Taas paleltaa?

"Tutkijoiden yllättävä havainto: Grönlannin jäätiköiden alta vapautuu valtavasti metaania ilmakehään – Jään alla on luultua eläväisempi mikro-organismisto" ..


https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-yllattava-havainto-gronlannin-jaatikoiden-alta-vapautuu-valtavasti-metaania-ilmakehaan-jaan-alla-on-luultua-elavaisempi-mikro-organismisto/
39<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Varmaan tuo johtuu siitä, että ilmastonlämpeneminen lämmittää jään alapintaa enemmän kuin yläpintaa jossa ei mitään lämpenemistä tapahdu. Onhan se alapinta merenpinnan alapuolella joten pakko sen on lämmetä kun ei lämpenemistä ole missään muualla havaittavissa. Minne muualle kaikki AGW-lämpö voisi piiloutua?

Äänestä
  • " joten pakko sen on lämmetä kun ei lämpenemistä ole missään muualla havaittavissa. "

    Mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta: 2015, 2016, 2017, 2018.
    Vai ei muka havaittavissa.

    YLE: "Vuosi 2018 oli maailman tilastoidun säähistorian neljänneksi lämpimin, kertoo EU:n ilmastonmuutosta tutkiva Copernicus-järjestö
    Luotettavia tilastoja on 1800-luvun loppupuolelta lähtien.
    Kaikkein lämpimin vuosi on toistaiseksi ollut 2016, jolloin Tyynenmeren aluetta lämmitti el Niño -sääilmiö.
    Kaksi muuta lämpimintä vuotta ovat olleet 2017 ja 2015, eli kulunut neljän vuoden jakso on ollut tunnetun säähistorian lämpimin."

    Äänestä

  • OmituinenVäite kirjoitti:

    " joten pakko sen on lämmetä kun ei lämpenemistä ole missään muualla havaittavissa. "

    Mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta: 2015, 2016, 2017, 2018.
    Vai ei muka havaittavissa.

    YLE: "Vuosi 2018 oli maailman tilastoidun säähistorian neljänneksi lämpimin, kertoo EU:n ilmastonmuutosta tutkiva Copernicus-järjestö
    Luotettavia tilastoja on 1800-luvun loppupuolelta lähtien.
    Kaikkein lämpimin vuosi on toistaiseksi ollut 2016, jolloin Tyynenmeren aluetta lämmitti el Niño -sääilmiö.
    Kaksi muuta lämpimintä vuotta ovat olleet 2017 ja 2015, eli kulunut neljän vuoden jakso on ollut tunnetun säähistorian lämpimin."

    NASA on myöntänyt, että vuodesta 1850 on viilentynyt 0,2 astetta, joten jo silloin kauan sitten oli lämpöisempää

    Äänestä

  • OmituinenVäite kirjoitti:

    " joten pakko sen on lämmetä kun ei lämpenemistä ole missään muualla havaittavissa. "

    Mittaushistorian neljä lämpimintä vuotta: 2015, 2016, 2017, 2018.
    Vai ei muka havaittavissa.

    YLE: "Vuosi 2018 oli maailman tilastoidun säähistorian neljänneksi lämpimin, kertoo EU:n ilmastonmuutosta tutkiva Copernicus-järjestö
    Luotettavia tilastoja on 1800-luvun loppupuolelta lähtien.
    Kaikkein lämpimin vuosi on toistaiseksi ollut 2016, jolloin Tyynenmeren aluetta lämmitti el Niño -sääilmiö.
    Kaksi muuta lämpimintä vuotta ovat olleet 2017 ja 2015, eli kulunut neljän vuoden jakso on ollut tunnetun säähistorian lämpimin."

    Mikäs Ankkalinnan salaseura tuo tuollainen Copernicus järjestö oikein on? NASAn satelliittimittaukset kun ainakin osoittavat ihan toisenlaista tulosta.
    http://www.drroyspencer.com/2019/01/uah-global-temperature-update-for-december-2018-0-25-deg-c/

    Äänestä

  • väitteesi.on.omituinen kirjoitti:

    NASA on myöntänyt, että vuodesta 1850 on viilentynyt 0,2 astetta, joten jo silloin kauan sitten oli lämpöisempää

    Vertaat taas yhden vuoden sääennätystä pitkän ajan sään keskiarvoon, mistä sulle on moneen kertaan huomautettu. Jos vikaa ei ole ymmärryksessä niin harrastat tahallista harhaanjohtamista.

