Lakiosuuden rajoitus elinikäisellä omistus- ja hallintaoikeudella

Lakiosa ei voi jäädä kenenkään hallintaan. Jos perillinen saa lakiosansa, hän saa sen rasitteista vapaana. Ja tässähän kerrottiin, ettei lakiosaa edes vaadittu.

Hyviä pohdintoja, mutta PK 3 luvun soveltuvuus riippuu nyt siitä, oliko isän testamentissa sitä toissijaismääräystä vai ei.

Olivatko vanhemmat oikeasti täysin rahattomia?

Näin sen näkee Lawetorderikin: eli tuo toissijaismääräys jolla määrätään loppu omaisuus joka on lesken kuoltua jäljellä, niin menevä lapsille tasajaolla eli montako perijää sitten onkaan.

Tuo sinun sisaresi laatima testamentti on mitätön ja uskon vahvasti, että jos se on äitisi laatima, niin se on sisaresi sanelema ja ei kuitenkaan voi kumota aiempaa yhteistestamenttia ja jo laissa joita osia laitoin, sanotaan niin "Joka ----->yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla keskinäistä testamenttia<----- ilmeisesti toimii molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, ------>>>menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa<<<--------" (tarkoittaako tuo sitten elossa ollessa taikka toisen jo ollessa kuolleena." Tässä nyt vain se, että kuka menettää oikeutensa, leskikö kuollessaan vaiko kuka?

Mutta kuitenkin, koska isäsi on kuollut eli yhteinen testamentti on astunut voimaan, niin sitä ja sen määräyksiä ei äitisi uusi testamentti kuitenkaan kumoa.

Älä anna periksi.

Kiitän kattavista vastauksista. Anteeksi monista kysymyksistä
Kysyyisin vielä, koska saamani tiedot ovat ristiritaisia:
Onko isän ja äidin keskinäinen - rajoitettu omistusoikeustestamentti - isän osalta vielä voimassa, eli viimeisen kuoleman jälkeen osuus jaettava lapsille puoliksi lain mukaan - kuten testmentissa mainittu.
Voikeo äiti tehdä uuden testamentin vain omalta osaltaan vai koko jäljellä olevasta perinnöstä? Onko isän testamentti hänen puolesta omaisuudestaan on vielä voimassa 30 vuoden jälkeen kuolemasta? Aikaisemmin ei hänen osuuttaan ole jaettu lapsille.

Voiko äidin testamenttaamaa lakiosaa rajoittaa elinikäisellä asumisoikeudella ja vähentääkö tämä rajoitus prinnön arvoa minun kohdallani?
Kiitos vielä viimeisen kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitän kattavista vastauksista. Anteeksi monista kysymyksistä
Kysyyisin vielä, koska saamani tiedot ovat ristiritaisia:
Onko isän ja äidin keskinäinen - rajoitettu omistusoikeustestamentti - isän osalta vielä voimassa, eli viimeisen kuoleman jälkeen osuus jaettava lapsille puoliksi lain mukaan - kuten testmentissa mainittu.
Voikeo äiti tehdä uuden testamentin vain omalta osaltaan vai koko jäljellä olevasta perinnöstä? Onko isän testamentti hänen puolesta omaisuudestaan on vielä voimassa 30 vuoden jälkeen kuolemasta? Aikaisemmin ei hänen osuuttaan ole jaettu lapsille.

Voiko äidin testamenttaamaa lakiosaa rajoittaa elinikäisellä asumisoikeudella ja vähentääkö tämä rajoitus prinnön arvoa minun kohdallani?
Kiitos vielä viimeisen kerran.

Lue lisää

Lawetorder vastailee: Minun ymmärtääkseni heidän keskinäinen testamentti määrää miten omaisuuden suhteen menetellään.

Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä.

Mitä tarkoitat rajoitetulla omistusoikeustestamentilla(?), se tuo minkä esitit aiemmin eli toisen kuoleman jälkeen jetaan, jne. on toissijaismääräys ja siinä on erikoisesti, että mitä omaisuudesta on jäljellä, niin hämärää on, että mitä omaisuutta siinä tarkoitetaan.

Laissa on, että yhteinen koti jää ainoastaan lesken hallintaan ja asumisoikeus elämänsä loppuun asti, eli hän ei siinäkään mielessä voi siitäkään sillain määrätä, koska siitä puolet tavallaan omistaa edesmenneen kuolinpesä, eli jos omaisuutena on vain ja ainoastaan tontti ja talo, niin edesmenneen osuus (jos molempien nimissä) kuuluu kuolinpesälle eli se tarkoittaa silloin sitä, ettei äitisi voi siitä osasta määrätä millään tavalla, jos tuo testamentti ei ole yhteis- ja omistusoikeustestamentti vaan ainoastaan yhteistestamentti eli että isäsi omistama puolikas siirtyy äidillesi testamentin perusteella jos on ollut yhteis- ja omistusoikeustestamentti?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vastailee: Minun ymmärtääkseni heidän keskinäinen testamentti määrää miten omaisuuden suhteen menetellään.

Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä.

Mitä tarkoitat rajoitetulla omistusoikeustestamentilla(?), se tuo minkä esitit aiemmin eli toisen kuoleman jälkeen jetaan, jne. on toissijaismääräys ja siinä on erikoisesti, että mitä omaisuudesta on jäljellä, niin hämärää on, että mitä omaisuutta siinä tarkoitetaan.

Laissa on, että yhteinen koti jää ainoastaan lesken hallintaan ja asumisoikeus elämänsä loppuun asti, eli hän ei siinäkään mielessä voi siitäkään sillain määrätä, koska siitä puolet tavallaan omistaa edesmenneen kuolinpesä, eli jos omaisuutena on vain ja ainoastaan tontti ja talo, niin edesmenneen osuus (jos molempien nimissä) kuuluu kuolinpesälle eli se tarkoittaa silloin sitä, ettei äitisi voi siitä osasta määrätä millään tavalla, jos tuo testamentti ei ole yhteis- ja omistusoikeustestamentti vaan ainoastaan yhteistestamentti eli että isäsi omistama puolikas siirtyy äidillesi testamentin perusteella jos on ollut yhteis- ja omistusoikeustestamentti?

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa: Lakiosa on maksettava rahallisesti sitä vaadittaessa maksettavaksi.

