Kiinnostus kumppaniin sammuu ja kyllästymään kumppanin jatkuvaan läsnäoloon vierellä.
Halutaan omaa aikaa, jota kumppani rajoittaa, kumppani asettaa omia ehtoja ja kumppanin kanssa on jaettava koko oma elämä.
Kumppania ei voi panna kaappiin ja ottaa sieltä, kun kaipaa kumppanin läheisyyttä.
Ennenvanhaan suhteet kestivät koko elämän, koska elämässä ei ollut muuta sisältöä, kuin päivittäinen työ ja kumppani.
Ei ollut nettiä, eikä vastaavia harrastuksia, kuten nykyään.
Kumppani koetaan rajoittavana tekijänä, koska kumppani sanoo, että nyt lopetat sen netissä olemisen, vaikka tärkeät bisnekset ovat kesken tai pelaamisen ym. harrastusta, jotka vievät aikaa.
Halutaan omaa aikaa, jota kumppani rajoittaa, kumppani asettaa omia ehtoja ja kumppanin kanssa on jaettava koko oma elämä.
Kumppania ei voi panna kaappiin ja ottaa sieltä, kun kaipaa kumppanin läheisyyttä.
Ennenvanhaan suhteet kestivät koko elämän, koska elämässä ei ollut muuta sisältöä, kuin päivittäinen työ ja kumppani.
Ei ollut nettiä, eikä vastaavia harrastuksia, kuten nykyään.
Kumppani koetaan rajoittavana tekijänä, koska kumppani sanoo, että nyt lopetat sen netissä olemisen, vaikka tärkeät bisnekset ovat kesken tai pelaamisen ym. harrastusta, jotka vievät aikaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eipä minullakaan ole kumppanin kanssa muuta tekemistä kuin harrastamme seksiä. Hän on täysin kaupunkilainen ja itse täys maalainen. Teemme kumpikin omia juttujamme mutta emme kokoa hynttyitä yhteen. Näemme kun kummallekin sopii ja harrastamme seksiä ja katsomme esim leffan jne. Eipä meillä muuta yhteistä ole ja juttu käy kummallekin.
Mulle on sama jos hän löytää jonkun urbaani kaupunkilaisen ja jatkaisi elämää hänen kanssaan ja itse ottaisin täys maalaisen samaa ajattelevan henkilön jos osuis kohdalle. No emme löydä sellaisia joten meidän ns parisuhde ja seksi toimii näin mainiosti.
En valita eikä hänkään.
No eihän kumppanin tarvi olla rajoittava tekijä, jos yhteisymmärrys säilyy omien henkilökohtaistenkin tarpeiden toteuttamisen suhteen.
Nettiä voi käyttää, harrastuksia olla...pitää siis vain hyväksyä ja ymmärtää kumppanin tarve olla kiinnostunut muustakin, kuin 24/7 toistensa nenänpään tuijottaminen.
Ei sen tarvi tylsää olla. Yhdessä aina olemisenkaan, kun voi hetkeksi halutessaan kiinnostua ympäröivästä maailmasta ja asioistakin ihmisineen...mutta, jos ei toiselle salli kuin keskity jatkuvasti minuun ja vain minuun ja meihin, semmoset suhtert just helpommin käy raskaiksi ja kaatuu. Ollaa mustasukkaisia kaikesta mikä ei kohdistu itseen ja meihin parina, ei toimi...
Olis mahdotonta.
Mekin ollaa mieheni ja perheen kanssa aina työn ulkopuolella yhdessä. Mutta puuhataan saman katonalla kumminkin omiammekin. Keskitytään just johonkin itseä kiinnostavaan, mikä pitää osaltaan mielen virkeenä ja antaa sisältöä sen suhteen ja kumppanin ohessa. Ei yhdessä olemisen tarvitse sulkea mielenkiintoa muihin asioihin, kuin kumppaniin ja perheeseen pois. Ei tarvitse vastakkainasetella.
Ne voi yhdistää.
Suhteet kestää, jos yhteisymmärrys suhteen tarpeellisuudesta kohtaa kumppanin kanssa. Ihan sama mitä suhteensisältö on, yhteisymmärrys sen toimivuudesta ja tarpeellisuudesta ratkaisee...ja vain se.
"Ennenvanhaan suhteet kestivät koko elämän, koska elämässä ei ollut muuta sisältöä, kuin päivittäinen työ ja kumppani."
Eikö ennenvanhaan ollut lapsiperheitä ollenkaan?
Ennen vaan pidettiin kulissi pystyssä. Nykyään ei tarvitse sitäkään.
Musta on vaan hyvä, että kumppanilla on oma aikansa ja mulla omani. Ripustautujaa on raskasta vetää perässä, kontrollointi tappaa kaiken. Täytyykin olla oma elämä.