Kirjoittakaa 60- ja 70-lukujen muistoja

Jöllintunneillalaulanut

Kertokaa mielenkiintoisia muistoja 60- ja 70-lukujen Naantalista. Monia kiinnostavat kertomukset sen ajan yhteiskoulusta ja kansakouluista. Monet opettajat olivat mainioita persoonallisuuksia. -Ja Naantalin pikkukaupat ja kioskit olivat tunnelmallisia.

161 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Oi niitä aikoja kun Ranen kanssa käytiin koulun välitunneilla aina metsässä tupakalla eikä kukaan huomannut mitään ja myös se muistuu mieleen kun Pären kanssa vedettiin kaljaa kesken työpäivän.

    • Tupakalla metsässä kävi moni. Joskus rehtori kävi siellä metsässä käräyttämässä tupakanpolttajat, jotka saivat sitten lapun, joka oli kutsu lauantaiksi kello 16.00 alkavaan jälki-istuntoon.


    • Ei jälki-istunto mikään kiva juttu ollut, ei.


    • 60-luvun loppupuolella jälki-istuntoon joutuvien nimet kuulutettiin keskusradion kautta.


    • Huh huh, on ollut harmillista.


    • Jälkkäriin joutuva sai jälki-istuntolapun, johon piti pyytää isän tai äidin allekirjoitus.


    • Niinpä. Isä ja äiti nuhtelivat, kun näytin jälki-istuntolapun.


    • 1960-luvulla vanhemmat osasivat nuhdella lapsiaan. Nykyään vanhemmat sanoisivat vaan, että "Onpa kummallinen opettaja..."


  • Kioskit olivat mainioita. Esson vieressä oli Teinilän kioski. Herra Teinilä oli hauska mies.
    KOP-talon edustalla puistossa oli myös kioski. Ja yhteiskoulun vieressä Vilman kioski.

    • Myös rautatieaseman vieressä oli kipsa.


    • Luostarinkadulla oli Turusen Maijan kipsa. Sieltä sai ostaa pennin nallekarkkeja.


    • Ukko-Pekan sillalla oli pyöreä funkkiskioski vielä 1960-luvulla. Upeat maisemat, suora näköyhteys Kultarantaan. Kioskitoiminta ei kai ollut kannattavaa, mutta rakennus olisi pitänyt säilyttää ihan vain kulttuuritekona. Nykyään, sillan ollessa kevyen liikenteen käytössä, jonkin muotoinen liiketoimintakin saattaisi olla kesäisin kannattavaa.


    • Ukko-Pekan sillan siltapaviljonki oli hieno. Harmi, kun se purettiin.


    • Vuonna 1965 ostin usein hyvän pitkulaisen munkin 30 pennillä.


    • Minä ostin salmiakkiaskin 20 pennillä.


    • Ostin purkan 10 pennillä.


    • Ostin joskus suklaalevyn. En muista hintaa, ehkä markan verran.


    • Ostin grilliltä 3 nakkia 90 pennillä.


    • Minä olin nälkäisempi. ostin oikein lihapiirakan. Hinta oli markan hujakoilla.


    • Minä olin järkevä, ja ostin kaupasta punajuuren ja appelsiinin.


    • reissujentekijä kirjoitti:

      Ukko-Pekan sillan siltapaviljonki oli hieno. Harmi, kun se purettiin.

      Olen kuullut juttua, että uuden siltapaviljongin rakentamista ollaan suunnittelemassa. Jos joku tietää asiasta, niin voi kertoa.


    • Jotain sellaista suunnitelmaa lienee olemassa, mutta ei ole tietoa, toteutuuko.


    • Kahvikioski oli Shell-huoltoaseman vieressä, vastapäätä yhdyspankin taloa.


  • Vieraspaikkakuntalaisella oli Naantalissa ainainen turpaan saamisen vaara. Sieltä tuli tietty tappeluporukka lauantaisin Turkuunkin hakemaan aggressioilleen kohteita. Yksi tappelupukareista on nykyään "kunnon kansalainen", Naantalin virkamies ja istuu Naantalin valtuustossa ja toinen ääliö samasta jengistä kovasti yrittää sinne.
    Samanlainen ilmiö oli Paraisilla, mutta sikäläiset urpot eivät uskaltaneet lähteä kotikonnuiltaan kauemmas.
    Oliko kysymyksessä pikkupaikkakuntalaisten alemmuuskompleksi?

