Käännä ranskaksi seuraava ja mieti miltä se lausuttuna kuulostaa: "Jos kuusi sahaa sahaa kuusi sypressiä, niin kuusisataa sahaa sahaa kuusisataa sypressiä"
Sanaleikki ranskantaitoisille
Sanaleikittäjä
20684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
"Si six scies scient six cyprès, six
cent six scies scient six cent six cyprès."
Lausumisesta en tiedä vähän vertaa.
En ole tippaakaan ranskantaitoinen, mutta copypastantamisen taitoa minulla sentään on alkeiden verran.
(si si sii sii si sipree, si saa si sii sii si saa si sipree)
Olen muistelevinani, etta aikoinani opiskelin ranskan alkeita - ja rakastuin siinä sivussa tulisesti ja toivottomasti ranskanopettajaani...
Tuli vain tästä mieleeni tuo ranskan kysymys /keskö'se:/ (paino ranskan tapaan viimeisellä tavulla, kirjoitetaan qu'est-ce que c'est ja tarkoittanee 'mikä tämä on?')
Muistelen opiskelleemme sen nimenomaan lähestulkoon sananmukaisessa merkityksessään :o)
Toinen "hauska" lauseke oli mielestäni "par ce que" (lausutaan likimain /paRskö/ jossa R on se ranskalainen "kitaärrä"). Sitä edelsi tavallisesti kysymys /puR'kwa:/ - "pour quoi?" . Se /paRskö/ vennään kielellä on muuten myös [IMHO] aika hauska ainakin kuultuna myös suomalaisen näkökulmasta. Miten nyt kuuluikaan?...
Ja vielä yksi... Miten kirjoitetaankaan /kelöRe'til/ ja mitä se tarkoittaa?...
--
>Miten kirjoitetaankaan /kelöRe'til
Quelle heure est-il?
Paljonko orloozhi pukkaa?
"Mitä se tiuku reuhtoo?" - näin on tuo sama kysymys joskus ilmoille päästetty suomen kielellä. "Paljoko kalakkuna kolokkajaa?" ... ja vielä sen syntyperäinen kuhilaskansan edustaja tajuaa?...
Tuli tuosta "orloozhista" (horloge, montre, cloche, clochette, pendule?) mieleen, että mitähän "orologi" mahtaisi tarkoittaa sellaisenaan, ilman esim. mete-etuliitettä.
Olen pari kertaa nähnyt meteorologi-sanan väärin kirjoitettuna: metereologi.
Reologia lienee jonkinlainen oppi nesteistä ja niiden juoksevuudesta. Urologikin ehkä sellaisista jotain tietää (varsinskin siitä, kun ei tahdo neste juosta laisinkana), mutta mikä mahtaa sitten olla orologia ja orologi?
Googleen syötettynä tuo orologia tuottaa enimmäkseen helleenisen näköistä tekstimössöä tyyliin ορολογία.
Mutta tuli vielä lisäksi mieleeni, että...
...mitä se tarkoittaa se horoloogi?
...vai pitäisikös lausua haroloogi
Meinaan kun se kuitenkin kirjoitetaan hårologi! :D
Itse katson vain vaivaisesti ammoin ansainneeni Kalmonoomin arvonimen...
Se oli silloin Nuorempana (kun vielä työhön kykenin) kun tein (joskus ihan sananmukaisesti) ruumiillista työtä Teknologiakaupungin seurakuntayhtymällä...
>(varsinskin siitä, kun ei tahdo neste juosta laisinkana)
Eikös se olekin RETENTIO?! (suom. kusiumpi)...
Hårologi on kuulemma hiusterapeutti.
Ammattitutkinnon alempi aste lienee sitten johdonmukaisuuden nimissä hiusgigapeutti.
Olen jostain Suomi24:n keskustelupalstoilta lukenut niinkin ihmeellisen kertomuksen, että jossakin Riistavedellä oli ammoisina aikoina TRAKTORILLE tullut jonkin sortin kusiumpi.
Tiennetkö tuosta mitään?
http://images.google.fi/images?hl=fi&lr=&q=orologi
Hakusananhan piti olla "orologia" eikä "orologi".
http://images.google.fi/images?hl=fi&lr=&q=orologia&btnG=Hae
Jos tarkoitat tapausta tällaista kuin tässä kuvattu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000000290987#22000000000290987
Mistähän muuten on peräisin sana "pasa" ja millaisia merkityksiä sillä eri murteissa on?
Parempi virtsa väärää kuin vaaksa vaaraa - tai litra sitä ihtiään!
Kilometrinnielijöistä kuulee joskus puhuttavan. Mitenkäköhän tuo vanha matkan yksikkö virsta (ven. verst) sopisi Puuhamaassa valmistettujen ajoneuvojen yhteyteen, kilometrin sijaan?
Ne nuo st ja ts tahtovat niin helposti sekoittua...
Pasasta en oikein osaa sanoa, mutta diminutiivi (pasanen) tuntui hauskalta joskus 15-kesäisen silmin 1960-luvulla. Olikos se silloin katsottu ohjelma jokin Pasavisio nimeltään?
>Ne nuo st ja ts tahtovat niin helposti sekoittua...
Nykysuomen etymologinen sanakirja tietää kertoa, että virtsa-sanalla on vastineita useimmissa lähisukukielissämme. Ne kaikki merkitsevät lantavettä, ja se lienee myös suomen virtsa-sanan alkuperäinen merkitys, sillä virtsan alkuperäinen sm.ugr. nimitys on ollut "kusi".
Suomen kirjakieleen "virtsa" on tullut vasta 1800-luvulla. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo kuitenkin jo Gananderin sanakirjassa 1787 mainitun virtsaa merkitsevän sanan "versta".
--
>Itse katson vain vaivaisesti ammoin ansainneeni
>Kalmonoomin arvonimen
Haudanvakavasti puhuen: jos kalmot saatiin myötävaikutuksellasi palautetuksi luonnon kiertokulkuun, niin eikö tuosta olisi voinut ekonominkin nimen ja arvon antaa? Maasta olet sinä...
Pitikö pomosi kovastikin kehottaa (kehoittaa?) sinua ruumiilliseen työhön?
Appiukkovainaa saattoi joskus rankan kehollisen rehkimisen jälkeisenä päivänä valittaa: "Piru vie, kun on raato kipeänä!"
Tuollaiset taitavat maailmalla kantaa nimeä battologismi. Samaa tai samankuuloista sanaa toistetaan kyllästymispisteeseen saakka
Suomessakin niitä on: Hoku Kokko-nimisestä rengistä taitaa olla yksi.
norjaksi vaikka tämä:
Får får ikke får, får får lam...
Mitenkä taipuu kieli?
Je suis ce que je suis et si je suis ce que je suis, qu'est-ce que je suis?
???
--
Lisää kielijumppaa:
http://www.raportti24.com/tyhjanpaivaista.html
Sypresseistä minulle tulee aina mieleen lause, jonka myötä olen oppinut venäjän sanaparin "sekä-että" joskus viidettä vuosikymmentä sitten, venähen alkeita opiskellessani (alkeiden tasolle homma on valitettavasti tainnut iäksi jäädäkin).
Venäjässähän molemmat sanat - sekä "sekä" että "että" - korvataan tavallaan sanalla "ja":
Siellä kasvaa sekä palmuja että sypressejä =>
"Siellä kasvaa ja palmuja ja sypressejä" (Tam rastut i palmyi i kiparisyi).
(Valitettavasti en onnistu kirjoittamaan tuota kyrillisin aakkosin käytössäni juuri tällä hetkellä olevalla PC:llä) - "työhevosellani" saattaisin onnistuakin).
Tuleepa toisaalta mieleen tämäinenkin:
”Jag bor i de eviga vårarnas land,
där de glödade druvorna gro.
Cypresserna dofta vid havets strand,
där har jag mitt ensliga bo.”
”Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.”
(Z. Topelius / M. Korpilahti)
Tam rastut i palmyi i kiparisyi. =>
Там растут и палмы и кипарисы.
(Tämä PC osaa todellakin kirjoittaa joten kuten venättä, toisin kuin eilisiltainen rakkineeni).