Tuollainen määräys rajoittaa lakiosaasi ja riippuen siitä miten kauan elää sisaresi ei ole merkitystä koska arvo lasketaan viimeisimmän kuolinpäivän arvolla, ei siis tulevaisuuden arvolla.

Sinuna minä lähtisin ensisijaisesti selvittään onko testamentti todellakin aito, laillinen ja millaisessa kunnossa äitisi oli ennen kuolemaansa.

Hyvin monet tuon kaltaiset testamentit on julistettu mitättömäksi, koska on testamenttia laatiessa ollut heikentyneessä tilassa ja helposti johdateltavissa eli ei ole ymmärtänyt paperin merkitystä.

Esim. alzhaimerintauti (dementia) on sellainen, heikentynyt verenkierto aivoihin taikka kuolinsyynä aivoinfarkti ja sydämen pysähdys.

Selvitä nuo asiat ensin, saatat voittaa paljon, kuten sanoin, noita tuollaisia testamentteja on alkanut ilmaantuun aika paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitän kattavista vastauksista. Anteeksi monista kysymyksistä
Kysyyisin vielä, koska saamani tiedot ovat ristiritaisia:
Onko isän ja äidin keskinäinen - rajoitettu omistusoikeustestamentti - isän osalta vielä voimassa, eli viimeisen kuoleman jälkeen osuus jaettava lapsille puoliksi lain mukaan - kuten testmentissa mainittu.
Voikeo äiti tehdä uuden testamentin vain omalta osaltaan vai koko jäljellä olevasta perinnöstä? Onko isän testamentti hänen puolesta omaisuudestaan on vielä voimassa 30 vuoden jälkeen kuolemasta? Aikaisemmin ei hänen osuuttaan ole jaettu lapsille.

Voiko äidin testamenttaamaa lakiosaa rajoittaa elinikäisellä asumisoikeudella ja vähentääkö tämä rajoitus prinnön arvoa minun kohdallani?
Kiitos vielä viimeisen kerran.

Lue lisää

Testamenttinsa voi perua koska vain.

Keskinäinen testamentti on tosiasiassa kahden henkilön yhdelle paperille laatimat kaksi eri testamenttia ja niitä kohdellaan myös laissa niin. Eli toinen tai jopa molemmat osapuolet voivat tehdä uuden testamentin omasta omaisuudestaan eläessään.

Jos ette vedonneet lakiosaan 6kk testamentin tiedoksiannosta, jäämistö jakautuu testamentin mukaan, eikä lakiosia tarvitse huolehtia.

Kun testamentti oli puolisolle ja sisälsi toissijaiset saajat lesken jälkeen, sovelletaan PK 3 luvun mukaista jakoa, kun selvitetään mitä kenellekin jaetaan. Eli lähtökohta, ellei muita perintöjä, lahjoja tai avioliittoja ole ollut, nykyinen lesken omaisuus jaetaan puoliksi. Toinen puolikas (isäsi) tuon yhteisen testamentin toissijaisen määräyksen mukaan ja toinen äitisi testamentin mukaan.

Äitisi jälkeen sinulla on oikeus vaatia lakiosasi jos testamentin seurauksena et sitä saisi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vastailee: Minun ymmärtääkseni heidän keskinäinen testamentti määrää miten omaisuuden suhteen menetellään.

Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä.

Mitä tarkoitat rajoitetulla omistusoikeustestamentilla(?), se tuo minkä esitit aiemmin eli toisen kuoleman jälkeen jetaan, jne. on toissijaismääräys ja siinä on erikoisesti, että mitä omaisuudesta on jäljellä, niin hämärää on, että mitä omaisuutta siinä tarkoitetaan.

Laissa on, että yhteinen koti jää ainoastaan lesken hallintaan ja asumisoikeus elämänsä loppuun asti, eli hän ei siinäkään mielessä voi siitäkään sillain määrätä, koska siitä puolet tavallaan omistaa edesmenneen kuolinpesä, eli jos omaisuutena on vain ja ainoastaan tontti ja talo, niin edesmenneen osuus (jos molempien nimissä) kuuluu kuolinpesälle eli se tarkoittaa silloin sitä, ettei äitisi voi siitä osasta määrätä millään tavalla, jos tuo testamentti ei ole yhteis- ja omistusoikeustestamentti vaan ainoastaan yhteistestamentti eli että isäsi omistama puolikas siirtyy äidillesi testamentin perusteella jos on ollut yhteis- ja omistusoikeustestamentti?

Lue lisää

Lowe.............. on täydellinen jäämistöoikeutta tahi aviovarallisuusoikeutta tuntematon hiippari, mikä tulee ilmi tästä hänen hömpötyksestään, mitä hän täällä on toistanut toistamastaan:

"Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä."

Leskellä kun tosiasiassa ON avio-oikeus, jollei avioehdosta muuta johdu, KAIKKEEN siihenkin omaisuuteen, mihin sitä Lowe.................:n mukaan ei olisi. Ainoa poikkeus saattaa olla testamentilla saatu omaisuus, JOS testamentissa on saajan puolison avio-oikeuden pois sulkeva ehto.

Älkää siis paltan lukijat uskoko MIHINKÄÄN, mitä tämä höppänä teille yrittää uskotella muka tietona. Se on yhtä kaukana oikeasta tiedosta kuin erään Donaldin valheet.

Anonyymi kirjoitti:

Lowe.............. on täydellinen jäämistöoikeutta tahi aviovarallisuusoikeutta tuntematon hiippari, mikä tulee ilmi tästä hänen hömpötyksestään, mitä hän täällä on toistanut toistamastaan:

"Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä."

Leskellä kun tosiasiassa ON avio-oikeus, jollei avioehdosta muuta johdu, KAIKKEEN siihenkin omaisuuteen, mihin sitä Lowe.................:n mukaan ei olisi. Ainoa poikkeus saattaa olla testamentilla saatu omaisuus, JOS testamentissa on saajan puolison avio-oikeuden pois sulkeva ehto.

Älkää siis paltan lukijat uskoko MIHINKÄÄN, mitä tämä höppänä teille yrittää uskotella muka tietona. Se on yhtä kaukana oikeasta tiedosta kuin erään Donaldin valheet.