    • Minä vuonna niitä tappelupukareita oli? Muistettakoon, että enemmistö 60-luvun naantalilaisista oli ihan kivaa porukkaa. Turussa taas oli tylyjä tosikkoja, joiden mielestä muualta tulleet eivät olisi saaneet edes puhua. Se ilmiö oli varsinkin 70-luvun Puolalan Yhteislyseossa.


    • Olen myös havainnut, että Turussa on tylympi ilmapiiri, kun taas Naantalissa on luontevaa huumoria ylläpitäviä iloisia ihmisiä.


    • Samaa mieltä. Olen käynyt koulua sekä Naantalissa että Turussa. Turkulaisille ei mikään huumori mennyt perille, kun taas Naantalissa huumoriin suhtauduttiin kivasti.


    • Mistähän johtuu, että Turun ja Naantalin ihmisissä on niin suuret erot?


    • Samaa olen minäkin ihmetellyt. Mutta: On todettava, että kyllä jopa Turussa löytyy yhtä reiluja ihmisiä kuin mitä Naantalissa on. Onhan sekä Naantalissa että Turussa monenlaisia ihmisiä.


    • Naantalin valtuusto on täynnä niitä koulukiusaajia, nykyisin toimivat vain kuntakiusaajina ja muistavat kyllä rankaista niitä koulussa kiusaamiaan 'tovereita' päätöksillään lautakunnissa ja itse valtuustossakin. *Never forget* pitää hyvin paikkansa näiden iki-kiusaajien taholta.
      Omia asuinalueitaan muistavat 'kehittää' kunnan rahoittamana ja rupukavereiden asumalähiöitä kiusataan päiväkotien ja koulujen lakkauttamisilla. Syvällerakennetusta kiusausvihasta nämä porvarit eivät konsanaan pääse, siitä pitää sisäinen järjestelmä huolen, malliin ; 'kaavoitamme ikkunasi alta kokoomatien, jos et ymmärrä näiden kahden rakennusliikkeiden toiveita.'


    • En kouluaikana n. 50 vuotta sitten nähnyt suurtakaan kiusaamista, mutta suunsoittoa oli erittäin paljon.


    • Suunsoittoa oli aika valtavasti, mutta en antanut sen häiritä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Suunsoittoa oli aika valtavasti, mutta en antanut sen häiritä.

      Suunsoittoon kannattaa suhtautua niin, ettei reagoi sen kummemmin.


    • Hyvä ratkaisu.


  • Kyllä Naantalissa oli aikoinaan ihan kiva tunnelma. Ja on edelleenkin.

    • Samaa mieltä olen.


    • Yes, olen vuosikymmenien aikana huomannut, että monilla Suomen paikkakunnilla tunnelma on teeskenteleväinen ja kireä, vaan Naantalissa ihminen on rohkeasti oma itsensä. Yes.


    • Aivan, naantalilaisilla ei ole mitään pätemisen tarvetta eikä tohottamisen tarvetta, vaan asiat osataan tehdä rauhallisesti.


    • Naantalilaiset osaavat toimia tunnollisesti, mutta ei tiukkapipoisesti. Tulevat toimeen toisten ihmisten kanssa aivan hienosti.


    • Niin, sanoisinkin, että Naantalissa ja ympäristökunnissa ihmiset tekevät työnsä perusteellisesti, mutta ei tosikkomaisesti. Ei myöskään turhan hätäisesti, vaan rauhallisesti.


    • Naantalin, koko Varsinais-Suomen hyvä asia on, että kun työ tehdään, se tehdään perusteellisesti.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Naantalin, koko Varsinais-Suomen hyvä asia on, että kun työ tehdään, se tehdään perusteellisesti.

      Totta. Naantalilainen toimii perusteellisesti, kun taas joissakin maakunnissa on havaittavissa hälläväliä-toimintatavat.


