Mikä on YAMK:n rooli tekniikan alalla?

Valmistuin vuosituhannen vaihteessa konepuolen AMK-inssiksi. Välillä tulee vastaan mainoksia, jossa tarjotaan yamk-jatko-opintoja, mutta aihealueet ovat kaltaiseni teknisen erikoisasiantuntijan ja projektipäällikön kannalta vähintään kovin epärelevantteja.

Miksei teknisellä puolella siis tarjota mitään järkeviä AMK-jatkotutkintoja? SoTe-puolella on kaikenlaisia "Neuvolantäti (YAMK)" tai "Sosiaalitantta (YAMK)"-jatkokoulutuksia mutta teknisellä puolella ei ole kuin jotain rakentamiseen, ympäristöteknologiaan tai hankintatoimeen liittyviä. Työttömänä tuollaiseen ehkä voisi vielä aikaa tappaakseen osallistua mutta ei 10-tuntisia työpäiviä paiskivana jos koulutuksen antama hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.
Ilmoita

Tuon YAMK pelleilyn takia hain Altoon.
Ilmoita
Tärkeintä on saada heti työkokemusta. Kun sitä on tullut joitakin vuosia, voi selvitellä jatko-opiskelua ulkomailla. Työnantajan kanssa voi päästä jonkinlaiseen sopimukseen, vähintään niin, että loma-aikoina on työtä ja DI-työn voi tehdä työnantajalle.

Itse tutkisin ensisijaisesti saksankielisiä maita (Saksa, Itävalta, Sveitsi), ja siellä DI:ksi. Mieluummin hyvässä tiedekorkeakoulussa. Osa Saksan Fachhochshuleista on hyviä, ja siellä tutkinnoksi tulee AMK-DI.
Ilmeisesti kahden vuoden opiskeluaika riittää.
Myös Hollantia kannattaa kartoittaa, jos on valmiutta pieneen kieliponnisteluun.

Jos olet pakotusruotsin uhrina vailla saksantaitoa, on Britannia toki mahdollinen. Lukuvuosimaksut ovat suuria ja opetus tasoltaan vaihtelevaa ja hyvin usein vähemmän käytännönläheistä.
Yliopiston ja erityisesti ajatellun osaston laadukkuus pitää selvitellä etukäteen.
Brexitin vaikutuksia ei tarvitse pelätä, päinvastoin.
AMK-ins tutkintosi vastaa B.Sc:tä. Suomen DI:tä periaatteessa vastaa M.Sc. Periaatteessa M.Sc-opiskellaan vuodessa, mutta pohjana kuuluisi olla B.Sc.(Honours), eli laajennettu/hyväarvosanainen B.Sc.

Välttelisin ulkomaalaisten rahastamiseksi luotuja vuoden M.Sc.-kursseja. Mene sensijaan brittien sekaan, mieluummin kaksivuotisen kurssikokonaisuuden kautta. MUTTA tutki etukäteen yliopiston ja ajankohtaisen osaston arvostus (netistä löytyy tietoa).

Itse olin aikanaan keskikoulupohjainen pakotusruotsin uhri, enkä ollut opiskellut saksaa. En sitä riittävän hyvin osannut itseopiskelunkaan kautta, vaikka insinööritehtävissä valtaosa kunnon aineistosta oli saksaa ensimmäisestä työpäivästäni lähtien.

Siksi lähdin niukoilla säästörahoillani ja olemattomalla opintolainalla Britanniaan (paljon ennen kuin Suomi liittyi EU:hun). Nykyisessä kohtuullisessa Cranfield U:ssa (Bedford) suoritin lukuvuodessa B.Sc(Honours) -tutkintoa vastaavat suoritukset.
Cranfield oli sikäli hyvä, että kyseinen opetus oli työelämässä jo olleille, eli samalla se antoi hyvät valmiudet teoreettiseen M.Sc.-opikeluun.
Vaihdoin toiseksi vuodeksi kuitenkin insinööriopintojen alaa ja paikkaa huippupaikkaan, nykyiseen Swansea U.:hun (silloinen U. of Wales).
Suoritin M.Sc:ni (sananmukaisesti Magister in Scientia) elementtimenetelmästä (=tekninen laskenta) maailmankuulun professori Zienkiewiczin johdolla.
Palatessa tuli vaikeuksitta Opm/TKK:n vastaavuuslausunto M.Sc. -DI ja työni jatkui heti siihenastisessa työpaikassani.
Jatko-opiskeluni edisti merkittävästi urakehitystäni, vaikkakin briteistä hankittu teoriaosaaminen jäi valitettavan vähälle käytölle. Vielä silloin tekninen laskenta suoritettiin Fortranilla reikäkorttien välityksellä ja tulokset sai paperilistauksina.

