Jotenkin surullista huomata, miten onnettomia viestejä jollekin tyhjyyteen tämä palsta on täynnä. No joo, osa on trolleja, mutta silti.
Joten laittakaapas tunnisteita tähän alle, että pääsette vähän niin kuin etiäpäin.
Surullista katottavaa muuten koko touhu 😂
Ai niin ja laittakaa ihan oikeita tunnisteita eikä mitään ”Sillä on tuikkivat silmät ja hiukset päässä”
Trollit saa laittaa ton, kun ei niillä ole muutakaan tekemistä, mutta muut jotka on järjissään.
Joten laittakaapas tunnisteita tähän alle, että pääsette vähän niin kuin etiäpäin.
Surullista katottavaa muuten koko touhu 😂
Ai niin ja laittakaa ihan oikeita tunnisteita eikä mitään ”Sillä on tuikkivat silmät ja hiukset päässä”
Trollit saa laittaa ton, kun ei niillä ole muutakaan tekemistä, mutta muut jotka on järjissään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luulen, että useimmat täällä ovat niin lapasia, etteivät edes täällä uskalla tunnistettavasti tuoda tunteitaan esiin. Harvassa on ne kerrat, kun on oikeasti ollut kunnon tunnisteita. Ehkä tämä on sellainen tunteiden kaatopaikka vaan.
Harmi vaan, että ne oikeatkin viestit täällä häviää muutamissa päivissä kauas taakse, eikä niitä enää kukaan palaa lukemaan. Eli todennäköisyys, että "juuri hän" löytäisi kirjoituksen, on äärimmäisen pieni.
Itse etsin erästä miestä täällä joskus, erittäin hyvillä tunnisteilla, mutta ei vaan osunut. Etsin häntä kyllä muualtakin, eli palsta oli ehkä juuri se kaatopaikka minulle.
Nyt kun täällä ei saa edes nimimerkkejä käyttää, niin tunnistettavuus heikkeni edelleen.
Kerrotko ne tunnisteet nyt tässä :)
Vuosi taisi olla 2014 tai 2015 (Huh, miten voi olla et en muista! 😆)
Nimeä en tiedä, enkä ikää. Mutta hän oli vaalea ja sinisilmäinen mies (liian komea).
Riihimäki, Prisma ja lehtihylly.
Käveli ensin vastaan, tuli sitten perässäni lehtihyllylle ja tervehti.
Seuraavaksi yllätin itsenikin (avoin ja puhelias kun olen), menin ihan lukkoon. Homma jäi siihen. Harmittaa oma jumitus tilanteessa, hän vaikutti kiinnostavalta ja tutustumisen arvoiselta tyypiltä.
Enää en ole häntä etsinyt. Eiköhän näin monessa vuodessa ole ehtinyt tapahtua paljonkin ja elämä jatkuu, minullakin. Enkä enää asu siellä suunnalla, en edes tiedä asuiko hänkään siellä vai oliko vaan käymässä.
Enkä koskaan odottanut, että hän täällä olisi, itse vaan halusin purkaa ärtymystäni tilanteeseen ja itseeni.
Tunteiden kaatopaikka siis... 😄