Tai ainakin fossiilisten polttoaineiden ongelmaan, sillä nehän kuulemma ovat kasvihuoneilmiön suurimmat aiheuttajat.
Mistä ihmisten pitäisi luopua, jotta luonto pelastuisi? Mitä jos luovuttaisiin siitä vanhasta ajatusmallista, että jostain aina pitäisi luopua. Eli että voisimme saada jotain lisää niin, että se olisi silti hyväksi luonnolle.
Keskipakovoima on tällainen puhdas energianlähde, kuten eräät tiedemiehet ovat netin keskustelupalstoilla koettaneet selittääkin, mutta valitettavasti ihmisten vastaanotto ei ole ollut kovin kummoinen.
Nimittäin keskipakovoiman kaava on F = m * ( v² / r ). Kaavasta näemme, että asiaan vaikuttavat vain massan suuruus, sen kehänopeus sekä sen etäisyys keskipisteestä. Siinä ei ole mitään muuttujaa sen varalle, että paljonko voimaa vaaditaan massan pitämiseksi tällä etäisyydellä keskipisteestä.
Keskipakovoimalla saadaan siis aikaan keinotekoinen painovoima, kuten kaikki Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan nähneet tietävät, ja painovoimaa päälle ja pois kääntämällä saadaan punnuksen paino muuttuilemaan ja tätä painoeroa hyväksikäyttämällä voidaan tehdä energiaa.
Esimerkiksi näin:
Ajatelkaa vaakatasossa (siis pystyakselinsa ympäri) vuoroin kumpaankin suuntaan pyörivää pyörää joka on kuin suuri kellonliipotin, halkaisijaltaan noin puoli metriä ja joka nopeimmillaan pyörii ehkä noin 1000 kierrosta minuutissa. Pyörän kehälle on aseteltu punnuksia sekä jokaiselle punnukselle jousi, jota kukin punnus keskipakovoiman vaikutuksesta painaa kasaan, kun pyörä kiihtyy täyteen nopeuteensa oman isomman vieterinsä (ei pyörän kehällä olevien jousten) vauhdittamana. Pyörä ei siis saa mitään ulkoista energiaa, vaan se käyttää ainoastaan sitä, mikä sen omaan vieteriin on varastoitu.
Kussakin jousessa on jonkinlainen 'räikkä' eli kynsimekanismi, joka pitää kehällä olevat jouset vireessä sen jälkeen kun punnukset ovat ne jänittäneet.
Sitten pyörä taas hidastuu antamalla liike-energiansa takaisin samaan vieteriin, kuten tekevät kellojen liipottimetkin.
Tietenkin pyörä nyt hidastuessaan antaa takaisin vieteriin hieman vähemmän energiaa, kuin mitä vieteri kiihdytysvaiheessa antoi pyörälle, koska liikevastus on verottanut sitä, mutta vieteriin varastoituvan energian määrä ei riipu siitä, onko kehällä olevissa jousissa edellämainittu kynsimekanismi vai ei. Näinollen jousten jännittämiseen tarvittava energia on muodostunut tyhjästä.
Kynsimekanismin vuoksi punnukset ovat siis jääneet hieman ulommas keskipisteestä kuin ne olivat pyörän lähtiessä liikkeelle, mutta niiden etäisyys vaikuttaa vain siihen, kuinka nopeasti pyörä kiihtyy tai hidastuu tietyn potentiaalienergian vaikuttaessa siihen.
Pyörän pysähdyttyä jouset vapautetaan kynsimekanismista, ja jousiin varastoidusta energiasta suurin osa otetaan talteen jollekin ulkoiselle generaattorille, ja lopulla annetaan pyörälle sen verran alkuvauhtia, että pyörän oma vieteri tulee taas täyteen vetoonsa kun pyörä uudestaan pysähtyy sen pyörittyä vastakkaiseen suuntaan. Olennaista on siis, että pyörää jatkuvasti kiihdytetään ja hidastetaan.
