Haluttomuudesta tulee pahimmillaan todellinen kompastuskivisuhteeseen, oli se "pihtari" sitten kumpi osapuoli tahansa. Jos halut eivät osu yhteen, se voi olla väliaikaista, mutta en usko että sellainen ajaa syvään masentumiseen. Jos taas halut eivät osu ollenkaan kohdalleen, eivät ole aluperinkään ehkä osuneet ja tilanne vain pahenee, niin tilanne on pahempi.
Jos haluttomampi osapuoli ei ollenkaan halua asiaa parantaa suuntaan eikä toiseen, niin se voi olla jo rankkaa henkistä väkivaltaa. Onhan se varmasti antoisaa kun voi vielä halukaampaa osapuolta vähän rokottaa, "eikös se hieromasauva riitä?!" tai "joko nyt taas siinä mangut?" -tyyliin.
Olisi iso ja edistävä askel hakea apua lääkäriltä tai pariterapiasta tms. taholta. Apua kun nykypäivänä on saatavilla. Haluttomuus on aika yleistä joten ainoa ei tarvitse ajatella olevansa. Käydäänhän lääkarilla hoitamassa muitakin vaivoja. Ja jos kerran kotikonstit eivät auta. "vika" voi olla hyvinkin korjaantuva sorttia ja parantaisi molempien elämän laatua huomattavasti. Se siis olisi vaivan arvoista.
Toisen haluttomuus satuttaa ja masentaa todenteolla. Jos se haluttomampi osapuoli vielä viitsii vittuilla, sanoisin että olisi parempi vakavasti suunnitella suhteen lopettamista. Henkilökohtaisesti ihmettelen, että joku edes voi nauttia pihtaamisestaan ja surullisen, ehkä jopa alistumisesta kärsivän ihmisen katselemisesta.
Jos haluttomampi osapuoli ei ollenkaan halua asiaa parantaa suuntaan eikä toiseen, niin se voi olla jo rankkaa henkistä väkivaltaa. Onhan se varmasti antoisaa kun voi vielä halukaampaa osapuolta vähän rokottaa, "eikös se hieromasauva riitä?!" tai "joko nyt taas siinä mangut?" -tyyliin.
Olisi iso ja edistävä askel hakea apua lääkäriltä tai pariterapiasta tms. taholta. Apua kun nykypäivänä on saatavilla. Haluttomuus on aika yleistä joten ainoa ei tarvitse ajatella olevansa. Käydäänhän lääkarilla hoitamassa muitakin vaivoja. Ja jos kerran kotikonstit eivät auta. "vika" voi olla hyvinkin korjaantuva sorttia ja parantaisi molempien elämän laatua huomattavasti. Se siis olisi vaivan arvoista.
Toisen haluttomuus satuttaa ja masentaa todenteolla. Jos se haluttomampi osapuoli vielä viitsii vittuilla, sanoisin että olisi parempi vakavasti suunnitella suhteen lopettamista. Henkilökohtaisesti ihmettelen, että joku edes voi nauttia pihtaamisestaan ja surullisen, ehkä jopa alistumisesta kärsivän ihmisen katselemisesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
haluttomuus on jälkeejääneisyyttä seksuaalisessa kehityksessä toinen on vielä nii vanhempiensa lellikki että aattelee ettei tarvi antaa joo mustasukkaisuusasiat onki sitte jo eri asia jos toinen pettää nii eihä sitä anna kukaa tervepäinen jos toinen tekee parhaansa ja toine vaa hymähtää on parempi erota