    Äänestä

  • tahallista.toimintaa kirjoitti:

    Vertaat taas yhden vuoden sääennätystä pitkän ajan sään keskiarvoon, mistä sulle on moneen kertaan huomautettu. Jos vikaa ei ole ymmärryksessä niin harrastat tahallista harhaanjohtamista.

    Ja sinulle on huomautettu moneen kertaan, ettei mielipiteelläsi ole merkitystä.
    166 vuoden aikana tapahtunut 0,2 asteen viileneminen sen sijaan on totta.

    Äänestä

  • todellista.tapahtumaa kirjoitti:

    Ja sinulle on huomautettu moneen kertaan, ettei mielipiteelläsi ole merkitystä.
    166 vuoden aikana tapahtunut 0,2 asteen viileneminen sen sijaan on totta.

    Keskustelun kohteena on ilmaston lämpeneminen. Keskustelun kohteena ei ole vuotuinen sään vaihtelu. Sääasioille on oma palstansa.

    Ilmasto on pitkän ajan keskiarvo säätilastoista. Tämä on määritelmä, ei mielipide.

    Kun haluat esittää väitteen ilmaston lämpenemisestä tai jäähtymisestä vertailet tietenkin aiempaa ilmastoa (keskiarvo) nykyiseen ilmastoon (keskiarvo). Yhden yksittäisen vuoden lämpötiloilla ei ole merkitystä siinä muuten kuin keskiarvon osana.

    Muistutan asiasta jatkossakin samalla lailla kuin muistutin ilmaston viilenemisväitteiden perusteettomuudesta.

    Äänestä

  • ilmasto.määritelmä kirjoitti:

    Keskustelun kohteena on ilmaston lämpeneminen. Keskustelun kohteena ei ole vuotuinen sään vaihtelu. Sääasioille on oma palstansa.

    Ilmasto on pitkän ajan keskiarvo säätilastoista. Tämä on määritelmä, ei mielipide.

    Kun haluat esittää väitteen ilmaston lämpenemisestä tai jäähtymisestä vertailet tietenkin aiempaa ilmastoa (keskiarvo) nykyiseen ilmastoon (keskiarvo). Yhden yksittäisen vuoden lämpötiloilla ei ole merkitystä siinä muuten kuin keskiarvon osana.

    Muistutan asiasta jatkossakin samalla lailla kuin muistutin ilmaston viilenemisväitteiden perusteettomuudesta.

    Tuohan tarkoittaa että ilmasto ei ole muuttunut.

    Kun lasket kaikkien mittausten keskiarvon, saat vain yhden luvun, vai osaatko kertoa millaiset aikapätkät sinulle kelpaa ?

    Äänestä

  • KauheenSekoa kirjoitti:

    Tuohan tarkoittaa että ilmasto ei ole muuttunut.

    Kun lasket kaikkien mittausten keskiarvon, saat vain yhden luvun, vai osaatko kertoa millaiset aikapätkät sinulle kelpaa ?

    Keskiarvoistusjakson pituudesta kyse: "osaatko kertoa millaiset aikapätkät sinulle kelpaa ?"

    Kysy mieluummin millaiset aikapätkät kelpaavat ilmastotutkijoille. Siihen löytyy suomenkielinen vastaus Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

    ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1981-2010

    Ilmatieteen laitoksen sivulla on kirjoitettu näin: "Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittäisen vuoden sääolot eivät näin anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Käytännössä ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista."

    Ilmatieteen laitos noudattaa tuossa samaa käytäntöä kuin muukin maailma. Ilmastollinen vertailukausi määriteltiin käsitteenä 85 vuotta sitten. Nykyisen WMO:n edeltäjä Kansainvälinen Meteorologinen Organisaatio (IMO) määritteli ensimmäiseksi ilmaston vertailukaudeksi ajanjakson 1901-1930 vuonna 1934 Wiesbadenin kokouksessaan. Tuo oli kauan ennen mitään tietoa ilmaston mahdollisen muutoksen suuruudesta ja suunnasta.