  • 70 luvulla roudattiin kirkan kamoja urkkatalolle, niin päästiin ilmaiseksi sisään.

    • Hieno juttu.


    • Oikein hienosti toimittu.


  • Muistaako joku, milloin taksiasema siirtyi seurakuntatalon mäeltä nykyisen terveyskeskuksen kohdalle?

    • En tarkasti muista, mutta … ehkä 1962 tai 1963.


    • 60-luvun takseista muistan, että enemmistö oli Mersuja. Oli myös yksi kellertävä Opel. Ja yksi Popedan näköinen auto, jonka merkki ei ollut Popeda, vaan Warszawa.


    • 60-luv. alussa oli taksina myös komea amerikkalaisauto, joko Plymouth tai Amerikan Ford, väri vaaleanvihreän ja valkoisen yhdistelmä.


    • Noin 1964 tuli taksiautoksi Chevrolet.


    • Onkohan kenelläkään valokuvia Naantalin 60-luvun takseista ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onkohan kenelläkään valokuvia Naantalin 60-luvun takseista ?

      Viime vuonna ilmestyneessä Naantali-kirjassa on taksiasemavalokuva siltä ajalta, kun taksiasema oli vielä seurakuntatalon mäessä.


  • 1960-luvun Naantalissa suuri osa vastaantulijoista oli tuttuja. Kesäisin toki oli muualta tulleita turisteja, ja toukokuun puolivälistä toukokuun loppuun luokkaretkeläisiä. Me paikalliset asukkaat naureskelimme luokkaretkeläisille, koska meidän mielestämme he puhuivat hassuja murteita.

    • Ne luokkaretkeläiset ehkä taas ajattelivat, että naantalilaisilla hassu murre on.


    • Erilaiset murteet- mielenkiintoinen asia.


    • Olisi tylsää, jos kaikkialla puhuttaisiin samaa murretta. Hienoa, kun on erilaisia murteita.


    • Jo monia vuosikymmeniä sitten on Naantaliin muuttanut perheitä Itä- ja Pohjois-Suomesta. Se on hieno asia. Naantalissa on aina suhtauduttu hienosti eri alueilta tulleisiin ihmisiin.


    • Totta - Naantalissa suhtaudutaan hienosti, kun taas Turussa on ainakin ollut se suhtautuminen uusiin tulokkaisiin tylyä.


    • Juu, jos on muuttanut Naantalista Turkuun, niin melko pian tulee halu muuttaa Turusta takaisin Naantaliin.


    • Aika moni Naantalista muualle muuttanut on palannut jälleen Naantaliin.


    • Lisäksi moni muualle muuttanut suunnittelee muuttoa Naantaliin tai ainakin samoille seuduille.


  • Noin 1965-1970 yhteiskoulussa oli luokkajuhlia, ja siellä oli mm. parimarssia. Kuka muistaa?

    • Noin se meni parinmuodostus ohjatusti. Outoa hommaa.. Sen jälkeen odotteli että koskas se bändi tulee juhlasaliin soittamaan. Vaan tuliko?


    • Ei ollut mikään ohjattu parinmuodostus. Jokainen valitsi parinsa itse. Ja useimmiten paria vaihdettiin illan aikana monta kertaa. Ei aina tullut mitään bändiä, vaan musa tuli mankalta, kaiuttimien kautta.


    • Minäkin muistan. Luokkajuhlat olivat hauskoja.


    • Mä muistan kans. Alkoi illalla kuudelta, jotta rymättyläläiset ehtivät juhlaan. Aluksi oli ohjelmaesityksiä. Sen jälkeen parimarssi. Kello 21 opettajat kuuluttivat: "Juhla on loppu. Lähtekää kotiin."


    • Juhlan jälkeen ei Merimaskuun eikä Rymättylään tainnut olla linja-autovuoroja, vaan joidenkin isät tulivat hakemaan henkilöautolla.


    • Ja joskus Rymättylän pojat menivät kotiin taksilla.


    • Luokkajuhlissa oli aluksi ohjelmaesityksiä, ja ohjelmien jälkeen oli vuorossa parimarssi.


  • Yhteiskoulusta jäivät hyvät muistot. Opettajissa oli erilaisia persoonallisuuksia, samoin oppilaissa.

