehdet tekevät kävelyteistä liukkaita.
Minulla on koko joukko heikkouksia, tai ominaisuuksia jotka joko ovat tai ei heikkouksia.
Mutta varsinainen akilleksen kantapääni on että haluan niin mielelläni jakaa tietoani muille ja asettaa asiat oikeaan järjestykseen, samalla kun omat asiani ovat suuressa epäjärjestyksessä. Sanon, puutun, laitan lusikkani vähän joka soppaan. Olen hieman sinisilmäinen ja haluan kaikille hyvää ja siksi minua on helppo naruttaa, mikä taas ei ole mielestäni kova hinta siitä että saan elää elämääni pelkäämättä ja epäilemättä, vihaamatta ja olematta katkera.Huomasin tuon ongelman, että heikkous sana käsitetään erilailla. Eikä minua haittaa pätkääkään mikä sen virallinen määritelmä on tai miten sitä tulisi käsitellä. Pilkunviilaaminen tai jaarittelu jostain yhdestä sanasta ei ole minun juttuni.
Olen huomannut tuon tiedonjakamisen kuuluvan sinuun ja pidän sitä viehättävänä ja naisellisena piirteenä. Riedän ettet ole tosikko, joten voin kertoa seuraavan jutun. Suunnittelen vaihtavani talvirenkaat ihan näinä päivinä ja takuuvarma juttu on, että kun auto on nostettu tunkilla ylös, niin paronitar saapuu paikalle esittämään oman näkemyksensä tehtävästä työstä.
*hymyilee*
Toivon ettet koskaan luovu sinisilmäisyydestäsi ja pysyt aina tuollaisena kuin olet, etkä masennu negatiivisesta palautteesta ja erityisesti ja varsinkin Tellukasta minulla on aivan samanlainen näkemys, että hänellä on tarkoitus ainoastaan rikkoa näitä keskusteluja, vänkätä, tarttua pikkuasioihin, yrittää tehdä itsestään jotain älykköä mitä hän ei suinkaan ole. Siksi olen tehnyt päätökseni enkä koskaan vastaa yhteenkään hänen viestiin.PorvoonParoni kirjoitti:
Huomasin tuon ongelman, että heikkous sana käsitetään erilailla. Eikä minua haittaa pätkääkään mikä sen virallinen määritelmä on tai miten sitä tulisi käsitellä. Pilkunviilaaminen tai jaarittelu jostain yhdestä sanasta ei ole minun juttuni.
Olen huomannut tuon tiedonjakamisen kuuluvan sinuun ja pidän sitä viehättävänä ja naisellisena piirteenä. Riedän ettet ole tosikko, joten voin kertoa seuraavan jutun. Suunnittelen vaihtavani talvirenkaat ihan näinä päivinä ja takuuvarma juttu on, että kun auto on nostettu tunkilla ylös, niin paronitar saapuu paikalle esittämään oman näkemyksensä tehtävästä työstä.
*hymyilee*
Toivon ettet koskaan luovu sinisilmäisyydestäsi ja pysyt aina tuollaisena kuin olet, etkä masennu negatiivisesta palautteesta ja erityisesti ja varsinkin Tellukasta minulla on aivan samanlainen näkemys, että hänellä on tarkoitus ainoastaan rikkoa näitä keskusteluja, vänkätä, tarttua pikkuasioihin, yrittää tehdä itsestään jotain älykköä mitä hän ei suinkaan ole. Siksi olen tehnyt päätökseni enkä koskaan vastaa yhteenkään hänen viestiin.Olen myös huomannut tyttömäisen heikkoutesi minun suhteeni.
Yritä vain kestää tuonkin heikkoutesi kanssa.PorvoonParoni kirjoitti:
Huomasin tuon ongelman, että heikkous sana käsitetään erilailla. Eikä minua haittaa pätkääkään mikä sen virallinen määritelmä on tai miten sitä tulisi käsitellä. Pilkunviilaaminen tai jaarittelu jostain yhdestä sanasta ei ole minun juttuni.
Olen huomannut tuon tiedonjakamisen kuuluvan sinuun ja pidän sitä viehättävänä ja naisellisena piirteenä. Riedän ettet ole tosikko, joten voin kertoa seuraavan jutun. Suunnittelen vaihtavani talvirenkaat ihan näinä päivinä ja takuuvarma juttu on, että kun auto on nostettu tunkilla ylös, niin paronitar saapuu paikalle esittämään oman näkemyksensä tehtävästä työstä.
*hymyilee*
Toivon ettet koskaan luovu sinisilmäisyydestäsi ja pysyt aina tuollaisena kuin olet, etkä masennu negatiivisesta palautteesta ja erityisesti ja varsinkin Tellukasta minulla on aivan samanlainen näkemys, että hänellä on tarkoitus ainoastaan rikkoa näitä keskusteluja, vänkätä, tarttua pikkuasioihin, yrittää tehdä itsestään jotain älykköä mitä hän ei suinkaan ole. Siksi olen tehnyt päätökseni enkä koskaan vastaa yhteenkään hänen viestiin.Aikanaan minun erittäin hyvä, nyt jo edesmennyt ystäväni sanoi: "Kadehdin tuota kykyäsi katsoa jonkun ihmisen läpi, aivankuin hän olisi ilmaa."
Kyky vai puute?- ainanaakka
Tellukka kirjoitti:
Olen myös huomannut tyttömäisen heikkoutesi minun suhteeni.
Yritä vain kestää tuonkin heikkoutesi kanssa.eiköhän kannata tellukka jättää paroni rauhaan se ei vaan syty yhtään kymmenistä sille lähettämistä viesteistäsi alkaa stalkkaamisesi saada surkuhupaisia piirteitä laita kaikki paukkusi siihen hunkkeliin ennen kuin lesken vie sen
ainanaakka kirjoitti:
eiköhän kannata tellukka jättää paroni rauhaan se ei vaan syty yhtään kymmenistä sille lähettämistä viesteistäsi alkaa stalkkaamisesi saada surkuhupaisia piirteitä laita kaikki paukkusi siihen hunkkeliin ennen kuin lesken vie sen
Huomasin porvoolaisen kutsuneen minua.
Ajatella, että niin ikävissään, kun en ollut hänen ketjuaan huomioinut vielä ollenkaan.
En näe leskeneniä mitenkään onneni esteenä, enkä potentiaalisena rivaalinani.suvenkorento12 kirjoitti:
Aikanaan minun erittäin hyvä, nyt jo edesmennyt ystäväni sanoi: "Kadehdin tuota kykyäsi katsoa jonkun ihmisen läpi, aivankuin hän olisi ilmaa."
Kyky vai puute?Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että heitä ei tarvitse ottaa huomioon tai noteerata millään tavalla. Kyllä se on taito.
PorvoonParoni kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että heitä ei tarvitse ottaa huomioon tai noteerata millään tavalla. Kyllä se on taito.
Minä en ole vielä eläessäni tavannut yhtään niin mitätöntä ihmistä, jota ei tarvitsisi "ottaa huomioon tai noteerata millään tavalla".
En pitäisi tuota mainitsemaasi mitenkään taitona. Jotain henkistä vammaa se on.- Kyllästyttää
Tellukka kirjoitti:
Minä en ole vielä eläessäni tavannut yhtään niin mitätöntä ihmistä, jota ei tarvitsisi "ottaa huomioon tai noteerata millään tavalla".
En pitäisi tuota mainitsemaasi mitenkään taitona. Jotain henkistä vammaa se on.Menehän nyt Mrs Pig itkemään muualle, surkimus.
Kyllästyttää kirjoitti:
Menehän nyt Mrs Pig itkemään muualle, surkimus.
Sehän oli Paloma, enkä minä, jota sukulaislapset jenkeissä olivat sanoneet Mrs Pig.
Sinähän teit nyt ryöstön toisen kommentoijan kunniamainimestä. Keksi joku omaperäisempi.Tellukka kirjoitti:
Sehän oli Paloma, enkä minä, jota sukulaislapset jenkeissä olivat sanoneet Mrs Pig.
Sinähän teit nyt ryöstön toisen kommentoijan kunniamainimestä. Keksi joku omaperäisempi.Olet menettämässä otettasi.
Saat olla Mrs. Pig.
Sehän on aivan eri asia kuin Miss Piggy, iki-ihana Muppet-nukke 70-luvulta.Paloma.se.co kirjoitti:
Olet menettämässä otettasi.
Saat olla Mrs. Pig.
Sehän on aivan eri asia kuin Miss Piggy, iki-ihana Muppet-nukke 70-luvulta.En pysty olemaan Mrs. Mitään, kun olen vieläkin Miss.
- vanhanaakka
Tellukka kirjoitti:
En pysty olemaan Mrs. Mitään, kun olen vieläkin Miss.
eli lapsesi ovat äpäriä
- Hyihelweette
Mikä on sinun oman ongelmasi nimi, "vanha naakka" ? Vanhuusko?
- ainanaakka
Tellukka kirjoitti:
Puoliorpoja äpäreitä ne lapsiressukkani ovat.
ja äiti hutsu
ainanaakka kirjoitti:
ja äiti hutsu
Niinkin voi sanoa, jos haluaa.
Eivätpähän ole avioerolapsia kuitenkaan.
Au-lapsia ovat minun lapseni. Au on kullan kemiallinen merkki.- ainanaakka
Tellukka kirjoitti:
Niinkin voi sanoa, jos haluaa.
Eivätpähän ole avioerolapsia kuitenkaan.
Au-lapsia ovat minun lapseni. Au on kullan kemiallinen merkki.pakenit ruotsiin synnyttämään kun tulit paksuksi
ainanaakka kirjoitti:
pakenit ruotsiin synnyttämään kun tulit paksuksi
Olin minä täällä asunut jo kymmenisen vuotta ennenkuin ensimmäiseni syntyi.
- kylmätotuus
Tellukka kirjoitti:
Puoliorpoja äpäreitä ne lapsiressukkani ovat.
Äpäreitäkö lapsirukkasi ovat?
Heikkoja kuin heinät.
Täällä Suomessa au-lapset ovat äpäriä, mutta kultaisia kuitenkin. - ainanaakka
Tellukka kirjoitti:
Olin minä täällä asunut jo kymmenisen vuotta ennenkuin ensimmäiseni syntyi.
taisi pomoksi nusasta sinulle pari lasta ruotsissa sellainen on yleistä
ainanaakka kirjoitti:
taisi pomoksi nusasta sinulle pari lasta ruotsissa sellainen on yleistä
Piti ihan alkaa miettimään taaksepäin, että minkäslainen pomo minulla niihin aikoihin olikaan.
Kyllä epäilysi on biologisesti mahdotonta, sillä pomonani oli silloin nainen.
- En-sorru-elon-tiellä
Kaikki ominaisuudet joita sisällän, ovat vahvuuksiani.
En tiedä sopiiko ihan tähän, mutta anopilla oli tapana sanoa näin: Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo.
- Nähty.täälläkin
Heikkoutena voisi sanoa että olen liian hyväuskoinen ja liian rehellinen, ja siksi uskon hyvää pahasta ja valehtelevasta ihmisestä, kunnes pahuus ja epärehellisyys menee liiallisuuksiin ja saan tarpeekseni, sen jälkeen en varmasti ikinä, enkä koskaan ole kyseisen ihmisen kanssa missään tekemisissä.
Sitä en siedä, jos minua syytetään ilman aihetta, se katkaisee kamelin selän lopullisesti.Olen itse aika varauksellinen ja tarkastan asioita ennen kuin uskon ihmisiin. Epärehellisiä on paljon ja sellaisia, jotka pahoittavat toisen mielen aivan turhaan. Ihan kuin jotkut nauttisivat siitä, kun pääsevät arvostelemaan toisen sanomisia tai kirjoittamisia.
- Osa-aikaeläkeläinen
Minä en juuri kaipaa seuraa, mutta olen puhelias seurassa. Tarinanpyörittäjä, kuten täällä netissäkin. Suurin heikkouteni taitaa olla se, etten ole järjestyksen ihminen. Työpaikallanikin pöytäni oli aina sekaisin, mutta ei siitä vanhalle mestarille huomautettu. Periytyvää tuo taitaa olla, isäni oli samanlainen.
Naiset ovat myös heikkouteni, vaikka vanha olenkin..Tämä oli kyllä hyvä, naiset ovat heikkouteni, myös minulla! Enkä kovinkaan kauaa voi elää ilman, huomasin tuossa 20-30 ikävuoden välillä, kun tuli tutustuttua useampaankin. Viime vuosina on ollut rauhallisempaa.
Jos sinulle epäjärjestys on heikkous, niin minulle on sitten järjestys, sillä voin kertoa pitäväni tarkkaa huolta, että paperit ovat järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Nimittäin, ainakin itseäni raivostuttaa välillä se miksi haluan asian olevan niin. Asian jolla ei ole suurtakaan merkitystä. Ei onneksi nyt sentään ole pakkomielle, pystyn kyllä joustamaan.- Osa-aikaeläkeläinen
Nykyinen vaimoni aluksi kauhistui tavaroiden hujan hajan olla, mutta sanoi sitten huomanneensa että yllättävän hyvin asiat hoituvat näinkin.
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Nykyinen vaimoni aluksi kauhistui tavaroiden hujan hajan olla, mutta sanoi sitten huomanneensa että yllättävän hyvin asiat hoituvat näinkin.
Minulla niin sanotusti Siperia opetti, kun asuin yksikseni, niin huomasin kuinka paljon helpompaa on löytää tavaroita, kun määrittää niille oman paikan missä niiden tulee sijaita. Kävin juuri poikani opiskelija-asunnossa, kämpässä jossa asuu kolme nuorta miestä. Voin kertoa, että tavarat olivat todella hujan hajan. En olisi voinut asua siellä, kaaottista.
