Fotonilla ei havaita lepomassaa.
Eipä havaita, ei.
Fotoneissakin kaikkeus on kuumasti tiheää, jolloin niissä on paljon kaikkeutta ja fotonin pysähtyessä tuo tila sekoittuu muuhun tilaan, jolloin se avautuu ja näin sitä tilaa syntyy koko ajan lisää tähtien ja planeettojen väliin.
Tietysti samalla myös galaksien ja galaksijoukkojen väliin.
Nuoremmassa maailmankaikkeudessa galaksitkin ovat näyttäneet loittonevan yleisen punasiirtymän vuoksi ja itseasisassa heti tähtien syntymän jälkeen tähdetkin ovat näyttäneet loittonevan yleisen punasiirtymän vuoksi.
Vaan kun maailmankaikkeus on lämpölaajentunut ajan kanssa, niin pikkuhiljaa nuo kolmiulotteiset montut ovat yltäneet tähdestä toisiin ja galakseista toisiin.
Alkuperäistä kylmää tiheää on havaittavissa tähtien valosta enää galaksijoukkojen välisestä avaruudesta eli siitä, että galaksijoukot näyttävät loittonevan valon yleisen punasiirtymän vuoksi.
Muu osa kylmästä tiheästä kaikkeudesta on lämpölaajentunut niistä kuumista ja tiheistä energiakeskittymistä, jotka humahtivat kylmään tiheään ja joista syntyivät galaksit valmiiksi kauaksi toisistaan.
:/
Noin kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa lämpölaajeneminen kiihtyi, koska galakseissa räjähti supernovina tuhansia miljardeja tähtiä, joista muistoina voimakkaat valoilmiöt nimeltä kvasaarit.
Myös planeettojen synty selittää kiihtyvää lämpölaajenemista, koska planeettoihin pysähtyvistä fotoneista avautuu tilaa nopeammin.
:) ;) :)
Eipä havaita, ei.
Fotoneissakin kaikkeus on kuumasti tiheää, jolloin niissä on paljon kaikkeutta ja fotonin pysähtyessä tuo tila sekoittuu muuhun tilaan, jolloin se avautuu ja näin sitä tilaa syntyy koko ajan lisää tähtien ja planeettojen väliin.
Tietysti samalla myös galaksien ja galaksijoukkojen väliin.
Nuoremmassa maailmankaikkeudessa galaksitkin ovat näyttäneet loittonevan yleisen punasiirtymän vuoksi ja itseasisassa heti tähtien syntymän jälkeen tähdetkin ovat näyttäneet loittonevan yleisen punasiirtymän vuoksi.
Vaan kun maailmankaikkeus on lämpölaajentunut ajan kanssa, niin pikkuhiljaa nuo kolmiulotteiset montut ovat yltäneet tähdestä toisiin ja galakseista toisiin.
Alkuperäistä kylmää tiheää on havaittavissa tähtien valosta enää galaksijoukkojen välisestä avaruudesta eli siitä, että galaksijoukot näyttävät loittonevan valon yleisen punasiirtymän vuoksi.
Muu osa kylmästä tiheästä kaikkeudesta on lämpölaajentunut niistä kuumista ja tiheistä energiakeskittymistä, jotka humahtivat kylmään tiheään ja joista syntyivät galaksit valmiiksi kauaksi toisistaan.
:/
Noin kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa lämpölaajeneminen kiihtyi, koska galakseissa räjähti supernovina tuhansia miljardeja tähtiä, joista muistoina voimakkaat valoilmiöt nimeltä kvasaarit.
Myös planeettojen synty selittää kiihtyvää lämpölaajenemista, koska planeettoihin pysähtyvistä fotoneista avautuu tilaa nopeammin.
:) ;) :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vai sinkoaako tähdet atomiensa välissä olevaa viileää tiheää tilaa eli energiaa.
Ja vajoaako tähteen sitä mukaa uutta kylmää tiheää tilaa eli enrgiaa?
Tää nyt oli tämmönen heitto vaan.
:
Eipä niinkään huono heitto, kun ymmärtää miten kuumasti tiheät atomien ytimet ja kylmästi tiheä avaruus sekoittuvat.
Tähtiin siis vajoaa koko ajan kylmästi tiheää avaruutta, joka veisi maapallonkin mennessään, mutta onneksi sitä tilaa ilmestyy fotoneista riittävästi maapallon ja auringon väliin.
:/
Oleellista tuon tilan liikkumisessa on ymmärtää se, että se liikkuu atomien välissä, koska siellä atomien ytimissä on se kuumasti tiheä tila eli energia.
:)
heh heh, aika ihme epeli tämä toveri, keskustelee itsensä kanssa, no, eipähän tule ainakaan isompia riitoja :))
"lämpölaajentunut ajan kanssa"
mitäköhän tuokin mahtoi tarkoittaa?
vai että oikein lämpölaajentunut
ja toinen juttu vielä:
mikä ihmeen salaojamainen aine?
Yritätkö sä selittää tolla mallillas kaikki maailman asiat? jos yrität niin hyvä. muttakun mä en oo nähnyt vielä yhtään laskelmiakaan...
miten sä lasket noilla malleillas? mitä ovat kolmiulotteiset montut? kenties jotakin potentiaalikuoppia?
sanon nyt suoraan... Kuka tahansa pystyy jorisemaan tuolla tasolla olevia teorioita jotka sopivat joka ikiseen tilanteeseen ja selittävät miksi opiskelijoiden eitarvitse täyttää veroilmoitusta: (esim. koska kuumasti tiheä jutska estää kylmästi tiheää monttua antamasta opiskelijan koskea kuumasti tiheään kynään eli energiaan...) mutta sitten kun aletaan oikeasti laskemaan niin ongelmia tulee...
Mitä pienemmän tilan eli energian atomi, sitä vähemmän kuuma ja tiheä atomin ydin, jolloin sillä ei ole niin paksua haaleasti vähän tiheää tapahtumahorisonttia ja näin sille alueelle voi jäädä monta kuumasti tiheää elektronia vangiksi, koska atomin ulkokehän ulkopuolella oleva kylmästi tiheä muuttuu nopeammin kylmäksi tiheäksi.
:/
jalkapallon sisällä oleva kuumasti tiheä tila eli energia pyörittää ulkopuolella olevaa haaleampaa tilaa joka ei pääse kuumasti tiheän tilan eli energian tapahtumahorisonttiin muodostaen näin jalkapallon pinnalle mustia kolmiulotteisia monttuja ja siksi siis albert einstein oli oikeassa että jalkapallo on valkoinen ja siinä on mustia pilkkuja.
Mutta fotonilla havaitaan liikemassa, onko kaikkeutesi ominaisuudet siis erilaiset liikkuvien ja liikumattomien fotonien kannalta? :) ;) :)
Siinäpä onkin kysymys.
Mikä saa fotonin liikkeelle?
Tuleeko tähtiin koko ajan viileästi tiheää tilaa tähden atomien välissä ja saako se aikaan tähden atomien väliin haaleasti vähän tiheää tilaa, jolloin fotonit ovatkin kuumasti tiheää tilaa, joka avautuu hurjasti koko ajan.
Jos näin, niin silloinhan fotoni tietysti avautuu koko ajan liikerataan nähden taaksepäin ja silloin se saa liike-energiansa siitä.
Ja näin selittyisi valon yleinen punasiirtymäkin osittain, koska kyllä siihen pitää laskea myös se, että vanhan valon fotonit lähtivät liikkeelle heti kylmästi tiheään tilaan ja meille tullessaanhan ne saapuvat lämpölaajentuneeseen tilaan eli haaleasti vähemmän tiheään tilaan.
Ja tälle otankin joku kerta shamppanjaa jo ihan ajatuksen takia.
Jaettu ilohan toki olisi paljon mukavampaa.
:) ;) :)
Jos fotoni on koko ajan hurjasti avautuva kuumasti tiheä tila, niin silloin se kohtaa liikkuessaan tilaa, joka on kylläkin haaleasti vähän tiheintä aina sillä alueella, mutta kuitenkin silläkin on tietty tiheys ja näin fotoni pysyy paineen takia paketissa.
Törmätessään fotoni joko kimpoaa, jolloin se menettää osan tilastaan eli energiastaan tai sitten se muuttuu kokonaan tilaksi, joka ei enää liiku. Siis ei liiku muuta likettä, kuin mitä sen alueen tila nyt sitten yleensä ottaen liikkuu.
Kaikkihan perustuu tilan eli enegian liikkeeseen.
:) ;) :)