Meillä täällä maakunnassa etelämpänä saatiin pieni "erävoitto" tuulivoima yhtiöön kun yrittivät jo kaavoitettua ja luvitettua voimalaitos aluetta vaivihkaa poikkeusluvalla suurentaa, siten että olisi reilusti ylittänyt 30 mW tehon sekä napa siivekekorkeus lähes 250 metriin.
Siis tilanne on täällä se, että alue on jo kaavoitettu ja luvitettu koska ei saatu aikaan juurikaan valituksia, kuin sen verran että menettivät aikaa useita vuosia, mutta läpi silti meni.
No nyt kun on mennyt heiltä useita vuosia valitusten takia aikaa, ovatkin nämä tuulivoimalat jo ikäänkuin vanhentuneet, jääneet tehottomiksi ja pieniksi verrattuna nykyisiin, eli näillä Helsingin pisnesmiehillä tuli varmaan ajatus, että jos nyt investoivat miljoonia ja laittavat pystyyn jo pystytettäessä vanhentuneita ja tehottomia myllyjä, niin ei niille sitten enää ostajia löydykään ja siksi päättivät yhdessä kunnanisien kanssa, että laitetaan poikkeusluvalla isommat myllyt ja päästään hyvään lopputulokseen.
Vaan oltiin osa meistä maanomistajistakin valveutuneita, vaadittiin huomautuksilla uutta YVA määrittelyä, koska aikaisempi määrittely oli tehty koko runsaan 100 voimalan alueella eikä lainkaan tälle 9 voimalan alueelle josta on tässä poikkeusluvassa kyse.
Tämä YVAa koskeva valitus/huomautus ei kuitenkaan juurikaan ympäristölautakunnan päätöksessä juuri mitään huomioita aiheuttanut, eli YVAan valittaminen on turhaa tämä teille tiedoksi.
No sitten toinen ehkä se tärkein asia onkin vaatimus "päivittää" nykyinen lupa/kaava tämän poikkeusluvan mukaiseksi. Se olikin sitten jo aika vahva teema, siihen jopa tuli jo sitten paikallinen ELY keskuskin mukaan omalla lausunnollaan ja myös myönsi, että kaavoitus tulisi tehdä tämän muutoksen osalta uudelleen sen mukaiseksi, eli näin ei sitten onneksi kunnan puoltavat virkamiehet ja tuulivoima pisnemiehet saaneetkaan poikkausluvalla asiaansa noin vain läpi.
Lisäksi poikkeusluvan mukaiset myllyt olivat siirtyneet aikaisemmasta rakennusluvasta/kaavoituksesta useita kymmeniä metreä ja pyörivät osan voimaloiden osalta jopa kaavoitetun voimalaitos alueen ulkopuolella. Tästäkin ELY keskus oli lausunnossaan maininnut.
Nämä olivatkin sitten ne asiat joiden johdosta paikallinen ympäristö lautakunta oli päättänyt että poikkeuslupa ei mene läpi.
Nyt sitten elämmekin toivossa, että nämä pisnesmiehet jättäisivät tämän hankkeen kokonaan, tosin suuri riski on että siihen tulee näille apajille uusi hanketoimija/tuulivoima firma, onhan tässä jo niin paljon tehty valmista heille.
Siis tilanne on täällä se, että alue on jo kaavoitettu ja luvitettu koska ei saatu aikaan juurikaan valituksia, kuin sen verran että menettivät aikaa useita vuosia, mutta läpi silti meni.
No nyt kun on mennyt heiltä useita vuosia valitusten takia aikaa, ovatkin nämä tuulivoimalat jo ikäänkuin vanhentuneet, jääneet tehottomiksi ja pieniksi verrattuna nykyisiin, eli näillä Helsingin pisnesmiehillä tuli varmaan ajatus, että jos nyt investoivat miljoonia ja laittavat pystyyn jo pystytettäessä vanhentuneita ja tehottomia myllyjä, niin ei niille sitten enää ostajia löydykään ja siksi päättivät yhdessä kunnanisien kanssa, että laitetaan poikkeusluvalla isommat myllyt ja päästään hyvään lopputulokseen.
