Paljonko Siilaisten punahaudassa suomalaisia?

Ohto Manninen tutkimuksessaan "Asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918" mainitsee, että 25. tai 26.3. torikokouksen jälkeen palveluksesta Joensuussa karkasi noin 75 miestä. Karkulaisista moni oli Liperistä tai Polvijärveltä, ja heidät otettiin pian karkaamisen jälkeen kiinni.
3. ratsujääkärirykmentistä karkureista ammuttiin Mannisen mukaan neljä karkuria.

Kirjassa "Karjalan ratsuväkirykmentti vapaussodassa 1918" (s. 38) kerrotaan, että maaliskuun lopulla lähti 71 asevelvollista yksissä tuumin karkuun ehtien Liperin Taipaleelle asti. Vasta perustetun ratsuväkirykmentin ensimmäisiä tehtäviä olikin ottaa omat karkulaisensa kiinni. Kirjan mukaan näistä neljä teloitettiin 23.3. (?) Siilaisilla suojeluskunnan ampumaradan läheisyydessä.

Vilho Niitemaan "Suomen ratsuväen historia" -teoksessa asiaa selvästi kaunistellaan sanoen, että "liperiläiset karkurit suostuivat myöhemmin palaamaan." Karjalan ratsujääkärirykmentti perustettiin nimellisesti jo Vaasassa 27.2. ja sen toimipaikaksi määrättiin Joensuu. Joitakin Uudenmaan ratsuväkirykmentin ratsumiehiä kutsuttiin uuden rykmentin pesämunaksi, mutta suurin osa miehistöä Joensuuhun saatiin vasta 12.3. jälkeen kutsuntojen kautta. Sittenkin tarvittavaa määrää asevelvollisia oli vaikea saada kokoon.

Ratsuväkirykmentistä oli vastuussa luutnantti Edward Leonard Skarp, jonka muka tietämättä joukko ratsujääkäreitä myös 14.4. vei vartio-osaston vastustamatta Siilaisten metsään ammuttaviksi 100 valikoitua, Raudun taistelusta vangittua venäläisvankia. Näistä yksi suomea puhuva karjalaissyntyinen Sergejeff vapautettiin matkalla, mutta 99 Venäjän armeijan sotilasta murhattiin kuitenkin. Mainittakoon, että näistäkään kaikki eivät olleet etnisiä venäläisiä, vaan mm. virolaisia ja lättiläisiä. Niitemaan mukaan surmat saattoivat selittyä sotilaiden malttamattomuudella sillä kesti yli huhtikuun puolenvälin, ennen kuin ratsuväkirykmenttiä saattoi lähettää rintamalle. Hevosiakin saatiin riittävästi vasta Tampereen 6.4. valloituksen jälkeen.

Siilaisten muistomerkissä on 28 teloitetun suomalaisen nimet. Karjalainen-lehden artikkelin 27.1. 2018 mukaan (lähteenä tutkija Ismo Björn) Siilaisilla ammuttiin 30.3. yhteensä 12 vankia. Aiemmat teloitukset olivat 13.2. (kaksi joensuulaista) ja 25.-26.2. (13 Värtsilän taistelusta tuomittua). Kolmen (Pekka Hovatov, Heikki Mikkonen ja Eino Pitkonen) kotipaikaksi on merkitty Liperi. Kolme muuta on Polvijärveltä. Mahdollisesti myös tätä useampi teloituksista liittyi kutsunnoissa kieltäytymiseen, josta kerrotaan teloitetun myös Värtsilässä paikallisen suojeluskuntaesikunnan omalla päätöksellä.

Ohto Mannisen mainitsemaksi neljäksi asevelvollisuuskarkuriksi sopisivat "Suomen sotasurmat" -tilaston mukaan liperiläiset Heikki Mikkonen ja Eino Pitkonen, joiden molempien kohdalla on paitsi päiväys 30.3. ja merkintä "mestattu", myös poikkeuksellisesti jopa syy: "tottelemattomuus", ja toiset kaksi ovat ilmeisesti samalle kuolinpäivälle merkityt polvijärveläiset Heikki Sormunen ja Isak Laakkonen, joista jälkimmäisen kohdalla tosin outo merkintä "kaatunut".


Sotasurmalista nimeää maaliskuun 30. päivälle myös neljä muuta mestattua/ammuttua/murhattua, mutta näistä joensuulaista Benjamin Karia rangaistiin keisarinaikaisesta poliisinvirasta, ja Jyväskylässä 7.2. pidätetty Bruno Kortelainen oli Pielisensuun punakaartin johtajia. Joensuulaisten Juho Nousiaisen ja Eino Sorsan syytteet eivät ole tiedossa.

Jos Ismo Björnin tieto 12 tuona ajankohtana teloitetusta pitää paikkansa, loput neljä jää "Sotasurmien" perusteella identifioimatta, koska listan päiväystiedot ovat epävarmoja. Hyvin todennäköisesti nämä olivat kuitenkin liperiläinen Pekka Hovatov (merkintä "mestattu, ?/3"), ilomantsilainen Ivar Korhonen (merkintä "murhattu Joensuu, ?/2") , lahtelainen rautatieläinen Emil Tuomi (merkintä "murhattu, Joensuu, ?/4") ja polvijärveläinen Aatami Tanskanen, josta vain merkintä "kadonnut".


Värtsilän taisteluun osallistumisen takia teloitettiin reilu kuukausi aiemmin 13 miestä, lähinnä värtsiläläisiä ja tohmajärveläisiä. Sen sijaan 30.3. teloitetuilla ei näyttäisi olevan Värtsilän tapahtumiin yhteyttä.

Mitä voi päätellä ihmisestä, joka samaistuu mieluummin teloittajiin kuin teloitettaviin?

Siilaisten haudat ovat eräille sylkykuppeja ja toisille - SKP tekee Siilaisille aika ajoin kunnianosoituskäyntejä - sankarimuistomerkkejä.

Oikealla kirkkomaalla vainajat olisivat vain vainajia ja sitten olisi sotakin viimein ohitse. Sopisiko sinullekin?

Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.

Lue lisää

Todennäköisesti oppimattomana ja köyhänä kuitenkin olisit ollut punaisella puolella ja katsellut kiväärinpiippuja edestäpäin.
Nyt on helppo samaistua silloisiin hyväosaisiin, mutta silloin siihen tarvittiin manttaalia tai virka-asemaa.
Toki olihan köyhien perheiden poikia myös valkoisissa ja heidät juuri pistettiin teloittamaan punaisia, jopa omia veljiään ja muita sukulaisiaan.

Sinäkö poistatit ketjun asiallisimpiin kuuluneen kirjoituksen?
Etkö osaa vai etkö halua keskustella aiheesta?

ruumita ei paljoa tullut taisteluissa, vaan niiden jälkeen,

urhea tahko pihkalakin uskalsi ampua sairaat vuoteisiinsa ja hoitajat päälle,
erityisesti se tykkäs ampua niskalaukauksia pienille tytöille...

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti oppimattomana ja köyhänä kuitenkin olisit ollut punaisella puolella ja katsellut kiväärinpiippuja edestäpäin.
Nyt on helppo samaistua silloisiin hyväosaisiin, mutta silloin siihen tarvittiin manttaalia tai virka-asemaa.
Toki olihan köyhien perheiden poikia myös valkoisissa ja heidät juuri pistettiin teloittamaan punaisia, jopa omia veljiään ja muita sukulaisiaan.

Lue lisää

Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.

Lue lisää

Äänislinnan reissulla ja muutenkin talvi- ja jatkososassa olivat kaikki, niin punikkien kuin valkoistenkin jälkeläiset. Talvisodan jo sanottiin yhtenäistäneen tämän kahtiajakautuneen kansan ja niin se silloin tekikin. Nyt noiden miesten lapsenlapsenlapset jne. alkavat taas hekumoida tuolla kahtiajaolla ja punikki-lahtari asetelmilla kaikkine raadollisuuksineen.
Sitä se autuas tietämättömyys teettää.

punikt ja valkoiset...

siis punaiset ja lahtarit...

Anonyymi kirjoitti:

Yksi minun esi-isistäni toimi 1920-luvulta alkaen sotilassoittokunnan vääpelinä ja kävi 1940-luvulla Äänislinnassa asti, joten meidän suku oli tiivisti valkoisten puolella.

Lue lisää

En epäile. Talvisota ja myöhemmät kokemukset yhdistivät kansaa. Tässä puhe onkin vuoden 1918 tapahtumista, ja niissäkin niistä aivan varhaisimmista helmi-maaliskuussa, kun suomalaisten enemmistö ei osannut vielä profiloitua sen enempää valkoiseksi kuin punaiseksikaan.

Paljon on Suomi ja sen yhteiskunta muuttunut sadan vuoden takaisista oloista. Pohjois-Karjalan kunniaksi on sanottava, että 1918 meni täällä läpi vähin yhteenotoin. Kun vielä tuon Siilaisten sotkun saisi loppuun käsiteltyä, voisi ylpeänä sanoa pohjoiskarjalaisten hoitaneen 1918 traumansa oikein esimerkillisesti.

Siilaisilla 1918 ilman oikeudenkäyntiä murhatuilla ei ollut suunnitelmia Neuvostoliiton perustamisesta.

Heidän kalmojensa dumppaaminen kaupungin metsään on jatkettua hautarauhan rikkomista.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olisi ollut vuonna 1918 siellä teloittajien puolella, jos tarve olisi sitä vaatinut. Eivät punaiset olisi olleet voittajina yhtään sen armollisimpia vaan olisivat luultavasti seuranneet Leninin ja Stalinin jalanjälkiä vakiinnuttaakseen aseman sosialistisessa Suomessa, jossa olisi ollut yksi sallittu puolue, työleirejä "kansanvihollisille" ja muuta mukavaa.

Lue lisää

Minun isoukki on ollut tuolla Joensuussa suojeluskunnalla vartijana ja todennäköisesti teloittamassa tuolla siilaisilla.

Olisin ollut varsin kiinnostunut mainitsemastasi aikajanasta. Ammuttujen nimet löytyvät toki Siilaisten muistomerkistäkin

Anonyymi kirjoitti:

Olisin ollut varsin kiinnostunut mainitsemastasi aikajanasta. Ammuttujen nimet löytyvät toki Siilaisten muistomerkistäkin

Sotasurmat tietokannan mukaan Joensuussa (siilaisilla) teloitettiin seuraavalla aikajanalla:

Helmikuussa 1918 (Päivämäärää ei mainita) 5 venäläistä ja 2 suomalaista.
13.2. 1 suomalainen
25.-26.2. 6 suomalaista
1.3. 1 suomalainen
7.3. 2 suomalaista
30.3. 6 suomalaista

14.4. 99 venäjän armeijan sotilasta (eri paikkassa)

Lisäksi mainitaan että vielä 11.8. olisi teloitettu 1 suomalainen, mutta tässä lienee tullut päivämäärävirhe?

Kaikkia teloitettuja ei liene viety ko. tietokantaan ja näyttäisi myös että tuomion julistamispäivä on joissain lähteissä merkattu teloituspäiväksi, vaikka teloitukset tapahtuivat myöhemmin.

Lisäksi nuo jossain mainitut 12 hengen teloituspäivät eivät vaikuta uskottavilta, sillä jo joukon hallittavuuden kannalta on ollut helpompi teloittaa tuomitut pienemmissä ryhmissä.

Anonyymi kirjoitti:

Sotasurmat tietokannan mukaan Joensuussa (siilaisilla) teloitettiin seuraavalla aikajanalla:

Helmikuussa 1918 (Päivämäärää ei mainita) 5 venäläistä ja 2 suomalaista.
13.2. 1 suomalainen
25.-26.2. 6 suomalaista
1.3. 1 suomalainen
7.3. 2 suomalaista
30.3. 6 suomalaista

14.4. 99 venäjän armeijan sotilasta (eri paikkassa)

Lisäksi mainitaan että vielä 11.8. olisi teloitettu 1 suomalainen, mutta tässä lienee tullut päivämäärävirhe?

