Taustan sumennus

Millä saa hyviä kuvia autoista sillä tavalla että taustan saa häivytettyä,lähinnä iltakuvia eli bokeh on hakusessa. Tän hetken kuvauskalusto on Sony RX100mk 2,Canon eos1000 d kittilinssillä ja ef75-300 perustele lisäksi. Tiedän että aika hankala saada mutta onko noista mihinkään?
Ilmoita

Kookleen: kameran suodattimet. Tarvitaan myös teline objektiiviin.
Ilmoita
Teleoptiikalla saat isolla aukolla taustaa sumennettua. Joskin kyllä optiikkasi ei ole kovin valovoimainen ja kittilinssi täydellä aukolla saattaa antaa sumeamman taustan. Auton sijoittaminen siten, että heti sen takana ei ole mitään silmää kiinnostavaa auttaa sekin.

Millään kakkulan eteen asennettavalla suotimella et saa tarkennusaluetta pienennettyä.

Sitten seuraava konsti on käyttää PhotoShopin blurraussuodattimia, niitä löytyy melkoinen valikoima. Jos auton ääriviivat viitsii rajata kyllin tarkasti saa taustasta melko uskottavalla tavalla epäterävän. Löytyy myös erilaisia tilt & shift efektejä ja keinoteikoista "bokehia".

Ennen kuin ryhtyy haaveilemaan liian hienoista autokuvista kannattaa muistaa se ikävä toisiasia, että automainoksissa, ja myös videoissa, lähes kaikki kuvat tehdään nykyään renderoimalla kuva tietokonemallista. Ne eivät siis ole valokuvia vaikka ne sellaisina meille esitellään. Sellaisia ei yksinkertaisesti pysty valokuvaamaan (liike-epäterävät taustat mutta koko auto skarppi, pyörätkin. Heijastukset pelleistä täysin haluttuja ja hallinnassa jne). Jopa aikoinaan rehellisten mainosvalokuvien aikaan tyypillisesti autokuvissa saattoi kameran takana ja yläpuolella olla levitettynä pari aaria valkoista kangasta antamassa auton kylkiin halutunlaisen tasaisen heijastuksen. Tavallisen pulliaisen kuvissa auton kyljestä heijastuu puuvaja ja puolilaho pihlaja & valokuvaaja kameroineen.
4 VASTAUSTA:
Näinhän se on, tiedän joo että tuo vaati valovoimaa. Tuo Sonyn yhden tuuman pokkari on mun valovoimaisin kamera tällä hetkellä mutta kun se tele puuttuu,muuten ok kamera. Joo en kyllä ala ostamaan valovoimasita teleä pelkästään tätä varten
"Millään kakkulan eteen asennettavalla suotimella et saa tarkennusaluetta pienennettyä."

Mitä ihmeen viisastelua: Tarkennusaluetta pienennettyä? Mitä sellainen touhu on?

ND-suotimilla nimenomaan saadaan se temppu tehtyä, että vaikka valoa olisi kirkkaasti, päästään käyttämään kamerasta ja optiikasta täydempää aukkoa, ja näin syvyysterävyys saadaan lyhyemmäksi. Kuitenkin pidemmän polttovälin käyttö on toinen keino lyhentää syvyysterävyyttä.
Tsuumikosh kirjoitti:
"Millään kakkulan eteen asennettavalla suotimella et saa tarkennusaluetta pienennettyä."

Mitä ihmeen viisastelua: Tarkennusaluetta pienennettyä? Mitä sellainen touhu on?

ND-suotimilla nimenomaan saadaan se temppu tehtyä, että vaikka valoa olisi kirkkaasti, päästään käyttämään kamerasta ja optiikasta täydempää aukkoa, ja näin syvyysterävyys saadaan lyhyemmäksi. Kuitenkin pidemmän polttovälin käyttö on toinen keino lyhentää syvyysterävyyttä.
Voi hyvä tavaton, kun objektiivin aukko ei täytenäkään ole riittävän suuri halutulle terävyysalueelle. Ei suodin objektiivin aukkoa saa suuremmaksi, kuin se tehtaalla on tehty.
kdjashfhdsg kirjoitti:
Voi hyvä tavaton, kun objektiivin aukko ei täytenäkään ole riittävän suuri halutulle terävyysalueelle. Ei suodin objektiivin aukkoa saa suuremmaksi, kuin se tehtaalla on tehty.
Toki totta, ettei tuolla 75-300 millin teletsuumilla ole kovin suurta valovoimaa. Mutta siitä huolimatta ei voi saarnata yleiseksi totuudeksi, ettei muka millään suotimella saa syvyysterävyyttä rajoitettua. Näin saadaan kuvattua valovoimaisilla objektiiveilla, kuten Leica 12/1,4 tai vastaavilla, päivänvalossa rajoitettua syvyysterävyyttä, ND-suotimilla. Jopa joissakin kompakteissa on ollut ND-suodatustoimintoa sitä varten, että päästään käyttelemään täydempää aukkoa - esim. lyhyemmän syvyysterävyyden aikaansaamiseksi.

Katselin, että tuon 1000d-kameran kroppikerroin on 1,6. Joten Cambridge-laskurilla saataisiin noin metri syvyysterävyyttä, jos kuvataan 6 metrin päästä 75 millin polttovälillä, aukolla 4.

digicamdb.com
https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/dof-calculator.htm

Ei kuulosta ylivoimaisen vaikealta, vai mitä? Joten ei sitä teletsuumin aukkoa tarvitsekaan suurennella, päivitelläkseen hyvää tavatonta.
+Lisää kommentti
"Millä saa hyviä kuvia autoista sillä tavalla että taustan saa häivytettyä,lähinnä iltakuvia eli bokeh on hakusessa. Tän hetken kuvauskalusto on Sony RX100mk 2,Canon eos1000 d kittilinssillä ja ef75-300 perustele lisäksi. Tiedän että aika hankala saada mutta onko noista mihinkään?"

Minnekä se tausta pitäisi häivyttää? Häipyykö se, jos kuvasta otetaan auton kohta talteen ja jätetään ympäristö mustaksi tai valkoiseksi? Oletko kokeillut noita kuvauskalustojasi tähän tarkoitukseen mitä kyselit? Aiotko joskus aloittaa kokeilla tehdä niillä jotakin? Vai oliko tarkoitus vain keskustella? Johan on kumma, jos ei esim. 300 millin teletsuumilla saa mitään taustoja häivytettyä, eikä valovoimaisemmalla RX-satasella tai sen telepolttoväleillä. Onkohan niistä sitten mihinkään, jos käyttäjä ei saa käytettyä. Onkohan mistään laitteesta mihinkään, mitä luulisit?
Ilmoita
Hanki valovoimainen tele runkoon. Jo f/1.8 50 mm riittää. Tuo runko ei ole paras mahdollinen, koska sen säädöt on hankalasti valikoissa.

Canonilla esimerkiksi 6D + f/1.8 85 mm olisi parempi yhdistelmä tuohon, eikä mitenkään kallis. Joskus noita otetaan laajakulmilla, mutta valovoimaiset laajakulmat ovat yleensä kalliita.

Kuvaathan jalustallla?

Lehdissä olevia hienoja kuvia on yleensä keinovalaistu. Auto on niin iso kohde, että siinä voi olla isokin, monen salaman kokonaisuus.
1 VASTAUS:
Pikaisella haulla löysin tuollaisen, kolmella keikkasalamalla toteutetun valaisun.

https://www.google.fi/amp/s/scottkelby.com/my-first-three-light-car-shoot-with-lots-of-help-from-tim-wallaces-online-class/amp/

Digitarvike Oulussa tuo maahan Godoxin keikkasalamia, jotka taitavat olla tällä hetkellä hinta / laatu suhteeltaan paras, edullinen vaihtoehto.
+Lisää kommentti
Olennaista on saada mahdollisimman suuri aukko eli polttovälin ja aukkoluvun suhde ilman, että polttoväli on liian pitkä. Tuolla kitillä aukko 55 mm:llä on 10 mm eli korkeintaan välttävä. Sonylla on vain 7.6 mm eli huonompi. Tuolla telezoomilla on laajimmassa päässä 18 mm ja telepäässä n, 54 mm, joka olisi tosi hyvä, mutta polttoväli on sitten pitkä. Noista vaihtoehto on se telezoom. Katso, että tausta on mahdollisimman kaukana ja sitten kokeile eri polttoväleillä pitäen aukon auki ja kävellen niin, että auto on sopivasti kuvassa.

Yleisesti kannattaisi ostaa 50 mm f/1.8 STM

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/18346/ftkkr/Canon-EF-50mm-f-1-8-STM-normaaliobjektiivi

115 eroa ei ole paha hinta.

Kannattaa tosin muistaa, ettet välttämättä saa samaa, mitä joku saa ammattilaitteilla ja -taidolla.
Ilmoita
Syvyysterävyys riippuu erittäin paljon siitä, mikä on kuvaussuhde. Eli jos kuvataan kolmen metrin pituinen kohde, sitten samalla aukolla pitäisi tulla suunnilleen sama syvyysterävyys, eri polttoväleillä. Poikkeuksena tähän periaatteeseen on hyperfokaalinen etäisyys. Se on lähempänä laajakulmalla kuin telellä. Pienellä aukolla lähempänä kuin suurella. Ja aiheuttaa sen, että syvyysterävyys pomppaa äärettömään asti.

Ylempänä olevan syvyysterävyyslaskelman jatkoksi seuraava laskentaesimerkki. Jos polttoväli puolitetaan 75:stä millistä 37:ään, ja etäisyys myös jos puolitetaan 6 metristä kolmeen metriin, niin sitten syvyysterävyydeksi tulee edelleen noin sama metri, kuin ylempänä laskettiin. Kuvaussuhde kun säilyy suunnilleen samana.

https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/dof-calculator.htm

Normaaliobjektiivi on näppärä käytellä auton yksityiskohtien ja sisustuksen kuvaamiseen siitä syystä, että pieni ja kohtuullisen valovoimainen objektiivi on helppo pidellä ja käytellä. Perspektiivivaikutelman kannalta helppo suunnata, rajata. Kunhan tähtäilee ja räpsii. Mutta jalustalle parempi laittaa siinä tapauksessa, jos halutaan runsaasti syvyysterävyyttä lähikuviin.
11 VASTAUSTA:
> Eli jos kuvataan kolmen metrin pituinen kohde, sitten samalla aukolla pitäisi tulla suunnilleen sama syvyysterävyys, eri polttoväleillä.

Suunnilleen, kun lähtötiedot valitaan sopivasti. Minä heitin lonkalta lähtökohdaksi kittizoomin 50 mm polttovälin f/5,6 valovoimalla ja 8 m kuvausetäisyyden. Sitten kävi näin:
- 1,5x croppi, 50 mm polttoväli, f/5,6, 8 m etäisyys -> terävyysaluetta 7 m
- 25 mm, f/5,6 lasi ja 4 m etäisyys -> terävyysaluetta 13,7 m

Kylläpä vaan se oleellisin juttu on himmenniaukon nimelliskoko, siis polttoväli jaettuna aukkoarvolla, kuten okaro jo selitti. Tässä lajissa isompi on parempi ja digikompaktit pärjäävät huonosti, koska laskuissa pitää käyttää objektiivien todellisia millejä (tyyliin 5-35) eikä kinovastaavuuksia.

Tosin kuvausetäisyyskin tai oikeastaan kuvausetäisyyden suhde kohteen ja taustan väliseen etäisyyteen vaikuttaa kanssa. Fyysisesti ison aukon saa halvalla ostamalla halvan telezoomin, mutta 300 mm polttovälin kanssa tulee helposti seinä vastaan, kun kohdetta yrittää jalkazoomin kanssa kuvaan sovitella.

Sekin on jo ehditty kertomaan, ettei hirveän kapea terävyysalue sovi auton kuvaamiseen. Tällöin taustan pitää olla kaukana tarkennustasosta, jotta sen saa sumeaksi.
älä_puhu_jaskaa kirjoitti:
> Eli jos kuvataan kolmen metrin pituinen kohde, sitten samalla aukolla pitäisi tulla suunnilleen sama syvyysterävyys, eri polttoväleillä.

Suunnilleen, kun lähtötiedot valitaan sopivasti. Minä heitin lonkalta lähtökohdaksi kittizoomin 50 mm polttovälin f/5,6 valovoimalla ja 8 m kuvausetäisyyden. Sitten kävi näin:
- 1,5x croppi, 50 mm polttoväli, f/5,6, 8 m etäisyys -> terävyysaluetta 7 m
- 25 mm, f/5,6 lasi ja 4 m etäisyys -> terävyysaluetta 13,7 m

Kylläpä vaan se oleellisin juttu on himmenniaukon nimelliskoko, siis polttoväli jaettuna aukkoarvolla, kuten okaro jo selitti. Tässä lajissa isompi on parempi ja digikompaktit pärjäävät huonosti, koska laskuissa pitää käyttää objektiivien todellisia millejä (tyyliin 5-35) eikä kinovastaavuuksia.