Vaan oltiin osa meistä maanomistajistakin valveutuneita, vaadittiin huomautuksilla uutta YVA määrittelyä, koska aikaisempi määrittely oli tehty koko runsaan 100 voimalan alueella eikä lainkaan tälle 9 voimalan alueelle josta on tässä poikkeusluvassa kyse.
Tämä YVAa koskeva valitus/huomautus ei kuitenkaan juurikaan ympäristölautakunnan päätöksessä juuri mitään huomioita aiheuttanut, eli YVAan valittaminen on turhaa tämä teille tiedoksi.
No sitten toinen ehkä se tärkein asia onkin vaatimus "päivittää" nykyinen lupa/kaava tämän poikkeusluvan mukaiseksi. Se olikin sitten jo aika vahva teema, siihen jopa tuli jo sitten paikallinen ELY keskuskin mukaan omalla lausunnollaan ja myös myönsi, että kaavoitus tulisi tehdä tämän muutoksen osalta uudelleen sen mukaiseksi, eli näin ei sitten onneksi kunnan puoltavat virkamiehet ja tuulivoima pisnemiehet saaneetkaan poikkausluvalla asiaansa noin vain läpi.
Lisäksi poikkeusluvan mukaiset myllyt olivat siirtyneet aikaisemmasta rakennusluvasta/kaavoituksesta useita kymmeniä metreä ja pyörivät osan voimaloiden osalta jopa kaavoitetun voimalaitos alueen ulkopuolella. Tästäkin ELY keskus oli lausunnossaan maininnut.
Nämä olivatkin sitten ne asiat joiden johdosta paikallinen ympäristö lautakunta oli päättänyt että poikkeuslupa ei mene läpi.
Nyt sitten elämmekin toivossa, että nämä pisnesmiehet jättäisivät tämän hankkeen kokonaan, tosin suuri riski on että siihen tulee näille apajille uusi hanketoimija/tuulivoima firma, onhan tässä jo niin paljon tehty valmista heille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Annan teille ohjeen vaikka tämä saatta tuntua hieman kornilta, mutta järjestäkää keskustelutilaisuus kaikkien maanomistajien kesken, siis pelkästään maanomistajien kesken joiden maille tämä hanke kohdistuu.
Laatikaa keskenänne paperi, johon jokainen teistä sitoutuu, paperille on listattu teille maanomistajille tärkeät asiat jotka te vaaditte että on tultava sopimukseen, muuten ette allekirjoita.
Ottakaa tämä paperi julkisesti esiin VASTA siinä vaiheessa, kun tuulivoimatoimija alkaa kosiskella teiltä vuokrasopimuksia.
Normaalisti prosessi menee siten, että tuulivoimatoimijalla on valmiit sopimukset mukanaan, jotka ovat heidän omat asianajajansa tehneet etukäteen. He sitten pyrkivät allekirjoituttamaan näitä omia laatimia sopimuksiaan teille maanomistajille.
Nämä sopimukset ovat 35 vuotta sitovia eikä niistä periaatteessa pääse mitenkään eroon. Vaikka maatila myytäisiin (eika saa enää myytyä kenellekään) tai jälkeläiset perivät niin sopimus pysyy voimassa.
Lisäksi niissä on usein pykälä, jossa mainitaan että tuulivoimayhtiö voi myydä tuulivoimalan ilman että siitä on ilmoitettava kenellekään maanomistajalle.
Suomen laki sanoo, että VIIMEKÄDESSÄ maanomistaja on vastuussa kiinteistöllään olevien rakenteiden purkamisesta siinä tapauksessa mikäli vuokralainen (tuulivoimayhtiö) on tuntematon tai varaton.
Esim. kauhajoella on tilanne, jossa tuulivoimalat omistaa japanilaiset ja maanomistajat eivät pääse keskusteluyhteyteen voimalayhtiön kanssa asioissaan, lisäksi vaasassa on kuulema entinen konkurssiin menneen merventon voimala jonka omistaa aasialaiset nykyään.
Millä maanomistaja pystyy tällöin hoitelemaan asioitaan jos ei saa edes kunnolla yhteyttä.
Pankki ei välttämättä enää arvosta metsäkiinteistöä lainkaan jos vaikka haluaa antaa sen lainan vakuudeksi, koska alue on voimalaitos alue eikä enää metsä alue.
