Raskas vesi sisältää tavallisen vedyn asemasta raskasta vetyä, jossa on atomin ytimessä protonin lisäksi myös neutroni. Jos raskas vesi hajotetaan deuteriumiksi ja hapeksi, niin palaako seos? Jos palaa niin mitä saadaan enemmän lämpöä vaiko tuhkaa (neutroneita)?
Raskas vesi D2O
Anonyymi
202695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei varmaan tuhkaa, mutta palamisessa syntyvä vesi on ehkä edelleenkin raskasta vettä.
Kaikki isotoopit toimivat kemiallisesti jokseenkin samalla tavalla, koska niiden elektroniverho on sama. Kuitenkin ne fysikaalisen kemian ilmiöt, joissa atomin tai ioinin massalla on merkitystä, tapahtuvat ainakin hieman poikkeavasti.
Näin ollen deuteriumin ja hapen seos palaa. Palamisen tulos on tietysti raskasta vettä.
Raskas vety hajoaa, ainakin osittain, neutroniksi ja protoniksi. Veden hajottamiseen yhteydessä.
Mitä yrität sanoa ja miksi? Et nähtävästi hallitse suomen kielen perusteita, joten vaikea päätellä "lauseittesi" merkityksiä.
Älä höpötä. Ei hajoa. Raskas vety deuterium D (eli 2D) olisi radioaktiivinen isotooppi jos se hajoaisi. Deuterium ei ole radioaktiivista.
Vedyllä on vieläkin raskaampi radioaktiivinen isotooppi tritium eli T (3T), jonka ydin koostuu protonista ja kahdesta neutronista. Se hajoaa lähettämällä matalaenergisen elektronin ja antineutrinon jolloin jäljelle jää harvinaisen heliumin isotoopin 3He ydin.
Mikään vedyn isotoopeista ydin ei itsekseen hajoa neutroniksi ja protoniksi. Siihen reaktioon kuluisi energiaa.
Omituisesta lainausmerkin käytöstäsi päätellen et ole suomenkielinen!
Isotoopit hajoavat, juuri siksi meillä on esim. sellainen käsite kuin "puoliintumisaika"!
Radioaktiiset isotoopit hajoavat.
Osa isotoopeista on kuitenkin pysyviä, eivätkä ne hajoa ainakaan missään tunnetussa ajassa. Niiden puoliintumisaika on lähellä ääretöntä.
http://www.cobsil.com/iso_main_stable_principles.php
Hajoamisvakio (=ln2/puoliintumisaika) on myös kätevä. Kun hajoamisvakio on yksikössä 1/s, kappaleen aktiivisuus becquereleissä on hajoamisvakio * kappaleen atomien määrä.
Kyllä raskas vety hajoaa vapauttaen neutronin, jos se saa painetta tai lämpöä tai ylipäänsä jotain energiaa.
Asiasta muka tietävät höpöttävät kylläkin aivan muuta:
https://chemistry.stackexchange.com/questions/24875/on-the-stability-of-deuterium
Mutta suomi24 on luonnollisesti fysiikassakin korkein auktoriteetti.
Jenkit ovat harhapoluilla. Lähetin yllä olevaan linkkiin viestin, joka oikaisee heidän käsityksiään.
Ylivertaisuusharhan vallassa olevaa kirjoittajaa ei hänen esittämiinsä päättömiin väitteisiin vastailemalla voi parantaa. Joten päättömiin väitteisiin vastailemista ei kannata jatkaa kovin pitkään.
Paljonko painaa litra raskasta vettä?
Wiki tietää, että tietysti enemmän kuin litra tavallista vettä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raskas_vesi
Entä paljonko sinun mielestäsi painaa litra raskasta vettä?
Taulukon mukaan sen tiheys on noin 1.106 kilogrammaa per litra kun tavallisen veden tiheys on 1.000 kilogramma litraa kohti. Itse en ole mitannut joten joudun luottamaan taulukkoarvoihin.
Litran tavallista vettä massa on aika tarkkaan 1000 grammaa. Litra raskasta vettä on massaltaan 1106 grammaa.
Paino on sitten eri asia. Vesi- ja raskasvesilitran paino riippuu gravitaation voimakkuudesta eli siitä missä sitä ollaan punnitsemassa.
n. 1.1 kg.
Maistuukohan tuo raskas vesi tavallista vettä kummemmalta? Varmaan parempaa kuin hopeavesi...
Juomaveden vaihtaminen raskaaksi vedeksi (deuteriumoksidi) aiheuttaisi noin viikossa kuolemanvaaran kun suuri osa kehon vedestä olisi korvautunut raskaalla vedellä. Pienen määrän juominen ei ole vaarallista.
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voiko_raskasta_vetta_juoda
Deuteriumin vetysidokset ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia kuin tavallisen vedyn vetysidokset. Ero on riittävä aiheuttamaan kehon kemiallisten reaktioiden joutumisen epätasapainoon ja sitä kautta se sotkisi aineenvaihdunnan ja aiheuttaisi kuoleman.
Vuonna 1935 raskaan veden makua testattiin vertaamalla sitä tavalliseen tislattuun veteen (10.1126/science.81.2098.273-a). Eroa ei löytynyt mutta testaajana oli pari tiedemiestä eikä esimerkiksi ammattimainen veden maistelija.