- Osa-aikaeläkeläinen
Naisista puheen ollen, kun minulla oli ns. toinen kattaus 15 vuotta sitten, niin kyllä emäntäehdokkaita riitti. Kunnon miehistä on pulaa, ja kun ilmeni että olen sitä mitä olen kertonutkin, halukkaita kumppaneita oli liikaakin!
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Naisista puheen ollen, kun minulla oli ns. toinen kattaus 15 vuotta sitten, niin kyllä emäntäehdokkaita riitti. Kunnon miehistä on pulaa, ja kun ilmeni että olen sitä mitä olen kertonutkin, halukkaita kumppaneita oli liikaakin!
Hups heijaa, ai että sillä tavalla, hupaisaa. Kun minulla alkoi toinen kattaus seitsemän vuotta sitten (yli vuosi meni toipuessa), voin kertoa, että laadukkaita tarjokkaita riitti. Valitsin itselleni sopivimman. .-))) Siis miehistä puheen ollen.
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Naisista puheen ollen, kun minulla oli ns. toinen kattaus 15 vuotta sitten, niin kyllä emäntäehdokkaita riitti. Kunnon miehistä on pulaa, ja kun ilmeni että olen sitä mitä olen kertonutkin, halukkaita kumppaneita oli liikaakin!
Tuntuu ihan siltä, että kunnon miehistä on pulaa ja tämänikäiset naiset joutuvat ottamaan itseään nuorempia miehiä kaverikseen?
PorvoonParoni kirjoitti:
Tuntuu ihan siltä, että kunnon miehistä on pulaa ja tämänikäiset naiset joutuvat ottamaan itseään nuorempia miehiä kaverikseen?
Minulla on nuorempi kaveri, en ole jahdannut nuoria miehiä, tämä vain sattui kohdalle, molemmat tykättiin toistemme seurasta.
Alkuun sopeutuminen oli vähän hankalaa, nyt on pahimmat särmät hioutuneet molemmista.
Totuin pitkän omaishoitajuuden aikana olemaan hyvin itsenäinen ja tekemään kaikki päätökset itse.
Nyt alkaa olla naisellisempia piirteitä, ennen en tarvinnut apua uuden tietokoneen tai muun vempeleen kanssa, tai ns. miesten töiden tekemisessä, nykyisin aika herkästi jätän hänelle hankalat hommat.
Muuten yhteistyö sujuu hyvin, minä teen mitä osaan paremmin ja hän taas mikä on hänen vahvuuksiaan.
Suhteemme on toimiva myös siksi että hän asuu viikot kotonaan, käy töissä. Matkaa tulee aika paljon, useimmiten hän ajelee tänne, olen laiska ajamaan pitkiä matkoja.
Kaipaan välillä omaa rauhaa ja yksin oloa, joten tällainen viikonloppusuhde on paras mahdollinen.
Päivä kerrallaan, huomisesta ei tiedä kukaan.mielikki.mummo kirjoitti:
Minulla on nuorempi kaveri, en ole jahdannut nuoria miehiä, tämä vain sattui kohdalle, molemmat tykättiin toistemme seurasta.
Alkuun sopeutuminen oli vähän hankalaa, nyt on pahimmat särmät hioutuneet molemmista.
Totuin pitkän omaishoitajuuden aikana olemaan hyvin itsenäinen ja tekemään kaikki päätökset itse.
Nyt alkaa olla naisellisempia piirteitä, ennen en tarvinnut apua uuden tietokoneen tai muun vempeleen kanssa, tai ns. miesten töiden tekemisessä, nykyisin aika herkästi jätän hänelle hankalat hommat.
Muuten yhteistyö sujuu hyvin, minä teen mitä osaan paremmin ja hän taas mikä on hänen vahvuuksiaan.
Suhteemme on toimiva myös siksi että hän asuu viikot kotonaan, käy töissä. Matkaa tulee aika paljon, useimmiten hän ajelee tänne, olen laiska ajamaan pitkiä matkoja.
Kaipaan välillä omaa rauhaa ja yksin oloa, joten tällainen viikonloppusuhde on paras mahdollinen.
Päivä kerrallaan, huomisesta ei tiedä kukaan.Okei, ehkä tuo sanavalintani "joutuvat ottamaan" oli ihan hölmö. Ei kukaan mitään ota ilman tykkäämistä, ei varsinkaan huonoa kaveria, eikä nuorempaa sen nuoruuden vuoksi. Jos jäisin yksikseni elelemään, voisin varsin mainiosti harkita juuri tuollaista yhdessäoloa. Mutta en yhtä paljon nuorempaa neitoa ottaisi mitä Dannyllä on, heh.
Ajattelin tuota heikkous-sanaa. En oikein pääse siihen kiinni, mitä se oikeastaan on.
Varsinkin, jos ajatellaan, että vastakohta on vahvuus.
Voisin ajatella, että mitä puutteita koen itsessäni olevan. Esim. jahkailen, ennenkuin saan pyydettyä apua johonkin asiaan, vaikka tarvisinkin.
Tätä tietotekniikkaakin olisi kiva paremmin hallita.
Siihen olen saanut kesäisin nykyään tottua, että paikat ovat sekaisin, vaikka sitten kun joskus jään yksin, alan heti 2 -3t tunnin siivoussession, en vaan voi antaa olla.
Minussa on niin paljon introventtiakin, että tarvitsen akkujen lataamiseen yksinolon rauhaa, en jaksa alituiseen ihmisiä ympärilläni.
Toisilla taas akut tyhjenee yksinolossa.
Noh, parei lopettaa, kyllähän tuota puutelistaa löytyisi, vaan löytyy kai niitä vahvuuhsiakin.Ensiksi yritetään tehdä mahdollisimman paljon omin avuin ja apua pyydetään vasta hädässä, jos esimerkiksi käyttöohjeenkaan lukeminen ei auta ongelmaan.
Ei tietotekniikkaa hallitse enää vanhat nörtitkään, kehitys etenee sen verran kovaa vauhtia. Me vanhemmat vaan roikutaan kiinni ja yritetään pysyä pinnalla sen verran, että pärjätään.
Minulla oli joskus melkein jännittämistä isompien perhetilaisuuksien yms. kanssa, mutta olen päässyt siitä eroon positiivisella ajattelulla tyyliin voin lähteä pois aivan silloin, kun itseä huvittaa. Tai no melkein...PorvoonParoni kirjoitti:
Ensiksi yritetään tehdä mahdollisimman paljon omin avuin ja apua pyydetään vasta hädässä, jos esimerkiksi käyttöohjeenkaan lukeminen ei auta ongelmaan.
Ei tietotekniikkaa hallitse enää vanhat nörtitkään, kehitys etenee sen verran kovaa vauhtia. Me vanhemmat vaan roikutaan kiinni ja yritetään pysyä pinnalla sen verran, että pärjätään.
Minulla oli joskus melkein jännittämistä isompien perhetilaisuuksien yms. kanssa, mutta olen päässyt siitä eroon positiivisella ajattelulla tyyliin voin lähteä pois aivan silloin, kun itseä huvittaa. Tai no melkein...No niissähän sinulla olisi mahtava tilaisuus käyttää tai harjoitella lisää sitä jaloa "taitoasi" olla noteeraamatta yhtään ketään. Katsot vain kuin näkemättömillä silmillä heidän ohitseen, et tervehdi ketään, et puhu kenellekään ...
- Kyllästyttää
Tellukka kirjoitti:
No niissähän sinulla olisi mahtava tilaisuus käyttää tai harjoitella lisää sitä jaloa "taitoasi" olla noteeraamatta yhtään ketään. Katsot vain kuin näkemättömillä silmillä heidän ohitseen, et tervehdi ketään, et puhu kenellekään ...
ruottalainen svedari osaa varmaan paremmin tällaset tilaisuudet
- sukuhalpeudet
Minun heikkouteni on se, että olen huono ihminen. En pidä yhteyttä sisaruksiini enkä heidän lapsiinsa. Toki vastaan jos he ottavat yhteyttä, mutta en tee sitä itse. En vaan jaksa. Ollaan niin eri tasolla ja aina jäi jotenkin huono olo tapaamisten jälkeen. No, nyt on huono omatunto, kun asia muistuu mieleen. Kuilu on jo niin syvä, että tapaamiset olisivat kiusallisia.
Lasteni perheisiin olen hyvinkin tiiviisti yhteyksissä ja tapaamisissa.
Itseäni kohtelen nykyisin hyvin.En ole paras ihminen neuvomaan, mutta ei pitäisi päästää tilannetta niin pahaksi ja joka tapauksessa sisarukset ovat lähimpiä ihmisiä mitä meillä on. Yhteinen lapsuus ja kaikkea muisteltavaa. Tottakai omat lapset ovat tärkeimpiä, mutta etäisyys heihinkin kasvaa koko ajan. He elävät omaa elämäänsä.
- heikot-voimat-tympii-
Sydän on heikkouteni,
kuolema kolkuttaa ovella,
alottajalle pettymys, '
ku se heikkous on sydän. - Lorvilurjus
Kun ajattelenkin työn tekemistä, alkaa heikottaa.
- kylmätotuus
Olipa työlästä löytää itsestäni heikkouksia. Uurastin asian kimpussa monta tuntia ja onnistuinkin lopulta pari heikkoutta löytämään.
Kun lähden kauppaan päätän pyhästi, että en mene lähellekään hyllyä, jossa grillimakkarat ovat. Sitten käy kuitenkin niin, että Kivikylän grillimakkarapaketti hiipii kuin salaa ostoskärryyni. Luoteenheikkouttahan moinen käyttäytymiseni ilmiselvästi on.
Hyi minua! Onneksi käyn kauppassa vain kerran tai kaksi viikossa.
Toinen heikkouteni on laiskuuteni, kun kyseessä on imurointi.
Joku voi sanoa, että ota vaan itseäsi niskasta kiinni, niin asia hoituu. Mutta ei se niin helposti käy, kun kätenikin laiskistuu, eikä suostu tarttumaan niskaani.
Toisaalta, onhan sellainen sanonta olemassa, että laiskuus on hyvä lahja, kun sen taiten hallitsee.
Minä olen empaattinen ambivertti. https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/oletko-introvertin-ekstrovertin-valimaastoon-sijoittuva-joustava-ambivertti?shared=256555-5126402f-999
Kiitos aloituksestasi ja terveiset Savosta!- täydelliseltä
"Kauppassa"???
- kylmätotuus
täydelliseltä kirjoitti:
"Kauppassa"???
T.
Tuhannesti anteeksi!!!
Sinua ei ainakaan voi laiskuudesta moittia. Savon paronitar!
Mutta ne Kivikylän makkarat ovat niin hyviä, aitoa satakuntalaista laatua. Ei ole heikkous vaan hyve syödä hyvää makkaraa. Maku ratkaisee.
Laiskan vastakohta on käsittääkseni ahkera ja kuka nyt enää näillä kilometreillä ahkera haluaa olla? Ollaan mieluummin kaikki hiukka laiskoja. Pölyt joutuu imuroimaan kerran viikossa, jos ne jättää imuroimatta voi sen tehdä kahden viikon päästä, eikä kukaan huomaa mitään.
Tuo ambivertti oli kyllä hyvä, minulle uusi käsite ja kun noista introista ja ekstroista on puhuttu, niin enemmistö taitaa olla jossain välillä, mutta silti kallellaan suuntaan jos toiseen. Ihan varmaan voi olla sekä että.- Välimerkki
kylmätotuus kirjoitti:
T.
Tuhannesti anteeksi!!!
Sinua ei ainakaan voi laiskuudesta moittia.kylmätotuus
14.3.2015 23:18
Kirjoitin pitkän sepustuksen aiemmin,mutta se hävisi taivaantuuliin!
Otanpa nyt typistetyn version viestistäni.
Olen liikkeellä aivan asialinjalla.
Minulla on ongelma näiden kalanruotojen kanssa.Jos yksikin ruoto osuu suuhuni,niin siitä seuraa oksennusrefleksi,jolle en voi mitään.
Ankerias,jossa kirjoittamasi tekstin perusteella on näitä pieniä piikkejä,ei sovi minulle.
Mitä tuo suolalla myrkytys tarkoittaa?
Minulla on suola-arvot alle viitearvojen,joten lisä suola ei ole ongelma.
Kai minun on tyytyminen lohifileeseen,josta silmälasien ja pinsettien avulla teen "lopputarkastuksen"!?
Saapa nähdä onnistunko tätäkään viestiä lähettämään,vai kompastuuko sekin Suomi24:n
yhteenlaskutehtävään?! Välimerkki kirjoitti:
kylmätotuus
14.3.2015 23:18
Kirjoitin pitkän sepustuksen aiemmin,mutta se hävisi taivaantuuliin!
Otanpa nyt typistetyn version viestistäni.
Olen liikkeellä aivan asialinjalla.
Minulla on ongelma näiden kalanruotojen kanssa.Jos yksikin ruoto osuu suuhuni,niin siitä seuraa oksennusrefleksi,jolle en voi mitään.
Ankerias,jossa kirjoittamasi tekstin perusteella on näitä pieniä piikkejä,ei sovi minulle.
Mitä tuo suolalla myrkytys tarkoittaa?
Minulla on suola-arvot alle viitearvojen,joten lisä suola ei ole ongelma.
Kai minun on tyytyminen lohifileeseen,josta silmälasien ja pinsettien avulla teen "lopputarkastuksen"!?
Saapa nähdä onnistunko tätäkään viestiä lähettämään,vai kompastuuko sekin Suomi24:n
yhteenlaskutehtävään?!Ei kai tuo voi oikeasti olla oikeinkirjoitusekspertin kylmätotuuden kommentista kopio.
Ei herkie aika!!!!- kylmätotuus
Tellukka kirjoitti:
Ei kai tuo voi oikeasti olla oikeinkirjoitusekspertin kylmätotuuden kommentista kopio.