Joku nyt varmaankin kuvittelee, että jouset ottavat sen energiansa jo kiihtymisvaiheessa, niin ettei pyörä edes kiihdy samaan nopeuteen kuin vastaavanlainen pyörä ilman jousia.
Se ei ole edes mahdollista yksinkertaisesti siksi, että keskipakovoima nousee nopeuden neliöön, eli nopeuden kaksinkertaistuessa voima nelinkertaistuu, kolminkertaistuessa yhdeksänkertaistuu jne. Sittenhän ei mitään pyörää saisi koskaan pyörimään, koska jokainen metallipyöräkin on periaatteessa jousi (joskin hyvin jäykkä jousi), joten pyörän kiihdyttäminen vaatisi enemmän energiaa, kuin sen kiihdyttäminen vaatii (kylläkin vähän hassusti sanottu).
Toinen esimerkki:
Ajatelkaa, miten jojo toimii. Vauhtipyörän keskitappiin on kiedottu naru, joka aukikiertyessään päästää vauhtipyörää (siis jojon pyörivää osaa) alaspäin ja tämä korkeusero muuttuu pyörän liike-energiaksi.
Ajatelkaa sitten (pysähdyksissä olevaa) kellon heiluria, jonka alapäässä olevaan pyöreään punnukseen on asennettu vauhtipyörä, jolle annetaan vauhtia esimerkiksi sähkömoottorilla.
Näissä kahdessa tapauksessa on eräs merkittävä ero:
Kun heilurivarressa oleva moottori kiskaisee vauhtipyörän liikkeelle, esim. myötäpäivään, niin moottorin kiinnitysruuvit aiheuttavat vastavoiman heilurivarteen, joka heilauttaa vartta vastapäivään, mutta koska varsi on yläpäästään nivelessä kiinni, niin varsi heilahtaa oikealle. On tietenkin huomioitava, että myös moottori pitää kiinnittää itse heiluriin. Huom. ei siis pyöritetä vauhtipyörää akselin välityksellä käyttäen ulkoista moottoria, sillä silloin heilahtaa vain moottoria pitelevä käsi, ei heiluri.
Jojon tapauksessa taas vauhtipyörään saadaan vauhtia ilman, että pyörivä massa heilauttaa narua kumpaankaan suuntaan, eikä se olisi edes teoriassa mahdollista, koska . . . . (katso kommentti alempana)
Mistä ihmisten pitäisi luopua, jotta luonto pelastuisi? Mitä jos luovuttaisiin siitä vanhasta ajatusmallista, että jostain aina pitäisi luopua. Eli että voisimme saada jotain lisää niin, että se olisi silti hyväksi luonnolle.
Keskipakovoima on tällainen puhdas energianlähde, kuten eräät tiedemiehet ovat netin keskustelupalstoilla koettaneet selittääkin, mutta valitettavasti ihmisten vastaanotto ei ole ollut kovin kummoinen.
Nimittäin keskipakovoiman kaava on F = m * ( v² / r ). Kaavasta näemme, että asiaan vaikuttavat vain massan suuruus, sen kehänopeus sekä sen etäisyys keskipisteestä. Siinä ei ole mitään muuttujaa sen varalle, että paljonko voimaa vaaditaan massan pitämiseksi tällä etäisyydellä keskipisteestä.
Keskipakovoimalla saadaan siis aikaan keinotekoinen painovoima, kuten kaikki Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan nähneet tietävät, ja painovoimaa päälle ja pois kääntämällä saadaan punnuksen paino muuttuilemaan ja tätä painoeroa hyväksikäyttämällä voidaan tehdä energiaa.
Esimerkiksi näin:
Ajatelkaa vaakatasossa (siis pystyakselinsa ympäri) vuoroin kumpaankin suuntaan pyörivää pyörää joka on kuin suuri kellonliipotin, halkaisijaltaan noin puoli metriä ja joka nopeimmillaan pyörii ehkä noin 1000 kierrosta minuutissa. Pyörän kehälle on aseteltu punnuksia sekä jokaiselle punnukselle jousi, jota kukin punnus keskipakovoiman vaikutuksesta painaa kasaan, kun pyörä kiihtyy täyteen nopeuteensa oman isomman vieterinsä (ei pyörän kehällä olevien jousten) vauhdittamana. Pyörä ei siis saa mitään ulkoista energiaa, vaan se käyttää ainoastaan sitä, mikä sen omaan vieteriin on varastoitu.
