Maailmankaikkeuden koko

Nämä ovat määritelmäkysymyksiä. Valo on ehtinyt meidän sijainnistamme edetä maailmankaikkeuden 13.8 miljardin olemassaolovuoden aikana avaruuden laajeneminen huomioiden 46.6 miljardin valovuoden päähän täältä. Sama toisinpäin eli kaukaisimmat kohteet jotka teoriassa voi nähdä sijaitsevat tuon etäisyyden päästä meistä. Ne ovat siis näkymiä ajalta juuri alkuräjähdyksen hetkellä. Sitä kauemmaksi ei näe mikään teleskooppi, sillä sieltä ei valo ole vielä ehtinyt tänne.

Käytännössä kaukaisin minkä näemme on avaruuden taustasäteily (CMB). Alkuräjähdyksen jälkeen avaruuden täytti harva vetykaasu, joka suuren lämpötilansa vuoksi oli läpinäkymätöntä eli käytännössä valkohehkuista. Kun avaruus laajeni niin hehkuvan vedyn lämpötila hiljakseen laski. Vuoden 379000 paikkeilla hehkuvan vedyn lämpötila oli laskenut niin alas (3000K) että se juuri lakkasi olemasta ionisoitunutta ja muuttui läpinäkyväksi. Tuolloin viimeisen hehkun tuottama näkyvä valo pääsi etenemään vapaasti kaasun lävitse. Syntyi avaruuden taustasäteily, joka siis oli alun perin suunnilleen samanväristä kuin nykyisten kellertävien ledilamppujen valo (2800K). Tuo siis oli maailmankaikkeudessa ensimmäinen valo, joka lähdettyään pääsi etenemään pitkälle lähtöpaikastaan.

Aikaa myöten avaruus laajeni ja jäähtyi. Samalla venyi tuon vedyn viimehehkun valon aallonpituus kunnes se oli muuttunut näkyvästä valosta infrapunaisen kautta mikroaalloiksi. Mihin suuntaan sitten katsotkin on mikroaalloilla näkyvä avaruuden taustasäteily käytännössä kaukaisin signaali jonka voit havaita. Avaruuden laajenemisen vuoksi se näyttää tulevan 45.7 miljardin valovuoden päästä.

Planeettojen lukumäärä on edelleen iso kysymysmerkki. Emme kunnolla tiedä sitä edes Linnunradan osalta. Meidän galaksissamme planeettoja on ehkä kymmeniä miljardeja tai sata miljardia. Galakseja on havaittavissa olevassa osassa universumia luokkaa 50 miljardia. Laske siitä...

Ei ole kaikkitietävyyttä käyttää parasta nykyistä tietoa ja yrittää sen avulla arvioida sellaisiakin asioita, joita ei suoraan voi mitata. Muutenhan "emme tiedä" olisi vastaus, jonka saisi melkein jokaiseen lääketieteeseen liittyvään kysymykseen.

Määritelmäkysymys taas tulee siitä, miten rajataan "meidän maailmankaikkeus" ja kuinka suuri on taivaankappaleen oltava jotta sitä voitaisiin kutsua planeetaksi.

Se on hirmu iso. Tässä yksi arvio jonka mukaan näkyvä maailmankaikkeus suhteessa siihen todelliseen maailmankaikkeuteen on atomin kokoinen. Enpä usko, että kukaan kykenee ymmärtämään tuollaisia mittasuhteita.

https://www.youtube.com/watch?v=yaX4iGw-b_Y

Kohdasta 6:55 tiivistettynä. Kannattaa kyllä katsoa kokonaan.

Oheinen John Carl Villanuevan kirjoitus valaisee nykytieteen näkemystä maailmankaikkeuden koosta. Sen mukaan tähtiä on maailmankaikkeudessa kaikkiaan ainakin 10^23 kpl (siis ykkösen perässä 23 nollaa). Jos maailmankaikkeuden ainetta arvioidaan käyttäen mittana vetyatomien määrää, niitä on ainakin 10^86 kpl (keskimäärin yksi atomi neljää kuutiometriä kohti).

Kun arvioidaan planeettojen määrää, niin yksi mielenkiintoinen lähde on NASA:n Kepler-luotaimen tietopankki vajaan kymmenen vuoden takaa. Kepler-projektissa etsittiin Maan kaltaisia eksoplaneettoja, eli tähtiä kiertäviä kiviplaneettoja, jotka ovat suunnilleen Maan kokoisia ja jotka saavat suunnilleen saman määrän aurinkoenergiaa pinnalleen. Linnunradassa on tällaisia Maan kaltaisia planeettoja Kepler-tietopankin perusteella joka viidennellä tähdellä, eli niiden lukumäärä on miljardeissa. Ja kun Linnunrata on vain yksi miljardeista galakseista, niin eksoplaneettojen lukumäärä vain kasvaa entisestään.

http://www.universetoday.com/36302/atoms-in-the-universe/

Riippuu kuinka suureksi mielesi koet koska kukaan muu ei voi sitä samoin kokea , vai voiko?

1. Suuren suuri.
2. Paljon, paljon.

onhan se kiva katsella menneisyyteen 13,8 miljardin vuoden vanhaa valoo ja pähkäillä samalla onko sitä galaksii enää nykyään olemassa, ehkä jonain kauniina yönä ns. klamppu sammuu eikä tähtönen enää tuiki???, tosin sitä täälä kukaan edes huomaisi kun nykyään näkee lähinnä kiertotähti venuksen, no onhan se orionkin sielä, nykypäivän tenavista tuskin kukaan edes nähnyt linnunrataa.
jos meidän galaksi paahtaa andromeran rinnalla isoo lujaa johonkin suuntaan, missä on se alkumossahdus piste?, ja millä periaatteella lasketaan kaukaisimman tähden ikä.
tähtitiede hieno paitsi ettei se täytä tieteen periaatteita.

Kysymyksiin on mahdotonta vastata edes karkealla arviolla. Miljardit valovuodet etäisyyksinä luo kokonaisuuden jota emme pysty hahmottamaan edes sen näyvältä osalta.
Emme tiedä edes sitä onko aurinkokuntamme/linnunratamme maailmankaikkeuden keski.tai reuna-alueilla.
Voipi olla niinkin että nyt hahmotettu alue on "mailmankaikkeuden galaksin" vähäpätöinen spraalihaaran osanen.