    • Ketkä olivat kivoimpia opetajia?


    • Lähes kaikki opettajat olivat jämäköitä vanhan kansan ihmisiä. Ja asiallisen ystävällisiä.


  • Yhteiskoulun opettajat olivat oikein reiluja, ymmärtäväisiä ja huumorintajuisia ihmisiä. Hyvä asia. Olen tyytyväinen. Suuret kiitokset !

    • Olen samaa mieltä. Opettajat suhtautuivat ymmärtäväisesti vaikeisiinkin oppilaisiin.


    • Yhteiskoulun opettajista jäivät myönteiset muistot.


  • Yhteiskoulussa koulupäivä alkoi 8.15 aikaan. Jos myöhästyi 3 kertaa, tuli tunnin jälkkäri. Mutta jos oli myöhästymiseen asiallinen syy, niin ei tullut jälkkäriä.

    • Oli joskus vähän vaikeaa ehtiä kouluun ajoissa, mutta lähes aina ehdin kuitenkin.


    • Minullakin jäi kouluuntulo toisinaan viimeiseen minuuttiin.


  • Koulun joulujuhlassa esitettiin näytelmä: Kolme iloista rosvoa. On siinä ollut opettajalla valtava urakka, ja oppilaat olivat hyviä näyttelijöitä.

    • Muistan näytelmän. Missä lienevät näyttelijät nykyisin?


    • Arvelisin, että näyttelijöistä ainakin 90% on eläkkeellä.


  • Muistan ASO-kaupan KOP:n talosta. Ystävällinen kauppias, ystävälliset myyjät.

    • KOP:n talossa oli myös kelloliike ja parturi. Ja kemikalioliike.


    • Yhdyspankin talossa oli apteekki, kenkäkauppa P.Ranta sekä Antin Aitta.


    • Puutaloalueella oli pikkukauppoja ja parturi.


    • Kreivinkadulla oli myös kauppa.


    • päivää-taas kirjoitti:

      Yhdyspankin talossa oli apteekki, kenkäkauppa P.Ranta sekä Antin Aitta.

      Antin Aitta oli se A&O -kauppa, ei ASO.


    • ASO-kauppoja taisi olla sekä Antin Aitta että Luostarinkadulla KOP:n talon alakerrassa. Ruonassa oli kiva Ruonan kauppa, oliko se ASO-kauppa, en muista.


    • Lietsalassa ei ole tietääkseni ollut ruokakauppaa enää moneen vuoteen.


  • Erittäin kiukkuisia opettajia ei juurikaan ollut. Opettajat olivat jämäköitä ja vaativaisia, mutta jälkeenpäin ajatellen oli hyvä, että olivat jämäköitä ja vaativaisia.

    • Aikoinaan oli hyvä kuri ja järjestys. Joskus 1980-luvulla tuli sitten se ajattelutapa, että oppilailta ei saa vaatia mitään. No, tulokset näkyvät...


  • Kävin joskus Esson baarissa syömässä perunat ja nakit kolmella markalla.

    • Noin yli 50 vuotta sitten kävin syömässä oikein ranskalaiset ja nakit. Paikka oli ilmeisesti Kultaisen Auringon kaakkoispäädyssä olevassa pikkubaarissa.


    • Yksi baari oli myös kirjakauppa Birgittan talon päädyssä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yksi baari oli myös kirjakauppa Birgittan talon päädyssä.

      Taisi olla myös kukkakauppa, mutta en muista, oliko se samassa rakennuksessa vai naapuritalossa.


  • Nykyisen kylpylän parkkipaikan kohdalla oli Shell-huoltoasema Lindström.

    • ja lentokone !


  • Naantalin vanhin kerrostalo on yhdyspankin talo tai aravatalo.

    • Arvelen, että ovat 1950-luvulla rakennettuja.


  • Meillä oli pikku kerrostalossa ahkera talonmies. Hän alkoi jo aamuviideltä lakaisemaan talon edustan katuosuutta.

    • Hän on ollut todella reipas.


  • Flikat kävivät urheilutalolla voimistelukerhossa.

