Raanujärven tuulivoimala

Sinä ja muutama hullu tuulimyllyjen puolustaja. Mitä hyvinvointia se teillekin tuo. Kerrohan esimerkkejä alueilta, missä näitä myllyjä pyörii, minkä laista hyvinvointia se on tuonnut paikallisille. "rahasampo" jatka sinä vaan sähköpylväiden katselua.

Lisäyksenä vielä että näkyy myös olevan ihmisiä jotka haluavat myllyjä toisten kiusaksi ja itse keräävät vain hyödyn, tälle ihmistyypillekin on oma nimityksensä varsinkin täällä länsirajalla, ei siitä sen enempää.
Nyt kuitenkin on tarkoitus että tuulimyllyjen sijoituspaikkoja ehdottavat asuvat ehdottamansa paikan läheisyydessä, toisin sanoen alkkulalaiset eivät ehdota paikkaa Raanujärvelle ja raanulaiset eivät esitä myllyjä Ainiovaaraan.
Yksinkertaista.

30-50 vuotta etiäpäin Raanujärvi elää voimallisesti, kylässä on monia lapsiperheitä jotka saavat toimeentulonsa porotaloudesta, matkailusta, maataloudesta jossa tuotetaan lähiruokaa jota itse jalostetaan ja metsätaloudesta, lisäksi monet käyvät Rovaniemellä töissä joka on kohtuullisen matkan päässä ja jonne johtaa hyvin hoidettu tie.
Kylä kuuluu Rovaniemen kaupunkiin, joka ymmärsi perinteisten elinkeinojen ja matkailun merkityksen kylien kehityksessä. Kyläläisten asiointi "kuntakeskuksessa" on helpottunut huomattavasti hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.
Ylitornion kunta on lakannut olemasta ja se on yhdistetty Tornioon jonka peräläisiä ovat nyt alkkulalaiset ja kaulirantalaiset.
Kunnan kohtaloa käytetään malliesimerkkinä siitä miten vakavarainen kunta ajettiin selvitystilaan kunnan omilla päätöksillä.
Kunnan päättäjät hurmaantuivat lipeväkielisten markkinamiesten lupauksiin ja unohtivat paikalliset asukkaat ja elinkeinot.
Kunnan päättäessä kaavoittaa isot alueet ulkomaisten tuulivoimayhtiöiden käyttöön osa kunnasta päätti liittyä Rovaniemeen. Kunta kaavoitti uusia alueita myllyille ja ulkomaiset yhtiöt ja ulkomaiset rakennusmiehet kilvan rakensivat myllyjä.
Hetken kunnassa oli säpinää ja odoteltiin suuria verokertymiä. Ison projektin kustannukset oli kilpailutettu ja halvan työvoiman asioista kustannukset jäivätkin huomattavasti pienemmäksi kuin suunnittelmiissa. Tämä aiheutti sen että kiinteistövero olikin huomattavasti pienempi mitä kunnalle piti tulla.
Samoin odotettu yhteisövero jäi saamatta koska ylitorniolainen tuulivoimayhtiö oli ottanut emoyhtiöltään lainaa 20 % korolla ja kaikki tuotto meni korkojen maksuun ja siten verotettavaa tuloa ei ollut.
Myllyt ovatkin jo lopettaneet toimintansa koska niiden kunnostus maksaa enemmän kuin uusien rakentaminen. Myllyt omistaa nykyisin indonesialainen yhtiö ja kunnan johto on epätoivoisesti yrittänyt saada omistajiin yhteyttä koska myllyt pitäisi kunnostaa tai purkaa, koska yhteyttä ei ole saatu, näyttää siltä että kunta joutuu omin kustannuksin tekemään työn. Operaatio on hintava ja kunnan on ilmeisesti korotettava jo ennestään korkeaa veroprosenttia tai leikattava vanhuspalveluista. Lisäksi on suunniteltu Ainiovaaraan yläasteen lakkauttamisesta ja oppilaiden kuljettamista Tornioon.

Veikko Lavin sanoin: "tarina ei Suomessa mahdoton lie"

Lähidemokratiakunniaan kirjoitti:

30-50 vuotta etiäpäin Raanujärvi elää voimallisesti, kylässä on monia lapsiperheitä jotka saavat toimeentulonsa porotaloudesta, matkailusta, maataloudesta jossa tuotetaan lähiruokaa jota itse jalostetaan ja metsätaloudesta, lisäksi monet käyvät Rovaniemellä töissä joka on kohtuullisen matkan päässä ja jonne johtaa hyvin hoidettu tie.
Kylä kuuluu Rovaniemen kaupunkiin, joka ymmärsi perinteisten elinkeinojen ja matkailun merkityksen kylien kehityksessä. Kyläläisten asiointi "kuntakeskuksessa" on helpottunut huomattavasti hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.
Ylitornion kunta on lakannut olemasta ja se on yhdistetty Tornioon jonka peräläisiä ovat nyt alkkulalaiset ja kaulirantalaiset.
Kunnan kohtaloa käytetään malliesimerkkinä siitä miten vakavarainen kunta ajettiin selvitystilaan kunnan omilla päätöksillä.
Kunnan päättäjät hurmaantuivat lipeväkielisten markkinamiesten lupauksiin ja unohtivat paikalliset asukkaat ja elinkeinot.
Kunnan päättäessä kaavoittaa isot alueet ulkomaisten tuulivoimayhtiöiden käyttöön osa kunnasta päätti liittyä Rovaniemeen. Kunta kaavoitti uusia alueita myllyille ja ulkomaiset yhtiöt ja ulkomaiset rakennusmiehet kilvan rakensivat myllyjä.
Hetken kunnassa oli säpinää ja odoteltiin suuria verokertymiä. Ison projektin kustannukset oli kilpailutettu ja halvan työvoiman asioista kustannukset jäivätkin huomattavasti pienemmäksi kuin suunnittelmiissa. Tämä aiheutti sen että kiinteistövero olikin huomattavasti pienempi mitä kunnalle piti tulla.
Samoin odotettu yhteisövero jäi saamatta koska ylitorniolainen tuulivoimayhtiö oli ottanut emoyhtiöltään lainaa 20 % korolla ja kaikki tuotto meni korkojen maksuun ja siten verotettavaa tuloa ei ollut.
Myllyt ovatkin jo lopettaneet toimintansa koska niiden kunnostus maksaa enemmän kuin uusien rakentaminen. Myllyt omistaa nykyisin indonesialainen yhtiö ja kunnan johto on epätoivoisesti yrittänyt saada omistajiin yhteyttä koska myllyt pitäisi kunnostaa tai purkaa, koska yhteyttä ei ole saatu, näyttää siltä että kunta joutuu omin kustannuksin tekemään työn. Operaatio on hintava ja kunnan on ilmeisesti korotettava jo ennestään korkeaa veroprosenttia tai leikattava vanhuspalveluista. Lisäksi on suunniteltu Ainiovaaraan yläasteen lakkauttamisesta ja oppilaiden kuljettamista Tornioon.

Lue lisää

Olet harvinaisen fiksu tyyppi. Näin se tohtii mennä.

Toiveajattelua vailla pohjaa. Kunta taantuu ilman tulevaisuuden sijoituksia kuten tuulivoimaa.

Ydinvoima on paras

jee ei tule tuulimyllyjä.hyvä niin kiitos!

Kiitos päättäjät, kun otatte kuntalaisten mielipiteet ja huolenaiheet huomioon. Ettekä vain näiden ulkomaisten haluja pyri täyttämään. Ja varmaan moni jo alkaa tietämään myös niistä haitoistakin joita on helppo löytää jos osaa nettiä selata. kehuja ja kiitoksia ei tule niistä paikoista joissa näitä härveleitä nyt on. ei ne suuret tulot vaan pienet menot. eli jätetään turhuudet pois ja keskitytään tärkeimpiin. on niitä menoja ennenkin osattu säätellä.