Ei herkie aika!!!!Tellukalle tiedoksi, että tuo kopio, jonka nimim. "Välimerkki" laittoi palstalle, on aivan aito.
Muistan varsin hyvin, että kirjoitukseni oli osoitettu nimimerkille "hunksz".
Sain häneltä myös aivan asiallisen vastauksen.
Muistan myös, että joku fiksu nimimerkki huomautti minulle myöhemmin, että pilkun jälkeen on tehtävä välilyönti.
Kiitos siitä vinkistä hänelle!
Oppia ikä kaikki. Näin minä ajattelen Tellukka ystäväiseni ja tuntematon ystäväni nimim "välimerkki".
- Punainenterveysjuoma
Paha sanoa: punkku.
- Punkutar
Kiwa kun käänsit sen noin päin. En itsekään pidä punaviinilasilista päivässä pahana, mutta yleinen suhtautuminen aiheeseen on vieläkin varsin nihkeää. Eikä sitä tule kuitenkaan ihan joka päivä nautittua vaikka mieli tekisi.
- flegmaatti
Mieltymyksiä ajatellen voimakkain lienee kuntoilutottumukseni josta irrottaudun vuosittain muutaman kerran. Pari kuukauden jaksoa, pari kaksiviikkoista ja viikko tai pari noiden lisäksi.
Kotioloissa se on piintynyt tapa. Ei se häiritse tarpeellisia menoja mutta jokainen muutos tuntuu oudolle.
Aikataulumuutokset sentään sujuvat joustavasti. Tänään oli hieronta. Huomenna fyssarin testit.
Tunnin vaihesiirto harkkoihin.
Tärkeä osa on kanssakäyminen muiden harrastajien kanssa ja varsinkin treenin jälkeen salin kahviossa.Liikunta on hyvä harrastus ikäihmisille, melkein kadehdin sinun säännöllisyyttäsi, sitä kautta siitä voi tulla hyvä tapa eikä millään muotoa heikkous. Tietysti liika on liikaa kaikissa asioissa.
- flegmaatti
PorvoonParoni kirjoitti:
Liikunta on hyvä harrastus ikäihmisille, melkein kadehdin sinun säännöllisyyttäsi, sitä kautta siitä voi tulla hyvä tapa eikä millään muotoa heikkous. Tietysti liika on liikaa kaikissa asioissa.
Harrastusympäristö on tärkeä. Olemme olleet vaimoni kanssa kahdestaan täysjoutilaina 18 vuotta. Sali harrastajineen, kumpaakin sukupuolta ja eri ikäisiä, muodostaa minun tärkeimmän sosiaalisen henkireikäni.
Huominen jää väliin. Käytän vaimoni influenssa- ja pneumokokkipiikeillä ja muitakin, rästiin jääneitä asioita on hoidettava.
Kuittaan vajausta sunnuntaina.
Fyssarin testi yllätti minutkin niiltä osin kuin tulos oli näkyvissä. Selvisin aikataulusekaannuksesta joten, kuten. Aikani olikin klo 10.00 eikä tuntia myöhemmin mutta sattumalta sekin selvisi.
Puristusvoimani oli noin 1,3 x ikäluokkani viitearvon maksimi mutta vain 73%:a 21 vuotisen puoliammattilaisen jääkiekkoilijan vastaavasta. Olisi pitänyt jättää osassa vetoja remmit pois.
Kielteistä on se, että sivusuunnassa muistutan notkeudeltani likimain rautakankea. flegmaatti kirjoitti:
Harrastusympäristö on tärkeä. Olemme olleet vaimoni kanssa kahdestaan täysjoutilaina 18 vuotta. Sali harrastajineen, kumpaakin sukupuolta ja eri ikäisiä, muodostaa minun tärkeimmän sosiaalisen henkireikäni.
Huominen jää väliin. Käytän vaimoni influenssa- ja pneumokokkipiikeillä ja muitakin, rästiin jääneitä asioita on hoidettava.
Kuittaan vajausta sunnuntaina.
Fyssarin testi yllätti minutkin niiltä osin kuin tulos oli näkyvissä. Selvisin aikataulusekaannuksesta joten, kuten. Aikani olikin klo 10.00 eikä tuntia myöhemmin mutta sattumalta sekin selvisi.
Puristusvoimani oli noin 1,3 x ikäluokkani viitearvon maksimi mutta vain 73%:a 21 vuotisen puoliammattilaisen jääkiekkoilijan vastaavasta. Olisi pitänyt jättää osassa vetoja remmit pois.
Kielteistä on se, että sivusuunnassa muistutan notkeudeltani likimain rautakankea.Olet oikeassa, harrastusympäristö ja ehkä vieläkin tärkeämpää on se kaveri, jonka kanssa sinne mennä. Ei lähtisi meidän emäntä koskaan salille, ei milloinkaan. Lucky you!
Nyt tuli mieleen toinenkin heikkouteni ja samoin kuin Eppu, minun on tosi vaikea pyytää apua. Kotioloissa se onnistuu hyvin, kun tunnen henkilön jolta pyydän apua hyvin, mutta kävelen saman kadun vaikka kahdeksan kertaa edestakaisin ennen kuin kysyn joltain vastaantulijalta osoitetta. Onneksi nykyisin ei juuri tarvi kysyä osoitteita kun noi gps ja googllemaps ohjaa oikeeseen osoitteeseen. Kaupassa voin jättää jonkun jutun ostamatta, kun en halua kysyä keneltäkään.
- Ongelmasinimi
Kaupoissa on edelleen myyjiä sitä varten, että saa kysyä jos ei löydä tms.
Ongelmasinimi kirjoitti:
Kaupoissa on edelleen myyjiä sitä varten, että saa kysyä jos ei löydä tms.
Jos kysyy väärältä henkilöltä, esim joltain joka täyttää vain jota tiettyä hyllyä niin ei ne tiedä aina. Ei ruokakaupoissa ole kuin kassoja ja hyllyjen täyttäjiä. Eikä kysyminen ole kivaa :(
Ongelmasinimi kirjoitti:
Kaupoissa on edelleen myyjiä sitä varten, että saa kysyä jos ei löydä tms.
Näin on.
Jonkunlaista ylpeyttä, vai liekö mökihöperyyden aiheuttamaa arkutta, jos ei pysty kysymään henkilökunnalta tai muilta ostoksilla olijoilta, vaan jättää mieluummin ostamatta tarvitsemansa.
Kielihä se tietä halkasee, sanoi äitini. Sen muistaen kyllä kysyn tietä keneltä vain, joka paikalle osuu. Minusta on imponeeraavaa (ei siis imppaavaa) nähdä kuinka mielellään ihmiset auttavat ja vaikuttavat olevan oikein hyvilläänkin siitä, kun saavat olla avuksi.- Kyllästyttää
Tellukka kirjoitti:
Näin on.
Jonkunlaista ylpeyttä, vai liekö mökihöperyyden aiheuttamaa arkutta, jos ei pysty kysymään henkilökunnalta tai muilta ostoksilla olijoilta, vaan jättää mieluummin ostamatta tarvitsemansa.
Kielihä se tietä halkasee, sanoi äitini. Sen muistaen kyllä kysyn tietä keneltä vain, joka paikalle osuu. Minusta on imponeeraavaa (ei siis imppaavaa) nähdä kuinka mielellään ihmiset auttavat ja vaikuttavat olevan oikein hyvilläänkin siitä, kun saavat olla avuksi.Taas se jänkkääminen alkaa...
- Mirko
Samaa mieltä ettei nykyään mitä tietä keneltäkään kysytä, joskus viime. Uosituhannella viimeksi.
Eikä kaupassa mamut edes osaa suomea, svidittaa kun sönkkäävät siansaksaa eivätkä ymmärrä edes kysymystä. Kyllästyttää kirjoitti:
Taas se jänkkääminen alkaa...
Sellaisiahan ne meinaa olla nämä porvoolaisen ketjut, mutta yritä kestää.
- kylmätotuus
Tellukka kirjoitti:
Näin on.
Jonkunlaista ylpeyttä, vai liekö mökihöperyyden aiheuttamaa arkutta, jos ei pysty kysymään henkilökunnalta tai muilta ostoksilla olijoilta, vaan jättää mieluummin ostamatta tarvitsemansa.
Kielihä se tietä halkasee, sanoi äitini. Sen muistaen kyllä kysyn tietä keneltä vain, joka paikalle osuu. Minusta on imponeeraavaa (ei siis imppaavaa) nähdä kuinka mielellään ihmiset auttavat ja vaikuttavat olevan oikein hyvilläänkin siitä, kun saavat olla avuksi.Arkutta???
kylmätotuus kirjoitti:
Arkutta???
En ole koskaan oikeinkirjoituksellani leveillytkään, niinkuin eräs.
Minulla on lupa itseltäni kirjoitusvirheisiin.
Tuoko se nyt nyppii, kun huomasin jonkun tuolla löytäneen sinun tekstistäsi virheen. Nyt sitten pitää nyyhkiä sitä minun olkapäätäni vasten.- Viruvalkea
kylmätotuus kirjoitti:
Arkutta???
Hahahaa, hyvä kylmätotuus!!!
Kyllä taisi Mrs Pig tehdä pahan virheen, ei varmaan saa nukuttuakaan ja joutuu kirjoittamaan klo 03:00 saakka. - ei.kysyvä.tieltä.eksy
Vanhuuden höperyyttä se on kävellä katua edestakaisin. Olet kuitenkin sen verran tolkuissasi ollut, että osasit laskea. Peräti kahdeksan kertaa. Kyllä pitäisi kanssaihmisten jo puuttua ja tulla kyselemään, että mikä mummelilla on hätänä.
ei.kysyvä.tieltä.eksy kirjoitti:
Vanhuuden höperyyttä se on kävellä katua edestakaisin. Olet kuitenkin sen verran tolkuissasi ollut, että osasit laskea. Peräti kahdeksan kertaa. Kyllä pitäisi kanssaihmisten jo puuttua ja tulla kyselemään, että mikä mummelilla on hätänä.
Tätä höperyyden taakkaa olen kantanut jo ihan nuoruudesta saakka. Silti pystyn pitämään puheita, auttamaan täysin vieraita suomalaisia JFK-lentokentällä löytämään jatkolentonsa, vaikka olinkin eka kertaa maailmalla ja ikää oli juuri tuollainen parikymppinen, neuvomaan muita, tuttuja. ventovieraita, ketä tahansa ja en ole arka, en ujo enkä vielä edes muistisairas.
Elikkä….onko se sitten kuitenkin jonkinlaista "metsäläisyyttä", joka ei ole ikinä lähtenyt minusta pois?
Elikkä itse on selvittävä ja omaan apuun luotettava ja olisiko se jonkinlaista epäonnistumista kysyä joltain muulta?En minäkään mitään osoiteapua ole keneltäkään pyytänyt. Pyöritään vaikka ympyrää, niin kauan että löytyy. Tavallisesti menen outoon kyläpaikkaan hyvissä ajoin, että sille etsimiselle jää aikaa. Kuten kirjoitit GPS on oiva apu siihen. Sama pätee kaupoissa, jos ei löydy menen toiseen kauppaan.
Paloma.se.co kirjoitti:
Tätä höperyyden taakkaa olen kantanut jo ihan nuoruudesta saakka. Silti pystyn pitämään puheita, auttamaan täysin vieraita suomalaisia JFK-lentokentällä löytämään jatkolentonsa, vaikka olinkin eka kertaa maailmalla ja ikää oli juuri tuollainen parikymppinen, neuvomaan muita, tuttuja. ventovieraita, ketä tahansa ja en ole arka, en ujo enkä vielä edes muistisairas.
Elikkä….onko se sitten kuitenkin jonkinlaista "metsäläisyyttä", joka ei ole ikinä lähtenyt minusta pois?
Elikkä itse on selvittävä ja omaan apuun luotettava ja olisiko se jonkinlaista epäonnistumista kysyä joltain muulta?En minäkään tarkoittanut sitä, etten tietä kysyisi, enkä asioiden kysymistä yleensäkään.
Eikä kyse ole ujoudesta, mistä joku asian tiimoilta puhui. Nuo ei edes tullut mieleeni, kun avun pyytämisestä mainitsin.
Tarkoitin sillä sitä, etten mielelläni vaivaisi ihmisiä omilla asioillani, koska kaikilla on omat elämisen asiansa, yritän ensin pärjätä itse, yleensä pärjäänkin. Asia vaan ajatteluttaa, kun ikää tulee joka päivä lisää.
Mitä taas kaupassa myyjältä kysymiseen tulee, ontuva veto tuokin, sehän on heidän työtään. Täälläpäin saa ainakin kiertää kaupan parikertaa, eikä löydä ketään miltä kysyisi.
Tällaista tämä on tämä kommenttien tulkinta.- Konstitkeinotkikat
Kassaihminen on kyllä aina paikoillaan. Hänet voi pyytää kutsumaan myyjän avuksi jos sellaista ei muuten löydy.
eppu2 kirjoitti:
En minäkään tarkoittanut sitä, etten tietä kysyisi, enkä asioiden kysymistä yleensäkään.
Eikä kyse ole ujoudesta, mistä joku asian tiimoilta puhui. Nuo ei edes tullut mieleeni, kun avun pyytämisestä mainitsin.
Tarkoitin sillä sitä, etten mielelläni vaivaisi ihmisiä omilla asioillani, koska kaikilla on omat elämisen asiansa, yritän ensin pärjätä itse, yleensä pärjäänkin. Asia vaan ajatteluttaa, kun ikää tulee joka päivä lisää.
Mitä taas kaupassa myyjältä kysymiseen tulee, ontuva veto tuokin, sehän on heidän työtään. Täälläpäin saa ainakin kiertää kaupan parikertaa, eikä löydä ketään miltä kysyisi.