Lue lisää

Noin se menee. Low-orderin kohellus on sen sijaan aivan käsittämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Lowe.............. on täydellinen jäämistöoikeutta tahi aviovarallisuusoikeutta tuntematon hiippari, mikä tulee ilmi tästä hänen hömpötyksestään, mitä hän täällä on toistanut toistamastaan:

"Tuo on hieman tulkinnallinen, koska siinä ei määritellä kumman omaisuudesta kyse, leskellähän on avio-oikeus siihen omaisuuteen mitä he ovat yhdessä hankkineet, muttei siihen omaisuuteen jota edesmennyt on omistanut ennen avioliittoa ja mitä on saanut perinnöksi tai hänelle on testamentattu tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä."

Leskellä kun tosiasiassa ON avio-oikeus, jollei avioehdosta muuta johdu, KAIKKEEN siihenkin omaisuuteen, mihin sitä Lowe.................:n mukaan ei olisi. Ainoa poikkeus saattaa olla testamentilla saatu omaisuus, JOS testamentissa on saajan puolison avio-oikeuden pois sulkeva ehto.

Älkää siis paltan lukijat uskoko MIHINKÄÄN, mitä tämä höppänä teille yrittää uskotella muka tietona. Se on yhtä kaukana oikeasta tiedosta kuin erään Donaldin valheet.

Lue lisää

Lawetorder kumoaa nolon nolostelut taas kerran: Tässä lainattu: "Kysytty
08.11.2008

Kun jompikumpi aviopuolisoista saa perinnöksi esim. talon omilta vanhemmiltaan, niin onko toisella aviopuolisolla omistusoikeutta ko. perintöön?
Vastaus
Vastattu
10.11.2008
Viimeksi päivitetty
30.01.2019

Puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton solmimisen johdosta muutu, vaan kumpikin puoliso omistaa edelleen yksin sen omaisuuden, jonka hän omisti ennen avioliiton solmimista. Samalla lailla omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä, lahjana taikka lotossa, on yksin hänen omaisuuttaan. Katso myös
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-avioliitoyhteinenomaisuus…
Vuonna 1930 ja sen jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuus on erillistä, siis sen puolison, jonka nimissä se on. Yhteistä on vain se, mikä on molempien nimissä eli puolisoiden yhdessä hankkimaa.(Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21)
Puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden tarkoituksena on lieventää omaisuuden erillisyyden ehdottomuutta, koska avioliitto on puolisoiden yhteisyritys, jossa kummankin osapuolen asema on turvattava. Avio-oikeus toteutuu käytännössä puolisoiden omaisuuden osituksessa, jos avioliitto purkautuu, jol-loin puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan. Avio-oikeus ei kuitenkaan ulotu kaikkeen toisen puo-lison omaisuuteen. Omaisuus, jonka puoliso on saanut lahjana tai testamenttina ja jonka luovuttaja on määrännyt, ettei toisella aviopuolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen, jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Avio-oikeutta ei myöskään ole omaisuuteen, joka avioehtosopimuksessa on tehty avio-oikeudesta vapaaksi. (Kivelä & Nordell: Perehdy pykäliin, 2007, s.273-274). )
Avio-oikeudella ei ole kuitenkaan vaikutusta avioliiton aikaiseen omistusoikeuteen.
Omaisuuden omistaa se, joka on sen saanut tai hankkinut. (Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja, 2007, s. 28)
Kannattaa tutustua mainittuihin alan oppaisiin ja mahdollisia lisäkysymyksiä varten ottaa yhteyttä juristiin" Löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-jompikumpi-aviopuolisoista-saa-perinnoksi

Kummallista, nämä on eri mieltä kuin noloin 123000 kertainen nolostelija: (Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21, Kivelä & Nordell: Perehdy pykäliin, 2007, s.273-274, (Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja, 2007, s. 28

"Avioliittolaki

2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §

------->>>>>Se omaisuus, mikä puolisolla<<<<<------- on avioliittoon mennessään, ---->>kuuluu edelleen hänelle<<----. Niin ikään on ----->>hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.<<<-----

(LAINKOHTA EI ERITTELE OMAISUUSLAJIA, SAANTIPERUSTETTA, ONKO TESTAMENTILLA s a a t u, PERINNÖKSI s a a t u VAIKO LAHJAKSI s a a t u, laissa ei myöhemminkään eritellä taikka eroteta millään tavalla, eli laki tällöin tarkoittaa yhteisesti hankittua omaisuutta


35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä (( HUOOOMMMM, OMAISUUDEN s ä ä s t ö s t ä, ei siis omaisuudesta, vaan omaisuuden mahdollisesta ARVON NOUSUSTA, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon (HUOOOM. O M A I S U U D E N t u o t t o o n), noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

36 §

( HUOOOOMM.)Kumpikin puoliso vallitkoon omaisuuttaan (OMAISUUTTAAN, ei siis o m a i s u u t t a eli yhteistä omaisuutta, vaan kumpikin omaa omaisuuttaan) 37–39 §:ssä mainituin rajoituksin". https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2


Eli nolo, olenko väärässä vaiko en, onko laissa eritelty ja esitetty mikä omaisuus saatuna on avio-oikeuden alaista?

Nyt tärkeä kysymys, onko, ties kuinka pitkään, TULKITTU (lakiahan ei tulkita vaan asiaa tulkitaan lakiin nähden) avioliittolakia aivan väärin osituksissa?

Perukirja oikeammin tehdään väärin, koska siinä eritellään vain omaisuus puoliksi, kun ei ole kyse mistään omaisuuden tasajaosta, kuten avioliittolaissa onkin, että OMAISUUDEN TUOTOSTA, eli siitä omaisuus erästä jonka arvo on noussut.

Onko laki siis väärässä ja nolo oikeassa, kukainenkin päätelköön itse.

Anonyymi kirjoitti:

Noin se menee. Low-orderin kohellus on sen sijaan aivan käsittämätöntä.

Lawetorder nauraa kippurassa tälle peesaajalle:

'Ei mitään tajua koko asiasta, kunhan nyt vaan olen samaa mieltä ja vähän lisään täältä nurkan takaa.

-Minulla ei ole hajuakaan, sanoo kommentoija mielessään, -mutta jotain sanon, että edellinen anonyymi olisi uskottavampi, vaikka ei edes perustele, ei esitä mitään sanomansa tueksi, eikä edes sitä, miksi olisi niin kuin hän kirjoittaa, kunhan vaan ilmaisee millainen joku kirjoittaja olisi, niin tästä syystä peesaan häntä, koska olen itse samanlainen'

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder nauraa kippurassa tälle peesaajalle:

'Ei mitään tajua koko asiasta, kunhan nyt vaan olen samaa mieltä ja vähän lisään täältä nurkan takaa.