Kaikkia teloitettuja ei liene viety ko. tietokantaan ja näyttäisi myös että tuomion julistamispäivä on joissain lähteissä merkattu teloituspäiväksi, vaikka teloitukset tapahtuivat myöhemmin.

Lisäksi nuo jossain mainitut 12 hengen teloituspäivät eivät vaikuta uskottavilta, sillä jo joukon hallittavuuden kannalta on ollut helpompi teloittaa tuomitut pienemmissä ryhmissä.

Lue lisää

Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.

Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.

Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.

Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.

Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka.

Anonyymi kirjoitti:

Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.

Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.

Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.

Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.

Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka.

Lue lisää

Niin, venäläiset teloitti armeijan säännöllinen joukko-osasto jolla oli väkeä käskettävissä ko. hommaan.
Punaisten teloituksista huolehti taas suojeluskunta jonka vahvuus oli paljon vähäisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Joensuun teloituksista ei kaikista ole varmoja päivämääriä. Ilmeisesti kaksi suurta keskittymää oli yöllä 25.-26.2. ja toinen 30.3.

Ensimmäinen saattaa selittyä Mannerheimin juuri tuohon aikaan antaneella "ammutaan paikalla" -käskyllä, jota sovellettiin takautuvasti Värtsilässä vangittuihin. Toisessa aallossa ammuttiin asevelvollisuuskarkureita Liperistä ja Polvijärveltä.

Sotasurmat-listan lähes ainoa lähde Joensuussa teloitetuista värtsiläläisistä on SDP:n 1919 keräämä lomaketieto, jonka kokosi nahkuri Antti Koljonen. Ymmärrettävästi monien kohtaloa hän ei kyennyt täysin selvittämään. Siilaisten muistomerkin nimistä usean hän olettaa tai tietää kuolleen Värtsilässä.

Johannes Karhapään teloituksesta kulkee lähteissä jopa kolme eri päivämäärätietoa.

Tavallaan helppo olettaa, että teloituksia tehtiin pienissä erissä, mutta 14.4. tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus osoittaa toista. Jotain voi toki päätellä tuolloisen teloittajajoukon koosta pelkästään siitä tiedosta, että nämä veivät vangit 18 vartioimaan määrätyn vartiosotilaan ohitse ilman, että nämä uskalsivat hakijoita vastustaa. Ja seuraavana päivänä "kukaan ei tiennyt mitään". Muka.

Lue lisää

Wikipedian lainauksen mukaan venäläisvankeja saattamassa olisi ollut noin 40 ratsuväkijääkäriä. Joukon johtajan henkilöllisyys on jäänyt epäselväksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_teloitukset


Joissakin artikkeleissa teloitusta oli kuvattu humalaisten päähänpistoksi, mutta pari humalaista ei olisi sataa elämästään kamppailevaa vankia paimentanut.

Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.

On varmasti, mutta silloin ei siihen mitään myöskään rakenneta.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän lie hieman helpompaa siunata se maa siunatuksi, jossa luut lepäävät.

Uskoakseni Siilainen on jo moneen kertaan siunattu, siunailtu ja kirottu. Kaiken sen, ja sadan vuoden jälkeenkin ne ruumiit, määrä ja henkilöllisyys tuntematon, yhä makaavat siellä. Tämä ei siunaamalla muutu, vaan haudat siirtämällä.

Totta on, että esimerkiksi Tammisaaren Dragsvikin sekä Helsingin Santahaminan joukkohaudat vuodelta 1918 ovat niin laajat, että pitää tyytyä hyväksymään ne hautausmaina. Ainakin kunnes joku tuleva sukupolvi kykenee purkamaan nekin.

Mitähän sinne pitää rakentaa kun ne luut on siirrettävä pois?
Voisiko ne luut panna isoon sinkkirkkuun ja sitten arkku maahan. Siinä ne on helppo sitten siirtää seuraavaan paikkaan, joka tulee mieleen ja tuntuu sopivalta.

Oikealle hautausmaalle saakka päätyneitä luita ei ole koskaan ollut tapana siirtää enää minnekään.

Koska Siilaisille oletettavasti haudattujen värtsiläläisten ja pälkjärveläisen kotikunnat ovat Venäjän puolella, siirto Joensuun hautausmaalle riittänee. Värtsilän manttelinperijänä tosin toimii nykyinen Tohmajärven kunta, johon kuuluvalla Värtsilän kylällä on myös oma hautausmaansa - vaikka ei tietenkään enää se sama, joka oli käytössä Vanhan Värtsilän aikaan 1918.


Vainajista kannattaa siirron yhteydessä ottaa DNA-näytteet, jotta heidät voidaan yhdistää elossa oleviin sukulaisiin ja sitä kautta tunnistaa. Tämän jälkeen voi neuvotella myös vainajan saattamisesta kotikuntansa kirkkomaalle. Siilaisten vainajien omaisia ja lähiomaisten hautoja löytynee niistäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sinne pitää rakentaa kun ne luut on siirrettävä pois?
Voisiko ne luut panna isoon sinkkirkkuun ja sitten arkku maahan. Siinä ne on helppo sitten siirtää seuraavaan paikkaan, joka tulee mieleen ja tuntuu sopivalta.

Lue lisää

Laajeneva kaupunki tarvitsee rakennusmaata, ihan turha hyvää maata pitää tyhjänpanttina metsähautojen takia kun on oikeitakin hautausmaita olemassa.
Arkeologit ja metallinetsijät vaan hommiin hoitamaan ylösotto, tutkiminen ja siirto.
Saattaisi paljastua historiastakin jotakin uutta.

SKP lienee mieltynyt palvontapaikkaansa, ja Siilaisten muistomerkin suunnittelijankin sinänsä kaunista teosta pitää kunnioittaa, mutta vainajien ei tarvitse olla osana taideteosta. Heidän paikkansa on hautausmaalla. Muistomerkki voisi toki jäädä vaikka uudisrakennusten keskelle.