Tällaista tämä on tämä kommenttien tulkinta.Juuri näin minäkin ajattelen, että en viitsi vaivata muita ihmisiä omilla asioillani, vaan yritän pärjätä itsekseni ja melko hyvin siinä onnistunkin.
- Vaimitähittoa
"Muita ihmisiä"? - Jos puhutaan kaupassa asioimisesta niin siellä töissä olevat ihmiset ovat palveluammatissa, se tarkoittaa, että on heidän työtään vastailla ihmisten kysymyksiin yms. eikä se saa olla vaiva.
Iltasyönti. :D.
Eikö se ole kaikkien yli keski-ikäisten heikkous? Vaati välillä ihan ylivoimaisia ponnisteluja, että ei lähde mainoskatkolla jääkaapille. Ja monasti lähtee.
PorvoonParoni kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien yli keski-ikäisten heikkous? Vaati välillä ihan ylivoimaisia ponnisteluja, että ei lähde mainoskatkolla jääkaapille. Ja monasti lähtee.
Joi pipo saa olla päässä ettei pää palellu jatkuvasta kylmiölämpötilasta🤣
siilivain kirjoitti:
Joi pipo saa olla päässä ettei pää palellu jatkuvasta kylmiölämpötilasta🤣
Vaihdoin talvirenkaat autooni talon pihassa ka kyllä minulla oli pipo päässä suojelemassa sitä vähää järjenhiventä mikä on jäljellä.
PorvoonParoni kirjoitti:
Vaihdoin talvirenkaat autooni talon pihassa ka kyllä minulla oli pipo päässä suojelemassa sitä vähää järjenhiventä mikä on jäljellä.
Joo mut se on pikkasen eri asia kuin sisällä ja jääkaopin oven raossa heikkouksilla :).
siilivain kirjoitti:
Joo mut se on pikkasen eri asia kuin sisällä ja jääkaopin oven raossa heikkouksilla :).
AI jaa, sitä sä tarkoitit, hehee.
- makeetako
En mie tiiä mut ainaki lakusekoitus missä on suklaapalloja ja lakua.
PorvoonParoni kirjoitti:
Ne saavat minut niin heikoksi...
Minä olen ostanut muutaman kerran suklaapötkön kauppareissulla, kun on niin ruvennut tekemään moista mieli.
Ihan peljästyin, etten vaan kehittelesi uutta heikkoutta.eppu2 kirjoitti:
Minä olen ostanut muutaman kerran suklaapötkön kauppareissulla, kun on niin ruvennut tekemään moista mieli.
Ihan peljästyin, etten vaan kehittelesi uutta heikkoutta.Sitten kun se heikkous iskee, ei mahda mitään vaan suklaata tai jotain muuta ei-terveellistä on saatava.
- pitkiävilloja
Minä olen pitkävihainen. Jos ystävä loukkaa minua, en anna koskaan anteeksi. Hän on sen jälkeen entinen ystävä. Muille saa tehdä mitä lystää, sitä en arvostele.
No kyllä entinen ystäväsi varmaan hyppii halleluulijaa, kun pääsee eroon tuollaisesta, jonka kanssa pitäisi varoa jatkuvasti sanojaan, ettei se loukkaantuisi.
Ei hän siinä ole hyvää ystävää menettänyt.- pitkiävilloja
Tellukka kirjoitti:
No kyllä entinen ystäväsi varmaan hyppii halleluulijaa, kun pääsee eroon tuollaisesta, jonka kanssa pitäisi varoa jatkuvasti sanojaan, ettei se loukkaantuisi.
Ei hän siinä ole hyvää ystävää menettänyt.Mielipiteesi on omasi, ja sinulla on oikeus siihen. Onneksi emme ole ystäviä, emmekä koskaan tule sellaisiksi.
pitkiävilloja kirjoitti:
Mielipiteesi on omasi, ja sinulla on oikeus siihen. Onneksi emme ole ystäviä, emmekä koskaan tule sellaisiksi.
Tottakai mielipide on omani.
Mitäs minä nyt toisten mielipiteitä tänne kirjoittamaan.- Kyllästyttää
pitkiävilloja kirjoitti:
Mielipiteesi on omasi, ja sinulla on oikeus siihen. Onneksi emme ole ystäviä, emmekä koskaan tule sellaisiksi.
Älä välitä tuosta mielipuoli-tollukasta, se on täysin pimeä akka ja vielä svedupelle, ei kannata haaskata sanoja hullulle.
Niin olen minäkin pitkävihainen, enkä mikään roskasanko jonne saa suoltaa mitä vaan. Sellainen sananlasku on että pikkupirut ovat pahimmat helevetiissäkin. Ystävät eivät loukkaa toisiaan!
Jos jollakin tuntui olevan heikkoutena, ettei kehtaa pyytää apua, niin itselleni se on helppo juttu.
ihan missä vain, aina kysyn neuvoa, kaupoissa kun vaan näen jonkun hyllyntäyttäjän, ei muuta kuin juttusille ja asia selviää hetkessä.
Ehkä se juontaa lapsuudesta, olin alle kouluikäinen enkä osannut lukea ja reissasin mummoni kanssa, joka oli jo niin vanha, ettei ollut koskaan oppinut lukemaan. Joka paikassa aina piti kysyä , mihin tää linja-auto menee , milloin on perillä, mitä maksaa, mitä tässä on sisällä yms.
Muistan, tai itse asiassa muistan kun minulle niitä vähän vanhempana kerrottiin, miten hyviä juttuja saattoi syntyä, vaikka jotain ihan muuta alun perin kyseltiin.
Neuvoa on helppo kysyä, koska yleensä ihmiset mielellään neuvovat, neuvon toki mielelläni itsekin ketä vain jos vaan osaan. Olen huomannut: Kysymällä jotain ihan muuta kuin osoitetta ,löytää helposti myös toisen ihmisen luokse.
Mutta niihin heikkouksiin, ne ovat osa persoonallisuuttani, jonkun mielestä asia, jonka koen itselläni heikkoutena , voi olla toisella vahvuus ja toisin päin..
On mulla hulluja päähänpistoja ja innostumisia vaikka kuinka ja vaikeaa on valita niistä jokin..Itseäni harmittaa töissä ollessa, jos jatkuvasti lappaa ihmisiä toimistoon kyselemään asioita. Oma työni katkeaa ihan joka kerta ja uudelleen vauhtiin pääseminen on usein vaikeata. Enkä meikälainen koko hyllyntäyttäjän työnkin keskeytyvän, eikä tämä välttämättä pidä siitä? Toki tiedän heidän olevan palveluammatissa, mutta itselläni on vaan tällainen käyttäytymismalli.
Kyllä innostuminen ja jopa hullut päähänpistot meille suodaan, itsepähän niistä vastaamme eikä kukaan muu.
- Psykoterapeutitar
Ihmissuhteet! En kuuntele, enkä kerro! En jaksa turhaa pohtimista ja jankkausta! En ole kompromissi-ihminen!
Eipä tule jaariteltua, ei. Aina vastataan kun kysytään, mutta lyhytsanaisesti eikä kierrellä eikä kaarrella. Onneksi sentään kuuntelen, mutta en voi väittää ihmissuhteiden olevan vahvin lenkki elämässäni.
Voiko jykevä vahvuus olla heikkoutta.
markeena kirjoitti:
Tulipahan näyttöruudun putsaus. :)))
(miten tulikaan tuosta taas se heteka mieleen)Sie ja siun hetekkais ;)
Monikymmenvuotinen tuttava sanoi tässä yhtenä päivänä, että olen mahottoman topakka, mutta on pakko olla, koko tämän vuoden olen käynyt tiukkojakin puhelu- ja neuvottelusessioita Eksoten eri toimijoiden kanssa, mie kun en anna ihan vähällä periksi niissä asioissa missä tiedän olevani oikeassa.Jykevä vahvuus!
Olen elänyt kunnioitettavaan kuudenkymmenen ikään, enkä koskaan ole nähnyt vastaavaa sanaparia kuvaamassa heikkoutta.
Olet sinä melkoinen pakkaus, Anceli.
Kiitos.PorvoonParoni kirjoitti:
Jykevä vahvuus!
Olen elänyt kunnioitettavaan kuudenkymmenen ikään, enkä koskaan ole nähnyt vastaavaa sanaparia kuvaamassa heikkoutta.
Olet sinä melkoinen pakkaus, Anceli.
Kiitos.Läpsästääs ylävitoset :)
- riusake
Ei minulla ole mitään erikoisia heikkouksia. Jos olisi ollut, en olisi elämästä tänne saakka selvinnyt. Täydellinenkään en ole. Sellaisia on vain mielikuvitustarinoissa.
- tsypy
Ihan pakko kysyä, siis tuota, niin millä keinoin paroni olet päätynyt lopputulemaan, että et ole empaattinen. Vai tarkoitatko että olet enemmänkin asioihin nojautuva kuin ihmiskeskeinen?
Jokatapauksessa olipa mitenpäin tahansa, ne ovat luonteenpiirteitä, eivät heikkouksia, jos kohta empatikyvyttömyyttä voidaan pitää sosiaalisissa suhteissa jonkinlaisena heikkoutena, mutta riippuu ilmenemistavasta ja tosiaan miten itsekukin sen käsittää.
Jos nyt summamutikassa arvioisin itseäni, että miten eroan jostakin tavallisesta, mihin mielestäni varsin pitkälle rinnastun, niin henkilökohtaisissa ihmissuhteissa olen keskimääräistä vähemmän luottavainen vai miten sen sanoisi, juontaa juurensa kuitenkin pohjimmiltaan lapsuusajan kokemuksiini, mutta arkielämän kohtamisiin se ei varsinaisesti ulotu, siis en ole mitenkään epäluuloinen, melkeinpä päinvastoin, koska saatan uskoa ihmisiin aika pitkälle ja sallin jopa tietynasteisen manipuloinninkin.Minun on erittäin vaikea asettua toisen ihmisen asemaan, enkä pysty antamaan heidän tarvitsemaansa tukea, rohkaisua tai kannustusta. En oikein pysty ymmärtämään toisen kokemaa, kun olen liian itsekeskeinen ja siksi en ole omasta mielestäni empaattinen.
Näin me olemme erilaisia, kun sitten läheisisssä ihmissuhteissa itse olen erittäin luottavainen toiseen. Toki se vaatii vuosien seuraamista ja ihmettelyä, mutta kun tunnen toisen ihmisen niin myös luotan häneen.- tsypy
PorvoonParoni kirjoitti:
Minun on erittäin vaikea asettua toisen ihmisen asemaan, enkä pysty antamaan heidän tarvitsemaansa tukea, rohkaisua tai kannustusta. En oikein pysty ymmärtämään toisen kokemaa, kun olen liian itsekeskeinen ja siksi en ole omasta mielestäni empaattinen.
Näin me olemme erilaisia, kun sitten läheisisssä ihmissuhteissa itse olen erittäin luottavainen toiseen. Toki se vaatii vuosien seuraamista ja ihmettelyä, mutta kun tunnen toisen ihmisen niin myös luotan häneen.Jaahas, kuulostaa ihan joltakin iltalehden luonnetestin tulokselta, mutta nähdäkseni siellä toisessa päässä on aitous ja toisessa empatia, jos ollaan täysin rehellisiä.
tsypy kirjoitti:
Jaahas, kuulostaa ihan joltakin iltalehden luonnetestin tulokselta, mutta nähdäkseni siellä toisessa päässä on aitous ja toisessa empatia, jos ollaan täysin rehellisiä.
Empaattisen vastakohta on mielestäni jotain itseensä sulkeutuva ja minäkeskeinen ihminen. En laita autoutta toiseen päähän empaattista, koska itseensä kääntyvä ihminen voi olla myös sitä.
- tsypy
PorvoonParoni kirjoitti:
Empaattisen vastakohta on mielestäni jotain itseensä sulkeutuva ja minäkeskeinen ihminen. En laita autoutta toiseen päähän empaattista, koska itseensä kääntyvä ihminen voi olla myös sitä.
Minäkeskeisys ei mielestäni estä empatiakykyä, saati sisäänpäinkääntyneisyys.
Käsittääkseni empatian vastakohta on tunnekylmyys, sosiopatia ja se on siinä mielessä epäaitoa, että sosiopaatit näyttelevät tunteita saavuttaakseen ihmissuhteissa haluamansa. tsypy kirjoitti:
Minäkeskeisys ei mielestäni estä empatiakykyä, saati sisäänpäinkääntyneisyys.
Käsittääkseni empatian vastakohta on tunnekylmyys, sosiopatia ja se on siinä mielessä epäaitoa, että sosiopaatit näyttelevät tunteita saavuttaakseen ihmissuhteissa haluamansa.Tarkoitukseni ei ole millään muotoa ruveta vänkäämään, mutta olen eri mieltä tuosta että ei-empaattisten pitäisi näytellä tunteitaan. Empatian lisäksi on muutakin tunnetta ja ainakin itse pidän itseäni hyvin tunteellisena ja kokevani voimakasta surua, iloa ja rakkautta.
- tsypy
PorvoonParoni kirjoitti:
Tarkoitukseni ei ole millään muotoa ruveta vänkäämään, mutta olen eri mieltä tuosta että ei-empaattisten pitäisi näytellä tunteitaan. Empatian lisäksi on muutakin tunnetta ja ainakin itse pidän itseäni hyvin tunteellisena ja kokevani voimakasta surua, iloa ja rakkautta.
Tietenkään kaikki empatiaa-kokemattomat eivät ole sosiopaatteja, vaan siellä toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät koe empatian tunteita eivätkä näyttele kokevansa, siis siinä mielessä ilmaisevat itseään rehellisesti ja aidosti päinvastoin sosiopaatit, jotka sopeuttavat käyttäytymisensä vastaamaan kulloinkin parasta hyötysuhdetta.
tsypy kirjoitti:
Tietenkään kaikki empatiaa-kokemattomat eivät ole sosiopaatteja, vaan siellä toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät koe empatian tunteita eivätkä näyttele kokevansa, siis siinä mielessä ilmaisevat itseään rehellisesti ja aidosti päinvastoin sosiopaatit, jotka sopeuttavat käyttäytymisensä vastaamaan kulloinkin parasta hyötysuhdetta.