    Nykyisellään ilmaston vertailukaudet määritellään 10 vuoden välein eli nykyinen kausi 1981-2010 vaihtuu vuoden 2021 alussa seuraavaksi kaudeksi 1991-2020. Kyseessä on siis 30 vuoden liukuva keskiarvo, joka lasketaan 10 vuoden välein.

    Tieto ilmastollisten vertailukausien historiasta löytyy Wikipediasta lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 17O3 (jossa O siis iso o-kirjain eikä nolla)

    Äänestä

  • ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

    Keskiarvoistusjakson pituudesta kyse: "osaatko kertoa millaiset aikapätkät sinulle kelpaa ?"

    Kysy mieluummin millaiset aikapätkät kelpaavat ilmastotutkijoille. Siihen löytyy suomenkielinen vastaus Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

    ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1981-2010

    Ilmatieteen laitoksen sivulla on kirjoitettu näin: "Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittäisen vuoden sääolot eivät näin anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Käytännössä ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista."

    Ilmatieteen laitos noudattaa tuossa samaa käytäntöä kuin muukin maailma. Ilmastollinen vertailukausi määriteltiin käsitteenä 85 vuotta sitten. Nykyisen WMO:n edeltäjä Kansainvälinen Meteorologinen Organisaatio (IMO) määritteli ensimmäiseksi ilmaston vertailukaudeksi ajanjakson 1901-1930 vuonna 1934 Wiesbadenin kokouksessaan. Tuo oli kauan ennen mitään tietoa ilmaston mahdollisen muutoksen suuruudesta ja suunnasta.

    Nykyisellään ilmaston vertailukaudet määritellään 10 vuoden välein eli nykyinen kausi 1981-2010 vaihtuu vuoden 2021 alussa seuraavaksi kaudeksi 1991-2020. Kyseessä on siis 30 vuoden liukuva keskiarvo, joka lasketaan 10 vuoden välein.

    Tieto ilmastollisten vertailukausien historiasta löytyy Wikipediasta lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 17O3 (jossa O siis iso o-kirjain eikä nolla)

    Toki tiesin tuon etuudestaankin, pointtini oli, mikä kieltää vertailua mielivaltaisiin aikaväleihin, aivan kuten IPCC tekee ?
    Myös ilmatieteenlaitos vertaa muihinkin kuin 30 vuoden keskiarvoihin kuten asiaan kuuluukin.

    Lisäksi vielä, jos joku vertaa joidenkin vuosien, kuukausien, päivien tai mitä vaan, keskiarvoja toisiinsa, niin kellään asiaa ymmärtämättömällä palstahihhulilla ei ole oikeutta tulla sanomaan että niin ei saa tehdä.

    Äänestä

  • KauheenSekoa kirjoitti:

    Toki tiesin tuon etuudestaankin, pointtini oli, mikä kieltää vertailua mielivaltaisiin aikaväleihin, aivan kuten IPCC tekee ?
    Myös ilmatieteenlaitos vertaa muihinkin kuin 30 vuoden keskiarvoihin kuten asiaan kuuluukin.

    Lisäksi vielä, jos joku vertaa joidenkin vuosien, kuukausien, päivien tai mitä vaan, keskiarvoja toisiinsa, niin kellään asiaa ymmärtämättömällä palstahihhulilla ei ole oikeutta tulla sanomaan että niin ei saa tehdä.

    Jos vertaat yksittäisen vuoden lämpötilaa keskilämpötilaa toisen yksittäisen vuoden lämpötilaan niin säähän liittyvän satunnaisvaihtelun vuoksi et voi juurikaan sanoa mitään ilmaston eli lämpötilan pitkän ajan keskiarvon muutossuunnasta. Tutkijat keskiarvoistavat kymmenien vuosien jaksojen yli juuri siksi, että muuten ei tietoa pienistä muutoksista saisi kohinaisesta lämpötiladatasta esille.