Muistomerkin tekstin asiavirheet olisi myös hyvä korjata. Parempi olisi, jos sen selitystekstit poistettaisiin kokonaan, sillä niiden pateettinen sisältö näyttää kärsivän vuosien mittaan inflaatiota. Näin on käynyt mm. Tammisaaren joukkohaudan mahtipontisille, kommunistien sanelemalle muistotekstille. 2018 nimilaattojen uusimisen yhteydessä Tammisaaressa myös niiden ohessa olevat selitystekstit aforismeineen vaihdettiin toisiin, jotka nekin jo kohta tuoreeltaan alkavat kuulostaa jälkeenjääneiltä. Hauta saisi mieluusti olla ilman jälkipolvien saarnatekstejä. Kuolleet ovat kylmä fakta - heidän kuolemaansa selittävät sepustukset aina vain pieleen menevää tulkintaa.

Vierumäen joukkohaudan tyhjennys lienee ennakkotapaus, jonka kokemuksia voi hyödyntää Siilaisten huomattavasti pienemmässä kohteessa.

Vierumäellä rahoittajakin on selvä: tontin omistaja Versowood maksaa yhdessä kaupungin kanssa.

Sillaisilla kaavoitus ei vielä uhkaa hautaa ympäröivää puistometsää, mutta kun asia tulee ajankohtaiseksi, Joensuun kaupunki ja seurakunnat osallistunevat.

Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.

Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha.

Anonyymi kirjoitti:

Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.

Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha.

Lue lisää

Minunkin mielestäni muistomerkin oikea paikka olisi hautausmaalla tai jollakin muulla keskeisellä paikalla eikä tuolla metsässä. Siilaisen muistomerkillä nyt muistetaan vain teloitusta, ei itse vainajia. Eli muistomerkki on poliittinen.

Luin mielenkiintoisen kirjan, Jukka Partasen Isänmaa ja raja, Suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917-1944. Hyvä teos suojeluskuntien historiasta, kertoo hyvin mm. siilaisen keskusampumaradasta ja leirialueesta.

Teos on kuitenkin tyypillisen kaunisteleva ja siitä onkin sattumalta jätetty pois tärkeimmät osat suojeluskunnan toiminnasta punavankien käsittelyssä, tuomioissa ja tuomioiden täytäntöönpanossa.

Myöskin suojeluskunnan osuus 1939-44 sotilaskarkureiden yms. käsittelyssä, kuulustelussa jne. on jätetty kertomatta. Samoin kuin suojeluskunnan desanttijahdit ja toiminta desantteja vastaan.

Tuo punaisten hautahan sijaitsee juuri tuolla suojeluskuntien keskusampumaradan ja leirialueen maastossa. Sattumaltako, tuskin. Kuitenkin siitä edelleen halutaan vaieta ja se vielä nykyvalossakin ihmetyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Vierumäellä ehdittiin juuri 2019 loppuvuodesta paikantaa joukkohaudan sijainti poistamalla päällyskerros maata oletetusta kohdasta. Itse joukkohautaa ei vielä avattu, siihen ryhdyttäneen tänä kesänä 2020.

Siilaisilla tehtävä olisi tätäkin helpompi, koska haudattujen määrä on pienempi. Epäselvää on yhä, moniko loppujen lopuksi Siilaisilla makaa. 1920 lehtitietojen mukaan jopa kaikki olisi siirretty hautausmaalle. Tällöin koko hautamuistomerkki Siilaisilla olisi turha.

Lue lisää

Laitappa tänne tarkemmat lähteet 1920 lehtitiedoista jos väität tuollaista. Tuo väite voi olla yhtä lailla tuulesta temmattu ja toisaalta ei kannata sokeasti uskoa kaikkea mitä lehdissä kirjoitetaan, varsinkin mitä tuolloin kirjoitettiin. Olen havainnut miten paljon lehtilähteissä on täysin väärää tietoa. Miten muistomerkki voi turha jos paikalla on tapettu ihmisiä? Onpa outoa logiikkaa. Antaa muistomerkin olla paikallaan, vaikka joillekin tuntuu olevan jostain syystä vaikeaa hyväksyä tosiasiat, että paikalla on teloitettu ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Minunkin mielestäni muistomerkin oikea paikka olisi hautausmaalla tai jollakin muulla keskeisellä paikalla eikä tuolla metsässä. Siilaisen muistomerkillä nyt muistetaan vain teloitusta, ei itse vainajia. Eli muistomerkki on poliittinen.

Luin mielenkiintoisen kirjan, Jukka Partasen Isänmaa ja raja, Suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917-1944. Hyvä teos suojeluskuntien historiasta, kertoo hyvin mm. siilaisen keskusampumaradasta ja leirialueesta.

Teos on kuitenkin tyypillisen kaunisteleva ja siitä onkin sattumalta jätetty pois tärkeimmät osat suojeluskunnan toiminnasta punavankien käsittelyssä, tuomioissa ja tuomioiden täytäntöönpanossa.

Myöskin suojeluskunnan osuus 1939-44 sotilaskarkureiden yms. käsittelyssä, kuulustelussa jne. on jätetty kertomatta. Samoin kuin suojeluskunnan desanttijahdit ja toiminta desantteja vastaan.

Tuo punaisten hautahan sijaitsee juuri tuolla suojeluskuntien keskusampumaradan ja leirialueen maastossa. Sattumaltako, tuskin. Kuitenkin siitä edelleen halutaan vaieta ja se vielä nykyvalossakin ihmetyttää.