Loistavaa, löysimme yhteisen sävelen tässä asiassa. Kiitos.
- bobgeldof
Pitkään mietin pitäisikö lainkaan kirjoittaa tähän säikeeseen,koska minulla ei ole heikkouksia paitsi,jos niiksi ei lueta "väärissä paikoissa olevia" pisteitä tai pilkkuja!
"Pilkun-nussinta" ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani..tai en senkummemmin siitä edes välitä.
https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/- Mikä_milloinkin
Minä olen aina tiennyt olevani mäntti ja nyt se on todistettu ihan tieteellisesti.
Tästä huolimatta minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät viitsi kirjoittaa yhdyssanoja noin pääsääntöisesti oikein. Luonnollisesti teen itsekin virheitä silloin tällöin, koska en ole täydellinen ja ihan kaikkea muuta kuin perfektionisti. Myös tietämättömyys erisnimistä eli mikä kirjoitetaan pienellä, mikä isolla alkukirjaimella keskellä lausetta, ärsyttää.
Työssä oli nainen, joka jatkuvasti etsi toisten tekemisistä virheitä ja huomautteli niistä sekä edessä että selän takana. Itse se ei saanut syntymään alkeellisintakaan muistiota ilman että jonkun piti korjailla sen tekstejä silloin kun tekstillä oli merkitystä. Kukaan ei viitsinyt sanoa sille mitään sen oikeinkirjoituksesta. Siihen virheiden etsintään muiden tekemisestä kyllä puututtiin ihan esimiestasoa myöten.
Suomen kieli kehittyy, kun lukee edes jonkin verran. Kielioppisääntöjä ei tarvitse erikseen opetella. Minä en edes viitsisi. Mitään kamalaa ei tapahdu, jos joskus menee pieleen. Mutta kun on paljon kielioppivirheitä, niin huomio kiinnittyy niihin eikä siihen sanottavaan. Aina ei tarvitse edes olla virheitä. Kaikki eivät osaa ilmaista itseään selkeästi. Tämä koskee yhtä lailla puhetta kuin kirjoitettua tekstiä. En myöskään harrasta pilkunviilaamista ja pääasia on että ihmiset kirjoittavat ja keskustellaan. Viime aloituksessani tein etukäteistyötä, kun pohdin väärin kirjoittamista. Tutkimustyössä ilmeni, että eri tyyppisiä ihmisiä ärsyttävät kirjoitusvirheet paljon enemmän kuin toisia. Näille niin sanotuille ekstrovertti ihmisillä ei ollut mitään merkitystä sillä miten kirjoitetaan. Minulle sillä on
- flegmaatti
Mikä_milloinkin kirjoitti:
Minä olen aina tiennyt olevani mäntti ja nyt se on todistettu ihan tieteellisesti.
Tästä huolimatta minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät viitsi kirjoittaa yhdyssanoja noin pääsääntöisesti oikein. Luonnollisesti teen itsekin virheitä silloin tällöin, koska en ole täydellinen ja ihan kaikkea muuta kuin perfektionisti. Myös tietämättömyys erisnimistä eli mikä kirjoitetaan pienellä, mikä isolla alkukirjaimella keskellä lausetta, ärsyttää.
Työssä oli nainen, joka jatkuvasti etsi toisten tekemisistä virheitä ja huomautteli niistä sekä edessä että selän takana. Itse se ei saanut syntymään alkeellisintakaan muistiota ilman että jonkun piti korjailla sen tekstejä silloin kun tekstillä oli merkitystä. Kukaan ei viitsinyt sanoa sille mitään sen oikeinkirjoituksesta. Siihen virheiden etsintään muiden tekemisestä kyllä puututtiin ihan esimiestasoa myöten.
Suomen kieli kehittyy, kun lukee edes jonkin verran. Kielioppisääntöjä ei tarvitse erikseen opetella. Minä en edes viitsisi. Mitään kamalaa ei tapahdu, jos joskus menee pieleen. Mutta kun on paljon kielioppivirheitä, niin huomio kiinnittyy niihin eikä siihen sanottavaan. Aina ei tarvitse edes olla virheitä. Kaikki eivät osaa ilmaista itseään selkeästi. Tämä koskee yhtä lailla puhetta kuin kirjoitettua tekstiä.Ärsyttäviä asioita.
- maaseen meneminen
- kun SÄ teet sitä sun tätä kun tarkoitetaan omaa toimintaa
- hattu päässä pöydän ääressä ruokailevat ukot
- muutenkin hattu- myssy- ja huppupäät äijät sisätiloissa
Siinä nyt hieman alkua!
En minäkään ole vieraassa seurassa puhelias tai seurallinen, mutta niitä en heikkoudeksi lue, lienevät enemmän luonteenpiirteitä. Varsinainen heikkouteni, tai ainakin siksi sen luen, on jatkuva sortuminen makeaan herkkuun, karkkeihin, pullaan, leivoksiin, kekseihin ja muuhun hyvään syötävään.
Katsoin eilen illalla 5-kanavalta "Pullopostia" -nimistä tanskalaiselokuvaa ja söin sen aikana pussillisen Pandan lakumix sekoitusta. Olisin varmaan napostellut enemmänkin, mutta talosta ei onneksi löytynyt. Tänä aamuna vatsani murahti siihen malliin, että oli puolijuoksua mentävä vessaan ja voi miten heikoksi ihmiseksi itseni tunsinkaan.
Joten et ole ainoa heikkouksinesi!PorvoonParoni kirjoitti:
Katsoin eilen illalla 5-kanavalta "Pullopostia" -nimistä tanskalaiselokuvaa ja söin sen aikana pussillisen Pandan lakumix sekoitusta. Olisin varmaan napostellut enemmänkin, mutta talosta ei onneksi löytynyt. Tänä aamuna vatsani murahti siihen malliin, että oli puolijuoksua mentävä vessaan ja voi miten heikoksi ihmiseksi itseni tunsinkaan.
Joten et ole ainoa heikkouksinesi!Noin mullekin tahtoo käydä, että jos kotoa jotain hyvää löytyy, niin kaikki on syötävä. Onnekseni tai epäonnekseni naapuritontilla on kauppa klo 22 saakka auki, niin sieltä saa täydennystäkin aika myöhään. Ja tuleehan siellä aina silloin tällöin myöhäiseen käytyä kun kotoa on kaikki makeat syöty ja makeanhammasta riipoo, joten heikko on luonne kun aina vaan sortuu vaikka kuinka itseään jälkikäteen toruu.
pal kirjoitti:
Noin mullekin tahtoo käydä, että jos kotoa jotain hyvää löytyy, niin kaikki on syötävä. Onnekseni tai epäonnekseni naapuritontilla on kauppa klo 22 saakka auki, niin sieltä saa täydennystäkin aika myöhään. Ja tuleehan siellä aina silloin tällöin myöhäiseen käytyä kun kotoa on kaikki makeat syöty ja makeanhammasta riipoo, joten heikko on luonne kun aina vaan sortuu vaikka kuinka itseään jälkikäteen toruu.
Kolkuttava omatunto ei ole mitäään sen rinnalla, että saa toteuttaa mielihalujaan. Me olemme kuitenkin niin heikkoja, hehee.
- Bengalitikku
Aineellisia heikkouksia: suklaa, kirjat, IL:n sudokut.
Onhan niitä heikkouksia. Paree vaieta.
Ihmiselle on tyypillistä huomata toisen heikkoudet.
Mutta oikein heikko ihminen käyttää sitä aseena koulu- tai työpaikkakiusaamiseen ja voi muuttua julmaksikin.Sudoku heikkoudesta pääsee, kun niitä vaan tekee. Ei pelkästään lehdissä olevia, vaan myös tietsikalta löytyy paljon. Itseltäni meni maku pois siinä vaiheessa, kun huomasin ratkaisevani niitä erään systeeminen mukaan. Siinä ei ollut enää oivallusta niin paljon mukana ja lopetin ne lähes kokonaan.
Ehkä tuo toisten heikkouksien huomaaminen on ihan alkukantaista, ajalta jolloin oli kyse selviytymisestä ja henkiinjäämisestä?- kylmätotuus
Mielestäni ihmisellä, joka näkee ainoastaan toisten heikkoudet, on itsellään heikko itsetunto. Siitä johtuu, että hän sortuu kiusaamiseen käyttäen muiden heikkouksia aseenaan.
Minusta tuollainen käyttäytyminen on säälittävää ja epäinhimillistä.
- enpätiedä
Minun on ollut yllättävän helppoa olla empaattinen lähes vieraillekin heitä kohdatessani.
En aina ymmärrä miksi pitäisi tuntea toinen läpikotaisin, jotta kykenisi välittämään toisen hyvinvoinnista/yleensäkin mitä toiselle kuuluu.
Helposti vaan uteliaisuus astuu esiin, se on itselleni enemmän kuin myrkkyä. Se on hyvä erotella ihmisen "hyvää tarkoittavasta luonteesta".
Toiselle heikkouspiirre on toista kuin toiselle. Lasketaanko gourmet heikkoukseksi? Entä hyvän fiiliksen tuoja/sopeutuvaisuus ja onhan niitä muitakin elämän osa-alueita:) Kaikkea ei tule heti paljastaa.Tunnen yhden oikein super-empaattisen ihmisen, joka ihan oikeasti on sellainen kaikkien määritelmien mukaan. Ehkä vertaan itseäni häneen liikakin ja vähättelen omaa empaattisuuttani? Uteliaisuus on todella kiusallista.
Eihän gourmet mikään heikkous ole, se on mielestäni elämän nautintoja, kuten myös hyvän fiiliksen tuojat. Sellaisia ihan oikeasti on ja he tuovat lämpimän tuulahduksen sellaisesta inhimillisyydestä mitä pitäisi olla enemmänkin.- Liika.liikaakin
siilivain kirjoitti:
Empatiasta puheenollen pitä kuitenkin muistaa että "Minusta ei ritä kaikille".
Minulla on sitten empatiaa toisia kohtaan jo liikaakin.
Nimittäin olen nytkin alakuloinen ystäväni puolesta,kun hänelle on sattunut hyvin ikävä tapahtuma.
Hän soittelee monta kertaa päivässä,kun on murheissaan ja yksin.
Menisin hänen luokseen,mutta hän on niin kaukana etten vielä voi lähteä,kuin vasta loppukuusta.
Vikani on juuri tämä,että uppoudun toisen tuskaan ja hätään täysillä.Omat murheet kyllä jäävät taka-alalle ja vähemmälle pohtimiselle silloin.
Minulle on sanottu,että olen hyvä lohduttamaan ihmisiä ja niin haluankin olla en tee niin teeskennellen vaan aidosti. Liika.liikaakin kirjoitti:
Minulla on sitten empatiaa toisia kohtaan jo liikaakin.
Nimittäin olen nytkin alakuloinen ystäväni puolesta,kun hänelle on sattunut hyvin ikävä tapahtuma.
Hän soittelee monta kertaa päivässä,kun on murheissaan ja yksin.
Menisin hänen luokseen,mutta hän on niin kaukana etten vielä voi lähteä,kuin vasta loppukuusta.
Vikani on juuri tämä,että uppoudun toisen tuskaan ja hätään täysillä.Omat murheet kyllä jäävät taka-alalle ja vähemmälle pohtimiselle silloin.
Minulle on sanottu,että olen hyvä lohduttamaan ihmisiä ja niin haluankin olla en tee niin teeskennellen vaan aidosti.Muista kuitenkin pitää huolta omasta jaksamisestasi eli ole empaattinen myös itseäsi kohtaan ettet uuvu vallan täysin.
- enpätiedä
PorvoonParoni kirjoitti:
Tunnen yhden oikein super-empaattisen ihmisen, joka ihan oikeasti on sellainen kaikkien määritelmien mukaan. Ehkä vertaan itseäni häneen liikakin ja vähättelen omaa empaattisuuttani? Uteliaisuus on todella kiusallista.
Eihän gourmet mikään heikkous ole, se on mielestäni elämän nautintoja, kuten myös hyvän fiiliksen tuojat. Sellaisia ihan oikeasti on ja he tuovat lämpimän tuulahduksen sellaisesta inhimillisyydestä mitä pitäisi olla enemmänkin.Yhdenkö vain?
Hänen täytyy varmasti olla erikoinen kaikin puolin, kun käytit "super" ilmaisua.
Itsensä vertaaminen lähes yli-ihmiseen voi koitua turhankin vaikeaksi ajan saatossa. Tuskin sitä jaksaisi jatkuvasti koittaa olla toisenlainen, mitä ei aidosti ole.
Kyllä sinusta saan tällä aloittamallasi kirjoituksella vaikutelman, että olet ihan mukiinmenevä.
Tulisi vaalia sydämen ilon tunteita, unohtamatta kohdattuja hankaluuksia, jotka osaltaan myös kasvattavat meidän omaa minäämme. Laji, jota kukaan ei täysin hallitse.:)
Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta. - kylmätotuus
siilivain kirjoitti:
Empatiasta puheenollen pitä kuitenkin muistaa että "Minusta ei ritä kaikille".
Kirjoititpa viisaan muistutuksen.
Aina on olemassa vaara, että empaattinen ihminen uupuu itse, jos menee liian syvälle toisten huoliin, eikä ymmärrä välillä irrottautua niistä. Ei kukaan jaksa olla jatkuvasti "huolien hautausmaana". enpätiedä kirjoitti:
Yhdenkö vain?
Hänen täytyy varmasti olla erikoinen kaikin puolin, kun käytit "super" ilmaisua.
