Koulussa opimme että lumi on englanniksi snow. Mutta mitä ovat englanniksi nämä suomen lunta tarkoittavat sanat:
- viti
- uppu
- räpä
- rävänne
- sipsu
- (pakkas)kitju
- kaalama
- mäystänne
- rouste
- roustanne
- karstanne
- kuorranne
- riivanne
- polanne
- lavanne
- jäätäjäs
- sose
- hölse
- losokeli
- siite
- paana
- kilsi
- hankikeli
- viti
- uppu
- räpä
- rävänne
- sipsu
- (pakkas)kitju
- kaalama
- mäystänne
- rouste
- roustanne
- karstanne
- kuorranne
- riivanne
- polanne
- lavanne
- jäätäjäs
- sose
- hölse
- losokeli
- siite
- paana
- kilsi
- hankikeli
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minkä tähden suomessa pitää sanoa "sataa lunta", kun esim. ruotsissa, saksassa ja englannissa pärjää yksisanaisella määritteellä?
Suomessa voidaan kuitenkin sanoa vähemmillä sanoilla lause:
It is snowing on Mt. Fuji. (6 sanaa)
Det snöar på Fuji-berget. (5)
Fuji-vuorella sataa lunta. (4)
Suomessa voidaan sanoa suoraan ”sataa lunta” ilman että pitää sanoa ”se sataa lunta”.
Mikä ihmeen ”se” muuten, joka englannissa snouwaa ja ruotsissa snööaa? Olisi hauska kuulla, kun Ismo Leikola selittäisi sen.
Kyllä suomen joissain murteissa voidaan sanoa vaikka että "eipä se jaksa sattaa".
Voidaan toki sanoa, mutta ei ole pakko ymmärtämisen kannalta. Helsingin puhekielessäkin kuulee usein ”jaksaapas se sataa”.
Mutta suomessa voidaan sanoa myös suoraan ”lunta sattoo”, tai ”Vuts vuorella sattoo lunta”, ilman että se on väärin.
Englanniksi jos sanoo vain ”snowing”, ja jos samalla viittoilee taivaalle niin kyllä silloin ymmärretään, mutta kieliopillisesti se on puutteellinen muoto.
Englannissa on hyvin joustavaa saman sanan käyttö sekä substantiivina että verbinä.
Suomessakin voidaan sanoa aika luovasti"talvi maat lumettaa , järvet jäädyttää" sekä "sade räntääntyy", niinkin olen kuullut sanottavan. Liekkö kieliopillisesti "oikeaa" Suomea, sitä en tiedä.
Fraasissa 'se sataa', "se" on niin sanottu muodollinen subjekti.
Lumisten alueiden ihmiset tuntevat monia sanoja lumeen ja jäähän liittyville asioille.
www.farmersalmanac.com/how-many-words-snow-16650
Tuossa siis 40 lumeen liittyvää ilmaisua englanniksi selityksineen. En tiedä löytyvätko vastineet suomenkielisestä taulukostasi, jossa näyttää olevan pohjoispohjanmaalaisia murreilmaisuita joukossa J. Juhani Kortesalmen kirjasta.
Kyllä mahtaa eskimoilla olla lumisanoja enemmän ja arabeilla hiekkasanoja.
Ovat niin rikkaita toisten kielet että kyllä aivan hävettää!
”Sataa lunta”... Miten kauniilta suomenkieli kuulostaakin, melkein kuin sataisi kirsikankukkia...
Olkaamme ylpeitä kauniista ja harvinaisesta kielestämme.
Maailman kielistä löytyy vaikka millaisia "erikoisuuksia". Tirtysti eskimoilla ja saamelaisillakin on runsaati lumen hienovivahteisia sanoja, Sahararassa asuvilla varmaan hiekkaa kuvaavia . Eräs kiehtova asia on geosentriset kielet:
"Tutkimuksissa on huomattu, että geosentrisiä paikanilmauksia käyttävien kielten puhujilla on ilmiömäinen ilmansuuntien taju. He pystyvät useimmiten osoittamaan ilmansuunnat pohtimatta sekuntiakaan. Eräässä tutkimuksessa meksikolaisen, geosentrisen tzeltalin kielen puhujat marssitettiin silmät sidottuina pimeään huoneeseen, jossa heitä pyöritettiin ympäri 20 kertaa. Pilkkopimeässä ja tukkihumalassakin he pystyivät epäröimättä kertomaan, missä on pohjoinen.
Emme ainoastaan sukupuolita maailmaa eri tavalla. Hahmotamme myös sijainnin eri tavoin riippuen siitä, käytetäänkö kielessämme egosentristä vai geosentristä paikan ilmaisua. Suomessa käytämme pääasiassa egosentristä kieltä. ”Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle”, ”nainen seisoi takanani” ja ”vasenta jalkaani särkee” ovat egosentrisiä ilmauksia. Niissä suunta määritellään puhujasta katsoen.
Australialaisessa aboriginaalikieli guugu yimithirrissä käytetään vain geosentrisiä ilmauksia. Sen puhuja sanoisi ”käänny seuraavasta risteyksestä pohjoiseen”, ”nainen seisoi minusta etelään” ja ”kaakonpuoleista jalkaani särkee."
https://yle.fi/uutiset/3-9258558
Potilas: ”Kaakonpuoleista jalkaani särkee.”
Lääkäri: ”Hetkinen, käyn hakemassa kompassini.”
Potilas: "Näkyy roikkuvan sinnä etelän puoleisella seinällä".
Lääkäri: ”Teillä on hyvä näkö!”
Potilas: ”Kaakonpuoleinen silmäni on lähes sokea, mutta luoteisen puoleisella näen oikein hyvin.”
Flunssassa oli aikaa lueskella uuden digi-kuumemittarin käyttöohjetta, joka oli painettu 15 eri kielellä. Laskeskelin rivejä. Montako riviä kukin kieli tarvitsi saman ohjeen antamiseen? Tulos yllätti.
Ilmaisultaan ytimekkäimmät kielet olivat arabia (38 riviä) ja suomi (40 ). Niissä ei tarvittu jaarittelua, vaan mentiin suoraan asiaan.
Keskipituiset kielet: ruotsi (43), norja (43), tanska (47), saksa (48), turkki (48), englanti (49), hollanti (50), portugali (50), italia (51), ranska (52) ja espanja (55). Tekstiä ja rivejä tuli sitä mukaa lisää, mitä enemmän edettiin Skandinaviasta Euroopan läpi kohti Välimerta, minimalismista kohti rönsyilevää runsautta.
Entä mitkä kielet tarvitsivat eniten rivejä saman ohjeen antamiseen? Monisanaisimmin asiaa pyörittelivät kreikka (58 riviä) ja venäjä (58 riviä). Niissä saman asian selittäminen vei 18 riviä enemmän kuin suomessa.
Arabiassa harvemmin käytetään vokaaleja joten ne pitää arvata. Ihan niinkuin kirjoittaisi prkl tai stn, jolloin rivien määräkin vastaavasti vähenee.
Aivan, lisäksi arabialaisessa kirjaimistossa kirjaimet kirjoitetaan yhteen kaunokirjoitukseen tapaan. Siksi kirjoitus ei vie niin paljon tilaa.
Ainakin tyypillinen suomennos sanalle snow on kokaiini eli lumihauho :D
Eipä kovin tyypillinen suomennos, vaan slangia.
Lumihauho? Pitänee olla lumijauho, vaikka voisihan se olla väännös sanasta snow how.