Lue lisää

Tuo kirja luo kuvan suojeluskunnista kivan puuhastelun ja maanpuolustuskasvatuksen vapaaehtoisina kerhoina, joissa urheiltiin ja kilpailtiin, harjoiteltiin sotilastaitoja ym. kivaa äijä touhua.
Kirja sivuuttaa kuitenkin täysin ne epämukavat paskahommat joita suojeluskunnat myös hoitivat, kuten juuri vankeihin, desantteihin ja jopa mielivaltaisiin kotitarkastuksiin liittyvät asiat.
Suoritettiin vangitsemisia, kuulusteluja, vartiointia, teloituksia, etsittiin kiellettyä materiaalia ja kirjallisuutta työläiskodeista, suljettiin ja avartioitin työväentaloja.
Iso osa suojeluskuntalaisista kuului myös lapuan liikkeeseen ja osallistui kyydityksiin ja kaiken huipentumana osa osallistui myös mäntsälän kapinaan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Osasta on puhuttu mutta osasta edelleen vaietaan. Olisi kuvitellut että kun nykyaikana tehdään em. kaltainen historianteokseksi tarkoitettu kirja, olisi myös kerronta siinä rehellistä ja monipuolista. Yksisilmäistä historiaa olemme lukeneet jo ihan tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Laitappa tänne tarkemmat lähteet 1920 lehtitiedoista jos väität tuollaista. Tuo väite voi olla yhtä lailla tuulesta temmattu ja toisaalta ei kannata sokeasti uskoa kaikkea mitä lehdissä kirjoitetaan, varsinkin mitä tuolloin kirjoitettiin. Olen havainnut miten paljon lehtilähteissä on täysin väärää tietoa. Miten muistomerkki voi turha jos paikalla on tapettu ihmisiä? Onpa outoa logiikkaa. Antaa muistomerkin olla paikallaan, vaikka joillekin tuntuu olevan jostain syystä vaikeaa hyväksyä tosiasiat, että paikalla on teloitettu ihmisiä.

Lue lisää

Nostan hattua pyynnöllesi laittaa lähdeviite Siilaisten hautojen siirrosta kertovaan artikkeliin. Myönnänkin erehtyneeni, vuosiluku oli 1922. Asiasta kirjoitti "Suur-Karjala"-lehti 4.2. 1922, ja artikkelia lainasi sellaisenaan "Mikkelin sanomat" 8.2.1922.

..."on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle."

Työväenlehti "Kansan Voima" vastasi 7.2. myös sanomalehti "Karjalaisen" levittämään tietoon kiistäen sen: "suomalaisten ruumiita lienee sanotulla kankaalla kuinka paljon vielä", epäillen myös, että "paha omatunto vai mikä saattaneekin eräitä ihmisiä raivoamaan".

Anonyymi kirjoitti:

Nostan hattua pyynnöllesi laittaa lähdeviite Siilaisten hautojen siirrosta kertovaan artikkeliin. Myönnänkin erehtyneeni, vuosiluku oli 1922. Asiasta kirjoitti "Suur-Karjala"-lehti 4.2. 1922, ja artikkelia lainasi sellaisenaan "Mikkelin sanomat" 8.2.1922.

..."on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle."

Työväenlehti "Kansan Voima" vastasi 7.2. myös sanomalehti "Karjalaisen" levittämään tietoon kiistäen sen: "suomalaisten ruumiita lienee sanotulla kankaalla kuinka paljon vielä", epäillen myös, että "paha omatunto vai mikä saattaneekin eräitä ihmisiä raivoamaan".

Lue lisää

Totta on, että sotatilanteessa osapuolten sanomalehdet kuvasivat vastapuolta erittäin toisistaan poikkeavalla tavalla. Tyypillisesti vastapuoli pyrittiin epäinhimillistämään ja toisaalta tekemään sen sodankäynti naurettavaksi ja amatöörimiseksi. Osin liioittelu suuntaan ja toiseen jatkui vielä sodan jälkeen, vaikka lähdekriittisempikin tarkastelu olisi jo ollut mahdollista.

Noissa vuoden 1922 lehtitiedoissa hämmästyttää faktojen yhä ehdoton vastakkaisuus. Oikeistolehdet: Siilaisilla ei ole enää yhtään haudattua suomalaista. Työväenlehdet: Siilaisilla on edelleen huomattava määrä suomalaisia vainajia.

Entä viisaampi nykyhetki? Ei yhtään parempi!

Emme edelleenkään osaa vastata kysymykseen, ketkä 1918 teloitetuista suomalaisista yhä makaavat Siilaisten muistomerkin kupeessa.

Emme tiedä edes heidän lukumääräänsä, mikä on tutkimuksellinen häpeä.

Ei puuhastelussa ole mitään moittimista ja oman panoksensa maanpuolustusvalmiuteen suojeluskunta antoi, se on totuus joka ei muuksi muutu.

Mutta kritiikki kohdistuikin kaunisteluun. Miksi kaikista suojeluskunnan toimista ei voi edes virallisessa historiassa vieläkään puhua rehellisesti, vaikka koko järjestön laukkauttamisestakin on kulunut jo 75 vuotta?

Kirkkaimmassakin kilvessä on omat tahransa, eikä niille voi mitään. Miksi siis peitellä asioita?

Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.

Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.

1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa.

Anonyymi kirjoitti:

Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.

Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.

1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa.

Lue lisää

Perustetaan suojeluskunnat uudelleen, mutta pannaan nimeksi Punakaarti, niin vihervassarit eivät vastusta.

Anonyymi kirjoitti:

Suojeluskunnat vuosina 1917-1918 olivat hyvinkin erilaisia kuin suojeluskunnat 1920-1944. Suojeluskuntiin liittyvistä mielikuvista vuonna 2020 puhujat elävät puolestaan jo kolmannensorttista, joko kiiltokuvamaista tai sitten inhorealistista todellisuutta.

Suojeluskunnat 1918 alussa olivat väliaikaisiksi tarkoitettu ratkaisu. Tarkoitus oli säilyttää järjestys paikallistasolla paikallisin voimin. Koordinointi ontui aluksi pahastikin, ja poikkeusoloissa paikallistasolla tehtiin myös selkeitä laittomuuksia, olkoonkin, että suojeluskuntien tehtävä oli laillisuuden palauttaminen. Toteuttajat kun 1918 olivat molemmin puolin rintamaa enimmäkseen sodankäynnin amatöörejä.

1918 suojeluskuntiin liittyi ja niille tukeaan tarjosi huomattava määrä tavallisia kansalaisia, jotka eivät myöhempinä vuosikymmeninä politisoituneessa suojeluskuntatyössä jatkaneet. Jos kokonaiskuvassa voidaan suojeluskunnille antaa se arvo, mikä niille itsenäisyyden vakiinnuttamisprosessissa kuuluu, ei tarvitse silti sulkea silmiä tuona poikkeuksellisena aikana tapahtuneilta laittomuuksilta. Varsinkaan sitä ei tarvitsisi tehdä vuonna 2020, kun 1918 konfliktin osapuolista kukaan ei ole henkilökohtaisesti loukkaantumassa.

Lue lisää

suojeluskunnista ja maalaisliitosta,
sikisi suomen ensimmäiset terroristit,
jotka kiersivät suomea ihmisiä murhaamassa...

PekkaPeitsi kirjoitti:

Perustetaan suojeluskunnat uudelleen, mutta pannaan nimeksi Punakaarti, niin vihervassarit eivät vastusta.

Mihinköhän tarkoitukseen "suojeluskunnat" pitäisi nyt perustaa? Vuoden 1918 tilannetta ei voi mitenkään kopioida.

Ovatko Soldiers of Odin tämän päivän suojeluskuntalaisia?

Anonyymi kirjoitti:

Mihinköhän tarkoitukseen "suojeluskunnat" pitäisi nyt perustaa? Vuoden 1918 tilannetta ei voi mitenkään kopioida.

Ovatko Soldiers of Odin tämän päivän suojeluskuntalaisia?

Lue lisää

sitä ahdistaa,
ja se luulee että se on KOMMUNISTIEN syy...

Anonyymi kirjoitti:

suojeluskunnista ja maalaisliitosta,
sikisi suomen ensimmäiset terroristit,
jotka kiersivät suomea ihmisiä murhaamassa...

Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa.

Juuri näin, kuten nykyään vihreä terrorismi tuo mustakaartilaisia ja muita manuja. Mitä tehdään jos nousevat vastarintaan, samaako, niinhän sitä sanotaan historia toistaa itseään.Syyriassaa on sadansuoden päästä vastaavaa kerrottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi. Korjaan epähuomiossa sanomasi virheen.
Siis ne olivat punakaartien porukkaa, jotka ensimmäisinä kiersivät ihmisiä murhaamassa ja terrorisoimassa.

Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.

Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan?

Anonyymi kirjoitti:

Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.

Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan?

Lue lisää

Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.

Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietääkseni tässä keskustelussa ei ollut aiheena kuka ensimmäiseksi ja kuka viimeiseksi kävi naimassa äitiäsi, vaan mitä Joensuussa aiotaan tehdä Siilaisten metsävainajille, joista ei edes lukumäärää tiedetä.

Onko 1918 sota käsittelemättä Joensuussa vielä 2118, kun muualla vainajat ovat saaneet rauhan?

Lue lisää

Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.

Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä.

Anonyymi kirjoitti:

Siilaisilla lepää 2 99 eli 101 venäläistä. Erikoista kyllä, kaikki tiedetään nimiltä.

Siilaisilla lepää myös 0-20 suomalaista. Ehkä. Nimet selvittämättä.

"Kansan Voima" kirjoitti 18.12. 1923 Värtsilä-teemanumerossaan:

"Moni värtsiläläinen sai astua Kangaspuron varrelle jossa voittajien kuula lopetti heidän työväen pyrkimyksilleen intoa ja lämpöä uhkuneen elämänsä."

Kyseisellä Kangaspurolla tarkoitetaan paikkaa Vanhassa Värtsilässä. Paikallisten muistitietojen mukaan sen varrelle olisi 1918 haudattu laittomasti ammuttuja punaisia. On epävarmaa, montako punaista sinne haudattiin, ja siirrettiinkö vainajat sieltä myöhemmin. Kangaspuron läheisyyteen perustettiin myös pian uusi hautausmaa - ehkä juuri "punahautojen" paikalle? Eri lähteet antavat myös eri tietoja teloituspaikasta. Jotkut Joensuun Siilaisten muistomerkissä mainitut miehet on perimätiedon mukaan sittenkin teloitettu Värtsilässä ja haudattu sinne.

Siilaisten muistomerkin nimilista saattaa olla virheellinen. Varmaa on, että kaikki listassa mainitut eivät ole enää tällä paikalla haudattuja.

Kas siinäpä oiva esimerkki eräiden kansalaisten tietämyksestä ja sivistyksestä.
Tosin ymmärrys oli samalla tasolla jo 1918 ihmisillä, eihän noita joukkohautoja muuten edes olisi...

Kiitos kommentistasi.

Sillä tulit todistaneeksi, että ihmisen typeryyden häviämiseksi 102 vuotta on liian lyhyt aika.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentistasi.

Sillä tulit todistaneeksi, että ihmisen typeryyden häviämiseksi 102 vuotta on liian lyhyt aika.

Mitä typerää on mielestäsi kumota väittämä että siilaisen joukkohaudassa olisi muka somaleita? Oikeassa olet, ei riitä 102 vuotta, ei läheskään...

Anonyymi kirjoitti:

Mitä typerää on mielestäsi kumota väittämä että siilaisen joukkohaudassa olisi muka somaleita? Oikeassa olet, ei riitä 102 vuotta, ei läheskään...

Kommentti oli reaktio siihen "kaikki-somaleita" -aivopieruun tuossa edellisessä viestissä.

Kanssasi olen sen sijaan samaa mieltä.
Jos ihmiset ovat yhä tuolla lailla hullujen vietävissä, ei ihme, että myös vuonna 1918 niin oli.

Juu tauti. Punatauti.

Anonyymi kirjoitti:

Juu tauti. Punatauti.

Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.

Tautipa tauti. Se tauti tosin ei jyllännyt näissä ammutuissa vaan heidän ampujiensa ja heidän käskijöidensä korvien välissä.

Mitä Tammisaaren leiriin tulee, siellä vangit kuolivat liki sataprosenttisesti leirillä riehuviin toisintokuumeeseen ja ehkä myös influenssaan, jota sittemmin espanjantaudiksi kutsuttiin. Siilaisten tapauksessa vain luoti oli kuolemaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.

Lue lisää

Ja johtajanaan ruotsalainen Li Andersson. Punatauti on edelleenkin vahvasti nousemaan päin. Katsokaa vain eduskuntaa ja hallitusta, vain 10%:n kannatuksella on mukana keskusta ja muut ovatkin sitte enemmän tai vähemmän punatautiisia.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi punatauti katosi pääosin vuoden 1991 lopulla, vaikka kyseisen taudin kantajia esiintyy eri muodoissa edelleen mm. Kiinassa, Kuubassa ja muutama tapaus löytyy vielä Suomestakin. Heidän nykyinen peitejärjestönsä tunnetaan nimellä Vasemmistoliitto.

Lue lisää

Kyllä joka maassa taitaa olla "vasemmisto"-puolue, ja myös "oikeisto"-puolue.. yhtä pahoja jos pääsee vallankahvaan kiinni. oikesto =rikkaat ja "ääri"-oikeisto =Natiolistit "natsit".

Anonyymi kirjoitti:

Ja johtajanaan ruotsalainen Li Andersson. Punatauti on edelleenkin vahvasti nousemaan päin. Katsokaa vain eduskuntaa ja hallitusta, vain 10%:n kannatuksella on mukana keskusta ja muut ovatkin sitte enemmän tai vähemmän punatautiisia.

Lue lisää

Pääasia, ettei hallituksessa ole yhtä ainoata puoluetta, jonka mielestä Suomen ainoa laki on "1918 Siilaisten laki".

Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.

Murha ei vanhene koskaan - eikös niin?

Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.

Murha ei vanhene koskaan - eikös niin?

Anonyymi kirjoitti:

Laittomien teloitusten tekijät on pitkälle mahdolllista selvittää. Heille ei muistomerkkiä tosin ole luvassa.

Murha ei vanhene koskaan - eikös niin?

99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin.

Anonyymi kirjoitti:

99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin.

Lue lisää

Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.

28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä.

Anonyymi kirjoitti:

99 viattoman venäjän sotilaan teloittajille on muistomerkki ja ihan kirkon kupeella.
Karjalan ratsujääkärien muistomerkki siellä tököttää muistuttamassa että sen joukon miehet tuon joukkomurhan tekivät. Kaikki painettiin villaisella ja unohdettiin, kunnes 1960-luvun lopulla tietyöt siilaisilla toivat tapahtuman taas päivänvaloon. Hiljaista on tosin ollut senkin jälkeen, asiasta ei haluta puhua koska virallista suomea hävettää vieläkin.

Lue lisää

Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.

28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Siilaisten 99 venäläisen murhat ollsivat nykyään sotarikos.

28 suomalaisen murhia Siilaisill voisi yhä tutkia siviilirikoksina. Varsinkin kun ei ole tietoa siitä, että teloittajat olisivat olleet sotilashenkilöitä.

Lue lisää

Vierumäen haudan tapauksessa museovirasto antoi periaatteellisen luvan uudelleenhautaukseen. Sahayrityksen pitäisi kuitenkin vastata kustannuksista . Siilaisissa siirrolle ei ole vielä ilmaantunut kustantajaa. Kunnan intresseissä voisi olla tontin puhdistaminen.

Siilaisten haudan siirto olisi huomattavasti helpompi tehtävä kuin Vierumäen haudan. Joensuun kaupunki voisi ottaa tehtävän tehdäkseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siilaisten haudan siirto olisi huomattavasti helpompi tehtävä kuin Vierumäen haudan. Joensuun kaupunki voisi ottaa tehtävän tehdäkseen.

Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.

Anonyymi kirjoitti:

Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.

102 vuotta maan alla oltuaan on jäljellä ehkä epämääräistä vaateriekaletta ja luut. Muu on "kompostoitunutta" eikä ihmiseksi tunnistettavaa.

Luista voisi saada vielä DNA-näytteet - helpoiten säilytää sellaista on yleensä hampaiden juurissa.

Koska päitä on ihmisellä vain yksi, kallojen määrä laskemalla selviää haudattujen lukumäärä heikkolaskutaitoisellekin.

"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."

Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!

Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta?

Anonyymi kirjoitti:

"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."

Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!

Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta?

Lue lisää

Vielä vaan taitaa Joensuussa punaiset ja valkoiset tapella. Seuraava etappi on sitten talvisota,kun nyt ensin jauhetaan parikymmentä vuotta tätä joka kulmalta.Meneehän se aika näinkin 🎬🎥

Anonyymi kirjoitti:

"päätyivät siihen, että Vierumäen haudassa olisi ehkä 50 vainajaa hautamuistomerkissä ilmoitetun 300 sijaan."

Kaksi hautakuoppaa siis avattiin nyt 2020 joulukuussa, ja vainajien summaksu saatiin tasan 50. Tarkkaanpa tutkijat arviossaan osuivat!

Herää epäilys, että laskettiinko jäänteet oikeasti - vai hyväksyttiinkö tutkijain arvio lopullisena totuutena luukasaa enemmän penkomatta?

Lue lisää

Kaipa sen hautamuistomerkin pystyttivät samalla aatteella varustetut, joten ei heidän intressissään ollut ainakaan vähennellä kuolleitten määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Siirretäänkö hauta hiekkoineen eli kokonaisuudessaan vai pelkät luut. Pelkät luut eivät riitä koska hiekassa on näiden jäänteitä.

"Haudan 2 maaperäolosuhteet ovat ensimmäiseen hautaan verrattuna kuivempia, minkä vuoksi jäänteet ovat osittain maatuneet pitemmälle muuttuen multaiseksi hiekaksi. Tekstiilejä ei ole säilynyt juuri lainkaan."


https://www.versowood.fi/fi/konserni/uutiset-ja-tapahtumat/vierumaen-vuoden-1918-hauta-alueelta-loytyi-yhteensa-50-vainajan-jaanteet

Anonyymi kirjoitti:

Vielä vaan taitaa Joensuussa punaiset ja valkoiset tapella. Seuraava etappi on sitten talvisota,kun nyt ensin jauhetaan parikymmentä vuotta tätä joka kulmalta.Meneehän se aika näinkin 🎬🎥

Lue lisää

Sitä "jauhamista" kutsutaan historiantutkimukseksi ja sitä opetetaan myös yliopistoissa.

Heillä kaikilla oli joskus nimet.

Savolaisista en tiedä, mutta uhreista osa oli kirjoilla Tohmajärvellä, osa Polvijärvellä, jokunen Liperistä ja Joensuusta, yksi Lahdesta ja ainakin yksi Helsingistä.

Anonyymi kirjoitti:

Heillä kaikilla oli joskus nimet.

Savolaisista en tiedä, mutta uhreista osa oli kirjoilla Tohmajärvellä, osa Polvijärvellä, jokunen Liperistä ja Joensuusta, yksi Lahdesta ja ainakin yksi Helsingistä.

Lue lisää

Viime aikoina on ollut puhetta 1873 Pälkäneen kirkon lattian alta Ruotsiin vietyjen luiden palauttamisesta takaisin Pälkäneelle haudattaviksi. Luut olivat ruotsalaisen tutkimusretkikunnan saalista, ja niitä säilytetään nykyään Karoliinisessa instituutissa. Presidentti Sauli Niinistö kutsui luiden kohtaloa hautarauhan häpäisyksi.

DNA-näytteiden oton jälkeen ei estettä luiden hautaamiselle pitäisi ollakaan. Näytteenoton tulokset ovat hyödyllisiä niin Ruotsin kuin Suomenkin tiedemiehille.

Myös Siilaisten kalmot on helposti siirrettävissä hautausmaalle, kunhan DNA-näytteet on vastaisia tunnistamistoimia varten otettu.

Anonyymi kirjoitti:

Viime aikoina on ollut puhetta 1873 Pälkäneen kirkon lattian alta Ruotsiin vietyjen luiden palauttamisesta takaisin Pälkäneelle haudattaviksi. Luut olivat ruotsalaisen tutkimusretkikunnan saalista, ja niitä säilytetään nykyään Karoliinisessa instituutissa. Presidentti Sauli Niinistö kutsui luiden kohtaloa hautarauhan häpäisyksi.

DNA-näytteiden oton jälkeen ei estettä luiden hautaamiselle pitäisi ollakaan. Näytteenoton tulokset ovat hyödyllisiä niin Ruotsin kuin Suomenkin tiedemiehille.

Myös Siilaisten kalmot on helposti siirrettävissä hautausmaalle, kunhan DNA-näytteet on vastaisia tunnistamistoimia varten otettu.

Lue lisää

Ennakkotapauksena Vierumäen punavainajat haudattiin Heinolan hautausmaalle nyt 29.5. 1918. Tunnistamiset jäivät puolitiehen, sillä:

"Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. Tällä hetkellä viranomaistahoilla Suomessa ei ole valmiuksia tämänkaltaisiin oikeusgeneettisiin tutkimuksiin."

https://www.heinola.fi/ajankohtaista/vierumaen-vuoden-1918-sisallissodan-joukkohauta/

"Vaikka tunnistaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, jokaisesta Vierumäen vainajasta on taltioitu näyte, josta DNA-tutkimus voidaan suorittaa, mikäli se myöhemmin osoittautuu mahdolliseksi. Näytteitä hallinnoi Kansallisarkisto, ja niitä tullaan säilyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiloissa Helsingissä."

Anonyymi kirjoitti:

Ennakkotapauksena Vierumäen punavainajat haudattiin Heinolan hautausmaalle nyt 29.5. 1918. Tunnistamiset jäivät puolitiehen, sillä:

"Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. Tällä hetkellä viranomaistahoilla Suomessa ei ole valmiuksia tämänkaltaisiin oikeusgeneettisiin tutkimuksiin."

https://www.heinola.fi/ajankohtaista/vierumaen-vuoden-1918-sisallissodan-joukkohauta/

"Vaikka tunnistaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, jokaisesta Vierumäen vainajasta on taltioitu näyte, josta DNA-tutkimus voidaan suorittaa, mikäli se myöhemmin osoittautuu mahdolliseksi. Näytteitä hallinnoi Kansallisarkisto, ja niitä tullaan säilyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiloissa Helsingissä."

Lue lisää

"Yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden, joiden lähiomaiset eivät enää ole elossa, tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kutsutuilla uuden sukupolven DNA-menetelmillä. "

Ja p-skat!
DNA-tutkimuksista on tullut arkipäivän hupia. Sata vuotta sitten kuollut on sukututkimuksessa helppo kohde. Isoisäni veli lukeutui punaisiin, ja DNA-tutkimuksen itsestään teettänyt 80-vuotias isäni on hänestä vain yhden sukupolven päässä. DNA-sukututkimus kykenee osoittamaan sukulaisuuden jopa kymmenien sukupolvien takaa.

Neuvostokätyreitä? Ei 1918 keväällä oltu vielä neuvostoliitosta kuultukaan.
Luepa penska hstoriaa ennenkuin osallistut aikuisten keskusteluun.

eihän sille mitään mahda,
kun on lusikalla annettu,
niin ei voi kauhalla vaatia...

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostokätyreitä? Ei 1918 keväällä oltu vielä neuvostoliitosta kuultukaan.
Luepa penska hstoriaa ennenkuin osallistut aikuisten keskusteluun.

Neuvosto-Venäjä perustettiin kyllä vallankumouksen yhteydessä 7.11.1917 Ihan tiedoksi vaan sulle vitun viisaalle! Lueppa itse historiasi hiukan tarkemmin IDIOOTTI

Joko se on pietarissa talvi?

Anonyymi kirjoitti:

Joko se on pietarissa talvi?

Siilaisilla kakkiminen on ympäristöteko.