  • Sadepäivinä mentiin kouluun saappaat jalassa. Mitään hienostelukenkiä ei silloin käytetty.

    • Osattiin toimia käytännöllisesti.


  • 1960-luvun alussa telkkari oli vielä harvinaisuus. Kun jonkun kotona oli telkkari, niin sinne kokoontui iltaisin porukkaa telkkaria katsomaan.

    • Telkkari oli harvinainen noin 1960-1963, mutta sen jälkeen telkkarien määrä lisääntyi huomattavasti.


  • Särkänsalmen lossin kyydissä kuljimme monta kertaa.

    • et varmaan muistanut nousta pois.
      köyhän miehen viikinkilinja risteily, lähti Naantalista ja päätyi ulkomaille.


  • Vuonna 1976 käytiin kasiluokan luokkaretkellä kattomassa Naantalin luostarikirkkoa ja etittiin sitä salatunnelia. Siellä palloili yx Hitlerin näkönen setä. Kuulemma joku Siitin taijokusemmonen.

  • Korttelirallia noin 1966-1969 ajoi yksi komeannäköinen amerikkalaisauto.

    • Oli ehkä Plymouth-merkkinen. Sini-valkoinen.


    • Hei minäkin muistan auton, mutta en muista, kuka sitä ajoi.


  • Ja koulun luokkajuhlissa soi Beatles-musiikki.

  • Joskus 1968 tuli muotiin leveälahkeiset housut, ja sen huomasi Naantalissa aivan selvästi.

    • Olivat muotia muutaman vuoden ajan.


    • Olivat muotia noin 70-luvun puoliväliin asti.


  • Mainio juttu oli, kun kotiin ostettiin magnetofoni.

    • Ja 70-luvun alkupuolella kotiin ostettiin kasettimankka. Se myös oli hienoa.


  • Kupla-Volkkari oli luultavasti yleisin automerkki Naantalin katukuvassa n. 50 vuotta sitten. Jos joku on eri mieltä, niin kertokoon.

  • 60-luvulla suuri osa vastaantulijoista oli tuttuja, joita tervehdittiin.

    • Nyt Naantalissa vastaantulijoista on tuttuja vain noin 1-5 prosenttia.


  • Ei ollut paljon kevyen liikenteen väyliä, mutta silti pyöräily oli turvallista 60-luvulla.

    • Siihen aikaan pyöräiltiin ja ajettiin turvallisesti, rauhallisesti.


  • Kuinka moni teistä omisti jenkkiauton.

    • Muistan Naantalin jenkkiautoja jostain 60-luvun loppupuolelta. Muistoissani on ainakin yksi mahdollisesti Plymouth.


  • Aikoinaan koulutyö alkoi vasta syyskuun 1. päivänä.

    • Totta, mutta myös lauantaisin oli koulupäivä.


  • Kuka muistaa vanhan Tarmolan Luostarinkadun kulmassa? Kaupassa oli laattalattiat, joille pudonnut viisipenninen kilahti niin että kuului. Rakennusta ympäröi matala aita, jonka päällä ekaluokkalaisena istuskelin kaverini kanssa.
    Sen, miltä tuo rakennus näytti, olen unohtanut. Kuka muistaa ja kertoo?

    • Muistan vanhan Tarmolan. Oli tyylikkään näköinen rakennus. Muistaakseni jossain Naantali-kirjassa on siitä kuva.


  • Kansakoulussa oli sääntö, että jos koulumatka oli alle kilometrin, niin silloin ei saanut tulla polkupyörällä kouluun.

    • Rajoitus oli varmaan turvallisuussyistä.


    • Se rajoitus oli erittäin asiallinen.


  • Usein porukalla muistelemme Naantalin yhteiskoulua. Meillä vanhoilla juttua riittää siitä aiheesta.

  • Yhteiskouluaikana tehtiin toukokuussa luokkaretkiä. Esimerkiksi Tampereelle noin 50 v. sitten. Luokkaretken kuljettaja on nykyään reipas yli 85-vuotias eläkeläinen.

    • Joskus olimme luokkaretkellä Hangossa.


    • Joskus teimme retken Väskin saareen.