-Minulla ei ole hajuakaan, sanoo kommentoija mielessään, -mutta jotain sanon, että edellinen anonyymi olisi uskottavampi, vaikka ei edes perustele, ei esitä mitään sanomansa tueksi, eikä edes sitä, miksi olisi niin kuin hän kirjoittaa, kunhan vaan ilmaisee millainen joku kirjoittaja olisi, niin tästä syystä peesaan häntä, koska olen itse samanlainen'

Lue lisää

Lawetorder lainaa omaansa ja esittää anonyymille (joka aiemmin kirjoitteli nick-named NOLO123, jo nickkinsä valinta kertoo mistä kyse ja millainen on): " tai mitä hän on yksinomaan ostanut omiin nimiinsä."

Tässä jännä nuolitettu KKO:n ratkaisu ja perskules, on vuodelta 2016, jännää ja jänskättää: "KKO:2016:37

Avioliitto - Omistusoikeus avioliitossa - Omaisuuden ositus


Diaarinumero: S2014/583
Taltionumero: 1204
Antopäivä: 26.5.2016

Puolisoiden yhteisessä käytössä olleen kesämökkikiinteistön kauppakirjan mukaan ostajana oli yksin mies. Puolisot olivat osallistuneet yhdessä kiinteistön hankkimista koskeviin toimiin ja kaupan rahoittamiseen. Vaimo vaati osituksessa, että hänen katsotaan omistavan puolet kiinteistöstä.

Puolisot olivat hyväksyneet kiinteistönkaupan tehtäväksi niin, että ostajana oli yksin mies. He olivat siten kaupantekohetkellä tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet niin, että mies tuli yksin kiinteistön omistajaksi. --------->>>>>>Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoi, ettei vaimo ollut osoittanut puolisoiden tarkoituksena olleen hankkia kiinteistö yhteiseksi ja miehen toimineen kaupassa vaimon lukuun. !!!!!!!!!Kiinteistö katsottiin yksin miehen omaisuudeksi<<<<----------."

HMMMM, kyllä nyt on korkein oikeus väärässä ja NOLO123 (tai kuka lie) OIKEASSA.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder nauraa kippurassa tälle peesaajalle:

'Ei mitään tajua koko asiasta, kunhan nyt vaan olen samaa mieltä ja vähän lisään täältä nurkan takaa.

-Minulla ei ole hajuakaan, sanoo kommentoija mielessään, -mutta jotain sanon, että edellinen anonyymi olisi uskottavampi, vaikka ei edes perustele, ei esitä mitään sanomansa tueksi, eikä edes sitä, miksi olisi niin kuin hän kirjoittaa, kunhan vaan ilmaisee millainen joku kirjoittaja olisi, niin tästä syystä peesaan häntä, koska olen itse samanlainen'

Lue lisää

No peesaajapa yrittää selittää asian Low-orderille: Kukaan ei kiistä sitä, etteikö aviopuoliso omistaisi itse omaisuuttaan avioliiton aikana. Koska omaisuuteen lähtökohtaisesti kohdistuu kuitenkin avio-oikeus, avioliiton purkautuessa tasataan omaisuus, myös esimerkiksi se jo ennen avioliittoa omistettu.

Lawetorder kaivoi lisää tällaisesta, "kuka perkele omistaa ja mitäki"-päätöksiä, lisääkin löytyy, siis jos tarvitaan: KKO:2010:57

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder nauraa kippurassa tälle peesaajalle:

'Ei mitään tajua koko asiasta, kunhan nyt vaan olen samaa mieltä ja vähän lisään täältä nurkan takaa.

-Minulla ei ole hajuakaan, sanoo kommentoija mielessään, -mutta jotain sanon, että edellinen anonyymi olisi uskottavampi, vaikka ei edes perustele, ei esitä mitään sanomansa tueksi, eikä edes sitä, miksi olisi niin kuin hän kirjoittaa, kunhan vaan ilmaisee millainen joku kirjoittaja olisi, niin tästä syystä peesaan häntä, koska olen itse samanlainen'

Lue lisää

Kerrassaan säälittävä dementikko tämä Lowe................ Hänellä eivät ole hallussa edes aviovarallisuusoikeuden aivan keskeiset käsitteet OMISTUSOIKEUS vs. AVIO-OIKEUS.

Hän koettaa todistella, että kun aviopuolisolla ei ole omistusoikeutta johon omaisuuteen, niin hänellä ei ole siihen myöskään avio-oikeutta. Nolottaa täällä jonkin sortinasiantuntijana esiintyvän tyypin puolesta - ja samalla harmittaa tavallisen palstan lukijan puolesta, joka ehkä ottaa Lowe...............:n hömpän todesta.

Avioliitossa todellakin vallitsee omaisuuden erillisjärjestelmä eli kumpainenkin puoliso OMISTAA sen minkä hän on omistanut ennen aviolittoa tahi minkä hän avioliiton aikana tavalla tai toisella saa. Se, mikä on yhdessä hankittu, omistetaan yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi.

Mutta KAIKKEEN tähän yksinkin omistettuun omaisuuteen toisella puolisolla on lähtökohtaisesti AVIO-OIKEUS. Avio-oikeutta ei ole, jos avio-oikeus on avioehdolla pois suljettu eikä myöskään lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen, JOS lahjan tai testamentin ehdolla saajan puolison avio-oikeus lahjan/testamentin kohteeseen on suljettu pois.

Omistusoikeus on voimassa avioliitossakin, mutta avio-oikeus realisoituu vasta avioliiton purkauduttua (eroon tai kuolemaan) toimitettavassa omaisuuden osituksessa. Siinä lähtökohtaisesti puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen varallisuus tasataan varakkaamman osapuolen köyhemmälle osapuolelle antamalla tasingolla.

Avioliittolaki 35 § 1-2 mom.
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Anonyymi kirjoitti:

No peesaajapa yrittää selittää asian Low-orderille: Kukaan ei kiistä sitä, etteikö aviopuoliso omistaisi itse omaisuuttaan avioliiton aikana. Koska omaisuuteen lähtökohtaisesti kohdistuu kuitenkin avio-oikeus, avioliiton purkautuessa tasataan omaisuus, myös esimerkiksi se jo ennen avioliittoa omistettu.

Lue lisää

Lawetorder nauraa lisää: te ensin kiistitte omistamisen ja jatkatte, että OMAISUUS haetaan puoliksi, ei se nyt vaan mene niin, vaan OMAISUUDEN TUOTTO jaetaan puoliksi, esim kiinteistön arvon nousu on tuottoa, AVIOLIITTO laki: 35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus<<<--- toisen omaisuuteen. (HUUUOOMM) ---->>Sen nojalla<<---- (ELI AVIO-OIKEUDEN) saavat ----->>omaisuuden osituksessa<<----- eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden (HUUUOOM. PUOLISOIDEN, eli yhteisen) omaisuuden >>>>säästöstä (SÄÄSTÖSTÄ eli EI OMAISUUDESTA, eikä etenkään siitä mitä on ennen avioliittoa ollut toisella, taikka saa avioliiton aikana) ARVOSTA<<<<<, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään." IV-osa. "Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa."

Sitten oma kommenttini tuosta avioliitto laista, joka sekin on ristiriidassa itsensä kanssa ja erittäin sekava, niin en kyllä ihmettele miksi lakitoimistot ja aasinajajat tienaa.

Koettakaa jo ymmärtää, että on omaisuutta joka kuuluu yksinomaan, erossa taikka kuollessa, niin vain ja ainoastaan toiselle ja johon ei avioikeuskaan anna oikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrassaan säälittävä dementikko tämä Lowe................ Hänellä eivät ole hallussa edes aviovarallisuusoikeuden aivan keskeiset käsitteet OMISTUSOIKEUS vs. AVIO-OIKEUS.

Hän koettaa todistella, että kun aviopuolisolla ei ole omistusoikeutta johon omaisuuteen, niin hänellä ei ole siihen myöskään avio-oikeutta. Nolottaa täällä jonkin sortinasiantuntijana esiintyvän tyypin puolesta - ja samalla harmittaa tavallisen palstan lukijan puolesta, joka ehkä ottaa Lowe...............:n hömpän todesta.

Avioliitossa todellakin vallitsee omaisuuden erillisjärjestelmä eli kumpainenkin puoliso OMISTAA sen minkä hän on omistanut ennen aviolittoa tahi minkä hän avioliiton aikana tavalla tai toisella saa. Se, mikä on yhdessä hankittu, omistetaan yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi.

Mutta KAIKKEEN tähän yksinkin omistettuun omaisuuteen toisella puolisolla on lähtökohtaisesti AVIO-OIKEUS. Avio-oikeutta ei ole, jos avio-oikeus on avioehdolla pois suljettu eikä myöskään lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen, JOS lahjan tai testamentin ehdolla saajan puolison avio-oikeus lahjan/testamentin kohteeseen on suljettu pois.

Omistusoikeus on voimassa avioliitossakin, mutta avio-oikeus realisoituu vasta avioliiton purkauduttua (eroon tai kuolemaan) toimitettavassa omaisuuden osituksessa. Siinä lähtökohtaisesti puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen varallisuus tasataan varakkaamman osapuolen köyhemmälle osapuolelle antamalla tasingolla.

Avioliittolaki 35 § 1-2 mom.
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Lue lisää

Voe helevata, sanoo Lawetorder: Enhän minä ole avioikeutta kiistänytkään, vaan sen, ETTEI SE OMAISUUS, siis kuolleen taikka avioerossa mene puoliksi niin kuin te annatte käsittää ja että kun jaetaan, niin tulee tasinkooikeus OMAISUUTEEN ja se tuotto ei ole OMAISUUDENARVO, vaan ostoarvo vähennetään myyntiarvosta, NIIN SE jäännös ON SE TUOTTO josta avioliittolainkin mukaan puoliso SAA PUOLET, mutta jos katsotaan omaisuuden olleen jo toisen, niin omaisuuden tuotto lasketaan ostohinta vähennetään arvioidulla myyntiarvolla ja se erotus on sen omaisuuden tuotto, eli omaisuutta ei ole pakko myydä, te täällä taas annatte ihan väärän kuvan osituksista, perinnön jakamisista ja tuo väärätapa on jatkunu vuosikausia.

Avioliittolaissa on yksiselitteisesti mikä on avioikeus ja se on YHTEISEEN omaisuuteen kohdistuva, muttei toisen omaisuuteen kuin AINOASTAAN SEN TUOTTOON.

Erittäin yksinkertaista käsittää..

Ps. olet oikeassa, jotkut ovat todellakin säälittäviä, en tiedä noloudestako johtuvaa vaiko dementian ja edellisen yhdistelmästä.

Anonyymi kirjoitti:

Voe helevata, sanoo Lawetorder: Enhän minä ole avioikeutta kiistänytkään, vaan sen, ETTEI SE OMAISUUS, siis kuolleen taikka avioerossa mene puoliksi niin kuin te annatte käsittää ja että kun jaetaan, niin tulee tasinkooikeus OMAISUUTEEN ja se tuotto ei ole OMAISUUDENARVO, vaan ostoarvo vähennetään myyntiarvosta, NIIN SE jäännös ON SE TUOTTO josta avioliittolainkin mukaan puoliso SAA PUOLET, mutta jos katsotaan omaisuuden olleen jo toisen, niin omaisuuden tuotto lasketaan ostohinta vähennetään arvioidulla myyntiarvolla ja se erotus on sen omaisuuden tuotto, eli omaisuutta ei ole pakko myydä, te täällä taas annatte ihan väärän kuvan osituksista, perinnön jakamisista ja tuo väärätapa on jatkunu vuosikausia.

Avioliittolaissa on yksiselitteisesti mikä on avioikeus ja se on YHTEISEEN omaisuuteen kohdistuva, muttei toisen omaisuuteen kuin AINOASTAAN SEN TUOTTOON.

Erittäin yksinkertaista käsittää..

Ps. olet oikeassa, jotkut ovat todellakin säälittäviä, en tiedä noloudestako johtuvaa vaiko dementian ja edellisen yhdistelmästä.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa:

Eli siis, miehellä jo omistuksessaan talo ja tontti, rakennettu joskus ja arvo ollut valmiina rakennus tontteineen vaikkapa miljoona, menee naimisiin, avioehtoa ei ole, mies saa perintönä 3 miljoonaa avioliiton aikana,

Talon ja tontin arvo on avioliiton aikana suhdanteista johtuen laskenut 250 000 arvoon eli ei tuottoa ja tuo 3 milliä on sijoitusten vuoksi laskenut miljoonaan, eli omaisuuden arvo on 1,25milj, niin mitä saa leski aviomiehen kuollessa (avioliittoon mentäessä on vaimolla ollut 250 000 omaisuutta ja joka säilynyt (pihi ämmä kun on ollut ja elättänyt itsensä miehen varoilla)?