Saksan jatko-opinnot olisivat olleet itselleni ja työnantajilleni hyödyllisempiä, mutta sainhan elämänkokemusta ja etenemistaitoa.
Silti kiroan kaikki selkärangattomat ruotsia pakottavat lahjattomat ihmiset alkaen ministeri Grahn-Laasosesta.
He ovat turmiollisia Suomelle ja maamme menestykselle kulttuurin ja talouden aloilla.

Unohda amk-jatkotutkinnot. Ne ovat rahastusta ja vielä pahempaa: ne tuomitsevat Sinut helposti loppuiäksesi työllisyyskursseille. Siis, työhön, työhön keinolla millä tahansa!
1 VASTAUS:
Kiitos kattavasta vastauksesta. Varmaan tuo olisi nuoremmalle ihan varteenotettava vaihtoehto, Mutta ei sitä nyt enää 20 työvuoden jälkeen ja kolmen lapsen isänä viitsi mihinkään ulkomaille lähteä pelkästään opiskelemaan. Varsinkin kun nykyisessä työssäni tuo uusi tutkinto ei vaikuttaisi mihinkään suuntaan.

Aina joskus vi*uttaa kun joku märkäkorva maisteri on muodollisesti pätevämpi johonkin hommaan kuin 20 vuotta työkokemusta hommannut inssi. Vastuullani olevissa hankkeissa kuitenkin työskentelee myös itseäni korkeammin koulutettuja, joilta kaikilta taas ei taas välttämättä se projektinjohto suju.
+Lisää kommentti
Koneinssille yamk:sta liene suoranaista hyötyä, paitsi teknologiaosaamisen johtamisesta, jos on jotain omaa pisnestä.
Ilmoita
Mitä olen jutellut eri teknisten alojen yamk-opiskelijoiden kanssa, niin eroja tuntuu olevan. Jotkut kehuvat, miten ripeästi tekevät harjoitustyöt, mutta sisällöllä ei ole niin väliä. Toinen taas kehui, että pääsi perehtymään hyvin alan uusimpiin juttuihin. Tämä henkilö myös sanoi päässeensä työpaikalla soveltamaan asioita jo jatko-opintojen aikana. Kolmas valitti, että työkokemusta oli kumminkin alla liian kapeista tehtävistä. Neljäs suoritti jotain ympäristöpainotteista linjaa, koska heillä töissä se yamk-tutkinto saattoi vaikuttaa uralla editymiseen. Eli eroja on sekä oppilaitosten että ihmisten välillä. Omasta mielestäni jo kurssien harjoitustöitä pitäisi päästä tekemään uusien menetelmien soveltamisesta omaan työhön, ei vain lopputyövaiheessa.
Ilmoita
Seminaarien tilalle labroja, ehkä siellä voisi jotain oppiakin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mikä on YAMK:n rooli tekniikan alalla?

Valmistuin vuosituhannen vaihteessa konepuolen AMK-inssiksi. Välillä tulee vastaan mainoksia, jossa tarjotaan yamk-jatko-opintoja, mutta aihealueet ovat kaltaiseni teknisen erikoisasiantuntijan ja projektipäällikön kannalta vähintään kovin epärelevantteja.

Miksei teknisellä puolella siis tarjota mitään järkeviä AMK-jatkotutkintoja? SoTe-puolella on kaikenlaisia "Neuvolantäti (YAMK)" tai "Sosiaalitantta (YAMK)"-jatkokoulutuksia mutta teknisellä puolella ei ole kuin jotain rakentamiseen, ympäristöteknologiaan tai hankintatoimeen liittyviä. Työttömänä tuollaiseen ehkä voisi vielä aikaa tappaakseen osallistua mutta ei 10-tuntisia työpäiviä paiskivana jos koulutuksen antama hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta