Mikä on YAMK:n rooli tekniikan alalla?

Tuon YAMK pelleilyn takia hain Altoon.

Tärkeintä on saada heti työkokemusta. Kun sitä on tullut joitakin vuosia, voi selvitellä jatko-opiskelua ulkomailla. Työnantajan kanssa voi päästä jonkinlaiseen sopimukseen, vähintään niin, että loma-aikoina on työtä ja DI-työn voi tehdä työnantajalle.

Itse tutkisin ensisijaisesti saksankielisiä maita (Saksa, Itävalta, Sveitsi), ja siellä DI:ksi. Mieluummin hyvässä tiedekorkeakoulussa. Osa Saksan Fachhochshuleista on hyviä, ja siellä tutkinnoksi tulee AMK-DI.
Ilmeisesti kahden vuoden opiskeluaika riittää.
Myös Hollantia kannattaa kartoittaa, jos on valmiutta pieneen kieliponnisteluun.

Jos olet pakotusruotsin uhrina vailla saksantaitoa, on Britannia toki mahdollinen. Lukuvuosimaksut ovat suuria ja opetus tasoltaan vaihtelevaa ja hyvin usein vähemmän käytännönläheistä.
Yliopiston ja erityisesti ajatellun osaston laadukkuus pitää selvitellä etukäteen.
Brexitin vaikutuksia ei tarvitse pelätä, päinvastoin.
AMK-ins tutkintosi vastaa B.Sc:tä. Suomen DI:tä periaatteessa vastaa M.Sc. Periaatteessa M.Sc-opiskellaan vuodessa, mutta pohjana kuuluisi olla B.Sc.(Honours), eli laajennettu/hyväarvosanainen B.Sc.

Välttelisin ulkomaalaisten rahastamiseksi luotuja vuoden M.Sc.-kursseja. Mene sensijaan brittien sekaan, mieluummin kaksivuotisen kurssikokonaisuuden kautta. MUTTA tutki etukäteen yliopiston ja ajankohtaisen osaston arvostus (netistä löytyy tietoa).

Itse olin aikanaan keskikoulupohjainen pakotusruotsin uhri, enkä ollut opiskellut saksaa. En sitä riittävän hyvin osannut itseopiskelunkaan kautta, vaikka insinööritehtävissä valtaosa kunnon aineistosta oli saksaa ensimmäisestä työpäivästäni lähtien.

Siksi lähdin niukoilla säästörahoillani ja olemattomalla opintolainalla Britanniaan (paljon ennen kuin Suomi liittyi EU:hun). Nykyisessä kohtuullisessa Cranfield U:ssa (Bedford) suoritin lukuvuodessa B.Sc(Honours) -tutkintoa vastaavat suoritukset.
Cranfield oli sikäli hyvä, että kyseinen opetus oli työelämässä jo olleille, eli samalla se antoi hyvät valmiudet teoreettiseen M.Sc.-opikeluun.
Vaihdoin toiseksi vuodeksi kuitenkin insinööriopintojen alaa ja paikkaa huippupaikkaan, nykyiseen Swansea U.:hun (silloinen U. of Wales).
Suoritin M.Sc:ni (sananmukaisesti Magister in Scientia) elementtimenetelmästä (=tekninen laskenta) maailmankuulun professori Zienkiewiczin johdolla.
Palatessa tuli vaikeuksitta Opm/TKK:n vastaavuuslausunto M.Sc. -DI ja työni jatkui heti siihenastisessa työpaikassani.
Jatko-opiskeluni edisti merkittävästi urakehitystäni, vaikkakin briteistä hankittu teoriaosaaminen jäi valitettavan vähälle käytölle. Vielä silloin tekninen laskenta suoritettiin Fortranilla reikäkorttien välityksellä ja tulokset sai paperilistauksina.

Saksan jatko-opinnot olisivat olleet itselleni ja työnantajilleni hyödyllisempiä, mutta sainhan elämänkokemusta ja etenemistaitoa.
Silti kiroan kaikki selkärangattomat ruotsia pakottavat lahjattomat ihmiset alkaen ministeri Grahn-Laasosesta.
He ovat turmiollisia Suomelle ja maamme menestykselle kulttuurin ja talouden aloilla.

Unohda amk-jatkotutkinnot. Ne ovat rahastusta ja vielä pahempaa: ne tuomitsevat Sinut helposti loppuiäksesi työllisyyskursseille. Siis, työhön, työhön keinolla millä tahansa!

Koneinssille yamk:sta liene suoranaista hyötyä, paitsi teknologiaosaamisen johtamisesta, jos on jotain omaa pisnestä.

Mitä olen jutellut eri teknisten alojen yamk-opiskelijoiden kanssa, niin eroja tuntuu olevan. Jotkut kehuvat, miten ripeästi tekevät harjoitustyöt, mutta sisällöllä ei ole niin väliä. Toinen taas kehui, että pääsi perehtymään hyvin alan uusimpiin juttuihin. Tämä henkilö myös sanoi päässeensä työpaikalla soveltamaan asioita jo jatko-opintojen aikana. Kolmas valitti, että työkokemusta oli kumminkin alla liian kapeista tehtävistä. Neljäs suoritti jotain ympäristöpainotteista linjaa, koska heillä töissä se yamk-tutkinto saattoi vaikuttaa uralla editymiseen. Eli eroja on sekä oppilaitosten että ihmisten välillä. Omasta mielestäni jo kurssien harjoitustöitä pitäisi päästä tekemään uusien menetelmien soveltamisesta omaan työhön, ei vain lopputyövaiheessa.

Seminaarien tilalle labroja, ehkä siellä voisi jotain oppiakin.