Päähän kohdistuneiden jälkeen

Yhtään vastausta ei tähän mennessä? Vaikka tällä palstalla keskustelee luonnontieteidenkin puolen ihmisiä- mm. lääketieteen.
Aloin harjoitella enemmän neulomista, ja fibonaccin luvut siinä apuna, lisäykset/kavennukset. Surkuhupaisaa ettei piirtäminen kaikin puolin suju, kuten aiemmassa elämässä. Töissä motoriikan huononemisen huomaa siinä, että on vaikeaa avata erilaisia pieniä pakkauksia nopeasti- ja nopeassa työskentelyssä muutoinkin on hankaluuksia työvälineiden kanssa. Kädet ei vapise. Ne ei vaan toimi kuten ajattelen.
Toinen homma on tuo tekemisen muuttuminen. Hommahan on teknisesti helppoa kun sen osaa. Mutta: kun unohtelee työvälineitä rakennuksessa, jossa on pinta-alaa, menee juoksemiseksi. Ja pää ei toimi, sitä ottaa totutusta poikkeavasti- aiempaan nopeaan tarkkaan toimintaan verraten- esineistä väärin otteet, tai ottaa väärään käteen, ja mitäs pitikään toiseen käteen ottaa ja tehdä jokin liikesarja... eli homma leviää, kun teen väärin jo alusta pitäen!
Ammatissani olen toiminut vuosia. Sen liikeradat työvaiheissa on olleet tuttuja, rutiininomaisia. Hupaisiaki juttuja on. Ostin muikkuja, ja kauan mietin mitä pitää muistaa, kun muikkuja perkaan. Kunnes kaadin koko erän juuri pannulle laitettua lautaselle takaisin. Kuoreet! Nehän ovat niitä sinertävävivahteisia haisevia roskakaloja, joita joskus on muikkuerissä- tutkin kalat ja pistin pannulle. Ei kuoreita joukossa. Tuommoinen asia on tuttu ollut lapsuudesta asti- nyt se oli ikäänkuin kadoksissa, löytyi vasta kun muistelin muikkuja kun ne kalastetaan, minkä näköinen satsi silloin aina on.
Olen harjoitellut käsialaa edelleen. Toivotonta hommaa. Jää kirjaimia pois sanoista usein, ja tekstiä en voi itse lukea että ymmärtäisin.
Onko sillä merkitystä mihin päähän sattuneet on kohdistuneet? Itsellä silmien ympäristöön, ja myös korvan taakse on tullut silloin kun tapahtui. Voiko luuta murtavan voimakkuuden iskut olla syynä pääni toimimisen ongelmiin?
Mistä apua? Töissä onneksi tiedetään, mitä minulle on käynyt, ja saan apua joskus hämmentävissä tilanteissa, joissa homma ns. leviää, mutta mitä keinoja on olemassa kuntouttaa itseään, että ongelmista pääsee eroon?
Aluksi tosiaan en edes ymmärtänyt tilanteen vakavuutta siinä mielessä. Muutama kk sitten aloin tajuta itsekin, että jokin on muuttunut- kun muut ihmiset huomauttelivat. Kuka käsialasta... Kuka etten ollut sitä ja tuota tehnyt, väsymykseni- loputon, ihmetyttää yhä.
Kun minulta muutama pv sitten kysyttiin nimeä, tuli blackout. Itku oli lähellä, kun ihmiset katsoi että tyhmä. Omaa etunimeäni vain en- muistanut-

Kun täällä on tietäjiä, niin mihin, minkä asian oirekirjoon nuo tuommoiset kaikki kuuluu?
Toisinaan on parempia aikoja. Joku päivä menee "melkein putkeen", toisinaan on oikeita kaaospäiviä, kun rutiineissa on jatkuvia muutoksia, työ keskeytyy, pidettävä koko paketti kasassa, vaikkei ole rahkeita, tapella kelloa vastaan, ja tämän pääongelman kanssa yhtäaikaa.
Melu jo suojaimista huolimatta meinaa stressaavampina päivinä tehdä ihan hulluksi. Jurinaa. Paukutusta, kilinää, tärinää, ja työssä käyttämäni lisäksi tärisevät ja tulee yhä silloin huimauksia. Kun lähden valoon, silmissä putoilee näkökentässä valopalloja... Muttei päänsärky pahene. Vain kuvottava olo tulee- en kuitenkaan oksenna että helpottaisi.
Työkaverit pitää minua typeränä. Monesti puhuessa n vain kuitenkin sanojen löytämisen vaikeudesta kysymys- kuten sen oman nimenikin löytäminen, josta kirjoitin. tämän tekstin tarkistin moneen kertaan taas, joka kerralla virheitä, varmasti vielä on tekstin rakennevirheitä mutta ne on ihansama.

Suosittelen neuro-psykologin käyntiä.