Hän saa tuon 250 000, kun ei ole ollut tuottoa eli avio-oikeus ON VAIN JA AINOASTAAN tuottoon jos sellaista on ollut, eikä siis omaisuusarvoon kokonaisuudessaan.

On väärä käsitys, että avio-oikeus käsittäisi omaisuudenarvoon sinällään, vaan niinhän se ei ole.

Se ennen oli, eli jos omaisuuden arvo oli naimisiin mennessä miljoona, eron taikka kuoleman tullessa omaisuus meni puoliksi, tuo puoliksi meneminen koskee nykyään vain ja ainoastaan YHDESSÄ OMISTETTUA eli kummankin omistamaa yhteistä omaisuutta.

On eri asia, jos testamentissa määrätään omaisuuden omistuksen siirtyvän jälkeenjääneelle leskelle.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder nauraa lisää: te ensin kiistitte omistamisen ja jatkatte, että OMAISUUS haetaan puoliksi, ei se nyt vaan mene niin, vaan OMAISUUDEN TUOTTO jaetaan puoliksi, esim kiinteistön arvon nousu on tuottoa, AVIOLIITTO laki: 35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus<<<--- toisen omaisuuteen. (HUUUOOMM) ---->>Sen nojalla<<---- (ELI AVIO-OIKEUDEN) saavat ----->>omaisuuden osituksessa<<----- eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden (HUUUOOM. PUOLISOIDEN, eli yhteisen) omaisuuden >>>>säästöstä (SÄÄSTÖSTÄ eli EI OMAISUUDESTA, eikä etenkään siitä mitä on ennen avioliittoa ollut toisella, taikka saa avioliiton aikana) ARVOSTA<<<<<, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään." IV-osa. "Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa."

Sitten oma kommenttini tuosta avioliitto laista, joka sekin on ristiriidassa itsensä kanssa ja erittäin sekava, niin en kyllä ihmettele miksi lakitoimistot ja aasinajajat tienaa.

Koettakaa jo ymmärtää, että on omaisuutta joka kuuluu yksinomaan, erossa taikka kuollessa, niin vain ja ainoastaan toiselle ja johon ei avioikeuskaan anna oikeutta.

Lue lisää

Hyvä Low-order. Se yhteisen omaisuuden säästö tarkoittaa yhteisen omaisuuden kokonaismäärää, ei sen tuottoa. Jospa sen ymmärtämällä pääset raitellesi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa:

Eli siis, miehellä jo omistuksessaan talo ja tontti, rakennettu joskus ja arvo ollut valmiina rakennus tontteineen vaikkapa miljoona, menee naimisiin, avioehtoa ei ole, mies saa perintönä 3 miljoonaa avioliiton aikana,

Talon ja tontin arvo on avioliiton aikana suhdanteista johtuen laskenut 250 000 arvoon eli ei tuottoa ja tuo 3 milliä on sijoitusten vuoksi laskenut miljoonaan, eli omaisuuden arvo on 1,25milj, niin mitä saa leski aviomiehen kuollessa (avioliittoon mentäessä on vaimolla ollut 250 000 omaisuutta ja joka säilynyt (pihi ämmä kun on ollut ja elättänyt itsensä miehen varoilla)?

Hän saa tuon 250 000, kun ei ole ollut tuottoa eli avio-oikeus ON VAIN JA AINOASTAAN tuottoon jos sellaista on ollut, eikä siis omaisuusarvoon kokonaisuudessaan.

On väärä käsitys, että avio-oikeus käsittäisi omaisuudenarvoon sinällään, vaan niinhän se ei ole.

Se ennen oli, eli jos omaisuuden arvo oli naimisiin mennessä miljoona, eron taikka kuoleman tullessa omaisuus meni puoliksi, tuo puoliksi meneminen koskee nykyään vain ja ainoastaan YHDESSÄ OMISTETTUA eli kummankin omistamaa yhteistä omaisuutta.

On eri asia, jos testamentissa määrätään omaisuuden omistuksen siirtyvän jälkeenjääneelle leskelle.

Lue lisää

En tiedä mistä Low on noin mielenkiintoisen tulkinnan kehittänyt ottaen huomioon AL 35.1 Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Vai mahtaako sekoittaa nyt siihen, että ositusperusteen jälkeenkin avio-oikeus kattaa AO-omaisuuden arvonnousun?

Siinä mielessä Lov on oikeassa, että avio-oikeus pelkästään ei luo missään tilanteessa omistusoikeutta toisen puolison omaisuuteen, vain sen arvoon. Eli ei voi tehokkaasti vaatia jotain toisen puolison esinettä ja raha on pakko hyväksyä (kunhan määrästä päästään sopimukseen). Mutta kun yleensä kenelläkään ei ole nykäistä rahatukkuja tuosta vain, osituksessa usein sovitaan, että tasinko maksetaan omaisuudella tai realisoidaan maksun suorittamiseksi. Kahden kuolinpesän tilanteessa, jossa perijät ovat samat ja omaisuus puoliksi omistettu, tuolla ei ole yhtään mitään merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä Low-order. Se yhteisen omaisuuden säästö tarkoittaa yhteisen omaisuuden kokonaismäärää, ei sen tuottoa. Jospa sen ymmärtämällä pääset raitellesi.

Lawetorderkin alkaa säästään, se kun on noin helppoa: Säästö, hetkinen, säästö, olen kuullut tuon jossain yhteydessä.

Taisi olla kun valtion elimet puhui uutisissa säästöistä ja että sillä saadaan hyvää hoitoa vanhuksille kun säästetään menoissa eli karsitaan menoja, niin tulee säästöä.

Tarkoittanet varmaan jotain tuollaista?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorderkin alkaa säästään, se kun on noin helppoa: Säästö, hetkinen, säästö, olen kuullut tuon jossain yhteydessä.

Taisi olla kun valtion elimet puhui uutisissa säästöistä ja että sillä saadaan hyvää hoitoa vanhuksille kun säästetään menoissa eli karsitaan menoja, niin tulee säästöä.

Tarkoittanet varmaan jotain tuollaista?

Lue lisää

Et sinä huonoilla jäljillä ole. Saatat olla oivaltamassa, että säästö on eri asia kuin tuotto. Siitä se lähtee!

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mistä Low on noin mielenkiintoisen tulkinnan kehittänyt ottaen huomioon AL 35.1 Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Vai mahtaako sekoittaa nyt siihen, että ositusperusteen jälkeenkin avio-oikeus kattaa AO-omaisuuden arvonnousun?

Siinä mielessä Lov on oikeassa, että avio-oikeus pelkästään ei luo missään tilanteessa omistusoikeutta toisen puolison omaisuuteen, vain sen arvoon. Eli ei voi tehokkaasti vaatia jotain toisen puolison esinettä ja raha on pakko hyväksyä (kunhan määrästä päästään sopimukseen). Mutta kun yleensä kenelläkään ei ole nykäistä rahatukkuja tuosta vain, osituksessa usein sovitaan, että tasinko maksetaan omaisuudella tai realisoidaan maksun suorittamiseksi. Kahden kuolinpesän tilanteessa, jossa perijät ovat samat ja omaisuus puoliksi omistettu, tuolla ei ole yhtään mitään merkitystä.

Lue lisää

Lawetorder ei ymmärrä: En minäkään ymmärrä mistä olette kehittäneet teorian TOISEN OMAISUUTEEN ON OIKEUS ja joka sanomana kattaa kaiken omaisuuden ja lain mukaanhan ei siitä ole kyse, koska kumpikin omistaa omaisuutensa, eli perusoikeus omaisuuden turvaan eli siis avioliittolaki on ristiriidassa perustuslain kanssa, lisäksi on myös itsensä kanssa koska toisaalta avioliitto laissa sanotaan omaisuuden tuotosta ja toisaalta kummasti säästöstä ja säästöhän on täysin eri asia kuin omaisuuden ARVO eli kun omaisuusarvosta vähennetään velat, on jäljelle jäänyt positiivinen omaisuusarvo, eli se ei mitenkään voi olla mikään säästö.

Säästö syntyy kun ostetaan jotain halvemmalla, säästöä ei synny ostamalla velaksi, säästöjä syntyy kun karsitaan menoja, ei velkaa ottamalla eli rehellisesti sanottuna lakiin on laitettu tuo säästö, jotta syntyisi tahallisia konflikteja, vaikkapa avioero tilanteessa jolloinka lähdetään hakemaan apua aasinajajilta, eli tehty tahallinen ansaintakeino.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ymmärrä: En minäkään ymmärrä mistä olette kehittäneet teorian TOISEN OMAISUUTEEN ON OIKEUS ja joka sanomana kattaa kaiken omaisuuden ja lain mukaanhan ei siitä ole kyse, koska kumpikin omistaa omaisuutensa, eli perusoikeus omaisuuden turvaan eli siis avioliittolaki on ristiriidassa perustuslain kanssa, lisäksi on myös itsensä kanssa koska toisaalta avioliitto laissa sanotaan omaisuuden tuotosta ja toisaalta kummasti säästöstä ja säästöhän on täysin eri asia kuin omaisuuden ARVO eli kun omaisuusarvosta vähennetään velat, on jäljelle jäänyt positiivinen omaisuusarvo, eli se ei mitenkään voi olla mikään säästö.

Säästö syntyy kun ostetaan jotain halvemmalla, säästöä ei synny ostamalla velaksi, säästöjä syntyy kun karsitaan menoja, ei velkaa ottamalla eli rehellisesti sanottuna lakiin on laitettu tuo säästö, jotta syntyisi tahallisia konflikteja, vaikkapa avioero tilanteessa jolloinka lähdetään hakemaan apua aasinajajilta, eli tehty tahallinen ansaintakeino.

Lue lisää

Pykälä on vanha, joten siinä voi olla kieltä, jota ei nykyään käytettäisi. Mutta en ole kuullut muiden epäonnistuneen tulkinnoissaan aivan niin, että ovat luulleet omaisuuden säästöä sen tuotoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa: Lakiosa on maksettava rahallisesti sitä vaadittaessa maksettavaksi.

Tuollainen määräys rajoittaa lakiosaasi ja riippuen siitä miten kauan elää sisaresi ei ole merkitystä koska arvo lasketaan viimeisimmän kuolinpäivän arvolla, ei siis tulevaisuuden arvolla.

Sinuna minä lähtisin ensisijaisesti selvittään onko testamentti todellakin aito, laillinen ja millaisessa kunnossa äitisi oli ennen kuolemaansa.

Hyvin monet tuon kaltaiset testamentit on julistettu mitättömäksi, koska on testamenttia laatiessa ollut heikentyneessä tilassa ja helposti johdateltavissa eli ei ole ymmärtänyt paperin merkitystä.

Esim. alzhaimerintauti (dementia) on sellainen, heikentynyt verenkierto aivoihin taikka kuolinsyynä aivoinfarkti ja sydämen pysähdys.

Selvitä nuo asiat ensin, saatat voittaa paljon, kuten sanoin, noita tuollaisia testamentteja on alkanut ilmaantuun aika paljon.

Lue lisää

Lawetorder vastailee: Minulla olisi sinulle(tunnut tietävän asioita:) Kysyttävää
veljet perineet(70lv talon)Maksaneet (isän kuoltua perintöverot)
Veljeksistä toinen asuu (isä kuoli 1998v) Synnyinkodissaan(tai muutti sinne 2014v)ja toinen veli muuttanut pois kotoaan vuonna 1992.
Talo(ei peruskorjattu,kunto tyydyttävä) Ovat nyt myymässä sitä TONTTINA(koska jos joku ostaa talona,niin pitäisi olla kuntotarkastus jne)
- Verottajatla (talossa asuva veli kysynyt joutuuko maksaa "MYYNTIVEROA"? EI Joudu kun on asunut talossa (1998v.Isän kuoltua),mutta toinen veli joutuu maksamaan,KUN EI OLE ASUNUT TALOSSA SEN JÄLKEEN KUN ISÄNSÄ KUOLI ????? Nyt kaikki apu tarpeen .KIITOS JOS VOIT AUTTAA !? Voittaako epäoikeudenmukaisuus ...

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa:

Eli siis, miehellä jo omistuksessaan talo ja tontti, rakennettu joskus ja arvo ollut valmiina rakennus tontteineen vaikkapa miljoona, menee naimisiin, avioehtoa ei ole, mies saa perintönä 3 miljoonaa avioliiton aikana,

Talon ja tontin arvo on avioliiton aikana suhdanteista johtuen laskenut 250 000 arvoon eli ei tuottoa ja tuo 3 milliä on sijoitusten vuoksi laskenut miljoonaan, eli omaisuuden arvo on 1,25milj, niin mitä saa leski aviomiehen kuollessa (avioliittoon mentäessä on vaimolla ollut 250 000 omaisuutta ja joka säilynyt (pihi ämmä kun on ollut ja elättänyt itsensä miehen varoilla)?

Hän saa tuon 250 000, kun ei ole ollut tuottoa eli avio-oikeus ON VAIN JA AINOASTAAN tuottoon jos sellaista on ollut, eikä siis omaisuusarvoon kokonaisuudessaan.

On väärä käsitys, että avio-oikeus käsittäisi omaisuudenarvoon sinällään, vaan niinhän se ei ole.

Se ennen oli, eli jos omaisuuden arvo oli naimisiin mennessä miljoona, eron taikka kuoleman tullessa omaisuus meni puoliksi, tuo puoliksi meneminen koskee nykyään vain ja ainoastaan YHDESSÄ OMISTETTUA eli kummankin omistamaa yhteistä omaisuutta.

On eri asia, jos testamentissa määrätään omaisuuden omistuksen siirtyvän jälkeenjääneelle leskelle.

Lue lisää

? eikös se ositus perustella näin, esimerkki. Matin jäämistö käsittää 10 rahaa. Maija-lesken jäämistö on 5 rahaa. Perilliset Milla ja Mikko saavat yhteensä 7,5 rahaa, koska leski Maija saa tasinkoa, siksi että hänen omaisuutensa oli pienempi.
Mikäli Maija olisi varakkaampi, sen 10 rahaa, ja Matin varoiksi ilmenisi 5 rahaa, Maija voisi halutessaan kieltäytyä maksamasta tasinkoa perillisille. Näin perillisille jäisi 5 rahaa Matin kuoltua.

Ei näissä puhuta mitään säästöstä/erillisestä tuotosta. Säästön nimellä kulkeva erä saadaan perukirjaan, kun vähennetään vainajan omaisuudesta vastattavat, ja samoin tehdään lesken varojen kohdalla, josta saatava SÄÄSTYNYT, osa ositetaan, leskelle puolet, ja perillisten perinnönjakoon puolet. Mikäli siis vainaja oli varakkaampi- mikäli leski on, pystyy kieltäytymään tasingon maksamisesta, joten perilliset jakavat vain vainajalta itseltään saatua omaisuutta.
Tässä mitään "säästöä" jaeta. Mihin se muu osa omaisuudesta menisi? Jos vainajalla eläessään on ollut vaikka ensin 10 rahaa, mutta se on tuottanut 2,5 rahaa lisää, ei sillä ole erillistä merkitystä, osituksessa. ei silläkään, onko vainaja eläessään hukannut vaikka 10 rahasta 7,5 rahaa- se menee ositukseen, mitä on kuolinhetkellä, mikäli leski on olemassa, ja ei ole ollut avioehtoasioita.
Jos on jonkinlainen avioehto, sen mukaan toimitaan.
Pohjana? Toisen vanhempani jäljiltä, ihan lakitoimiston kyhäämä perukirja- ei siis voi oletuksena olla tehty päin prinkkalaa. Siinä lueteltiin ensin oikeudenomistajat, ja sitten sekä vainajan, että lesken omaisuus erikseen- kummankin omaisuudesta velat, ja noin se "säästö" sanakin saatiin. Joka on ositukseen menevä summa. Meidän tapauksessa perillisille puolet, leskelle puolet.

Anonyymi kirjoitti:

? eikös se ositus perustella näin, esimerkki. Matin jäämistö käsittää 10 rahaa. Maija-lesken jäämistö on 5 rahaa. Perilliset Milla ja Mikko saavat yhteensä 7,5 rahaa, koska leski Maija saa tasinkoa, siksi että hänen omaisuutensa oli pienempi.
Mikäli Maija olisi varakkaampi, sen 10 rahaa, ja Matin varoiksi ilmenisi 5 rahaa, Maija voisi halutessaan kieltäytyä maksamasta tasinkoa perillisille. Näin perillisille jäisi 5 rahaa Matin kuoltua.

Ei näissä puhuta mitään säästöstä/erillisestä tuotosta. Säästön nimellä kulkeva erä saadaan perukirjaan, kun vähennetään vainajan omaisuudesta vastattavat, ja samoin tehdään lesken varojen kohdalla, josta saatava SÄÄSTYNYT, osa ositetaan, leskelle puolet, ja perillisten perinnönjakoon puolet. Mikäli siis vainaja oli varakkaampi- mikäli leski on, pystyy kieltäytymään tasingon maksamisesta, joten perilliset jakavat vain vainajalta itseltään saatua omaisuutta.
Tässä mitään "säästöä" jaeta. Mihin se muu osa omaisuudesta menisi? Jos vainajalla eläessään on ollut vaikka ensin 10 rahaa, mutta se on tuottanut 2,5 rahaa lisää, ei sillä ole erillistä merkitystä, osituksessa. ei silläkään, onko vainaja eläessään hukannut vaikka 10 rahasta 7,5 rahaa- se menee ositukseen, mitä on kuolinhetkellä, mikäli leski on olemassa, ja ei ole ollut avioehtoasioita.
Jos on jonkinlainen avioehto, sen mukaan toimitaan.
Pohjana? Toisen vanhempani jäljiltä, ihan lakitoimiston kyhäämä perukirja- ei siis voi oletuksena olla tehty päin prinkkalaa. Siinä lueteltiin ensin oikeudenomistajat, ja sitten sekä vainajan, että lesken omaisuus erikseen- kummankin omaisuudesta velat, ja noin se "säästö" sanakin saatiin. Joka on ositukseen menevä summa. Meidän tapauksessa perillisille puolet, leskelle puolet.

Lue lisää

Ositus menee juuri niin kuin kirjoitit.

Lawetorderin ajatuksenjuoksu on ihan hänen omaansa eli sillä ei ole mitään tekemistä Suomen lakien kanssa.