Itsensä vertaaminen lähes yli-ihmiseen voi koitua turhankin vaikeaksi ajan saatossa. Tuskin sitä jaksaisi jatkuvasti koittaa olla toisenlainen, mitä ei aidosti ole.
Kyllä sinusta saan tällä aloittamallasi kirjoituksella vaikutelman, että olet ihan mukiinmenevä.
Tulisi vaalia sydämen ilon tunteita, unohtamatta kohdattuja hankaluuksia, jotka osaltaan myös kasvattavat meidän omaa minäämme. Laji, jota kukaan ei täysin hallitse.:)
Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta.Kiitos kiitoksista.
Omien heikkouksien tiedostaminen on siinä mielessä hyvä asia, että ainakin osaa niistä voi kehittää. En väitä, että minusta koskaan tulisi super-empaattinen, mutta jos edes vähän siihen suuntaan taipuisi. Usein empaattisillakin ihmisillä on omat heikkoutensa, varsinkin tuollaisella super sellaisella.
Tuo sydämen ilojen vaaliminen on tärkeätä, kuten myös se että tekee niin kuin sydän sanoo ja alkaa viimeinkin toteuttaa niitä haaveita, joita on jahkaillut jo pitkään.kylmätotuus kirjoitti:
Kirjoititpa viisaan muistutuksen.
Aina on olemassa vaara, että empaattinen ihminen uupuu itse, jos menee liian syvälle toisten huoliin, eikä ymmärrä välillä irrottautua niistä. Ei kukaan jaksa olla jatkuvasti "huolien hautausmaana".Moni yliempaattinen unohtaa itsensä ja itsensä hoitamisen tisten vuoksi ja se ei ole suotavaa. Koska niin ei kauaa jaksa,Jatkubva huoliin ja murheisiin osallistuminen kuormittaa jos ei vastapainoa saa jostain muusta.
Minäkin olen kuin koirani. Se haluaa itse päättää milloin lähestyä ja tutustua pikku hiljaa. Jos siä lähestyy liian nopeasti ja vauhdilla juoksee pakoon :D.
PorvoonParoni kirjoitti:
Pitää sitä vähän etäisyyttä pitää, ainakin pieni hajurako.
Totta. Katsella ja kuulostell, jopa haistella että onko väärti päästää lähemmäs.
- Heikkous-voi-myös
olla ääretön nopeus...
usein se on positiivinen asia, mutta silloin tällöin tulee mieleen, että olisi ollut parempi vähän miettiä ja tehdä vasta sen jälkeen.
- kylmätotuus
Totta turiset.
Usein on syytä hidastaa hieman ja miettiä, mitä tekee tai sanoo. Ja esim. tälle palstalle kirjoitettaessa pieni miettimisaika ei olisi lainkaan pahitteeksi ennen kuin viestin lähettää.
Satasen juoksijan ei tietenkään kannata jäädä kilpailussa lähtötelineeseen odottelemaan, milloin tuuliolosuhteet ovat suotuisat ja ampaista vasta sitten matkaan.
On taito kääntää heikkoutensa vahvuudekseen.
Sellainen se vasta taito onkin. Juu, kyllä minäkin sitä yritän hammaslääkäriin mennessä itselleni iskostaa, että kun he tietävät siellä hyvin kammopelkoni heitä kohtaan, he varmaan käsittelevät minua mahdollisimman hellävaroen, jopa tavaööisia asiakkaita varovaisemmin.
- Moonlil
On vain murtumapisteitä. Kivun koetellessa pyörtyy, surun kohdatessa tulee kyyneleet, rakkauden edessa menee sanattomaksi, energian loputtua meno tyssää, ilkeyden edessä kääntää selkänsä. Heikkouksia ja näitäkin voi petrata.
Todentotta, mutta jokaiselle tulee tilanteita, kun kipu voi olla niin sietämätön, että tuntuu kuin taju lähtisi. Rakkaus omaa lasta kohtaan vetää sanattomaksi, mutta on samalla upea tunne. Kyyneleet ovat merkki ikävästä ja kuinka paljon välittikään toisesta.
Hieno vastaus!PorvoonParoni kirjoitti:
Todentotta, mutta jokaiselle tulee tilanteita, kun kipu voi olla niin sietämätön, että tuntuu kuin taju lähtisi. Rakkaus omaa lasta kohtaan vetää sanattomaksi, mutta on samalla upea tunne. Kyyneleet ovat merkki ikävästä ja kuinka paljon välittikään toisesta.
Hieno vastaus!Todella hieno, piti ihan lukea kolmeen kertaan.
- Puolustusasianajaja
Naisesta tekee heikon linjattomuus ja arvaamattomuus, naisella on "lupa" vaihtaa mielipidettään tilanteen mukaan, esim riidellessä. Monimuotoinen "ajattelukin" on pelkkää sekoilua jossa ei ole logiikan hituakaan. Jostakin syystä naiselle hyväksytään mielipide kieroilu ja väkätys "itte oot," se tekee naisesta "heikon" luonnoltaan, siihen kun lisätään kostonhalu niin paketti on melkoisen leviävä. Täälläkin näkee selvästi muutamia, joiden ainoa tarkoitus on riidanhaastaminen ja ärsyttäminen. Keskustelemisesta he eivät tiedä hölkäsen pöläystäkään.
- Sivustaseurannut
On täällä yksi kaksilahkeinenkin joka kuuluu tuohon porukkaan. Sen nimi on hunksz, tuttujen kesken hunkkeli vaan.
- Per-kel
Varmaan se että olen huono ratkomaan suomenkielisiä ristisanatehtäviä :(
Itse olen yrittänyt ratkaista englannin kiekisiä sanaristikoita, eikä oikein tahdo onnistua. Toiset unohtavat suomen kieltä, jos eivät paljon sitä käytä, eikä uutta kieltä tahdo pystyä oppimaan , niin hyvin että taito riittäisi ristikoihin.
Suklaajaatelo mansikat kermavaahto 🍓🍦🍧
Tuohon kun vielä lisää nougat-jäätelön, niin alkaa kaikki heikkoudet esillä. Yhdyn mielipiteeseesi.
- psyko.lukee.kuin.kirjaa
"Itse en ole kovinkaan empaattinen, enkä seurallinen tai puhelias vieraassa seurassa. Enemmän katselija tai tarkkailija"
Itse olen ymmärtänyt että empaattiset ihmiset ovat yleensä niitä sivusta tarkkailijoita?
Epä-empaattinen ihmisten tarkkailija? Kuulostaa joltain kehonkieltä lukevalta laskelmoivalta psykopaatilta..Olet kyllä ensimmäinen, joka on tuota mieltä tässä keskustelussa. Empaattiset ihmiset keskustelevat toisen kanssa ja asettuvat helposti toisen asemaan, jota minä esimerkiksi en tee, koska vain tarkkailen ihmisiä.
- Bengalitikku
Näköjään empaattisuuden ihmiset käsittävät eri tavoin.
Käsitän senmyötäelämisen taidoksi.
No miten se ilmenee: voihan tarkkailijalla olla vaikka mikä tunnemylläkkä sisällään, muttei se muutu toiminnaksi tai toinen on voivoivoiherranjestaskauheetakamalaavoiei-jauhamassa.
Eli toinen jähmettyy ja toinen vain pölisee.
Ammatissa esim. hoivatyössä kuvittelen, että ihminen toimii, mutta ei siinä taivastelu auta.
Empaattisuus voi olla halaus ilman sanoja, mikä taas kosketuskammoiselle voi olla kauhistus.
Jonkun toiminta ja ilmentäminen vain on järkevää, eikä mitään psykopaattisuutta, mutta ei myöskään hysteeristä tyhjänpäiväistä sanahelinää
Voiko empaattisuutta oikeastaan mitata?
Minä olen aina pitänyt itseäni enemmän empatiaan taipuvaisena kuin kyynikkona, mutta uskon empatian ilmenevän ja sitä ilmaistavan eri tavoilla, elikkä miten se tulee esille riippuu henkilöstä. En ole voihyvätaivas-hyssyttelijä enkä tunkeudu ihmisten reviireihin silittelemään päätä, mutta jos jollain on huolia olen yleensä kärsivällinen kuuntelija. Otan mielellään heikomman puolen ja joskus taistelen vaikka tuulimyllyjä vastaan don quixotemaisesti jonkun luuseri-idean puolesta. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää ja sen yli harppaaminen ei minua miellytä.
***
Palatakseni vielä empatiaan: omalla kohdallani empatiani ilmenee lähinnä siinä että muille sattuneet jutut jäävät vaivaamaan mieltäni todella kauan. Joku kauan sitten tehty vääryys tai moka minkä itse olen tehnyt ei unohdu koskaan enkä anna sitä itselleni koskaan anteeksi. Tunnen myötätuntoa, surua, myötäelämisen kipua ihmisistä joita en ole koskaan tavannut, en tule koskaan tapaamaan ja joiden elämällä ja omallani ei ole mitään kosketuskohtia toisiinsa.
***
Lapseni sanovat että olen hyvä kuuntelemaan, mutta huono lohduttamaan. En löydä sanoja, en osaa pitää sentimentaalisia puheita, minulta ei vain löydy niitä, kun pitäisi löytyä. Mies sanoo että ei hänkään oikein osaa sanoa kauniita ja lohduttavia sanoja kun tarvittaisiin; meidät on kasvatettu tiettyyn muottiin ja sitä on vaikea rikkoa. Tunteiden ilmaiseminen oli ainakin minun lapsuudessani negatiivinen asia ja sitä yritettiin kieltää tai ainakin rajoittaa. Siitä kai se on seurauksena että Palomamamma ei osaa kehua omia lapsiaan eikä edes kunnolla lohduttaa, mutta yrittää sen sijaan korvata huonoa ilmaisukykyään rakastavilla teoilla.- Bengalitikku
Voi olla, en kuitenkaan uskalla yleistää, että pienieleisyys on ollut lapsuudellemme leimallista.
Samoin heikoimpien puolelle asetun minäkin.
Kuuntelutaito on hyvä avu.
Kuuntelujaksaminen tosin nykyisin vaihtelee. Joskus puoleeni käännyttiin, kun osasin kuunnella. Tällä hetkellä epäilen itseäni osaanko hyvin.
Tuntuu, että useita ajatusnauhoja on samaan aikaan ja se, miten on fiksua suhtautua toisen huoliin on vaikeaa, että siitä on toiselle jotakin.
Pidän parempana tuota kuuntelua, kuin sanahelinää.
Ihmiset kuitenkin tekevät ratkaisujaan itse ja parempi niin, että löytävät polkunsa itse. Ei niitä sanoja tahdo varmaan löytää oikein kukaan. Uskon että pelkästään se, että kuuntelee kunnolla toista ja tekee jonkun tarkentavan kysymyksen välillä, niin voi auttaa tavattoman paljon toista ihmistä. Vaikka ei ratkaise toisen ongelmaa, mutta kuuntelee ja ymmärtää toisella olevan vaikeata.
- Lumiangel
Suurin heikkouteni on herkkyys. Kovassa maailmassa ei pärjää liian herkkä ja "kiltti", vaan joutuu sylkykupiksi ja kynnysmatoksi. Onneksi on muutama hyvä ystävä, jotka kyllä auttavat elämäntien vastamäessä.
- Mikä_milloinkin
Otit riskin, kun menit täällä kertomaan tuon. Joku erilaisia ihmisiä ymmärtämätön itsetehostaja tulee jossain vaiheessa kävelemään ylitsesi vähättelemällä ominaisuuksiasi ja korostama,,a miten itse on lähestulkoon täydellinen, kun omat heikkoudetkin ovat vahvuuksia.
Herkkyys on monissa arkipäiväisissä tilanteissa tarpeellista ja auttaa ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Mielestäni voisimme paremmin, jos ihmisissä olisi enempi herkkyyttä, jonka voi tarvittaessa ottaa esiin. Kun osaa asettua toisten ihmisten asemaan. Toki täytyy myös osaa pitää puolensa ja omat rajansa.
Mielestäni herkkyys j kiltteys eivät ole synonyymeja. Minussakin on herkkyyttä (toki myös vahvuutta), mutta en ole yhtään kiltti.
Arvelisin, että ihmiset toisivat enempi herkkyyttään esille, jos sitä ei aliarvostettaisi. Kuten monia muitakin ominaisuuksia, jotka eivät mukamas sovi tähän päivään. Arkipäivän hulluttelu on lapsellista ja mielikuvituksen käyttö samoin. Herkkyys sopii hyvin tuohon aliarvostettujen ja mukamas lapsellisten ominaisuuksien kategoriaan. - enpätiedä
Mikä_milloinkin kirjoitti:
Otit riskin, kun menit täällä kertomaan tuon. Joku erilaisia ihmisiä ymmärtämätön itsetehostaja tulee jossain vaiheessa kävelemään ylitsesi vähättelemällä ominaisuuksiasi ja korostama,,a miten itse on lähestulkoon täydellinen, kun omat heikkoudetkin ovat vahvuuksia.
Herkkyys on monissa arkipäiväisissä tilanteissa tarpeellista ja auttaa ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Mielestäni voisimme paremmin, jos ihmisissä olisi enempi herkkyyttä, jonka voi tarvittaessa ottaa esiin. Kun osaa asettua toisten ihmisten asemaan. Toki täytyy myös osaa pitää puolensa ja omat rajansa.
Mielestäni herkkyys j kiltteys eivät ole synonyymeja. Minussakin on herkkyyttä (toki myös vahvuutta), mutta en ole yhtään kiltti.
Arvelisin, että ihmiset toisivat enempi herkkyyttään esille, jos sitä ei aliarvostettaisi. Kuten monia muitakin ominaisuuksia, jotka eivät mukamas sovi tähän päivään. Arkipäivän hulluttelu on lapsellista ja mielikuvituksen käyttö samoin. Herkkyys sopii hyvin tuohon aliarvostettujen ja mukamas lapsellisten ominaisuuksien kategoriaan.Herkkä ihminen voi olla myös jämäkkä. Mielestäni oikeuksien puolustaminen toista loukkaamatta on samalla luonteen kiltteyttä.