Kussakin jousessa on jonkinlainen 'räikkä' eli kynsimekanismi, joka pitää kehällä olevat jouset vireessä sen jälkeen kun punnukset ovat ne jänittäneet.
Sitten pyörä taas hidastuu antamalla liike-energiansa takaisin samaan vieteriin, kuten tekevät kellojen liipottimetkin.
Tietenkin pyörä nyt hidastuessaan antaa takaisin vieteriin hieman vähemmän energiaa, kuin mitä vieteri kiihdytysvaiheessa antoi pyörälle, koska liikevastus on verottanut sitä, mutta vieteriin varastoituvan energian määrä ei riipu siitä, onko kehällä olevissa jousissa edellämainittu kynsimekanismi vai ei. Näinollen jousten jännittämiseen tarvittava energia on muodostunut tyhjästä.
Kynsimekanismin vuoksi punnukset ovat siis jääneet hieman ulommas keskipisteestä kuin ne olivat pyörän lähtiessä liikkeelle, mutta niiden etäisyys vaikuttaa vain siihen, kuinka nopeasti pyörä kiihtyy tai hidastuu tietyn potentiaalienergian vaikuttaessa siihen.
Pyörän pysähdyttyä jouset vapautetaan kynsimekanismista, ja jousiin varastoidusta energiasta suurin osa otetaan talteen jollekin ulkoiselle generaattorille, ja lopulla annetaan pyörälle sen verran alkuvauhtia, että pyörän oma vieteri tulee taas täyteen vetoonsa kun pyörä uudestaan pysähtyy sen pyörittyä vastakkaiseen suuntaan. Olennaista on siis, että pyörää jatkuvasti kiihdytetään ja hidastetaan.
Joku nyt varmaankin kuvittelee, että jouset ottavat sen energiansa jo kiihtymisvaiheessa, niin ettei pyörä edes kiihdy samaan nopeuteen kuin vastaavanlainen pyörä ilman jousia.
Se ei ole edes mahdollista yksinkertaisesti siksi, että keskipakovoima nousee nopeuden neliöön, eli nopeuden kaksinkertaistuessa voima nelinkertaistuu, kolminkertaistuessa yhdeksänkertaistuu jne. Sittenhän ei mitään pyörää saisi koskaan pyörimään, koska jokainen metallipyöräkin on periaatteessa jousi (joskin hyvin jäykkä jousi), joten pyörän kiihdyttäminen vaatisi enemmän energiaa, kuin sen kiihdyttäminen vaatii (kylläkin vähän hassusti sanottu).
Toinen esimerkki:
Ajatelkaa, miten jojo toimii. Vauhtipyörän keskitappiin on kiedottu naru, joka aukikiertyessään päästää vauhtipyörää (siis jojon pyörivää osaa) alaspäin ja tämä korkeusero muuttuu pyörän liike-energiaksi.
Ajatelkaa sitten (pysähdyksissä olevaa) kellon heiluria, jonka alapäässä olevaan pyöreään punnukseen on asennettu vauhtipyörä, jolle annetaan vauhtia esimerkiksi sähkömoottorilla.
Näissä kahdessa tapauksessa on eräs merkittävä ero:
Kun heilurivarressa oleva moottori kiskaisee vauhtipyörän liikkeelle, esim. myötäpäivään, niin moottorin kiinnitysruuvit aiheuttavat vastavoiman heilurivarteen, joka heilauttaa vartta vastapäivään, mutta koska varsi on yläpäästään nivelessä kiinni, niin varsi heilahtaa oikealle. On tietenkin huomioitava, että myös moottori pitää kiinnittää itse heiluriin. Huom. ei siis pyöritetä vauhtipyörää akselin välityksellä käyttäen ulkoista moottoria, sillä silloin heilahtaa vain moottoria pitelevä käsi, ei heiluri.
Jojon tapauksessa taas vauhtipyörään saadaan vauhtia ilman, että pyörivä massa heilauttaa narua kumpaankaan suuntaan, eikä se olisi edes teoriassa mahdollista, koska . . . . (katso kommentti alempana)
Vastaukset 5
Vanhimmat
. . . . eihän taipuisalla narulla voi saada aikaan sivuttaisvoimia. Ei vaikka narua samalla nykäistäisiin ylöspäin, sillä se vain saisi jojon pyörimään nopeammin. Ja sitäpaitsi jos se sähkömoottorilla varustettu vauhtipyörä roikkuisi narun päässä, niin sekään ei heilauttaisi narua sivuun, vaan lähtisi kiipeämään ylöspäin narun kiertyessä moottorin ympärille.
Asia ei muutu, vaikka jojon ja narun tilalle vaihdetaan hammaspyörällä varustettu vauhtipyörä, jonka annetaan rullata yläpäästään nivelöityä, jäykkää hammastankoa pitkin alaspäin samalla periaatteella. Painovoima vetää pyörää maata kohti ja hammastanko saa aikaan vastavoiman joka jarruttaa pyörän vajoamista muuttaen sen pyörimisliikkeeksi. Vain tämä vastavoima vaikuttaa tankoon, ja koska se vaikuttaa vain ylös-alas-linjalla eikä heilauta tankoa sivulle. Näinollen tanko ei voi mitenkään "tietää" alkoiko pyörä edes pyöriä ja jos niin kumpaan suuntaan.
Ero on siis siinä, että jotta heilurivarsi saadaan heilahtamaan, on moottorin oltava varressa vähintään kahdella ruuvilla kiinnitettynä (muuten se vain pyörisi yhden ruuvinsa ympäri); ylempi ruuvi vääntää vartta vasemmalle ja alempi oikealle, tai jos ruuvit ovat oikealla ja vasemmalla, niin oikea ylös- ja vasen alaspäin. Jojo (tai vauhtipyörä) taas kohdistaa naruun (tai hammastankoon) voimaa vain suoraan alaspäin.
Tästä seuraa, että kun kyseinen hammastanko laitetaan pyörimään vaakatasossa niin, että keskipakovoima linkoaa pyörää tankoa pitkin ulommas, niin tangon pyöriminen hidastuu vain siksi, että massaa siirtyy sisäkehältä ulommas, riippumatta siitä, pyöriikö pyörä samaan vai eri suuntaan kuin hammastanko. Jos samaan suuntaan, niin energiaa on tullut luoduksi tyhjästä, jos taas eri suuntaan, niin jossain vaiheessa pyörä pysähtyy kokonaan, jolloin energiaa on tullut hävitetyksi.
Eli jos hammastangossa on mekanismi, joka yht'äkkiä nappaa vauhtipyörän kiinni, niin jos pyörä oli pyörimässä samaan suuntaan kuin tanko, saa tanko tyhjästä lisää vauhtia, jos taas vastakkaiseen suuntaan, niin tanko pysähtyy.
-----------------
Asiassa on vain se pieni 'mutta', että ilmainen energianlähde antaisi kansalaisille liikaa riippumattomuutta valtiovallasta, kun eivät voi laittaa bensahanoja kiinni kriisiaikoina, ja sitähän byrokraatit eivät voi sulattaa.
Tosikko muistuttaa: Asiassa on vain se mutta että esittämäsi ikiliikkuja ei toimi eikä siten tuota energiaa.
hahhahah joku on keksinyt ikiliikkujan JOJON! Menikö koko elämä keksiessä?
Hyvää loppuelämää sinulle jojonkeksijä. Mitähän vielä pystyt keksimään?
Varmaan voisi vielä keksiä ilmastonlämpenemismuutoksen. Se voittaisi ikiliikkujankin huuhaa-asteikolla.
Lisäksi sillä voisi kerätä tolkuttomasti rahaa typeryksiltä.