Tiede-lehti älykkyydestä

Älykkyys on juuri luovuutta, uuden keksimistä. Einstein oli älykäs, koska keksi ensimmäisenä maapallolla suhteellisuusteoriat. Einsteinin testiälyä emme tiedä, koska Einsteinia ei koskaan testattu.

Älykyyden sitominen ÄO-testien tuloksiin on harhaanjohtavaa monin osin.

http://blog.mensa.fi/?p=190

Niinkuin edellä kerroin, luovuuden ja älykkyyden välillä on selkeää korrelaatiosta, ei kuitenkaan sama asia. Yksittäisillä esimerkeillä ei ole todistusvoimaa.

"Ainakin 50 % älyykkyydestä johtuu perimästä"

Tuohan on itsestään selvää. Muuten älykkyyden kehittyminen evoluutiossa ei olisi mahdollista. Aina pitäisi aloittaa alusta, kun uusi yksilö syntyy.

Opitut taidot ja tittelit eivät tietenkän periydy, mutta nekin korreloivat geneettisen perinnön kanssa.

"Älykkyyden laajentamista tunneälyyn, liikunnalliseen älyyn, ympäristöälyyn, mitä niitä onkaan, ei pidetä järkevänä"

Totta. Tuollaiset selitykset ovat lohdutusta niille, joille on vain lusikalla annettu.

"IQ ja älykkyys ovat eri asioita." Niin ovat. IQ on älykkyyden mittari.

Entä kun ÄO ~100 vanhemmille syntyy ÄO ~130 lapsi. Mikä on todennäköisyys tälle?

Tiedemiehet tyrmäävät ÄO:n.

https://www.sciencedaily.com/releases/2012/12/121219133334.htm

Älykkyys ja sen mittaus ÄO:lla ei ole ehdottoman tarkka yksityisellä henkilöllä, mutta suuren ryhmän todennäköisyys on sangen tarkka.

ÄO ei ole tyhjästä temmattu suure, sillä eri testeillä saavutetut ÄO:t korreloivat hyvin keskenään ja ihmisen intuitiiviseen käsitykseen älykkyydestä. Myöhemmät tulokkaat, kuten sosiaalinen äly, tunneäly sun muut, mittaavat aivan eri asiaa.

Meillä kyöpeleillä on niin korkea ÄO, ettei sitä oikein kehtaa mainita.

Samalla tavalla kuin postimerkkeilyharrastus kertoo henkilön harrastavan postimerkkejä, Mensan jäsenyyskin kertoo vain henkilön olevan Mensan jäsen, ja henkilön omaavan tiettyjä motivaatioita kyseisen kerhon jäsenyyden suhteen.