    Saat tietenkin väittää jatkossakin että kahden vuoden vertailulla voisi jotakin päätellä vaikka se onkin paikkansapitämätön väite. Minäkin voisin väittää samalla lailla perusteetta, että kun vuoden 1987 keskilämpötila Helsingissä oli 3.3 astetta ja vuoden 2018 keskilämpötila oli 7.2 astetta niin (seuraa perätön väite) tuon 31 vuoden aikana Helsingin ilmasto mukamas olisi lämmennyt 3.9 astetta.

    Varaudu vaan siihen, että ensi kerrallakin joku muistuttaa asiasta samalla lailla kuin muistutellaan muutamasta muustakin toistuvasta virheellisestä väitteestä. Jos tiedät pahoittavasi mielesi muistutuksesta niin joko jätä perätön väite esittämättä tai sitten jätä siihen tuleva vastaus lukematta. Se vastaus kun ei ole suunnattu sinulle vaan niille muille lukijoille.

    Äänestä

  • muistaa.muistuttaa.taas kirjoitti:

    Jos vertaat yksittäisen vuoden lämpötilaa keskilämpötilaa toisen yksittäisen vuoden lämpötilaan niin säähän liittyvän satunnaisvaihtelun vuoksi et voi juurikaan sanoa mitään ilmaston eli lämpötilan pitkän ajan keskiarvon muutossuunnasta. Tutkijat keskiarvoistavat kymmenien vuosien jaksojen yli juuri siksi, että muuten ei tietoa pienistä muutoksista saisi kohinaisesta lämpötiladatasta esille.

    Saat tietenkin väittää jatkossakin että kahden vuoden vertailulla voisi jotakin päätellä vaikka se onkin paikkansapitämätön väite. Minäkin voisin väittää samalla lailla perusteetta, että kun vuoden 1987 keskilämpötila Helsingissä oli 3.3 astetta ja vuoden 2018 keskilämpötila oli 7.2 astetta niin (seuraa perätön väite) tuon 31 vuoden aikana Helsingin ilmasto mukamas olisi lämmennyt 3.9 astetta.

    Varaudu vaan siihen, että ensi kerrallakin joku muistuttaa asiasta samalla lailla kuin muistutellaan muutamasta muustakin toistuvasta virheellisestä väitteestä. Jos tiedät pahoittavasi mielesi muistutuksesta niin joko jätä perätön väite esittämättä tai sitten jätä siihen tuleva vastaus lukematta. Se vastaus kun ei ole suunnattu sinulle vaan niille muille lukijoille.

    Olet pelle.
    Miksi et poimi vuodesta 1850 esimerkkejäsi ja vertaa niitä 2016 vuoteen?
    Ja miksi vain yhdestä paikasta?
    NASA myönsi globaalin lämmön muuttuneen.
    Miksi sinä et voi myöntää globaalin lämmön muuttuneen?

    Äänestä

  • ilmasto.määritelmä kirjoitti:

    Keskustelun kohteena on ilmaston lämpeneminen. Keskustelun kohteena ei ole vuotuinen sään vaihtelu. Sääasioille on oma palstansa.

    Ilmasto on pitkän ajan keskiarvo säätilastoista. Tämä on määritelmä, ei mielipide.

    Kun haluat esittää väitteen ilmaston lämpenemisestä tai jäähtymisestä vertailet tietenkin aiempaa ilmastoa (keskiarvo) nykyiseen ilmastoon (keskiarvo). Yhden yksittäisen vuoden lämpötiloilla ei ole merkitystä siinä muuten kuin keskiarvon osana.

    Muistutan asiasta jatkossakin samalla lailla kuin muistutin ilmaston viilenemisväitteiden perusteettomuudesta.

    Tämä on ilmastonmuutos eikö ilmastonlämpeäminen

    Keskustellaan siis ilmaston muutoksissa ja syitä niihin.

    Tämä on tietenkin vaikeaa asiaansa erehtyneelle.

    Äänestä

Nyt kun metaani on 200 kertaisesti tehokkaampi kasvihuonekaasu ja sitä vapautuu valtavasti, niin miksi enää näperrellään hiilidioksidin kimpussa, metaani on kiellettävä ja jään alla oleville mikrobiäyriäisille ja nilviäisbakteereille on välitettävä tieto toiminnan haitallisuudesta.

