Lumi-sanat englanniksi?

Apparmorkeepalive

Koulussa opimme että lumi on englanniksi snow. Mutta mitä ovat englanniksi nämä suomen lunta tarkoittavat sanat:
- viti
- uppu
- räpä
- rävänne
- sipsu
- (pakkas)kitju
- kaalama
- mäystänne
- rouste
- roustanne
- karstanne
- kuorranne
- riivanne
- polanne
- lavanne
- jäätäjäs
- sose
- hölse
- losokeli
- siite
- paana
- kilsi
- hankikeli

19

1253

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minkä tähden suomessa pitää sanoa "sataa lunta", kun esim. ruotsissa, saksassa ja englannissa pärjää yksisanaisella määritteellä?

      • se.sataa

        Suomessa voidaan kuitenkin sanoa vähemmillä sanoilla lause:

        It is snowing on Mt. Fuji. (6 sanaa)
        Det snöar på Fuji-berget. (5)
        Fuji-vuorella sataa lunta. (4)

        Suomessa voidaan sanoa suoraan ”sataa lunta” ilman että pitää sanoa ”se sataa lunta”.

        Mikä ihmeen ”se” muuten, joka englannissa snouwaa ja ruotsissa snööaa? Olisi hauska kuulla, kun Ismo Leikola selittäisi sen.


      • se.sataa kirjoitti:

        Suomessa voidaan kuitenkin sanoa vähemmillä sanoilla lause:

        It is snowing on Mt. Fuji. (6 sanaa)
        Det snöar på Fuji-berget. (5)
        Fuji-vuorella sataa lunta. (4)

        Suomessa voidaan sanoa suoraan ”sataa lunta” ilman että pitää sanoa ”se sataa lunta”.

        Mikä ihmeen ”se” muuten, joka englannissa snouwaa ja ruotsissa snööaa? Olisi hauska kuulla, kun Ismo Leikola selittäisi sen.

        Kyllä suomen joissain murteissa voidaan sanoa vaikka että "eipä se jaksa sattaa".


      • se.sataa

        Voidaan toki sanoa, mutta ei ole pakko ymmärtämisen kannalta. Helsingin puhekielessäkin kuulee usein ”jaksaapas se sataa”.

        Mutta suomessa voidaan sanoa myös suoraan ”lunta sattoo”, tai ”Vuts vuorella sattoo lunta”, ilman että se on väärin.

        Englanniksi jos sanoo vain ”snowing”, ja jos samalla viittoilee taivaalle niin kyllä silloin ymmärretään, mutta kieliopillisesti se on puutteellinen muoto.


      • se.sataa kirjoitti:

        Voidaan toki sanoa, mutta ei ole pakko ymmärtämisen kannalta. Helsingin puhekielessäkin kuulee usein ”jaksaapas se sataa”.

        Mutta suomessa voidaan sanoa myös suoraan ”lunta sattoo”, tai ”Vuts vuorella sattoo lunta”, ilman että se on väärin.

        Englanniksi jos sanoo vain ”snowing”, ja jos samalla viittoilee taivaalle niin kyllä silloin ymmärretään, mutta kieliopillisesti se on puutteellinen muoto.

        Englannissa on hyvin joustavaa saman sanan käyttö sekä substantiivina että verbinä.


      • tyylejä.riittää
        kekek-kekek kirjoitti:

        Englannissa on hyvin joustavaa saman sanan käyttö sekä substantiivina että verbinä.

        Suomessakin voidaan sanoa aika luovasti"talvi maat lumettaa , järvet jäädyttää" sekä "sade räntääntyy", niinkin olen kuullut sanottavan. Liekkö kieliopillisesti "oikeaa" Suomea, sitä en tiedä.


      • Anonyymi
        se.sataa kirjoitti:

        Suomessa voidaan kuitenkin sanoa vähemmillä sanoilla lause:

        It is snowing on Mt. Fuji. (6 sanaa)
        Det snöar på Fuji-berget. (5)
        Fuji-vuorella sataa lunta. (4)

        Suomessa voidaan sanoa suoraan ”sataa lunta” ilman että pitää sanoa ”se sataa lunta”.

        Mikä ihmeen ”se” muuten, joka englannissa snouwaa ja ruotsissa snööaa? Olisi hauska kuulla, kun Ismo Leikola selittäisi sen.

        Fraasissa 'se sataa', "se" on niin sanottu muodollinen subjekti.


    • murresanojatietenkin

      Lumisten alueiden ihmiset tuntevat monia sanoja lumeen ja jäähän liittyville asioille.

      www.farmersalmanac.com/how-many-words-snow-16650

      Tuossa siis 40 lumeen liittyvää ilmaisua englanniksi selityksineen. En tiedä löytyvätko vastineet suomenkielisestä taulukostasi, jossa näyttää olevan pohjoispohjanmaalaisia murreilmaisuita joukossa J. Juhani Kortesalmen kirjasta.

    • Kyllä mahtaa eskimoilla olla lumisanoja enemmän ja arabeilla hiekkasanoja.

      Ovat niin rikkaita toisten kielet että kyllä aivan hävettää!

    • Anonyymi

      ”Sataa lunta”... Miten kauniilta suomenkieli kuulostaakin, melkein kuin sataisi kirsikankukkia...

      Olkaamme ylpeitä kauniista ja harvinaisesta kielestämme.

    • Anonyymi

      Maailman kielistä löytyy vaikka millaisia "erikoisuuksia". Tirtysti eskimoilla ja saamelaisillakin on runsaati lumen hienovivahteisia sanoja, Sahararassa asuvilla varmaan hiekkaa kuvaavia . Eräs kiehtova asia on geosentriset kielet:

      "Tutkimuksissa on huomattu, että geosentrisiä paikanilmauksia käyttävien kielten puhujilla on ilmiömäinen ilmansuuntien taju. He pystyvät useimmiten osoittamaan ilmansuunnat pohtimatta sekuntiakaan. Eräässä tutkimuksessa meksikolaisen, geosentrisen tzeltalin kielen puhujat marssitettiin silmät sidottuina pimeään huoneeseen, jossa heitä pyöritettiin ympäri 20 kertaa. Pilkkopimeässä ja tukkihumalassakin he pystyivät epäröimättä kertomaan, missä on pohjoinen.
      Emme ainoastaan sukupuolita maailmaa eri tavalla. Hahmotamme myös sijainnin eri tavoin riippuen siitä, käytetäänkö kielessämme egosentristä vai geosentristä paikan ilmaisua. Suomessa käytämme pääasiassa egosentristä kieltä. ”Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle”, ”nainen seisoi takanani” ja ”vasenta jalkaani särkee” ovat egosentrisiä ilmauksia. Niissä suunta määritellään puhujasta katsoen.
      Australialaisessa aboriginaalikieli guugu yimithirrissä käytetään vain geosentrisiä ilmauksia. Sen puhuja sanoisi ”käänny seuraavasta risteyksestä pohjoiseen”, ”nainen seisoi minusta etelään” ja ”kaakonpuoleista jalkaani särkee."

      https://yle.fi/uutiset/3-9258558

      • Anonyymi

        Potilas: ”Kaakonpuoleista jalkaani särkee.”
        Lääkäri: ”Hetkinen, käyn hakemassa kompassini.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potilas: ”Kaakonpuoleista jalkaani särkee.”
        Lääkäri: ”Hetkinen, käyn hakemassa kompassini.”

        Potilas: "Näkyy roikkuvan sinnä etelän puoleisella seinällä".


      • Anonyymi

        Lääkäri: ”Teillä on hyvä näkö!”
        Potilas: ”Kaakonpuoleinen silmäni on lähes sokea, mutta luoteisen puoleisella näen oikein hyvin.”


    • Anonyymi

      Flunssassa oli aikaa lueskella uuden digi-kuumemittarin käyttöohjetta, joka oli painettu 15 eri kielellä. Laskeskelin rivejä. Montako riviä kukin kieli tarvitsi saman ohjeen antamiseen? Tulos yllätti.

      Ilmaisultaan ytimekkäimmät kielet olivat arabia (38 riviä) ja suomi (40 ). Niissä ei tarvittu jaarittelua, vaan mentiin suoraan asiaan.

      Keskipituiset kielet: ruotsi (43), norja (43), tanska (47), saksa (48), turkki (48), englanti (49), hollanti (50), portugali (50), italia (51), ranska (52) ja espanja (55). Tekstiä ja rivejä tuli sitä mukaa lisää, mitä enemmän edettiin Skandinaviasta Euroopan läpi kohti Välimerta, minimalismista kohti rönsyilevää runsautta.

      Entä mitkä kielet tarvitsivat eniten rivejä saman ohjeen antamiseen? Monisanaisimmin asiaa pyörittelivät kreikka (58 riviä) ja venäjä (58 riviä). Niissä saman asian selittäminen vei 18 riviä enemmän kuin suomessa.

      • Anonyymi

        Arabiassa harvemmin käytetään vokaaleja joten ne pitää arvata. Ihan niinkuin kirjoittaisi prkl tai stn, jolloin rivien määräkin vastaavasti vähenee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arabiassa harvemmin käytetään vokaaleja joten ne pitää arvata. Ihan niinkuin kirjoittaisi prkl tai stn, jolloin rivien määräkin vastaavasti vähenee.

        Aivan, lisäksi arabialaisessa kirjaimistossa kirjaimet kirjoitetaan yhteen kaunokirjoitukseen tapaan. Siksi kirjoitus ei vie niin paljon tilaa.


    • Anonyymi

      Ainakin tyypillinen suomennos sanalle snow on kokaiini eli lumihauho :D

      • Anonyymi

        Eipä kovin tyypillinen suomennos, vaan slangia.

        Lumihauho? Pitänee olla lumijauho, vaikka voisihan se olla väännös sanasta snow how.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 24h Kirppis

      Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?
      Jämsä
      13
      3708
    2. Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain

      Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja
      Joensuu
      27
      2850
    3. Suomessa eletään liian pitkään

      "Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy
      Maailman menoa
      268
      2685
    4. Deodoranttiteollisuus

      Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin
      Jämsä
      5
      1885
    5. 218
      1413
    6. Näyttääkö kaivattusi

      Miten hyvältä ❤️
      Ikävä
      72
      1210
    7. Martinan mies on Suomessa.

      Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...
      Kotimaiset julkkisjuorut
      156
      1027
    8. Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?

      Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi
      Einekset
      30
      963
    9. Voitaisko olla kavereita?

      Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk
      Tunteet
      2
      927
    10. Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee

      Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä
      Ikävä
      90
      907
    Aihe