On osattava tiedostaa omat ajatukset ja tunteet, osattava kuunnella ja eläytyä toisen tilanteeseen.
Omien tunteiden vaikutus ei saisi vaikuttaa haitallisesti toista mieltä olevaan, on osattava pitää puolensa sitä tarvittaessa.
Herkästi reagoiva hyökkää, loukkaa ym syyllistää, jolloin herkkyys luetaan alistavan ihmisen merkiksi. Mutta näinhän se ei ole kaikkien kohdalla.
Herkästi reagoiva, alistuva pakenee vuorovaikutuksesta ja antaa periksi kohtuuttomuuksiin asti. - kylmätotuus
Mikä_milloinkin kirjoitti:
Otit riskin, kun menit täällä kertomaan tuon. Joku erilaisia ihmisiä ymmärtämätön itsetehostaja tulee jossain vaiheessa kävelemään ylitsesi vähättelemällä ominaisuuksiasi ja korostama,,a miten itse on lähestulkoon täydellinen, kun omat heikkoudetkin ovat vahvuuksia.
Herkkyys on monissa arkipäiväisissä tilanteissa tarpeellista ja auttaa ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Mielestäni voisimme paremmin, jos ihmisissä olisi enempi herkkyyttä, jonka voi tarvittaessa ottaa esiin. Kun osaa asettua toisten ihmisten asemaan. Toki täytyy myös osaa pitää puolensa ja omat rajansa.
Mielestäni herkkyys j kiltteys eivät ole synonyymeja. Minussakin on herkkyyttä (toki myös vahvuutta), mutta en ole yhtään kiltti.
Arvelisin, että ihmiset toisivat enempi herkkyyttään esille, jos sitä ei aliarvostettaisi. Kuten monia muitakin ominaisuuksia, jotka eivät mukamas sovi tähän päivään. Arkipäivän hulluttelu on lapsellista ja mielikuvituksen käyttö samoin. Herkkyys sopii hyvin tuohon aliarvostettujen ja mukamas lapsellisten ominaisuuksien kategoriaan.Herkkyys, jota nyt käsittelen, on suuri vahvuus. Näin minä tuon ominaisuuden koen ja näen.
Kiltteyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Herkällä ihmisellä on tuntosarvet, kuten "Bengalitikku" kirjoitti.
Herkkä ihminen on empaattinen ja aistii esim. kohtaamansa henkilön tunnetilan. Hänellä on myös kyky erottaa aitous valheellisuudesta tuntosarvillaan.
Valitettavaa on, että nykyään herkkyyttä pidetään heikkoutena, jota se ei suinkaan ole.
Nyt ihannoidaan "koviksia", joita mukamas mikään ei hetkauta sinne eikä tänne.
Työ- ja yksityiselämäni tuomalla kokemuksella uskallan väittää, että lähes jokaisesta ihmisestä löytyy herkkyyttä, jos se onnistutaan kaivamaan esiin panssarikuoren alta, jonka henkilö on suojakseen rakentanut.
Tuon asian pohtiminen ei kuulu aloitukseen, joten se siitä. Eivät oikein tahdo pärjätä liian herkät ihmiset, vaan vetäytyvät helpolla syrjään. Herkät varmaan myös kokevat helpommin masentumista ja riittämättömyyttä. Se on tärkeätä, että löytyy sellainen hyvä ystävä tueksi.
- pirremiinapas
Olen peruspositiivinen ihminen ja se on myös heikkouteni, en millään uskoisi kenestäkään pahaa, mutta kissanpoikakin saa ajallaan silmät.
On todella ikävää, kun välillä kuulee peruspositiivisia ihmisiä hyväksikäytetyn juuri sen takia, kun he eivät pysty huomaamaan sitä pahuutta. Pahansuopa ja ilkeä ihminen ajattelee, että toisesta voi hyötyä, jos tämä ei osaa olla varuillaan.
Ohan oikeasti näitä on liikkeellä, kaiken maailman katonkorjaajia tai netissä myydään jotain jota ei edes ole olemassakaan.
Mitä on olla herkkä?
Ymmärrän pelokkuuden, hermostuneisuuden, arkuuden, heikkouden ja sisäänpäin suuntautuvan omien reaktioidensa ja ajatuksiensa tarkkailun, mutta mitenherkkys määritellään?
Empatiaa se ei ole eikä myös pelkästään myönteisyyttä, vaikka se usein lasketaan positiiviseksi ominaisuudeksi.
Onko veren näkemisestä pyörtyvä herkkä vai onko hänellä vain heikot hermot?
Herkkyys ei myöskään ole mielestäni samaa kuin kilttiys.
Mutta mitä tarkoittaa olla kiltti?
Onko se hyvä vai paha?- Bengalitikku
Kirjoitit: "Mitä on olla kiltti?" Vastakohta on olla tyhmä tai tottelematon. Jos tarttuisi tuohon tottelemattomuuteen, mikä on käytöstä vastoin normeja, määräyksiä jne. Onko kiltti kuuliainen? Kovasti meitä siihen yritettiin kasvattaa, ankarastikin koulusta kotiin ja ympäristökin.
Nykyisin esim. työssä pitäisi osata sanoa ei, kuten muissakin yhteyksissä.
Minusta kiltteys on pahasta, jos ei ole yhtään omanarvontuntoa ja antaa ihmisten kävellä ylitse.
Herkkyys: näkymättömät tuntosarvet. Mielestäni herkyyttä ei voi itse määritellä tai itsessään nähdä. Jotkut vain näkevät toisten lävitse helpommin kuin toiset. Ja tämä ei välttämättä ole miellyttävää.
Mielestäni joillain taidealoilla herkkyys on välttämätön, varsinkin jos tulkitsee jotain - jotain muuta kuin itseään, niin ettei se itse ole pääasia ja se on
ymmärrettävissä. Vrt. musiikki. - Bengalitikku
Bengalitikku kirjoitti:
Kirjoitit: "Mitä on olla kiltti?" Vastakohta on olla tyhmä tai tottelematon. Jos tarttuisi tuohon tottelemattomuuteen, mikä on käytöstä vastoin normeja, määräyksiä jne. Onko kiltti kuuliainen? Kovasti meitä siihen yritettiin kasvattaa, ankarastikin koulusta kotiin ja ympäristökin.
Nykyisin esim. työssä pitäisi osata sanoa ei, kuten muissakin yhteyksissä.
Minusta kiltteys on pahasta, jos ei ole yhtään omanarvontuntoa ja antaa ihmisten kävellä ylitse.
Herkkyys: näkymättömät tuntosarvet. Mielestäni herkyyttä ei voi itse määritellä tai itsessään nähdä. Jotkut vain näkevät toisten lävitse helpommin kuin toiset. Ja tämä ei välttämättä ole miellyttävää.
Mielestäni joillain taidealoilla herkkyys on välttämätön, varsinkin jos tulkitsee jotain - jotain muuta kuin itseään, niin ettei se itse ole pääasia ja se on
ymmärrettävissä. Vrt. musiikki.Korjaan tyhmä -> po. tuhma
- Ridel
Bengalitikku kirjoitti:
Korjaan tyhmä -> po. tuhma
Hyvä korjaus, ihmettelinkin tarkoitatko kiltin vastakohdan olevan tyhmä, mutta ei...tuhmahan se on.
- Bengalitikku
Ridel kirjoitti:
Hyvä korjaus, ihmettelinkin tarkoitatko kiltin vastakohdan olevan tyhmä, mutta ei...tuhmahan se on.
Uskaltaisinkos silti kysyä, onko tuhma tyhmä tai voiko tyhmä olla tuhma?
- ottijatuota
Bengalitikku kirjoitti:
Kirjoitit: "Mitä on olla kiltti?" Vastakohta on olla tyhmä tai tottelematon. Jos tarttuisi tuohon tottelemattomuuteen, mikä on käytöstä vastoin normeja, määräyksiä jne. Onko kiltti kuuliainen? Kovasti meitä siihen yritettiin kasvattaa, ankarastikin koulusta kotiin ja ympäristökin.
Nykyisin esim. työssä pitäisi osata sanoa ei, kuten muissakin yhteyksissä.
Minusta kiltteys on pahasta, jos ei ole yhtään omanarvontuntoa ja antaa ihmisten kävellä ylitse.
Herkkyys: näkymättömät tuntosarvet. Mielestäni herkyyttä ei voi itse määritellä tai itsessään nähdä. Jotkut vain näkevät toisten lävitse helpommin kuin toiset. Ja tämä ei välttämättä ole miellyttävää.
Mielestäni joillain taidealoilla herkkyys on välttämätön, varsinkin jos tulkitsee jotain - jotain muuta kuin itseään, niin ettei se itse ole pääasia ja se on
ymmärrettävissä. Vrt. musiikki.Sanotaan (kaiken tietävät), että empaattinen ihminen on herkkä.
- kylmätotuus
Suomen kielessä sanalle herkkä löytyy monta merkitystä.
Ainakin yksi niistä liittyy empatiaan.
Sanotaan, että kuuntele herkällä korvalla, mitä joku haluaa sinulle kertoa.
Herkkä voi tarkoittaa samaa kuin kipeä.
Joku voi esittää ilkeyttään toiselle kysymyksen, jonka tietää olevan vastaajalle herkkä (kipeä) aihe.
Herkkyys ei ole kiltteyttä.
Kiltti ihminen ei halua tuottaa mielipahaa kenellekään, mutta herkkä ihminen vaistoaa, jos joku "kiltteydessään" haluaa sitä toisille tuottaa. - Bengalitikku
kylmätotuus kirjoitti:
Suomen kielessä sanalle herkkä löytyy monta merkitystä.
Ainakin yksi niistä liittyy empatiaan.
Sanotaan, että kuuntele herkällä korvalla, mitä joku haluaa sinulle kertoa.
Herkkä voi tarkoittaa samaa kuin kipeä.
Joku voi esittää ilkeyttään toiselle kysymyksen, jonka tietää olevan vastaajalle herkkä (kipeä) aihe.
Herkkyys ei ole kiltteyttä.
Kiltti ihminen ei halua tuottaa mielipahaa kenellekään, mutta herkkä ihminen vaistoaa, jos joku "kiltteydessään" haluaa sitä toisille tuottaa.Mielenkiintoisesti pohdit. Mutta tuosta empatiasta väittäisin, ilman faktaa tietenkin, että jotkut ihmiset osaavat lukea toisia ihmisiä paremmin kuin toiset, ilman herkkyyttä tai empatiaa, onko se (tunne)älyä vai järkeä tai sekä että eli jossain tilanteessa täytyy toimia ja menetellä tietynlaisesti.
Katsoin huippukirurgin haastattelua: kerrotaan, että huippu-urheilija itkee kirurgin olkaa vasten, kun tämä tekee selväksi, että ura on ohi. Tunnetasolla kirurgilla on ymmärrystä ~ tunneälyä.
Sitten kommentissa on tärkeä havainto: "kipeän aiheen" aseena käyttö ilkeilyyn. Minusta fiksun ihmisen pitäisi olla tiedostava, ettei tällaiseen lähde eli nostaa omaa tasoaan olemalla sopivasti varovainen eli ei höläytä vaan on "kiltti", yksilötasolla. Ihmistuntemusta voi käyttää hyvästi tai pahasti. Eli käyttääkö jonkun akilleenkantapäätä hyväkseen ja saako siitä jotain nautintoa ja tyydytystä. Tietoinen satuttaminen.
Yleisellä tasolla: mielipide voi loukata aina jotain ja tavallaan silloin se on vastaanottajan ongelma. kylmätotuus kirjoitti:
Suomen kielessä sanalle herkkä löytyy monta merkitystä.
Ainakin yksi niistä liittyy empatiaan.
Sanotaan, että kuuntele herkällä korvalla, mitä joku haluaa sinulle kertoa.
Herkkä voi tarkoittaa samaa kuin kipeä.
Joku voi esittää ilkeyttään toiselle kysymyksen, jonka tietää olevan vastaajalle herkkä (kipeä) aihe.
Herkkyys ei ole kiltteyttä.
Kiltti ihminen ei halua tuottaa mielipahaa kenellekään, mutta herkkä ihminen vaistoaa, jos joku "kiltteydessään" haluaa sitä toisille tuottaa.Periaatteessa tiedän kyllä mitä "herkkä" tarkoittaa; en saa vaan sitä yhdistettyä empatiaan, noin suoraan. Semantiikka on siitä mukavaa että kun lähtee tutkimaan jonkun sanan merkitystä huomaa usein että se on muuttunut vuoisien saatossa. Koska herkkyys on psyykinen ja fyysinen perusviritys (herkkä ihminen reagoi helpommin yleensäkin kaikkeen ja empatiakin vaatii tunne-elämän säätöä niin yhtälön voisi laatia pikemminkin niin että herkkyys on perusedellytys siihen että ihmisestä kehittyy empaattinen.
Tyhmää käytetään aika paljon samalla tavalla etenkin lapsille puhuttaessa, kuin meidän lapsuudessamme tuhmaa ja tyhmän ja tuhman välinen ero oli selvä. Nyt se on mielestäni hämärtynyt.
Tuhma oli ainakin ennen lapsi tai nuori joka rikkoi normit, ei käyttäytynyt yhteisön sääntöjen mukaisesti, teki oman tahtonsa mukaan eikä välittänyt muiden tunteista tai ajatuksista.
Tuhma saattoi olla meidän aikamme aspergerin syndroomasta kärsivä, autistinen tai adhd-lapsi, toisaalta taas kovis, ei-herkkä, narsistinen sosiopaatin alku. Tai sitten yksilöllinen, lahjakas, normeista piittamaton ylisuorittaja.