Tosin kuvausetäisyyskin tai oikeastaan kuvausetäisyyden suhde kohteen ja taustan väliseen etäisyyteen vaikuttaa kanssa. Fyysisesti ison aukon saa halvalla ostamalla halvan telezoomin, mutta 300 mm polttovälin kanssa tulee helposti seinä vastaan, kun kohdetta yrittää jalkazoomin kanssa kuvaan sovitella.

Sekin on jo ehditty kertomaan, ettei hirveän kapea terävyysalue sovi auton kuvaamiseen. Tällöin taustan pitää olla kaukana tarkennustasosta, jotta sen saa sumeaksi.
Eikö tuo tapaus ole selvä, että kropilla 25 mm ja aukko 5,6 ovat lukemia, joilla aletaan lähestyä sitä ääretöntä, kuten edellä selostin hyperfokaalisesta etäisyydestä. Tottakai tällaisia lukemia tulee, jos valitaan pienet polttovälit ja metrien kuvausetäisyydet. Hyperfokaalinen etäisyys kun alkaa olla lähellä. Onko tämä asia sellainen, että kun esitin selvän periaatteen, mikä pätee, niin sitten joku yrittää poikkeustapauksella todistaa koko asian vääräksi, viisastellakseen jotain millimetrireikiä, joiden laskeminen ei juuri ketään kiinnosta.

Lähikuvauksen harrastajille monille on varsin selvää, että eri polttoväleillä samalla aukolla tulee suunnilleen samaa syvyysterävyyttä - silloin kun ei tahallaan valita arvot läheltä hyperfokaalista etäisyyttä - saadakseen keskustelussa vängättyä selviä asioita vastaan.
> Eikö tuo tapaus ole selvä, että kropilla 25 mm ja aukko 5,6 ovat lukemia, joilla aletaan lähestyä sitä ääretöntä

Niin, ja kun puhutaan kittilinsseistä, niin zuumien valovoima on f/5,6. Se f/3,5 tjsp maksimi löytyy ihan laajispäästä ja lerpahtaa nopeasti tähän f/5,6. Tele/superzoomeilla ehkä vähän heikommaksikin. Kittizoomin laajakulma on jotain 16-18 mm, joten 25 mm kohdalla ollaan jo vähintään f/5 lukemissa.

Croppirungolla 75 mm polttoväli antaa niin ahtaan kuvakulman, ettei auto mahdu kuvaan kuin suoraan edestä kuvattuna (kuva-alan leveys 3,2 m). Eli valikoit epärealistiset lähtötiedot. Jopa minun lonkalta heittämä 50 mm & 8 metriä on sekin turhan ahdas sivuprofiilikuvaan eli kuvausetäisyyden pitäisi tälläkin olla 10 metriä. 25 millillä 5 metriä.

> Lähikuvauksen harrastajille monille on varsin selvää, että eri polttoväleillä samalla aukolla tulee suunnilleen samaa syvyysterävyyttä

Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

> sitten joku yrittää poikkeustapauksella todistaa koko asian vääräksi, viisastellakseen jotain millimetrireikiä, joiden laskeminen ei juuri ketään kiinnosta.

Onneksi sinä et moiseen sortunut.
älä_jauha_jaskaa kirjoitti:
> Eikö tuo tapaus ole selvä, että kropilla 25 mm ja aukko 5,6 ovat lukemia, joilla aletaan lähestyä sitä ääretöntä

Niin, ja kun puhutaan kittilinsseistä, niin zuumien valovoima on f/5,6. Se f/3,5 tjsp maksimi löytyy ihan laajispäästä ja lerpahtaa nopeasti tähän f/5,6. Tele/superzoomeilla ehkä vähän heikommaksikin. Kittizoomin laajakulma on jotain 16-18 mm, joten 25 mm kohdalla ollaan jo vähintään f/5 lukemissa.

Croppirungolla 75 mm polttoväli antaa niin ahtaan kuvakulman, ettei auto mahdu kuvaan kuin suoraan edestä kuvattuna (kuva-alan leveys 3,2 m). Eli valikoit epärealistiset lähtötiedot. Jopa minun lonkalta heittämä 50 mm & 8 metriä on sekin turhan ahdas sivuprofiilikuvaan eli kuvausetäisyyden pitäisi tälläkin olla 10 metriä. 25 millillä 5 metriä.

> Lähikuvauksen harrastajille monille on varsin selvää, että eri polttoväleillä samalla aukolla tulee suunnilleen samaa syvyysterävyyttä

Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

> sitten joku yrittää poikkeustapauksella todistaa koko asian vääräksi, viisastellakseen jotain millimetrireikiä, joiden laskeminen ei juuri ketään kiinnosta.

Onneksi sinä et moiseen sortunut.
"Croppirungolla 75 mm polttoväli antaa niin ahtaan kuvakulman, ettei auto mahdu kuvaan kuin suoraan edestä kuvattuna (kuva-alan leveys 3,2 m)."

Mitä sitten jos niin on? Onko minulla jokin velvollisuus selitellä sinulle kaikesta kaikki? Olenko minä jotain sinulle velkaa?
Tämä todistaa sen, että olet tahallasi riitaa haastamassa ja vinoilemassa. En minä missään olekaan väittänyt, että 75 milliä ja 6 metriä olisi jokin kaikille universaali pakko kuvata autoa tällä tavalla, edestäpäin, tai viistosti sivultapäin, teleobjektiivilla.

Joten mikä sinulla on ongelma?
> Onko minulla jokin velvollisuus selitellä sinulle kaikesta kaikki?

Sinulla on pakottava tarve päteä jostain makrokuvauksesta ja jakaa vääriä ohjeita, vaikka okaro jo kertoi, miten asia on. Se on aivan luonnollista, että mielesi niin pahoitit, kun sinua tästä moitittiin.
älä_pauha_jaskaa kirjoitti:
> Onko minulla jokin velvollisuus selitellä sinulle kaikesta kaikki?

Sinulla on pakottava tarve päteä jostain makrokuvauksesta ja jakaa vääriä ohjeita, vaikka okaro jo kertoi, miten asia on. Se on aivan luonnollista, että mielesi niin pahoitit, kun sinua tästä moitittiin.
Minä luulin ennen eilispäivää että tämän viestin jälkeen kellään ei ole enää mitään tarvettaa lisätä mitään tähän keskusteluun, eikä varsinkaan riidellä eikä räyhätä - koska asia on naurettavan yksinkertaisen helppo, toisaalta, vaikka syvyysterävyysaluekin asiaan liittyy:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15602326/taustan-sumennus#comment-97063778

Viestihän osoittaa miten naurettavalle linjalle keskustelussa lähdettiin. Okaron neuvo, ettei saa käyttää liian pitkää polttoväliä, taitaa olla kaikkien mahdollisten järkisyiden vastaista, tai vastoin sitä, mihin valokuvausalalla yleensä on totuttu:
- telepolttovälillä saadaan kohde "irrotettua" taustasta, kun maisemasta valikoidaan kapea viipale
- hyperfokaalinen etäisyys saavutetaan laajakulmalla helpommin kuin telellä, siksi tele sopii syvyysterävyyden rajoittamiseen usein helpommin.

Oletko sinä Okaro toisella nimimerkillä, vai miksi valitsit tuollaisen ilveily-vinoilulinjan näihin viimeisimpiin viesteihisi, kuin olisi tarkoitus ilveillä, ja odotella, korjaako joku väärät väitteesi?
Sinä rupesit ensimmäisenä laskelmia tyrkyttämään ja kun pari virhettä osoitin, syypää löytyi viestintuojasta "rupesit jotain tyhjänpäiväsiä numeroarvoja tyrkyttämään".

Hyvin jaksat vollottaa tuosta hyperfokaalisuudestakin. Sinä teit virheen sen sivuuttamalla ja nyt yrität selittää mustaa valkoiseksi. Lähtötiedoissa kuitenkin oli kittiobjektiivit ja aikalailla selvää on, että croppikennoisesta puhutaan, joten käsissämme on suht lyhyt polttoäväli + pieni aukko. Mutta sehän ei haittaa, kun on vain vasara...
ottaapa_koville kirjoitti:
Sinä rupesit ensimmäisenä laskelmia tyrkyttämään ja kun pari virhettä osoitin, syypää löytyi viestintuojasta "rupesit jotain tyhjänpäiväsiä numeroarvoja tyrkyttämään".

Hyvin jaksat vollottaa tuosta hyperfokaalisuudestakin. Sinä teit virheen sen sivuuttamalla ja nyt yrität selittää mustaa valkoiseksi. Lähtötiedoissa kuitenkin oli kittiobjektiivit ja aikalailla selvää on, että croppikennoisesta puhutaan, joten käsissämme on suht lyhyt polttoäväli + pieni aukko. Mutta sehän ei haittaa, kun on vain vasara...
Syvyysterävyyden laskeminen polttovälistä ja aukkoarvosta - valmiilla laskurilla, jonka voi helposti näyttää keskustelussa - on hiukan eri asia kuin laskeskella millimetrireikiä. Aiotko valmistaa neulanreikäkameran, vai mihin sellaisia lukemia tarvitset?

Miksi sinä olet ladellut valheellisia syytöksiä. Kuka hyvänsä voi keskustelua tutkimalla selvittää, että olet valehtelija. Mikä tarve sinulla on valehdella ja syytellä minua? Miksi? Mihin sinä sillä pyrit?

Minä en ole keskustelussa pätemässä. En ole pyrkimässä mihinkään virkaan. Ihmisten miellyttäminen ei minua kovin paljon kiinnosta. Eikä sitä kiinnostusta ainakaan sinun kaltaisesi käytös ole motivoimassa. Joten mihin perustuu väite pätemisen tarpeesta? Pitäisikö minun pyytää sinulta anteeksi sitä, että tiedän asioita? Oletko sinä näkevinäsi omat vikansa/virheensä/syyllisyytensä muissa, ja projisoit?
Tsuumikosh kirjoitti:
Syvyysterävyyden laskeminen polttovälistä ja aukkoarvosta - valmiilla laskurilla, jonka voi helposti näyttää keskustelussa - on hiukan eri asia kuin laskeskella millimetrireikiä. Aiotko valmistaa neulanreikäkameran, vai mihin sellaisia lukemia tarvitset?

Miksi sinä olet ladellut valheellisia syytöksiä. Kuka hyvänsä voi keskustelua tutkimalla selvittää, että olet valehtelija. Mikä tarve sinulla on valehdella ja syytellä minua? Miksi? Mihin sinä sillä pyrit?

Minä en ole keskustelussa pätemässä. En ole pyrkimässä mihinkään virkaan. Ihmisten miellyttäminen ei minua kovin paljon kiinnosta. Eikä sitä kiinnostusta ainakaan sinun kaltaisesi käytös ole motivoimassa. Joten mihin perustuu väite pätemisen tarpeesta? Pitäisikö minun pyytää sinulta anteeksi sitä, että tiedän asioita? Oletko sinä näkevinäsi omat vikansa/virheensä/syyllisyytensä muissa, ja projisoit?
>>Sinä rupesit ensimmäisenä laskelmia tyrkyttämään ja kun pari virhettä osoitin, syypää löytyi viestintuojasta "rupesit jotain tyhjänpäiväsiä numeroarvoja tyrkyttämään". <<

Mikä tarve sinulla on suoltaa tällaista sontaa? Mistä sinä olet keksinyt tuollaisen sitaatin? Näetkö sinä jotain harhoja?
Minun laskelmissani ei ollut mitään virhettä. Hyperfokaalisuuden olin maininnut varsin selkeästi aiemmin, ja sinä ryhdyit sen vastaisesti vääntämään laskentaesimerkkiä, kuin käyttäisit itse esille tuomiani asioita muka todistaaksesi vääräksi minun väitteitäni, niin kuin en olisi sanonut sitä hyperfokaalisuutta, mitä sanoin.
Ei silti minun tarkoituksenani ole mitään kiitoksia sinulta vaatia. Tietääkseni näitä keskusteluja saa kuka hyvänsä ilmaiseksi lukea, eikä minulle täällä "pätemisestä" palkkaa olla maksamassa.

"Lähtötiedoissa kuitenkin oli kittiobjektiivit ja aikalailla selvää on, että croppikennoisesta puhutaan, joten käsissämme on suht lyhyt polttoäväli + pieni aukko. Mutta sehän ei haittaa, kun on vain vasara... "

Ei minulla ollut lähtötiedoissani laskelmissani kittiobjektiivit. Vaan periaatteita, joita näytin toteen laskurin kautta, yhdellä kuvitteellisella esimerkkitapauksella. Jos sinä olet keskustelun avaaja, en yhtään ihmettele, jos seuraavaksi vasaralla hakkaat pirstaksi kaikki omat kamerakalustosi. Sen verran surkealta jankutukselta kuulostaa tuo juttu vasarasta. Oletko keskustelun aikana pyöritellyt käsissäsi jotain vasaroita, ja ihmetellyt, onko noista kuvausvälineistä mihinkään?

"Hyvin jaksat vollottaa tuosta hyperfokaalisuudestakin. Sinä teit virheen sen sivuuttamalla ja nyt yrität selittää mustaa valkoiseksi."

En minä sivuuttanut sitä, vaan olin sen asian tuomassa esille keskusteluun, kuten näkyy. Sinä olet surkea valehtelija. Puolituslaskelmasi todistaa, että luit yhden viestin, jossa hyperfokaalisuus mainitaan, ja toisen viestin, jossa on linkki laskurisivustolle. Olet siis tahallasia valehdellut, eikö totta. Mikä tarve sinulla on esittää valheelllisia syytöksiä?
Mielensäpahoittaja krjoitti "Syvyysterävyys riippuu erittäin paljon siitä, mikä on kuvaussuhde."
Mielensäpahoittaja kirjoitti: "Jos polttoväli puolitetaan 75:stä millistä 37:ään, ja etäisyys myös jos puolitetaan 6 metristä kolmeen metriin, niin sitten syvyysterävyydeksi tulee edelleen noin sama metri,"
Mielensäpahoittaja kirjoitti "Lähikuvauksen harrastajille monille on varsin selvää,"

Mielensäpahoittaja on josks opetellut jonkin makrokuvaukseen liittyvän säännön ja soveltaa sitä ihan kaikkeen periaatteella kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttavät nauloilta.

Pieni uutinen: makrokuvaukseen liittyvät laskentakaavat ovat jämähtäneet viime vuosituhannelle. Silloin kuvattiin filmille. Filmin resoluution mukaan määritettiin vaadittava hajontaympyrä ja lukkoon lyötiin myös suurennossuhde.

Digikameroissa kennojen koko vaihtelee suuresti, joten ei ole mielekästä pitää suurennossuhdetta vakiona, vaan pitää vaihtaa vaatimukseksi sama kuvakulma ts. eri kamerolla voidaan kuvata sama kohde siten, että se täyttää kuva-alan. Tämän vuoksi käytettävä polttoväli riippuu kennon koosta. Pienissä kennoissa pikselitiheys on suurempi, joten piirtoympyrän kokokoin pitää suhteuttaa kennon kokoon. Lopputulos: syväterävyysalueen koko riippuu kennon koosta. Myös lähelle tarkennettuna. Päinvastoin kuin mielensäpahoittaja täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella väittää. Ja yrittää selittää mustan valkoiseksi romaaneja suoltamalla.

Mielensäapahoittaja kirjoitti "Minun laskelmissani ei ollut mitään virhettä."

Kuka tahansa voi syväterävyyslaskurien avulla todeta, että mielensäpahoittaja puhuu paskaa.

Terävyysalue riippuu kennon koosta, ellei toimita makrokuvauksen logiikalla = pienellä kameralla voi kuvata vain mopon ja isolla rekan.

Eri kameroiden vertailu on helppoa tehdä croppikertoimen avulla. Kun croppikerroin on 1,6 niin 18-50/3,5-5,6 kittizoomi antaa samanlaisen kuvakulman ja terävyysalueen kuin 29-80/5,6-9 zoomi täyskennoisessa. RX100 II 28-100 kinovastaava objektiivi on oikeasti 10,4-37,1 mm (aikaisemmin tuli googletettua väärä malli), joten sen "croppikerron" on 100/37,1 = 2,7. RX100 kuvakulma ja terävyysalue vastaavat 28-100/4,8-13,2 zoomia täyskennoisessa.

Tämä sääntö on selitetty mm. Dpreview:ssä ja sen paikkansapitävyyden voi todeta myös terävyysaluelaskureilla. Mutta sehän on vaan turhaa matematiikkaa, joka ei mielensäpahoittajaa kiinnosta. Mielensäpahoittajan mielestä vain hänen sanaansa pitää kuulla ja luottaa.

Ei kittizoomeilla filmijärkkärienkään aikaan ihmeesti syväterävyyttä kavenneltu ja croppi tekee tämän vielä vaikeammaksi.

Mielensäpahoittaja "En minä sivuuttanut sitä, vaan olin sen asian tuomassa esille keskusteluun"

Ja tämän keskustelun mielensäpahoittaja avasi 1. viestissään näin "Mitä sitten jos niin on? Onko minulla jokin velvollisuus selitellä sinulle kaikesta kaikki? Olenko minä jotain sinulle velkaa?"

Mielensäpahoittajalta digikuvaus menee yli hilseen ja koville ottaa.
ottaapa_koville kirjoitti:
Mielensäpahoittaja krjoitti "Syvyysterävyys riippuu erittäin paljon siitä, mikä on kuvaussuhde."
Mielensäpahoittaja kirjoitti: "Jos polttoväli puolitetaan 75:stä millistä 37:ään, ja etäisyys myös jos puolitetaan 6 metristä kolmeen metriin, niin sitten syvyysterävyydeksi tulee edelleen noin sama metri,"
Mielensäpahoittaja kirjoitti "Lähikuvauksen harrastajille monille on varsin selvää,"

Mielensäpahoittaja on josks opetellut jonkin makrokuvaukseen liittyvän säännön ja soveltaa sitä ihan kaikkeen periaatteella kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttavät nauloilta.

Pieni uutinen: makrokuvaukseen liittyvät laskentakaavat ovat jämähtäneet viime vuosituhannelle. Silloin kuvattiin filmille. Filmin resoluution mukaan määritettiin vaadittava hajontaympyrä ja lukkoon lyötiin myös suurennossuhde.

Digikameroissa kennojen koko vaihtelee suuresti, joten ei ole mielekästä pitää suurennossuhdetta vakiona, vaan pitää vaihtaa vaatimukseksi sama kuvakulma ts. eri kamerolla voidaan kuvata sama kohde siten, että se täyttää kuva-alan. Tämän vuoksi käytettävä polttoväli riippuu kennon koosta. Pienissä kennoissa pikselitiheys on suurempi, joten piirtoympyrän kokokoin pitää suhteuttaa kennon kokoon. Lopputulos: syväterävyysalueen koko riippuu kennon koosta. Myös lähelle tarkennettuna. Päinvastoin kuin mielensäpahoittaja täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella väittää. Ja yrittää selittää mustan valkoiseksi romaaneja suoltamalla.

Mielensäapahoittaja kirjoitti "Minun laskelmissani ei ollut mitään virhettä."

Kuka tahansa voi syväterävyyslaskurien avulla todeta, että mielensäpahoittaja puhuu paskaa.

Terävyysalue riippuu kennon koosta, ellei toimita makrokuvauksen logiikalla = pienellä kameralla voi kuvata vain mopon ja isolla rekan.

Eri kameroiden vertailu on helppoa tehdä croppikertoimen avulla. Kun croppikerroin on 1,6 niin 18-50/3,5-5,6 kittizoomi antaa samanlaisen kuvakulman ja terävyysalueen kuin 29-80/5,6-9 zoomi täyskennoisessa. RX100 II 28-100 kinovastaava objektiivi on oikeasti 10,4-37,1 mm (aikaisemmin tuli googletettua väärä malli), joten sen "croppikerron" on 100/37,1 = 2,7. RX100 kuvakulma ja terävyysalue vastaavat 28-100/4,8-13,2 zoomia täyskennoisessa.

Tämä sääntö on selitetty mm. Dpreview:ssä ja sen paikkansapitävyyden voi todeta myös terävyysaluelaskureilla. Mutta sehän on vaan turhaa matematiikkaa, joka ei mielensäpahoittajaa kiinnosta. Mielensäpahoittajan mielestä vain hänen sanaansa pitää kuulla ja luottaa.

Ei kittizoomeilla filmijärkkärienkään aikaan ihmeesti syväterävyyttä kavenneltu ja croppi tekee tämän vielä vaikeammaksi.

Mielensäpahoittaja "En minä sivuuttanut sitä, vaan olin sen asian tuomassa esille keskusteluun"

Ja tämän keskustelun mielensäpahoittaja avasi 1. viestissään näin "Mitä sitten jos niin on? Onko minulla jokin velvollisuus selitellä sinulle kaikesta kaikki? Olenko minä jotain sinulle velkaa?"

Mielensäpahoittajalta digikuvaus menee yli hilseen ja koville ottaa.
Et sinä tyhmäksi tai hulluksi tekeytymällä saa mitään anteeksi. Etkä lisäämällä keskusteluihin valhetta ja lörpöttelyä.

Etkö sinä löytänyt sieltä mainitsemaltani Cambridge-laskurisivulta mitään kroppikertoimia, kun luennoit minulle, kuin ne olisivat uusi asia?

Eiköhän tämä koko keskustelu ole sitä, että Okaro esiintyi toisella nimimerkillä ja kysyi niin hölmön kysymyksen, että pääsisi myöhemmin esiintymään jonakin ihmeellisenä millimetrireikien keksijä-Okarona, ja kun tämä linja osoittautui naurettavaksi (kuin öljyn tankkaamisen asemesta lämmitettäisiin toisiansa puhumalla hiiliatomeista), niin sitten kolmannella nimimerkillä yrittää räyhätä ja elvistellä, kuin asia siitä paranisi? Haukkumalla käytännöllisten tosiasioiden esille tuojaa?

Jos kukaan kuvaa kameralla haluten taustan sumentaa, voi kokemukseta tietää sen erittäin helpoksi: tarkennetaan niin lähelle, ettei syvyysterävyys osu taustaan asti. Ei siinä tarvita mitään viisasteluita yhtikäs mistään. Valokuvaus on ollut minulle ääärimmäisen helppoa. Kavahtakaa näitä perkeleitä, jotka yrittävät tehdä äärimmäisen helpoista asiosta äärimmäisen vaikeita.

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

+Lisää kommentti
Auto vaan on niin iso kohde, terävyysalue vähintään 2 metriä, että lähellä olevaa taustaa ei helpolla saa sumeaksi.
1 VASTAUS:
Onko pakko kuvata lähellä taustaa, esim. seinä auton takana, melkein kiinni autossa? Eikö parin metrin syvyysterävyys ole melko lyhyt? Vähemmän kuin monien autojen leveys. Eikö sitten tarkennuksen voi viritellä auton lähimpään reunaan, jos halutaan vielä lisää rajoittaa syvyysterävyyttä lyhyen näköiseksi? Syvyysterävyyttä kun on yleensä sekä tarkennustason etu-, että takapuolella. Joskus oli sanonta, että voi äiti, nosta mua per... hanurista.
+Lisää kommentti
Yleensä pienikennoisella kompaktilla saadaan syvyysterävyyttä runsaammin ja helpommin, kuin isokennoisella järjestelmällä. Mutta tarkennuksella voidaan kikkailla myös.

Keskustelusta voi ehkä päätellä eteenpäin, ja huomata, ja ottaa opikseen: kyllä pienellä kompaktikamerallakin voi sumentaa taustaa, vaikka kamerassa ei olisikaan edes etäisyyden käsisäätöjä. Jos tarkennuksen voi pitää lukittuna, pitämällä laukaisunappia puoliväliin painettuna, niin sitten voidaan ensin tarkentaa lähietäisyydelle, lähelle johonkin kohteeseen, jotta tausta jää epäteräväksi. Jos metri ei riitä, sitten puoli metriä, tai parikymmentä senttiä. Laukaisunapin pitäminen puoliväliin painettuna. Seuraavaksi sommittelu ja laukaisu, nappia painamalla pohjaan asti.

Tai päinvastoin: jos halutaan tausta teräväksi, ja halutaan ohittaa automaattitarkennus. Monesta pikku kompaktista saattaa löytyä aiheohjelma: ilotulitus, tai joku muu sellainen aiheohjelma, joka lukitsee tarkennuksen äärettömään. Sellaisella voi olla hauskaa kuvata paitsi kirkkaassa valossa maisemakuvia, myös hämärässä ilman salamaa: kameran automaattitarkennus ei jää sahailemaan ja odottelemaan, että osuu kohdalleen johonkin kohteeseen, vaan kamera voidaan heti laukaista - jos tällainen toimintatapa kamerasta löytyy. Itselläni on monessa kompaktissa ollut ilotulituksen aiheohjelma. Sellaisen aikana on pystynyt säätelemään valkotasapainoa. Vaikkapa hehkulampun sävyiseksi, jos halutaan sinertäviä kuvia. Tai päivänvalon valkotasapainolla saada punertavia kuvia hämäristä maisemista. Eli aiheohjelmilla on merkitystä, tarkennuksella on merkitystä, monenlaisilla asioilla on merkitystä, kunhan huomataan ja käytetään.
Ilmoita
> Yleensä pienikennoisella kompaktilla saadaan syvyysterävyyttä runsaammin ja helpommin, kuin isokennoisella järjestelmällä.

Yleensä luetun ymmärtäminen auttaa. Nyt kysyttiin, miten saa kapean terävyysalueen. Vastaus: pitää olla iso fyysinen aukko.

Jos kompaktikamerassa objektiivin todelliset millit on 9-72 ja valovoima 2,8-4,5, niin laajakulmapäässä aukon koko on 5/2,8 = 3,2 mm ja lopputulos lähestyy neulanreikäkameraa. Siis kaikki toistuu terävänä, jos tarkennusetäisyys lasketaan metreissä eikä senteissä (makrokuvaus).

Telepäässä reikä on näillä spekseillä jo huikeat 16 mm. Taustan saa sumeaksi, mutta se onnistuu helpoimmin, kun kohde on lähellä ja tausta paljon kauempana. Käytännössä toimii vaikka otettaessa ihmisestä tiukasti rajattua pärstäkuvaa rajauksella tyyliin leuka-otsa. Jos koko ihminen pitää saada kuvaan, se täytyy ottaa paljon kauempaa ja suhteellinen etäisyys taustaan (tarkennusetäisyys/etäisyys taustaan) onkin nyt kehnompi -> tausta toistuu silleen ikävästi "melkein terävänä". Auton sivuprofiilikuva on vielä hankalampi. Siis olettaen, ettei autoa kuvata keskellä hehtaarin kokoista hallia/parkkipaikkaa. Sisällä, esim. museoissa ja autonäyttelyissä - ei onnistu. Ei teoriassa eikä käytännössä - aika lähelle Sonyn speksejä osuvilla kameroilla on tullut kuvattua paljon. Sitten kyllä onnistuu, kun kuvataan vain jotain rajattua yksityiskohta, tyyliin pelkkä keulamaski tai ajovalon kehys. Vrt. se tiukasti rajattu naamakuva.

Em. tyylissä vielä riesana, että tuo 72 mm fyysinen polttoväli tarkoittaa 200 mm kinovastaavaa polttoväliä. Sisällä kuvaamiseen kuvakulma on aivan liian ahdas, jos pitää saada koko auto kuvaan, mutta ulkokuvaus voi olla OK.

Seuraavaksi käsittelyyn järkkäri. Jos kittiobjektiivin valovoima on laajakulmapäätä lukuun ottamatta f/5,6, niin aika samassa suossa sen kanssa ollaan. 50 mm millin polttovälillä aukon läpimitta on vajaat 9 mm. Telezoomi vaikkapa 70-300/4-5,6 spekseillä kykenee taustan sumentamaan, mutta työskentelyetäisyys on pitkä. Jos tarkoitus oli kuvata jotain rallia tms. niin tele olla pitää joka tapauksessa, mutta sisällä kuvaamisessa tämä ei toimi - tulee seinä vastaan ennen kuin saa koko auton kuvaan.

Tosin nyt taisi tarve ollakin lähinnä ulkokuvaukseen, joten tällä mennään. Telezoomilla saattaa terävyysalue mennä jopa turha kapeaksi, mutta sen vaivan saa taklattua käyttämällä vähän lyhyempää polttoväliä ja kuvausetäisyyttä tai kevyellä himmentämisellä.

Jos tarvis myös lyhyille polttoväleille + taustan sumentelulle, niin 50 milliset voi unohtaa, vaikka halpoja ovatkin - kuvakulma on cropin kanssa turhan ahdas. Täytyy muistaa, että croppirungossa 28 mm on ns. normaaliobjektiivi. Joku 24 millinen kiinteä voisi olla kätsy polttovälin puolesta, mutta näillä milleillä f/2,8 valovoima ei riitä tekemään taustasta "kermaista". Toisaalta ei vielä tarvi liian kapeaa terävyysaluettakaan murehtia. F/1,8 valovoimakin vähän siinä ja tässä (nimim kokemusta on ja nimenomaan on autojakin moisella yritetty ampua). Autoja. ei leikkiautoja.

Valovoimaisessa (etenkin f/1,4) kiinteäpolttovälisissä sekin vika, etteivät ole ihan halpoja. Jos ei vielä ole ihan tarkkaa tietoa siitä, millainen lasi/polttoväli olisi hyvä, hankinta voi mennä huti. Tästä syystä voisi olla parempi hankkia f/2,8 valovoimainen ns. normaalizoomin. Siis polttoväli mielellään 16/18....50 mm. Tuossa tulee "kaupan päälle" laajakulmaakin, mitä voi tarvita vaikkapa sisustan kuvauksessa.

Parempi valovoima on ihan kiva muussakin mielessä kuin pelkästään taustan sumentamisessa, mm. AF toimii hämärässä paremmin. Toisaalta noilla milleillä ja f/2,8 valovoimalla ei taustaa vielä kovin ihmeen sutuksi saa... Huono puoli tässä on myös hinta. Käytettyjä kannattaa kytätä...

> Mutta tarkennuksella voidaan kikkailla myös.

Niin, kuvan voi tarkentaa väärin. Ei terävyysalue tarkoita, että kaikki alueen sisällä on terävää, vaan se on johonkin kriteeriin perustuva raja, jonka kohdalla epäterävyys (hajontaympyrän koko) nousee ilmiselväksi. Jos kuvaa tarpeeksi zoomaillaan tai tehdään iso vedos, voi nähdä, että terävyys alkaa heikentyä jo ennen tätä maagista rajaa. Nykyisillä digivehkeillä venytellään objektiivien piirtokyvyn rajoja, joten tahallinen tarkennus huti (kohteen eteen) taustan sumentamiseksi heikentää myös pääkohteen terävyyttä. Haitta riippuu sitten siitä, miten isossa koossa kuvia on tarkoitus pällistellä.
2 VASTAUSTA:
Sivusta taas huomautan, että ammattimaiset autokuvat otetaan kohtalaisen kaukaa jotta auto näyttäisi mittasuhteiltaan oikealta. Siis ei läheltä laajakulmalla, vaan loitolta melko pitkäpolttovälisillä optiikoilla. Siksi meillä Suomessa nykyään aina ulkona, koska koko maassa ei ole riittävän suuria studioita. Aikoinaan ainoa autojen kuvaukseen soveltuva studio oli Lauttasaaressa, hieman yli 20 metriä sisäpituutta, ja päätyseinä oli avattava jotta kamera saatiin vielä loitommas ulos rakennuksesta. Taisi olla Pohjakallion studio jos oikein muistan.
"Yleensä luetun ymmärtäminen auttaa. Nyt kysyttiin, miten saa kapean terävyysalueen. Vastaus: pitää olla iso fyysinen aukko. "

Ei tuo ole sitä, mitä kysyttiin, vaan tulkintasi siitä, ja Okaromainen ratkaisumalli. Fyysinen aukko! Mutta valokuvausalalla on totuttu puhumaan f/ aukkoarvoista, joka on eräänlainen standardi. Käytännöllinen sikäli, että voidaan niistä lukemista päätellä myös valotusta.

Alunperin kysyttiin mm. bokehia iltavalaistuksessa. Viittaa ulkona kuvaamiseen. Jos ei bokehia voi säätää säätämällä tarkennusta, kuten edellä olen esittänyt, miten sitten? Mikä olisi parempi ja helpompi tapa? Aiotko Okaron aukkolaskelmilla porata kennoihin fyysisiä millimetrireikiä, jotta valo pääsee sisään?

Periaatteessa voitaisiin käyttää auton kuvaamiseen vaikka peiliteleä meren rannalla, auringonlaskun luodessa oranssia taustaa ja kimaltelevia donitsikuvioita laineille. Tuulen hulmutessa mallihenkilön hiuksilla, jne. Tämäkö oli se bokeh, jota haluttiin? Tämä vain yhtenä vitsin kaltaisena esimerkkitapauksena. Aiheena ajatella, että jotkut yrittävät vääntää lakia makuasioista, kuin olisi yksi ainoa tapa tehdä asioita. Millimetrireikien laki. Oikeasti käytännön tekijöillä saattaa olla luovempia ideoita ja ajatuksia siitä, mitä voidaan tehdä, monin monin eri tavoin. Mutta sitten kun on se millimetrireikien hakkaamiseen sopiva vasara ainoana ajatuksena, niin sillä yritetään huitoa vimmatusti joka suuntaan, kuin norsu lasikaupassa?

Tuo iltavalaistuksessa kuvaaminen saattaisi olla keskustelussa ainoa asia, joka edellyttää hyvää valovoimaa. Mutta esittämäni periaate, että tietynkokoista kohdetta kuvattaessa, samalla aukolla eri polttoväleillä tulee suunnilleen samaa syvyysterävyyttä, ei ole mikään "vain makrokuvaukseen" soveltuva periaate, vaan myös suurempiin kohteisiin - silloin kun ei osuta hyperfokaaliselle etäisyydelle, lähelle sitä, tai kauemmas tarkentamaan.
+Lisää kommentti
> Ei tuo ole sitä, mitä kysyttiin, vaan tulkintasi siitä, ja Okaromainen ratkaisumalli.

Alkuperäinen kysymys, jota mielensäpahoittaja ei enää halua muistella oli "Millä saa hyviä kuvia autoista sillä tavalla että taustan saa häivytettyä,lähinnä iltakuvia eli bokeh on hakusessa. "

Mielensäpahoittaja ei osannut kysymykseen vastata, mutta rupesi pätemään makrokvauksen kaavoilla, vaikkei niitäkään oikein ymmärrä. Mutta päteä täytyy ja saahan siitä hyvän syyn pahoittaa mielensä, kun tulee oikaistuksi.
2 VASTAUSTA:
Alkuperäinen kysymys sinänsä oli ihan hyvä.
Alkuperäinen kysymys kertoi ainoastaan että kysyjä ei hallitse valokuvauksen alkeellisia perusteita kuten aukko,polttoväli,tarkennusetäisyys ja niiden vaikutusta terävyysalueen hallinnassa. Sama tuntuu vaivaavan vastaajia, ainakin osaa. Keskustelun kannalta olisi jokin esimerkkikuva ollut hyvä. Todennäköisesti kysyjä haaveilee kuvasta jota ei vain "oteta" vaan vaatii myös valaisua ja kuvankäsittelyä.
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Olipas pitkää jaarittelua. Annetaan nyt pari yksinkertaista vinkkiä.
1) kuvataan pimeässä. Valomaalataan auto. Taskulamppua parempi on vaikka softbox ohjausvalolla.

2) Ajetaan auto paikkaan missä tausta suht kaukana ja tasainen. Vaikka sataman laituri/aallonmurtaja. Hiekkakuoppa. Vesi, sora, pelto ym aika tasaisia. Pitkällä ajalla vielä tasoittuvat. pilvinen päivä parempi. Harvemmalla mahdollisuutta levittää katoksi tarpeeksi isoa kangasta tasoittamaan valoa.

3) Kuvataan auto liikkeessä. Seuraamalla autoa tausta tulee väkisinkin epäteräväksi.

Auto kohteena iso. 85 mm f1.4 lasilla kuvaa kyllä potretteja niin että tausta sumea. Auto hankalampi. En ole kokeillut enkä viitsi mennä kokeilemaan. Kyllä miljöö saa minusta näkyä autokuvassa. itse otin kivan kuvan autostani mukulakivikadulla. Taustalla hieno aita & vanha rakennus. Illemmalla auton valot ja myös sisävalo tuo tunnelmaa.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Taustan sumennus

Millä saa hyviä kuvia autoista sillä tavalla että taustan saa häivytettyä,lähinnä iltakuvia eli bokeh on hakusessa. Tän hetken kuvauskalusto on Sony RX100mk 2,Canon eos1000 d kittilinssillä ja ef75-300 perustele lisäksi. Tiedän että aika hankala saada mutta onko noista mihinkään?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta