Minulla oli klamydia

Käytän kortsua välillä, useimmiten en. Mitään johdonmukaisuutta ehkäisyssäni ei ole. Ensinnäkin se riippuu miehestä. En pidä ehkäisyä niin tärkeänä, jos mies on miellyttävä ja luotettava ja olen jutellut hänen kanssaan hieman. Jos haluan miestä oikein kovasti, ehkäisy helposti jää.

Viime keväänä vietin pari yötä yhden tutun miehen kanssa, eikä ehkäisyä käytetty. Kondomia käytän harvemmin miehen kanssa, jota tapailen vakituisesti, mutta irtosuhteissa pyrin käyttämään sitä.

Tilanteet, joissa kortsu on unohtunut, ovat olleet aikamoista sähläystä. Usein on ollut kiire ja kaiken maailman kondomit ovat olleet poissa mielestä. Usein olen ollut päihtynyt. Kenenkään en ole antanut tulla sisälleni, sillä raskaus olisi kamala juttu. Keskeytetyssä­ yhdynnässä on onneksi hyvin pieni riski tulla raskaaksi. Sitä en kuuntele, kun miehet selittelevät, että kortsun kanssa seksi ei tunnu samalta. Se on hölynpölyä.

Pillereitä en ole syönyt ikinä, sillä en ole ollut niin tiiviissä suhteessa, että ne olisivat olleet tarpeellisia. Jälkiehkäisypillerin olen ottanut kolme kertaa sen takia, että ehkäisy on unohtunut.

Syksyllä menin sukupuolitautitesteihin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Tuohon väliin mahtuu kymmeniä kumppaneita. Alapäätä kutitti ja kirveli siihen malliin, että jokin oli vialla. Epäilin kutinan olevan hiivaa, mutta se osoittautuikin klamydiaksi.

Ilmoitin viidelle edelliselle miehelleni, että kannattaa käydä testeissä. Suurin osa kävikin. Kyllähän se nolotti ilmoittaa asiasta. Melkein kaikki suhtautuivat asiaan kypsästi, vain yksi meinasi saada hermoromahduksen. Hänellä ei ollut klamydiasta alkeellisintakaan tietoa, ja hän pelkäsi, että kuolen.

En tiedä yhtään, keneltä klamydian sain, mutta kyllä se pelästytti. Olen miettinyt käyttäytymiseni riskejä aika paljon. Klamydia olisi voinut johtaa lapsettomuuteen, enkä edes pysty kuvittelemaan, miltä se olisi tuntunut. Toiset eivät saa lapsia, vaikka yrittävät, ja minä melkein sössin omat mahdollisuuteni silkkaa typeryyttäni.