Vaasa-Uumaja välille on suunniteltu siltaa merenkurkkuun. Vaan entä jos siihen rakennettaisiinkin pato, joka hyödyntäisi tätä merenpinnan korkeuden vaihtelun tuomaa ilmaista energiaa. Pohjanlahtihan on pussinperä, ja tunnetusti tuuli vaikuttaa merenpinnan korkeuteen välillä jopa yli metrin verran. Pääasiassahan tuuli tuulee tuolta lounaasta ja etelästä, jolloin vesi kasaantuu Pohjanlahden perukoille, kunnes sitten pohjoistuulet painaa sen vesimassan sieltä takaisin kohti Itämerta. Sitä vaan että voisiko tämänkin energian ottaa talteen?
Esim patoon tasaisin välein siipipyöriä, jotka pyörivät kulloiseenkin virtaussuuntaan. Tai sitten jokin luukkusysteemi, jolla otetaan kerralla enemmän vettä padon pohjoispuolelle (mikäli tuulet suotuisia). Esim luukkujen kautta, jotka päästäisivät vettä vain pohjoisen suuntaan, muttei takaisin päin. Ja kun vedenpinta esim noussut padon pohjoispuolella esim 1 metrin, niin sitten avataan luukut siipipyörille, jotka sitten pyörivät monta päivää vinhaa vauhtia, ja tuottavat energiaa.
Ja tuohon padon päälle saataisiin samalla autotie Suomesta Ruotsiin, meren ylitse. Etäisyyttä rannikolta rannikolle noin 80km.
Esim patoon tasaisin välein siipipyöriä, jotka pyörivät kulloiseenkin virtaussuuntaan. Tai sitten jokin luukkusysteemi, jolla otetaan kerralla enemmän vettä padon pohjoispuolelle (mikäli tuulet suotuisia). Esim luukkujen kautta, jotka päästäisivät vettä vain pohjoisen suuntaan, muttei takaisin päin. Ja kun vedenpinta esim noussut padon pohjoispuolella esim 1 metrin, niin sitten avataan luukut siipipyörille, jotka sitten pyörivät monta päivää vinhaa vauhtia, ja tuottavat energiaa.
Ja tuohon padon päälle saataisiin samalla autotie Suomesta Ruotsiin, meren ylitse. Etäisyyttä rannikolta rannikolle noin 80km.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ole järkevää, missään muodoissa. Jos korkeusero olisi metri. se olisi jo ehkä maksimit kerran vuodessa. Pitää myös huomata että metri on aika pieni korkeusero. ja koska ero lähtee tietysti tasaantumaan korkeusero pienenee olemattomiin. Jos pohjanlahden perukoilla vesi nousee sen metrin. merenkurkussa ei ja kun se tasataan koko perämerelle korkeuero on vain kymmeniä senttejä. Ei niillä kummia turbiineita pyöritetä.
Onhan siinä sitten autotie. jeeee. Mutta samalla kauhea este meriliikenteelle. Vesiegologia muuttuu myös pysyvästi, kun vesi entisestään muuttuu makeammaksi vedeksi ja seisova vesi myös kärsii enemmän levä ym haitoista.
Jäätilanne sotkee noita turbiineja, että muutama talvi piikki jäisi hyödyntymättä.
Missään tapauksessa ei kannattaisi, koska korkeuero maksimiaikaankin olisi olematon. metri ei ole mitään. Suuren osan aikaan parorakennelma olisi vain haitta, ainoastaan tie hyöty jäisi vaakakuppiin haittoja vastaan.
Ei jatkoon.
Kiitos vastauksesta. Asia tuli kyllä hyvin perustelluksi sinulta. Näinhän se fysiikan suhteen varmaan on, mutta aina on hauska miettiä kaikenlaisia visioita.
Visioita on ollut muillakin. Siellä missä vuoroveden korkeuserot ovat suuria on näitä energiapatoja mietitty ja myös toteutettu. Rakennuskustannukset ovat suuret mutta laitoksilla tuotettu sähkö on halpaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesienergia
Esimerkiksi Ranskassa on jo vuodesta 1966 ollut käytössä Rance - joen suun paikkeilla Bretangessa 240 MW tehoinen vuorovesivoimala, padolla pituutta 750 metriä.
Ole Hyvä.
Vuorovesivoimalat kommentoikin sopivasti visioita.
Vuorovesi on paljon säännöllisempää ja sitä kautta ennustettavaa.
Vuorovesi voi nousta joihinkin suppilomaisiin vuonoihin hyvinkin korkeisiin lukemiin. Vuorovedelläkin on harmi kyllä heikommat ja vahvemmat vuokset ja luoteet riippuen kuun asemasta suhteessa aurinkoon. Nekin on kuitenkin ennustettavissa.
Omaan kommentointiin palatakseni. Fysiikan lait on vain armottomia. pieni korkeusero, tai esim pieni pinta-ala esim tuulimyssyssä, tai pieni tuulennopeus myllyssä, niin heikkoa se vaan on tuotanto. Kustannukset kasvaa helposti megakohteissa, niin ettei kannata ei sitten millään.
Nyt kannattaa muuten visioida, Olisiko helsingin Pormestari luvannut miljoonan joka keksii pätevän hiilenkorvaajan energialähteenä, Siinä oli muutama reunaehto, esim ei bioenergiaa.
Siitä vain visioimaan.
Tuommoinen pato voisi olla hyödyllinen. Jos rakentaisi kaksi tai kolme patoa niin hyöty kasvaisi eksponentiaalisesti.