Äänestä
  • Katsos kun metaanin kokonaismäärä on häviävän pieni CO2 määrään verrattuna.

    Äänestä

  • Katsos kun CO2 kokonaismäärä on häviävän pieni vesihöyryn määrään verrattuna.

    Äänestä

  • hkjhkjhkhkh kirjoitti:

    Katsos kun metaanin kokonaismäärä on häviävän pieni CO2 määrään verrattuna.

    Hiilidioksidia on suunnilleen 400 ppm, metaania vajaa 2 ppm, mutta kun metaani on 200 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu (mitä tuo nyt sitten tarkoittaneekaan), vaikutus on suunnilleen sama, joten jos metaania vapautuu valtavasti, se on kokonaisvaikutukseltaan määräävä.

    Äänestä

  • suhteetSelväksi kirjoitti:

    Hiilidioksidia on suunnilleen 400 ppm, metaania vajaa 2 ppm, mutta kun metaani on 200 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu (mitä tuo nyt sitten tarkoittaneekaan), vaikutus on suunnilleen sama, joten jos metaania vapautuu valtavasti, se on kokonaisvaikutukseltaan määräävä.

    Sekä hiilidioksidia, että metaania on niin vähän ilmassa, että kummankin lämmitysvaikutus on todella vähäinen.

    Äänestä

  • Mikä+ihme+on+motiivi+kun+levittää+tuollaisia+törkeitä+valheita.+Vielä+törkeämmän+valheen+esitti+yksi+ymäristöprofessori+telkkarissa+muutama+kuukausi+sitten.+Hän+väitti+etää+typpioksiduuli+on+300+kertaa+voimakkaampi+kuin+CO2.+Näissä+asioissa+ollaan+ylintä+tasosoa+myöten+aivan+sekaisin.+Mistä+löytyy+tarpeeksi+iso+mielisairaala+tulevasuudessa,+kun+katoaa+kontrolli+kokonaan.+Siihen+se+sekoilu+ennenpitkää+johtaa.+Palottavat+valheet+on+vaarallisia+mielenterveydelle.+Ennenpitkää+kasvaa+kuorma+liian+suureksi.+Muutamien+vihreiden+poliitikkojen++kohdalla+se+jo+näkyy.Hiilidioksidin+lämpökapasiteetti+opn+0,84+kj/kg+ja+metaanin+2,22+kj/kg.+Metaami+on+siis+2,64+kertaa+voimakkaampi+kasvihuonekaasu+kuin+hiilidioksidi.+Hiilidioksidia+on+ilmassa+0,041+%+ja+metaania+0,00017+%.+Molempia+on+siis+todella+vähän.+Kaikki+pelottelu+on+valheellista+propagandaa,+tai+sekopäiden+touhua.+Todellinen+tieteellinen+fakta+löytyy+kaasuteollisuudesta+ja+metalliteollisuudesta.+Löytyy+ne+myös+netistä.++Edes+alkuperäisissä+ilmastotieteen+teorian+perusteissa+ei+metaanista+väitetä+tuollaista+paskaa,+mitä+nykyään+levittää+vihreät++Järki+ja+suhteellisudentaju+on+kateissa.

    Äänestä

  • Täsmälleen. Ilmastonlämpenemisteologien julistukset ovat silkkaa paskaa.

    Äänestä

  • Metaanin haitallisuus on lyhytaikaisempaa kuin hiilidioksidin haitallisuus. Se poistuu ilmakehästä kymmenen kertaa nopeammin kuin CO2. Siksi sen pitkäaikaisista vaikutuksista ei olla yhtä huolissaan kuin hiilidioksidin vaikutuksista. Metaanimolekyyli poistuu ilmakehästä alle kymmenen vuoden kuluessa. Hiilidioksidimolekyylillä poistumiseen menee luokkaa sata vuotta ja lisäksi se varastoituu meriin todella pitkiksi ajoiksi vuotaen sieltä hiljakseen takaisin ilmaan.

    Kyyninen henkilö voisi toki todeta, että huoli metaanin haitoista saattaa olla todellista perustetta vähäisempi siksi, että maakaasua on yritetty kivihiilen tilalle ja maakaasun tuotantoketjun alkupäässä metaanipäästöjä tulee runsaasti. Esimerkkinä Aliso Canyonin vuoto USA:ssa vuonna 2016. Vastaavat vuodot Siperiassa ja muualla kaukana asutuksesta voivat jatkua pitkäänkin ilman että niihin puututaan.

    Äänestä

  • Ilmeisesti sinun kantasi on se, että silloin on kontrolli karannut, kun kirjoittaa paljon asiaa. Ilmeisesti sinun mielestäsi kaikilta maailman kirjaislijoilta ja oppineiltakin on karannut kontrolli, ja sinulla joka saat aikaan vain vajaat kaksi riviä on kontrolli päällä. Kuulutko sinä siihen porukkaan joka uskoo, ettei lukeakaan saa muuta kuin Raamettua. kun on niin hirveä kontrolli päällä.

    Tunnutsta pois vaan. Sinulla ei olle tuon kummempaa sanottavaa. Nollakin saa tuon verran aikaisiksi. Hyvää antimainosta vihreille. Jatka samaan mallii niin nähdään antijytky vaaleissa.

    Äänestä

  • aliso.canyon kirjoitti:

    Metaanin haitallisuus on lyhytaikaisempaa kuin hiilidioksidin haitallisuus. Se poistuu ilmakehästä kymmenen kertaa nopeammin kuin CO2. Siksi sen pitkäaikaisista vaikutuksista ei olla yhtä huolissaan kuin hiilidioksidin vaikutuksista. Metaanimolekyyli poistuu ilmakehästä alle kymmenen vuoden kuluessa. Hiilidioksidimolekyylillä poistumiseen menee luokkaa sata vuotta ja lisäksi se varastoituu meriin todella pitkiksi ajoiksi vuotaen sieltä hiljakseen takaisin ilmaan.

    Kyyninen henkilö voisi toki todeta, että huoli metaanin haitoista saattaa olla todellista perustetta vähäisempi siksi, että maakaasua on yritetty kivihiilen tilalle ja maakaasun tuotantoketjun alkupäässä metaanipäästöjä tulee runsaasti. Esimerkkinä Aliso Canyonin vuoto USA:ssa vuonna 2016. Vastaavat vuodot Siperiassa ja muualla kaukana asutuksesta voivat jatkua pitkäänkin ilman että niihin puututaan.

    Et voi tietää kuinka nopeasti hiilidioksidi poistuu tai vähenee ilmakehästä. Kasvien yhteyttäminen kuulemma voi kiihtyä, koska ne tutkimusten mukaan voivat tehostaa hiilidioksidin ottoa, käyttöä energiaksi.

    Äänestä

  • aliso.canyon kirjoitti:

    Metaanin haitallisuus on lyhytaikaisempaa kuin hiilidioksidin haitallisuus. Se poistuu ilmakehästä kymmenen kertaa nopeammin kuin CO2. Siksi sen pitkäaikaisista vaikutuksista ei olla yhtä huolissaan kuin hiilidioksidin vaikutuksista. Metaanimolekyyli poistuu ilmakehästä alle kymmenen vuoden kuluessa. Hiilidioksidimolekyylillä poistumiseen menee luokkaa sata vuotta ja lisäksi se varastoituu meriin todella pitkiksi ajoiksi vuotaen sieltä hiljakseen takaisin ilmaan.

    Kyyninen henkilö voisi toki todeta, että huoli metaanin haitoista saattaa olla todellista perustetta vähäisempi siksi, että maakaasua on yritetty kivihiilen tilalle ja maakaasun tuotantoketjun alkupäässä metaanipäästöjä tulee runsaasti. Esimerkkinä Aliso Canyonin vuoto USA:ssa vuonna 2016. Vastaavat vuodot Siperiassa ja muualla kaukana asutuksesta voivat jatkua pitkäänkin ilman että niihin puututaan.