  • Tasan 54 vuotta sitten aloitin oppikoulun käynnin Naantalin Yhteiskoulussa.

    • Siihen aikaan oli koulua myös lauantaisin.


  • 50 vuotta sitten alkoi Naantalissakin kokeilu, että syyskuussa oli koulusta vapaat lauantait.

    • Kokeilu jatkui myös kevätlukukaudella, toukokuussa 1970.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kokeilu jatkui myös kevätlukukaudella, toukokuussa 1970.

      Koko lukuvuoden vapaat lauantait alkoivat muistaakseni 1971.


  • Myös vapaa-ajalla oppilaat ja opettajat tervehtivät toisiaan kohteliaasti.

    • Silloin ihmisillä oli hyvät käytöstavat. Tosin on suurimmalla osalla ihmisistä edelleenkin hyvät käytöstavat.


  • Ei ollut 60-luvulla Naantalissa liikennevaloja ollenkaan. Turussa oli, mutta ei mitenkään runsaasti.

  • Oppikoulun aulaan saatiin 70 luvun alussa kolikkoautomaatti josta sai ainakin cocista. Oppilaiden toivomuksesta. Eipä kestänyt kauan se ilo ja vapaus. Valopäät pöilivät juomaa kepulikonstein. Automaatti meni kaiketikin rikki siinä tohinassa. Laite raijattiin pois. https://www.youtube.com/watch?v=9ECqL51SRUk

  • 60-luvun loppupuolella Naantalin Yhteiskoulun oppilaista noin 70-75 prosenttia oli naantalilaisia, ja loput olivat muilta paikkakunnilta.

    • Jotkut turkulaiset kävivät oppikoulua Naantalissa, vaikka Turussa oli monta oppikoulua.


  • Moni rakensi kesämökin Luonnonmaalle 1960-luvulla.

    • Nykyään siellä on valtavasti kesämökkejä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nykyään siellä on valtavasti kesämökkejä.

      Nykyajan Luonnonmaalla: Kesämökkejä paljon, maatiloja vähän.


  • Pienen kerrostalon pihalla 1960-luvulla mainio leikkipaikka oli mattojentamppaustelineen ympärillä.

  • Vuosikymmeniä sitten Maijamäentie oli läpiajotie, samoin Väinöläntie oli läpiajotie.

    • Ilmeisesti paikalliset asukkaat halusivat rauhoittaa ne tiet läpiajoliikenteeltä.


  • Monet leirit pidettiin Kailon saaressa. Rippikoululeiri ja partioleiri.

  • Kansakoulun neljännellä teimme syksyllä Helsingin retken.

  • Yleisin automerkki 60-luvun puolivälin aikoihin Naantalin katukuvassa taisi olla Kupla-Volkkari.

    • Melko usein näkyviä automerkkejä Naantalissa oli myös mm. Opel, Taunus, Fiat, Mosse jne.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Melko usein näkyviä automerkkejä Naantalissa oli myös mm. Opel, Taunus, Fiat, Mosse jne.

      Joskus näkyi myös Popeda-henkilöauto. En tiedä, kenen se oli.


  • Syksyllä 1966 oli liikennekilpailu, jossa n. 9-12 -vuotiaat pojat ajoivat polkupyörillä tietyn reitin. En päässyt kilpailussa ainakaan ensimmäisten joukkoon.

    • Muistan sen kilpailun. Se alkoi nuorisotalolla, vanhan paloaseman vieressä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Muistan sen kilpailun. Se alkoi nuorisotalolla, vanhan paloaseman vieressä.

      Se nuorisotalo oli sama tyylikäs rakennus, jossa aikoinaan toimi yhteiskoulu, ja myöhemmin vuoteen 1963 asti kansakoulun 1. ja 2. luokat.


SEISKA.FI

  • Vuodatti erokyyneleitä! Itkuinen Maisa Torppa palasi it-pomon luokse!
  • Oho! Taru Kalenovin K-18 video leviää aikuisviihdesivulla - täyttä toimintaa suihkussa!
  • Lähipiirin mukaan Jari-Matti Latvala ymmällään Maisa Torpan ja it-pomon lausunnoista – ”He eivät todellakaan tunne toisiaan!”

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.