Mitä on absorbointi.

Kun on seurannut keskustelua, on saanut sen vaikutelman että eräiile se on vain termi jota jankutetaan. Nykysuomen sanakisja suomentaa: asorboida=imeä itseensä, pidättää. Kaasuyhtiö AGA käyttää ilmaisua sitoa. Aineisiin siis sitoutuu lämpöä. Se on atomien viritystilan muutos,

Kun aine lämpenee se myöskin laajenee. Atomit siis muuttuu isommiksi, kun ne lämpenevät, näin tapahtuu kaikilla aineilla oli aine sitten kiinteä, nestemäinen tai kaasu. Yhtään poikkeusta ei voi olla. Tämä on aivan perusfysiikkaa, joka pystytään kpkeellisesti todistamaan koska tahansa.

Kuitenkin sellaiset jotka ei YMMÄRRÄ FYSIIKKAA, sotii jatkuvasti tuota todellsuutta vastaan. Ei riitä alkuunkaan että on ulkoa opetellut jotai tieteellisiä tai epätieteellisiä väittämiä. Täytyy myös ymmärtää mnkälaisen tuloksen ne tuottaa jos ne on totta. Jos ei tule mitään tulosta, ne ei ole totta.

Otetaan typpipullo ja laitetaan siihen painemittari. Varmuuden vuoksi on syytä valita lähes tyhjä pullo. Laitetaan pullo auringonpaisteeseen, jossa pullo lämpenee. Auringosta tuleva pitkäaaltoinen sähkömagneettinen säteily lämmittää pullon, jossa se muuttuu pitkäaaltoiseksi lämpösäteilyksi.

Lämpö tietysti johtuu myös pullon sisäpintaan. Mitä tapahtuu sisällä olevalle typpikaasulle. Jos se absorboi lämpöä paine nousee. Jos se ei absorboi lämpöä, painen laskee, koska lämpö laajentaa pulloa. Näin yksinkertaisella kokeella siis voi todistaa, onko ilmastotiede oikeassa vai väärässä.

Sama koe voidaan tietysti tehdä myös muilla kaasuila. Hapeella, hiilidioksidilla ja metaanilla tapahtuu aivan samoin. Paine joko laskee tai nousee. Ei riitä, että tietää jotain fysiikasta. Täytyy myös YMMÄ'RTÄÄ FYSIIKKAA.. Siihen tarvitaan kyky ymmärtää syy-seuraussuhteita.

Kun ainetta lämmitetään se on syy seuraukselle mikä toteutuu elikkä aine laajenee. Tämä on aivan yksinkertaista lämpöoppia. Joku ihmiset on kuitenkin vielä yksinkertaisempia.