Lisäksi voimalaitos alueeseen tulee kiinteistövero maapohjalle (metsän omistajalle) sekä kiinteistövero voimalaitokselle rakennuksineen (siis tuulivoimala joka seisoo tällä metsäkiinteistöllä, tämän kiinteistöveron maksaa tuulivoimala toimija).
Siis sama efekti tulee vuosien päästä kuin venäläisten ostamille rantatonteille suomessa, kukaan ei kunnassa tiedä kuka on tontin tai mökin omistaja, eikä kukaan maksa kiinteistöveroa ja lopuksi vuokranantaja (metsänomistaja) on lainmukaan velvollinen omin kustannuksin purkamaan koko tuulimyllyn joka on hänen tontillaan.
Vaatikaa omat kohdat kirjattavaksi sopimukseen tuulivoimala yhtiön kanssa,
toivottakaa tervetulleeksi ja esittäkää sopimus jonka olette valmiita allekirjoittamaan, niin tuletta huomaamaan että tuulivoima yhtiö toisensa jälkeen jättää koko hankkeen alueellaanne ja lähtee muille alueille joissa saavat allekirjoitettua omat sopimuksensa maanomistajien kanssa.
Kaikkein tärkeintä on se että te maanomistajat keskustelette keskenänne ja sovitte yhteiset vaatimukset sopimukseen ainoastaan näin tulette voittamaan, muuten nämä tuulivoimahankkeet pitkin suomea viedään väkisin päätökseen että suomi voi ylpeänä pariisin ilmasto kokouksessa esitellä miten me ollaan täytetty kaikki vaaditut uusiutuvan energian ehdot suomessa.
Useissa maakunnissa suomessa on juuri menossa/alkamassa isoja tuulivoimalahankkeita.
On paljon kysymyksiä, mihin ei saa yleisötilaisuuksissa vastauksia(eikä löydy netistäkään) tietääkö joku täällä asiaan perehtyneenä vastauksia minun kysymyksiini:
1) Rasite metsä kiinteistölle
*Kaavoitetun tuulivoima-alueen metsäkiinteistöt saavat kaikki automaattisesti
25 vuoden tuulivoimarasitteen.
- onko näin?
2) Kiinnitykset
**Kun metsä-alue on kaavoitettu tuulivoimala-alueeksi, menettävät metsänomistajat olemassa olevat kiinnityksensä omistamilleen metsäkiinteistöille tuulivoimala yhtiölle eikä metsänomistaja pysty jatkossa enää kiinnittämään omistamaansa metsäkiinteistöä lainkaan esim. lainan saamiseksi.
- onko näin, ja miten se käytännössä toteutuu?
3) Tuulivoima sopimukset
Onko se totta, että sopimukset ovat juridisesti perinteistiä maanvuokrasopimusta joka ei olisi lainkaan pätevä näin laajalle vuokrauskokonaisuudelle (yritystoiminta-voimalaitostoiminta).
- onko se totta, voiko tällainen sopimus olla pätevä lainkaan?
4) Korvaus maanomistajalle
Ilmeisesti tehdyissä sopimuksissa on ilmoitettu euromääräinen hinta, minkä sopimuksen perusteella maanomistaja saa korvauksena.
Onko niin, että ko. hinta jaetaankin kaikkien kaavoitetun alueen maanomistajien kesken täysin riippumatta siitä ovatko tehneet sopimusta vai eivät, vai maksetaanko ko. sovittu summa kokonaisuudessaan ainoastaan maanomistajalle jolla on sopimus?
5) Kiinteistövero, tienhoitovelvoitteet
Perinteinen metsänhoitoalue muuttuu kaavoituksessa tuulivoimala alueeksi. Onko niin, että voimala alueelle kohdistuu täysin uudenlaisia velvoitteita kuin perinteiselle metsäkiinteistölle kuten kiinteistövero.
Joutuuko maanomistaja näin (jyvitettynä) maksaa voimalaitokselle johtavien teiden ylläpito, parannus sekä ympärivuotinen huolto kustannus koska kyseessä on voimalaitosalue eikä enää metsänhoidollinen metsäkiinteistö?
6) Rahastovelvoite
***Tuleeko sopimuksessa olla tuulivoimala yhtiötä sitova "rahastointi velvoite".
Tuulivoimalayhtiö tallettaa rahastoon rahaa pahanpäivänvaralle jolla sitten katetaan tuulivoimalan mahdolliset kustannukset esim. silloin kun voimalan ikä on tullut päähänsä eikä sitä esim. viranomaisten päätöksestä saa enää turvallisuussyistä jatkaa toimintaa vaan on pysäytettävä. Tällöin maanomistajaa ei voida velvoittaa maksamaan metsäkiinteistöllään seisovasta myllystä aiheutuvia kustannuksia ensisijaisesti.
- voivatko maanomistajat vaatia tätä merkityksi omiin sopimuksiinsa?
7) Viranomaisten valvonta
**** Valvovatko viranomaiset esim. vuosittain voimalaitos alueiden toimintaa ja kuntoa? Ikäänkuin "katsastus" myllyille ja niiden turvallisuudelle vai kuuluuko se pelkästään voimalaitoksen omistajalle. Pystyykö viranomainen päätöksellään kieltämään/pysäyttämään voimalaitoksen toiminnan esim. turvallisuus- tai huoltolaiminlyönnistä johtuen? Kenelle tästä aiheutuvat kustannukset lankeavat, jos voimalaitoksen omistajaa ei esim. tiedetä (ulkomaalainen ja useasti eteenpäin myyty - sama tilanne kuin itäsuomen järvenrantakiinteistöissä on ollut usein viranomaiset eivät pysty selvittämään kuka omistaa)
Kiitos paljon mahdollisista vastauksista
* Yksi maanomistaja joka oli allekirjoittanut sopimuksen tuulivoimala yhtiön kanssa oli mennyt ostamaan maanmittaustoimistosta itselleen omasta metsäkiinteistöstä rasitustodistuksen jossa oli tuulivoimala rasite merkitty 25 vuodeksi. Tuleekohan tämä ihan kaikille vaikka ei olisi edes tehtyä sopimusta?
** Tarvitseeko itse tuulivoimala yhtiö nämä kiinnitykset itselleen maanomistajilta siksi, että kattaa toisten omistamilla metsäkiinteistöillä oman investointivelkansa? Voiko se olla mahdollista että maanomistaja on pakotettu takaajaksi omaisuudelleen toisen ottamaan investointilainaan?
*** Luin, että esim. pohjanmaalla on aikanaan suomen suurimman tuulivoimalan omistava yhtiö mennyt konkurssin (1 mylly) ja se on sen jälkeen myyty aasialaiselle yhtiölle. Mikäli tämä aasialainen yhtiö ei maksakaan eikä ylläpidä voimalan kuntoa niin joutuuko silloin kyseinen maanomistaja maksamaan kaikki kustannukset itse ensin ja hakea sitten kustannuksia sieltä aasiasta?
**** Jos voimalaitosyhtiö on esim. myynyt toiminnan (eikä ole sopimuksen mukaan velvoitettu lainkaan ilmoittamaan siitä maanomistajalle) eikä viranomaiset tiedä kenelle ja minkämaalaiselle voimalaitos toiminta kuuluu, niin joutuuko tällaisessa tilanteessa ensikädessä kyseinen maanomistaja velvoitettuna maksamaan kaikkin esim. voimalaitoksen pysäyttämiseen turvallisuus syistä koituvat kustannukset (ja senjälkeen itse omin kustannuksin selvittämään kenelleköhän se voimalaitos saattaaisi kuuluakaan saadakseen maksamansa kulut takaisin) vai velvoittaako viranomainen kaikki voimalaitos alueen maanomistajat maksamaan yhteisvastuullisesti nämä koituvat kulut?
Tämäkin kannattaa kuunnella. saksassakin myllyjä pystytetty mutta eivät ole edes verkossa enää. https://www.supla.fi/supla/3362270 tuulivoimasta alkaa 6 minuutinjälkeen
Kannattaa sitäkin miettiä miksi keskutan johtajat kannattaa reväsvaaraa muttei raanujärveä. Poislukien ikuinen äänstyksissä hävinnyt ehdokas. Olisiko poissa silmistä poissa mielestä?