Tyhmä taas oli tass...hmmm..tyhmä. Vähän fiksumpi kuin idiootti, mutta alle keskiverron. Ne jotka koulussa sai ehtoja ja viitosia ja tuplasi luokkia. Sven Duva. Uuno Turhapuro.
Tottakai tyhmä voi olla tuhma.
Tuhma voi olla myöskin tyhmä, mutta ei läheskään aina. Usein vain kapinallinen.- Bengalitikku
PorvoonParoni kirjoitti:
Tuhma tyttö oli mielenkiintoinen ja jännittävä, tyhmä tyttö ei.
Tuo koulussa tuplaaminen: tiedän tuollaisia henkilöitä, jotka tuplasivat ja ovat tänään tohtoreita. Ehkei kannata yksinkertaistaa. Äly oli piilossa jonkin aikaa. Voisi puhua laiskuudesta.
Ylisuorittaja ei välttämättä ole lahjakas vaan pelkästään ylisuorittaja ja "näyttelijä" siis todistaa jollekin jotakin. Mielestäni tätä piirrettä voi toteuttaa
aina ja missä vain: koulussa, opinnoissa myöhemmin, työelämässä, kotona vanhempana. Tuhma saattoi yksinkertaisesti olla turhautunut eli ei ollut/ole riittävästi haastetta. Jos diagnoosilappuja heitellään, pitäisi olla se normaalin määritelmä eli mikä on poikkeama diagnostisesti vai vain erilaisuutta ja haaste on sitten jo yhteisölle (koulu, työyhteisö, jne), millaiset eväät sillä on ymmärtää (kultivoituneisuus, rasismi, tarve samankaltaistaa, ruokkia syrjintää jne.= onko yhteisöllä sivistystä).
Eli yhteisö tuhmuuttaan voi esim. "sairastuttaa" henkilön tai heittää kapuloita jonkun lapsen kehitysrattaisiin. Vrt koulu- ja työpaikkakiusaaminen.
Tyhmää on tietämättömyys tai tiedon väärinkäyttö tai vääristely. Tietoisesti tuhmaakin. - Bengalitikku
Bengalitikku kirjoitti:
Tuo koulussa tuplaaminen: tiedän tuollaisia henkilöitä, jotka tuplasivat ja ovat tänään tohtoreita. Ehkei kannata yksinkertaistaa. Äly oli piilossa jonkin aikaa. Voisi puhua laiskuudesta.
Ylisuorittaja ei välttämättä ole lahjakas vaan pelkästään ylisuorittaja ja "näyttelijä" siis todistaa jollekin jotakin. Mielestäni tätä piirrettä voi toteuttaa
aina ja missä vain: koulussa, opinnoissa myöhemmin, työelämässä, kotona vanhempana. Tuhma saattoi yksinkertaisesti olla turhautunut eli ei ollut/ole riittävästi haastetta. Jos diagnoosilappuja heitellään, pitäisi olla se normaalin määritelmä eli mikä on poikkeama diagnostisesti vai vain erilaisuutta ja haaste on sitten jo yhteisölle (koulu, työyhteisö, jne), millaiset eväät sillä on ymmärtää (kultivoituneisuus, rasismi, tarve samankaltaistaa, ruokkia syrjintää jne.= onko yhteisöllä sivistystä).
Eli yhteisö tuhmuuttaan voi esim. "sairastuttaa" henkilön tai heittää kapuloita jonkun lapsen kehitysrattaisiin. Vrt koulu- ja työpaikkakiusaaminen.
Tyhmää on tietämättömyys tai tiedon väärinkäyttö tai vääristely. Tietoisesti tuhmaakin.Tämä oli Paloman kirjoitukseen.
Bengalitikku kirjoitti:
Tuo koulussa tuplaaminen: tiedän tuollaisia henkilöitä, jotka tuplasivat ja ovat tänään tohtoreita. Ehkei kannata yksinkertaistaa. Äly oli piilossa jonkin aikaa. Voisi puhua laiskuudesta.
Ylisuorittaja ei välttämättä ole lahjakas vaan pelkästään ylisuorittaja ja "näyttelijä" siis todistaa jollekin jotakin. Mielestäni tätä piirrettä voi toteuttaa
aina ja missä vain: koulussa, opinnoissa myöhemmin, työelämässä, kotona vanhempana. Tuhma saattoi yksinkertaisesti olla turhautunut eli ei ollut/ole riittävästi haastetta. Jos diagnoosilappuja heitellään, pitäisi olla se normaalin määritelmä eli mikä on poikkeama diagnostisesti vai vain erilaisuutta ja haaste on sitten jo yhteisölle (koulu, työyhteisö, jne), millaiset eväät sillä on ymmärtää (kultivoituneisuus, rasismi, tarve samankaltaistaa, ruokkia syrjintää jne.= onko yhteisöllä sivistystä).
Eli yhteisö tuhmuuttaan voi esim. "sairastuttaa" henkilön tai heittää kapuloita jonkun lapsen kehitysrattaisiin. Vrt koulu- ja työpaikkakiusaaminen.
Tyhmää on tietämättömyys tai tiedon väärinkäyttö tai vääristely. Tietoisesti tuhmaakin.Tietämättömyys ei nimenomaan ole mielestäni tyhmyyttä vaan tiedon puutetta, joka ei viittaa henkiseen ominaisuuteen vaan esim. koulutustasoon tai siihen miten paljon on lukenut tai hankkinut itselleen tietoja muualta. (Vr. stupidity vs ignorance)
Noista koulussa tuplanneista: onhan joukossa tietysti sellaisiakin, mutta noin leveällä pensselillä maalaten yhteisiä tekijöitä siinä ryhmässä olivat kouluväsymys, vähäinen kiinnostus teoriaan ja huonot perustiedot. Harvasta tuplanneesta tuli joitakin professoreja, mutta ainahan poikkeuksia löytyy joka sääntöön.- Bengalitikku
Paloma.se.co kirjoitti:
Tietämättömyys ei nimenomaan ole mielestäni tyhmyyttä vaan tiedon puutetta, joka ei viittaa henkiseen ominaisuuteen vaan esim. koulutustasoon tai siihen miten paljon on lukenut tai hankkinut itselleen tietoja muualta. (Vr. stupidity vs ignorance)
Noista koulussa tuplanneista: onhan joukossa tietysti sellaisiakin, mutta noin leveällä pensselillä maalaten yhteisiä tekijöitä siinä ryhmässä olivat kouluväsymys, vähäinen kiinnostus teoriaan ja huonot perustiedot. Harvasta tuplanneesta tuli joitakin professoreja, mutta ainahan poikkeuksia löytyy joka sääntöön.No. Oma kokemukseni on onneksi toisenlainen: pudokkaita vain muutama.
Ja niihin vielä lisäksi, että oppikoulun muutamaan luokkaan jättäneistä pojista saattoi myöhemmin tulla hyvinkin menestyviä. Menestys sinänsä ei vielä ole arvo, vaan vasta, jos se antaa hyvää sisältöä elämään.
- Paavo.Väyrynen
Ei minulla ole mitään heikkouksia. Ne on ne muut joilla on niitä heikkouksia.
PorvoonParoni kirjoitti:
Kaikilla meistä on, jos ei muuta niin kahvin juonti.
Kokeiles lämmittää maitoa kahvikupissa kanelitangon kaa ja lisätä sitten kuumaa, vahvaa kahvia, suhteessa puolet kumpaakin tai miten itse tykkäät. Mun "lohtujuomaa".
Paloma.se.co kirjoitti:
Kokeiles lämmittää maitoa kahvikupissa kanelitangon kaa ja lisätä sitten kuumaa, vahvaa kahvia, suhteessa puolet kumpaakin tai miten itse tykkäät. Mun "lohtujuomaa".
Kyllä!
Ehdottomasti kokeilen. Juon aivan liian paljon pelkkää mustaa kahvia ja kaikki variaatiot sopivat, että saisi vähän lisää vaihtelua.
Kiitos.
- tööttt
lukutoukka - pienikokoinennainen - vuorotyolainen alkaen 18v-- - matalan -----syntymäpainon ¨vuoksi pikkulapsena nimiteltiin joskus taskuvenukseksi tai isoksi iitaksi-vähän kiusaten - en tiedä olinko kehitysvammasiks tai pöpipääksi luokitelttu o
mana aikanaan - koulusssa sain yleensä aika hyviä numeroita todistuksiinOlen itse myös lukutoukka, hyvä koulussa ja osittain vuorotyöläinenkin. Arvostan kaikkea enkä heikkoudeksi kutsuisi mitään niistä. En myöskään alhaista painoa, näin vanhemmiten sitä oikein toivoo...
- Läpsis
En tiedä kuinka yleinen ongelma on kyseessä, mutta perheelle ja etenkin minulle vaimon roikkuminen netissä on ongelma a heikkous. Ei surffaamisessa mitään pahaa ole, mutta jokin tolkku siinäkin asiassa pitää olla. Ei ole kovin mieltäylentävää kun puoliso istuu illat naama kiinni naamakirjassa yms. keskustelupalstoilla.
Kun tulen töistä kotiin, normaalisti puuhailen jotain ja yritän pitää kotiapystyssä, mutta vaimo istuu vaan koneella. Monasti olen pyytänyt tulemaan pois koneelta ja viettämään aikaa kanssani. Vastaus: joo tuun ihan kohta... Menee tunti tai pari vaimo edelleen koneella. Kyllästyn ja lähden nukkumaan. - P.i.p.p.u.r.i
Vikoja on mielestäni kummassakin,ehkä itsessäni enemmän olen vihainen itselleni,kun olen ollut yli kolmekymmentä vuotta se joka on hyssytellyt puolison huutamista ja johtamista asiassa,kuin asiassa.Nyt olen niinsanotusti terästäytynyt ja seuraavat kolmekymmentä vuotta mennäänkin minun nuottien mukaan,hänelle kuulemma passaa järjestely josta olen vähän pettynyt,kun odotin hänen saaneen tarpeekseen ja luikkivan tiehensä.Tiedän,että kuulostan katkeralta vanhalta mieheltä joka on pettynyt elämäänsä mutta se ei pidä ihan paikkaansa sillä on minulla mukaviakin asioita elämässäni en käy niitä tässä selittelemään.Elän periaatteella toistaisesti ja katsotaan muutaman kuukauden päästä mitkä ovat tunnelmat ja toimitaan sen mukaan.On puolisossani jotain mukavaakin ei meillä sotatila ole päällä vaikka äkkiä kommenteistani voi saada sellaisen kuvan.
- Bengalitikku
Huutamista en ymmärrä.
Mutta tiedätkö, on naisia, jotka haalivat vastuuta.
Voi olla, että jos sulla on mukavat nuotit, se on vaimollesi suuren suuri helpotus. Parisuhteessa eläköityminen on todella iso muutos.
Voi olla, että kun molemmat ovat olleet työssä, niin yhteistä aikaa on vähän.
Sitten kun ollaan nokakkain, niin ollaan.
Joo. Ja kyllä minäkin olen ollut itselleni vihainen joistain asioista. Ja syy ei ole kenenkään muun. Bengalitikku kirjoitti:
Huutamista en ymmärrä.
Mutta tiedätkö, on naisia, jotka haalivat vastuuta.
Voi olla, että jos sulla on mukavat nuotit, se on vaimollesi suuren suuri helpotus. Parisuhteessa eläköityminen on todella iso muutos.
Voi olla, että kun molemmat ovat olleet työssä, niin yhteistä aikaa on vähän.
Sitten kun ollaan nokakkain, niin ollaan.
Joo. Ja kyllä minäkin olen ollut itselleni vihainen joistain asioista. Ja syy ei ole kenenkään muun.Ihan selvästi huomasin, kun emäntä oli sairaslomalla pidempään kotona, niin oma rauha oli mennyttä ja välillä joutui pakenemaan esim. lähtemällä vähän autoilemaan. Olen kyllä omasta mielestäni hyvin varautunut tähän eläkkeelle jäämiseen, tiedän mitä on tulossa.
- kunhan_kysyn
PorvoonParoni kirjoitti:
Ihan selvästi huomasin, kun emäntä oli sairaslomalla pidempään kotona, niin oma rauha oli mennyttä ja välillä joutui pakenemaan esim. lähtemällä vähän autoilemaan. Olen kyllä omasta mielestäni hyvin varautunut tähän eläkkeelle jäämiseen, tiedän mitä on tulossa.
Olet sitten maatalon isäntä?
- kylmätotuus
PorvoonParoni kirjoitti:
Ihan selvästi huomasin, kun emäntä oli sairaslomalla pidempään kotona, niin oma rauha oli mennyttä ja välillä joutui pakenemaan esim. lähtemällä vähän autoilemaan. Olen kyllä omasta mielestäni hyvin varautunut tähän eläkkeelle jäämiseen, tiedän mitä on tulossa.
Muista sitten pitää pakokauhupussi jatkuvasti pakattuna, kun eläkkeelle siirryt.
Aurinkoista maanantaita täältä Savosta! kylmätotuus kirjoitti:
Muista sitten pitää pakokauhupussi jatkuvasti pakattuna, kun eläkkeelle siirryt.
Aurinkoista maanantaita täältä Savosta!Tuo on sitten mahdottoman hyvä ajatus, Savon paronitar.
Pakokauhupussi!
Kaikille rauhaa rakastaville eläkeläisille, kiitos paljon.
- e.lä.mä
Jalat toimivat toimiiko järki???
Aikoinaan pyöräilin ja kilpailin mutta olin liian vanha oli kyllä lisenni kilpailla. Pyörä on kellarissa on vuosia kun sitä käytin, oli kallis se tehtiin mittojeni mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833950
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t342963Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992233Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?301900- 311770
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian231762Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell531667Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271537- 281491
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni81485