Raskas vesi D2O

Mitä yrität sanoa ja miksi? Et nähtävästi hallitse suomen kielen perusteita, joten vaikea päätellä "lauseittesi" merkityksiä.

Älä höpötä. Ei hajoa. Raskas vety deuterium D (eli 2D) olisi radioaktiivinen isotooppi jos se hajoaisi. Deuterium ei ole radioaktiivista.

Vedyllä on vieläkin raskaampi radioaktiivinen isotooppi tritium eli T (3T), jonka ydin koostuu protonista ja kahdesta neutronista. Se hajoaa lähettämällä matalaenergisen elektronin ja antineutrinon jolloin jäljelle jää harvinaisen heliumin isotoopin 3He ydin.

Mikään vedyn isotoopeista ydin ei itsekseen hajoa neutroniksi ja protoniksi. Siihen reaktioon kuluisi energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä yrität sanoa ja miksi? Et nähtävästi hallitse suomen kielen perusteita, joten vaikea päätellä "lauseittesi" merkityksiä.

Omituisesta lainausmerkin käytöstäsi päätellen et ole suomenkielinen!

Anonyymi kirjoitti:

Älä höpötä. Ei hajoa. Raskas vety deuterium D (eli 2D) olisi radioaktiivinen isotooppi jos se hajoaisi. Deuterium ei ole radioaktiivista.

Vedyllä on vieläkin raskaampi radioaktiivinen isotooppi tritium eli T (3T), jonka ydin koostuu protonista ja kahdesta neutronista. Se hajoaa lähettämällä matalaenergisen elektronin ja antineutrinon jolloin jäljelle jää harvinaisen heliumin isotoopin 3He ydin.

Mikään vedyn isotoopeista ydin ei itsekseen hajoa neutroniksi ja protoniksi. Siihen reaktioon kuluisi energiaa.

Lue lisää

Isotoopit hajoavat, juuri siksi meillä on esim. sellainen käsite kuin "puoliintumisaika"!

Anonyymi kirjoitti:

Isotoopit hajoavat, juuri siksi meillä on esim. sellainen käsite kuin "puoliintumisaika"!

Radioaktiiset isotoopit hajoavat.

Osa isotoopeista on kuitenkin pysyviä, eivätkä ne hajoa ainakaan missään tunnetussa ajassa. Niiden puoliintumisaika on lähellä ääretöntä.

http://www.cobsil.com/iso_main_stable_principles.php

Hajoamisvakio (=ln2/puoliintumisaika) on myös kätevä. Kun hajoamisvakio on yksikössä 1/s, kappaleen aktiivisuus becquereleissä on hajoamisvakio * kappaleen atomien määrä.

Asiasta muka tietävät höpöttävät kylläkin aivan muuta:

https://chemistry.stackexchange.com/questions/24875/on-the-stability-of-deuterium

Mutta suomi24 on luonnollisesti fysiikassakin korkein auktoriteetti.

Anonyymi kirjoitti:

Asiasta muka tietävät höpöttävät kylläkin aivan muuta:

https://chemistry.stackexchange.com/questions/24875/on-the-stability-of-deuterium

Mutta suomi24 on luonnollisesti fysiikassakin korkein auktoriteetti.

Lue lisää

Jenkit ovat harhapoluilla. Lähetin yllä olevaan linkkiin viestin, joka oikaisee heidän käsityksiään.

thoyssa kirjoitti:

Jenkit ovat harhapoluilla. Lähetin yllä olevaan linkkiin viestin, joka oikaisee heidän käsityksiään.

Ylivertaisuusharhan vallassa olevaa kirjoittajaa ei hänen esittämiinsä päättömiin väitteisiin vastailemalla voi parantaa. Joten päättömiin väitteisiin vastailemista ei kannata jatkaa kovin pitkään.

Wiki tietää, että tietysti enemmän kuin litra tavallista vettä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raskas_vesi

Anonyymi kirjoitti:

Wiki tietää, että tietysti enemmän kuin litra tavallista vettä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raskas_vesi

Lue lisää

Entä paljonko sinun mielestäsi painaa litra raskasta vettä?

Anonyymi kirjoitti:

Entä paljonko sinun mielestäsi painaa litra raskasta vettä?

Taulukon mukaan sen tiheys on noin 1.106 kilogrammaa per litra kun tavallisen veden tiheys on 1.000 kilogramma litraa kohti. Itse en ole mitannut joten joudun luottamaan taulukkoarvoihin.

Litran tavallista vettä massa on aika tarkkaan 1000 grammaa. Litra raskasta vettä on massaltaan 1106 grammaa.

Paino on sitten eri asia. Vesi- ja raskasvesilitran paino riippuu gravitaation voimakkuudesta eli siitä missä sitä ollaan punnitsemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Entä paljonko sinun mielestäsi painaa litra raskasta vettä?

n. 1.1 kg.

Juomaveden vaihtaminen raskaaksi vedeksi (deuteriumoksidi) aiheuttaisi noin viikossa kuolemanvaaran kun suuri osa kehon vedestä olisi korvautunut raskaalla vedellä. Pienen määrän juominen ei ole vaarallista.

https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voiko_raskasta_vetta_juoda

Deuteriumin vetysidokset ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia kuin tavallisen vedyn vetysidokset. Ero on riittävä aiheuttamaan kehon kemiallisten reaktioiden joutumisen epätasapainoon ja sitä kautta se sotkisi aineenvaihdunnan ja aiheuttaisi kuoleman.

Vuonna 1935 raskaan veden makua testattiin vertaamalla sitä tavalliseen tislattuun veteen (10.1126/science.81.2098.273-a). Eroa ei löytynyt mutta testaajana oli pari tiedemiestä eikä esimerkiksi ammattimainen veden maistelija.