    Ai jaa, siis metaani poistuu? Minne? Avaruuteenko? Vastoin maapallon vetovoima? Todella mielenkiintoista.


    uuuh, millaista paska ihmiset vitsivät ajankuluiksi napputella.

    Ikävä kyllä on tämä ilmastopalsta täynnä sellaisia "asiantuntijoita", joilla faktat ovat ihan samantekiviä, kunhan saa itsensä esille.

    Liian vakava asia näin tyhmän porukan pyöriteltäväksi.

    yök

    Äänestä

  • aliso.canyon kirjoitti:

    Metaanin haitallisuus on lyhytaikaisempaa kuin hiilidioksidin haitallisuus. Se poistuu ilmakehästä kymmenen kertaa nopeammin kuin CO2. Siksi sen pitkäaikaisista vaikutuksista ei olla yhtä huolissaan kuin hiilidioksidin vaikutuksista. Metaanimolekyyli poistuu ilmakehästä alle kymmenen vuoden kuluessa. Hiilidioksidimolekyylillä poistumiseen menee luokkaa sata vuotta ja lisäksi se varastoituu meriin todella pitkiksi ajoiksi vuotaen sieltä hiljakseen takaisin ilmaan.

    Kyyninen henkilö voisi toki todeta, että huoli metaanin haitoista saattaa olla todellista perustetta vähäisempi siksi, että maakaasua on yritetty kivihiilen tilalle ja maakaasun tuotantoketjun alkupäässä metaanipäästöjä tulee runsaasti. Esimerkkinä Aliso Canyonin vuoto USA:ssa vuonna 2016. Vastaavat vuodot Siperiassa ja muualla kaukana asutuksesta voivat jatkua pitkäänkin ilman että niihin puututaan.

    Ihmisen suoraan aiheuttama metaanivuoto on vähäinen siihen verattuna, mitä maapallon lämpiäminen TULE aiheuttamaan. Jo nyt on havaittavissa ikiroudan sulaamista ja metaanipäästöjen huomattava lisäys SEN johdosta. Siten tule vielä valtamerien alla oleva metaanivarasto joka myös on purkautumassa sitä myötä kun lämpötila syvyyksissä nousee.

    Äänestä

  • yksi_ulkomaalainen kirjoitti:

    Ai jaa, siis metaani poistuu? Minne? Avaruuteenko? Vastoin maapallon vetovoima? Todella mielenkiintoista.


    uuuh, millaista paska ihmiset vitsivät ajankuluiksi napputella.

    Ikävä kyllä on tämä ilmastopalsta täynnä sellaisia "asiantuntijoita", joilla faktat ovat ihan samantekiviä, kunhan saa itsensä esille.

    Liian vakava asia näin tyhmän porukan pyöriteltäväksi.

    yök

    No avaruutta kohtihan metaani pyrkii ilmaa kevyempänä kaasuna, ja sitten tuolla korkeammalla uv-säteily hajoittaa sen.
    Joten mikä on ongelmasi?
    Täysin vaaratonta, eikä vaikuta ilmastoon mitenkään.

    Äänestä

  • yksi_ulkomaalainen kirjoitti:

    Ai jaa, siis metaani poistuu? Minne? Avaruuteenko? Vastoin maapallon vetovoima? Todella mielenkiintoista.


    uuuh, millaista paska ihmiset vitsivät ajankuluiksi napputella.

    Ikävä kyllä on tämä ilmastopalsta täynnä sellaisia "asiantuntijoita", joilla faktat ovat ihan samantekiviä, kunhan saa itsensä esille.

    Liian vakava asia näin tyhmän porukan pyöriteltäväksi.

    yök

    Kannattaisi ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa haukkumaan toisia tyhmiksi.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Kannattaisi ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa haukkumaan toisia tyhmiksi.

    Asiantuntijat ovat sinun kanssa kyllä eri mieltä, mutta sinun höpötys ei vaikuttaa heihin, kun olet tuntematon pikkutekijä.

    Eikös?

    Äänestä

  • yksi_ulkomaalainen kirjoitti:

    Asiantuntijat ovat sinun kanssa kyllä eri mieltä, mutta sinun höpötys ei vaikuttaa heihin, kun olet tuntematon pikkutekijä.

    Eikös?

    Ilmasto-opas sanoo näin:
    "Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio käy monen välivaiheen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt"
    Kuka on tyhmä?

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Ilmasto-opas sanoo näin:
    "Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio käy monen välivaiheen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt"
    Kuka on tyhmä?

    Eli denialisti tunnusti hiilidioksidin merkityksen kasvihuonekaasuna.Hienoa.Alkavat denialistit uskoa pikkuhiljaa totuuden merkitystä.Jatka samaa malliin,hyvä tulee,pikkutekijä..:)

    Äänestä

  • denutpikkutekijöitä kirjoitti:

    Eli denialisti tunnusti hiilidioksidin merkityksen kasvihuonekaasuna.Hienoa.Alkavat denialistit uskoa pikkuhiljaa totuuden merkitystä.Jatka samaa malliin,hyvä tulee,pikkutekijä..:)

    Niin hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan on onnettoman pieni lähes olematon ja metaanin vielä pienempi siis käytänössä nolla.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Niin hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan on onnettoman pieni lähes olematon ja metaanin vielä pienempi siis käytänössä nolla.

    Nii-in...pienihän tuo hiilidioksidin osuus on,vain 26 prosenttia..:)Ja kun vielä hiilidioksidin määrä kasvaa räjähdysmäisesti ilmakehässä niin lopun aikoja tässä eletään..:)

    Äänestä

  • denuteiosaalaskea kirjoitti:

    Nii-in...pienihän tuo hiilidioksidin osuus on,vain 26 prosenttia..:)Ja kun vielä hiilidioksidin määrä kasvaa räjähdysmäisesti ilmakehässä niin lopun aikoja tässä eletään..:)

    Elele sinä vaan yksin niitä lopun aikoja. Jos kuvitellaan ilmakehä kuutiometriksi 15 asteista vettä ja kaadat sinne vajaan puoli desiä kädenlämpöistä vettä niin se on hiilidioksidin vaikutus.

    Äänestä

  • denuteiosaalaskea kirjoitti:

    Nii-in...pienihän tuo hiilidioksidin osuus on,vain 26 prosenttia..:)Ja kun vielä hiilidioksidin määrä kasvaa räjähdysmäisesti ilmakehässä niin lopun aikoja tässä eletään..:)

    Miksi valehtelet jatkuvasti. Mitään räjähtävää hiilidioksimäärän kasvua ei ole.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Miksi valehtelet jatkuvasti. Mitään räjähtävää hiilidioksimäärän kasvua ei ole.

    ...mutta lämpötilan nousua kyllä.

    Joten kerropas mistä se siten johtuu, avaruuden lämpövaihteluista vai mitä siten keksitkään, ettei tarvitse omia tuhoisia elintapoja muuttaa?

    Äänestä

  • Parasta onkin, että lopettaa omat tuhoisat elintapansa ja lakkaa jankuttamasta jotain ilmastopaskaa. Aivotkin säästyvät uskonnollisen idiotismin jauhamiselta.

    Äänestä

  • yksi_ulkomaalainen kirjoitti:

    ...mutta lämpötilan nousua kyllä.

    Joten kerropas mistä se siten johtuu, avaruuden lämpövaihteluista vai mitä siten keksitkään, ettei tarvitse omia tuhoisia elintapoja muuttaa?

    Auringon aktiivisuus ja AMO vaikuttavat maapallon lämpötilaan. https://ilmastotieto.files.wordpress.com/2011/05/amo_1856_2010.jpg

    Äänestä

  • Ihmisen tupruttelemalla hiilidioksidilla täytyy olla vaikutusta menneisyyteenkin. Mitenkä nuo elukat olisivat muuten joutuneet tuommoiseen paikkaan.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Ullattunut kirjoitti:

"Tutkijoiden yllättävä havainto: Grönlannin jäätiköiden alta vapautuu valtavasti metaania ilmakehään – Jään alla on luultua eläväisempi mikro-organismisto" ..


https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-yllattava-havainto-gronlannin-jaatikoiden-alta-vapautuu-valtavasti-metaania-ilmakehaan-jaan-alla-on-luultua-elavaisempi-mikro-organismisto/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu