Voisin tässä vetää suoraan useamman pariskunnan jotka pitkän yhteiselon jälkeen avioitunut ja naimisiin menon jälkeen elämä mennyt huonoksi ja erottu. Tunnenpa tuossa yhden perheellisen naisen joka on ystäväni, ollut useita vuosia miehensä kanssa ja lapsia myös, naimisiin menivät ja onellisilta vailuttivat ja nyt eroavat ja näitä on samanlaisia tapauksia lähipiirissä, kaveri ja tuttapiireissäkin. Se naimisiin meno aiheuttaa jotakin koska muuten ollut hyvä meininki ja kun vihitty alkaa joku uusi vaihe ja sit napit vastakkain. Me ollaan naiskumppanin kanssa pitkäaikainen avopari ja nainen joskus heittänyt vähän hymy huulilla et kai mekin oltais jo erottu jos oltais menty naimisiin ja ompa usein kysytty ja ihmetelty et vieläkös te vaan olette yhdessä kun moni pari tuossa eronnut ja uutta kumppania mahdollisesti jo löytynyt vierelle. Joten mikä siinä naimisiin menossa pilaa suhteen, ei kai kukaan huvikseen eroa ja jos oltu pitkään varmaan tuntee toisen huonot puolet.
Akilleen kantapää monille
37
<50
Vastaukset
Siinä on naiset saaneet sen minkä halunneetkin..Miehen avioon, jotta pääsee omaisuuden jakoon eron myötä... Rahastahan siinä on kyse.
- Anonyymi
Ei naimisiin meno saa eroamaan ihmisiä jotka oikeasti ja aidosti rakastavat ja kunnioittavat toisiaan. Toki sitten ne ihmiset jotka vain menevät virran mukana ja menevät naimisiin ja hankkivat lapsia kun muutkin niin tekevät, kokevat usein sitten myöhemmin sen vaiheen että tajuavat kaiken onttouden. Mutta silloinkaan siis se ero ei johdu naimisiin menosta vaan ihan muista asioista.
- Anonyymi
Olet oikeassa siinä, ettei naimisiin meno aiheuta eroa. Mutta olet väärässä kuvitellessasi, että eroavat parit ovat menneet jotenkin väärin naimisiin. He ovat todennäköisesti rakastaneet ja kunnioittaneet toisiaan, mutta yhteiselo on muuttunut onnettomaksi -- niin kuin se miltei poikkeuksetta muuttuu!
Eli melkein kaikki ovat ennen pitkää suhteessaan onnettomia mutta vain puolet eroavat. (Eikä eroaminenkaan automaattisesti tee ihmisistä yhtään onnellisempia.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, ettei naimisiin meno aiheuta eroa. Mutta olet väärässä kuvitellessasi, että eroavat parit ovat menneet jotenkin väärin naimisiin. He ovat todennäköisesti rakastaneet ja kunnioittaneet toisiaan, mutta yhteiselo on muuttunut onnettomaksi -- niin kuin se miltei poikkeuksetta muuttuu!
Eli melkein kaikki ovat ennen pitkää suhteessaan onnettomia mutta vain puolet eroavat. (Eikä eroaminenkaan automaattisesti tee ihmisistä yhtään onnellisempia.)"Olet oikeassa siinä, ettei naimisiin meno aiheuta eroa. Mutta olet väärässä kuvitellessasi, että eroavat parit ovat menneet jotenkin väärin naimisiin."
No osa on ja osa ei. En väittänyt että kaikki ovat mutta kyllä naimisiin mennään edelleen myös koska niin "kuuluu tehdä" ja "kaikki muutkin menevät". Kyllä ne ihmiset itse varmaan ajattelevat menevänsä naimisiin ihan rakkaudesta koska sitä muiden vaikutusta on aika vaikea itsestään ja omista motiiveistaan erottaa.
"He ovat todennäköisesti rakastaneet ja kunnioittaneet toisiaan, mutta yhteiselo on muuttunut onnettomaksi -- niin kuin se miltei poikkeuksetta muuttuu!"
Yhteiselo muuttu onnettomaksi juuri silloin kun sitä toisen ymmärtämistä ja kunnioitusta ei ole lopulta kuitenkaan niin paljon että osaisi nähdä eron oman edun ja oman nautinnon ja yhteisen edun ja yhteisen nautinnon välillä.
"Eli melkein kaikki ovat ennen pitkää suhteessaan onnettomia mutta vain puolet eroavat."
En tiedä millaisia priskuntia sinä tunnet mutta kyllä ne pitkäänkin yhdessä olleet pariskunnat (itseni mukaanlukien) joita minä tiedän ovat suurilta osin varsin onnellisia.
"(Eikä eroaminenkaan automaattisesti tee ihmisistä yhtään onnellisempia.)"
Niin eli vika ei läheskään aina ole ollut siinä liitossa vaan ihmisessä itsessään. Eli siinä että on haettu ja jahdattu jotain jota ei kuitenkaan voi oikeasti saada, On se levottomuus aina uuteen vaikka se uusi ei anna lopulta mitään sen kummempaa kuin vanhakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Olet oikeassa siinä, ettei naimisiin meno aiheuta eroa. Mutta olet väärässä kuvitellessasi, että eroavat parit ovat menneet jotenkin väärin naimisiin."
No osa on ja osa ei. En väittänyt että kaikki ovat mutta kyllä naimisiin mennään edelleen myös koska niin "kuuluu tehdä" ja "kaikki muutkin menevät". Kyllä ne ihmiset itse varmaan ajattelevat menevänsä naimisiin ihan rakkaudesta koska sitä muiden vaikutusta on aika vaikea itsestään ja omista motiiveistaan erottaa.
"He ovat todennäköisesti rakastaneet ja kunnioittaneet toisiaan, mutta yhteiselo on muuttunut onnettomaksi -- niin kuin se miltei poikkeuksetta muuttuu!"
Yhteiselo muuttu onnettomaksi juuri silloin kun sitä toisen ymmärtämistä ja kunnioitusta ei ole lopulta kuitenkaan niin paljon että osaisi nähdä eron oman edun ja oman nautinnon ja yhteisen edun ja yhteisen nautinnon välillä.
"Eli melkein kaikki ovat ennen pitkää suhteessaan onnettomia mutta vain puolet eroavat."
En tiedä millaisia priskuntia sinä tunnet mutta kyllä ne pitkäänkin yhdessä olleet pariskunnat (itseni mukaanlukien) joita minä tiedän ovat suurilta osin varsin onnellisia.
"(Eikä eroaminenkaan automaattisesti tee ihmisistä yhtään onnellisempia.)"
Niin eli vika ei läheskään aina ole ollut siinä liitossa vaan ihmisessä itsessään. Eli siinä että on haettu ja jahdattu jotain jota ei kuitenkaan voi oikeasti saada, On se levottomuus aina uuteen vaikka se uusi ei anna lopulta mitään sen kummempaa kuin vanhakaan.Yhteiselo voi muuttua onnettomaksi monesta syystä. Esimerkiksi lasten syntymä tutkitusti tekee vanhemmat onnettomaksi. Toinen yleinen syy on keskinäisen intohimon haihtuminen. Kolmas syy on yhteisten ilonaiheiden puuttuminen.
Nämä iskevät vaikka kuinka kunnioittaisi ja rakastaisi. Sitten puretaan omaa pahaa mieltä puolisoon, ja tehdään yhteiselo vielä rankemmaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhteiselo voi muuttua onnettomaksi monesta syystä. Esimerkiksi lasten syntymä tutkitusti tekee vanhemmat onnettomaksi. Toinen yleinen syy on keskinäisen intohimon haihtuminen. Kolmas syy on yhteisten ilonaiheiden puuttuminen.
Nämä iskevät vaikka kuinka kunnioittaisi ja rakastaisi. Sitten puretaan omaa pahaa mieltä puolisoon, ja tehdään yhteiselo vielä rankemmaksi." Esimerkiksi lasten syntymä tutkitusti tekee vanhemmat onnettomaksi."
Ei onnettomaksi vaan hieman vähemmän onnelliseksi kuin ne joilla ei ole lapsia,
Ja jälleen kyse on siitä miten asiat hoidetaan. Eli kuinka paljon vastuuta jaetaan ja kuinka hyvin vanhemmat onnistuvat toimimaan yhdessä.
"Toinen yleinen syy on keskinäisen intohimon haihtuminen."
Ja siihenkin voi vaikuttaa. Pitää sen lapsiperhearjen keskelläkin muistaa myös sitä puolisoa vaikka vähän väsyttäisikin.
"Kolmas syy on yhteisten ilonaiheiden puuttuminen."
Kyllä niitä löytää jos etsii.
"Nämä iskevät vaikka kuinka kunnioittaisi ja rakastaisi. "
Nämä pitääkin ymmärtää laajasti niin että esim. se kunnioitus on juuri sitä että ei unohda sitä puolisoa arjenkaan keskellä vaan haluaa muistaa toista mukavilla pienillä asioilla vaikka vain pusulla tai kosketuksella.
"Sitten puretaan omaa pahaa mieltä puolisoon, ja tehdään yhteiselo vielä rankemmaksi."
Juuri se ei ole toisen kunnioitusta.
- Anonyymi
Ei naimisiin menneet eroa enemmän kuin seurustelevat. Tilastojenkin mukaan avoliitoista erotaan paljon enemmän kuin avioliitoista ja seurustelusuhteista vielä tätäkin enemmän. Aloitus on siltä osin virheellinen. Avioliitosta eroaminen tekee vain eron näkyvämmäksi kaveripiirissäsikin.
- Anonyymi
Katsoppas tilastoja muutaman vuoden takaa, Noin puolet avioliitoista päätynyt eroon ja liitojen kesto 2-6 vuotta sen sisään mahtuu paljon.
- Anonyymi
Puolet avioliitoista päättyy kyllä eroon, avoliitoista vielä suurempi osa, puhumattakaan seurustelusuhteista.
- Anonyymi
"Joten mikä siinä naimisiin menossa pilaa suhteen, ei kai kukaan huvikseen eroa ja jos oltu pitkään varmaan tuntee toisen huonot puolet."
Huvittavaa, että tämä sama persoona täällä jatkuvasti dissaa avioliittoa ja naimisissa olevia ja sitten väittää tätä samaa hokemaa . Jos sinä et uskalla sitoutua parisuhteeseen, niin mitä nautintoa saat kritisoimalla avioliittoa?
Minä, ja moni ystävä- ja tuttavapiirissäni, olen ollut naimisissa vuosikymmeniä ja voin sanoa, että kun ne kivikot ja karikot, samoin kuin onnet ja autuudet, on yhdessä koettu, avioliitto on vain parantunut vuosien myötä.
Joten, anna olla jo! - Anonyymi
Pilluton tila on vääjäämätön. Kestäävuosikymmeniä pitkissä suhteissa.
- Anonyymi
Tussun saanti lakkaa jossakin vaiheessa, ei naiset pitkittyneessä parisuhteessa enää välitä tai pidä seksiä tarpeellisena.
- Anonyymi
Väärin! On tympeä hokema tuo naisten haluttomuus, sitä on ihan yhtä lailla miehissä. Ja ikäkään tai parisuhteen pituus ei selitä tuota haluttomuutta.
Me, minä 61 ja mies 64, rakastelemme yhä edelleen ja pienimuotoista flirttiä keskenämme on vieläkin vaikka olemme olleet yhdessä teini-iästä lähtien. Ja meillä o n paljon samansorttisia tuttupariskuntia, joilla seksi ei todellakaan ole loppunut.
Vuosikymmenten suhde on monen haave mutta harva on sen eteen valmis tekemään juurikaan mitään mutta mielellään odottaa sen puolison antavan sellaista, joka pitäisi parisuhteen kipinän yllä - paradoksaalista, kyllä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tussun saanti lakkaa jossakin vaiheessa, ei naiset pitkittyneessä parisuhteessa enää välitä tai pidä seksiä tarpeellisena.
Sitten sitä haetaan muualta. Niin minäkin tein, ja olemme vaimon kanssa edelleen onnellisesti yhdessä.
- Anonyymi
Pilluttomuus on nomaalia. Turha muuta väittää.
- Anonyymi
Tässä suhteessa olen mielelläni epänormaali ;)
Terveisin 25 vuotta yhdessä ja edelleen peitto heiluu...
- Anonyymi
Avoliitoista erotaan paljon enemmän kuin avioliitoista. Kukin eroaa omista syistään, mitään ei ole yleistettävissä.
- Anonyymi
Liitot yleensä kestävät kaikenlaista, sivusuhteita, pelaamisen, ryyppäämisen, erotiikan kuivahtamisenkin, kunhan seksi toimii. Tämä on yleistetävissä, suurin osa suhtiesta päättyy siihen että seksi syystä tai toisesta loppuu.
- Anonyymi
Miksi avioliiton pitäisi kestää ryyppäämisen, pelaamisen tai sivusuhteet. Tuo on nimenomaan se vanhan ajan malli, joka ei nykypäivänä toimi. Täytyy muistaa myös se, että nykypäivänä monet naiset käyvät töissä, vastivissakin työssä käyvillä perheillä ei ole mitään kotiapulaisia tms.mitä vanhaan aikaan tuollaisissa perheissä oli. Pitäisikö naisten kestää siis työnsä, lasten ja kodin hoidon lisäksi esimerkiksi juopottelevaa miestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi avioliiton pitäisi kestää ryyppäämisen, pelaamisen tai sivusuhteet. Tuo on nimenomaan se vanhan ajan malli, joka ei nykypäivänä toimi. Täytyy muistaa myös se, että nykypäivänä monet naiset käyvät töissä, vastivissakin työssä käyvillä perheillä ei ole mitään kotiapulaisia tms.mitä vanhaan aikaan tuollaisissa perheissä oli. Pitäisikö naisten kestää siis työnsä, lasten ja kodin hoidon lisäksi esimerkiksi juopottelevaa miestä.
En ymärrä, miten niin "pitäisi"? Kirjoitin että niin faktisesti on, erittäin usein. ja on aina ollut. Tietenkin poikkeuksia on aina olemassa mutta yleensä kun pitkä/pitempi/vakaa/vakituinen/vakava parisuhde päättyy niin se päättyy siksi ettei kumppanien välillä ole seksiä. Miksi seksi ehtyy parisuhteessa, sille on paljon syitä, mutta niin kauan kun tuo perustarve tyydyttyy puolin ja toisin niin harvemmin tulee ero.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liitot yleensä kestävät kaikenlaista, sivusuhteita, pelaamisen, ryyppäämisen, erotiikan kuivahtamisenkin, kunhan seksi toimii. Tämä on yleistetävissä, suurin osa suhtiesta päättyy siihen että seksi syystä tai toisesta loppuu.
Kaikki suhteet ei lopu seksittömyyteen kuten ei omanikaan, yhdessä ollaan ja seksi loppunut kuinkas muuten naisen toiveesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki suhteet ei lopu seksittömyyteen kuten ei omanikaan, yhdessä ollaan ja seksi loppunut kuinkas muuten naisen toiveesta.
Kuten sanoin, erittäin usein päättyy. Niin usein että sitä voi pitää olestusarvona. Jotkut pitää yllä kulissiliittoa, joko lasten, sukulaisten, omaisuuden, häpeään joutumisen, tms takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten sanoin, erittäin usein päättyy. Niin usein että sitä voi pitää olestusarvona. Jotkut pitää yllä kulissiliittoa, joko lasten, sukulaisten, omaisuuden, häpeään joutumisen, tms takia.
Ai seksitön liitto on kulissiliitto? Onko seksitön sinkkuus sitten kulissiyksinäisyyttä?
Elän seksittömässä liitossa. Ei tämä kivaa ole mutta ei tämä mikään kulissikaan ole. Onpahan tuiki tavallinen pitkä avioliitto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai seksitön liitto on kulissiliitto? Onko seksitön sinkkuus sitten kulissiyksinäisyyttä?
Elän seksittömässä liitossa. Ei tämä kivaa ole mutta ei tämä mikään kulissikaan ole. Onpahan tuiki tavallinen pitkä avioliittoKulissi tarkoittaa että näytetään ulospäin jotain jota ei oikeasti olla. Jos te näytätte ulospäin että olette pariskunta jolla on kaikki hyvin ja rakkaus roihuaa niin silloin se on kulissi jos näin ei oikeasti ole. Mutta jos näytätte muillekin olevanne toisiinne kyllästynyt vanha pariskunta niin se ei sitten ole kulissi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kulissi tarkoittaa että näytetään ulospäin jotain jota ei oikeasti olla. Jos te näytätte ulospäin että olette pariskunta jolla on kaikki hyvin ja rakkaus roihuaa niin silloin se on kulissi jos näin ei oikeasti ole. Mutta jos näytätte muillekin olevanne toisiinne kyllästynyt vanha pariskunta niin se ei sitten ole kulissi.
Ei ulkopuolisilla ole mitään merkitystä liiton laadulle. Heillä olkoon minkälainen harhakuva vaan.
- Anonyymi
Suuri syy miesten arkuudessa puhua asioista
https://miehetalkavatpuhua.blogspot.com/- Anonyymi
Jos miehet alkaisivat puhua, paljon useammat suhteet lopahtaisivat alkuunsa. Parempi antaa puolison elää toivekuvitelmissa.
Sitä paitsi naiset eivät osaa pitää yksityisasioita omana tietonaan vaan lavertelevat kaiken sydänystävilleen. - Anonyymi
Puhumattomuuden kulttuuri on suhteen syöpä. Erityisesti miesten on vanhojen mallien valossa vaikea oppia puhumaan ja siis rakentavasti puhumaan. Naisille se tuo haasteen kuuntelemisessa, kuunteleminen on itseasiassa vielä vaikeampaa, aito kuunteleminen.
Asioiden jakaminen muiden kanssa on monille tärkeää, en ymmärrä miksei nainen voisi lähimmälle/lähimmille ystävilleen asioita purkaa. Miksi jollakin on niin suuri tarve salata asioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos miehet alkaisivat puhua, paljon useammat suhteet lopahtaisivat alkuunsa. Parempi antaa puolison elää toivekuvitelmissa.
Sitä paitsi naiset eivät osaa pitää yksityisasioita omana tietonaan vaan lavertelevat kaiken sydänystävilleen.Puhuitko miehestä? Mies käsityksiä on monenlaisia, ne jotka osaa puhua puolisonsa kanssa ovat niitä tosimiehiä. Takanapäin haukkuvat ja halveksivat miehet ovat niitä juoruämmiä. Pitävät puolisoaan tyhmänä. Että se siitä toiveajattelusta, ei nainenkaan viitsi juoruajalle avautua. On kivaa pilkata puolisoa, mutta kolahtaakohan se jossain vaiheessa omaan nilkkaan. Naiset ovat kuitenkin aika tarkkanäköisiä tämmöisten miesten kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhuitko miehestä? Mies käsityksiä on monenlaisia, ne jotka osaa puhua puolisonsa kanssa ovat niitä tosimiehiä. Takanapäin haukkuvat ja halveksivat miehet ovat niitä juoruämmiä. Pitävät puolisoaan tyhmänä. Että se siitä toiveajattelusta, ei nainenkaan viitsi juoruajalle avautua. On kivaa pilkata puolisoa, mutta kolahtaakohan se jossain vaiheessa omaan nilkkaan. Naiset ovat kuitenkin aika tarkkanäköisiä tämmöisten miesten kanssa.
Olen itse tavannut paljon naimisissa olevia "ihania" rouvia jotka ei muuta tee kun haukkuvat ja arvostelevat miehiään selän takana, kun ollaan taas näkyvillä ollaankin taas kehumassa. Kerran olen pääsyt sanomaan et mitäs ihmettä, kuinkas se äkkiä onkin hyvä mies kun hetki sitten haukuit ja kyllä rouvan posket punotti kun mies kuuli.
- Anonyymi
Näin tekevät kaikki, eivät vain vaimot. Niin miehet, naiset kuin kuka tahansa puhuu selän takana toista kuin kasvokkain. Ei tämä mikään vaimojen ominaisuus ole vaan ihan yleismaailmallinen ilmiö. Sinällään aika tavallistakin.
Sinäkin puhut! On tiedettävä rajansa mistä voi puhua. Yleisesti ottaen vain niistä asioista, mitkä nainen hyväksyy.
Jos esimerkiksi ottaa puheeksi, että naisen vartalo on kuin säkki työkaluja tai naisen kysyessä rehellisesti myöntää, että himoitsee 20-vuotiaan kesäharjoittelijaa, ei puhuminen olekaan niin pop- Anonyymi
Näin on, kyllä mies kantsii ainakin kerran päivässä haukkua pataluhaksi, hau hau, ja kavereille mainostaa kuinka ihastuttava oma kulta on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhumattomuuden kulttuuri on suhteen syöpä. Erityisesti miesten on vanhojen mallien valossa vaikea oppia puhumaan ja siis rakentavasti puhumaan. Naisille se tuo haasteen kuuntelemisessa, kuunteleminen on itseasiassa vielä vaikeampaa, aito kuunteleminen.
Asioiden jakaminen muiden kanssa on monille tärkeää, en ymmärrä miksei nainen voisi lähimmälle/lähimmille ystävilleen asioita purkaa. Miksi jollakin on niin suuri tarve salata asioita.Yksityisasioiden levitteleminen on pahempaa kuin uskottomuus
- Anonyymi
Puhuminen ei ole se ongelma, vaan mm. toisen tai molempien tunne-vuorovaikutus ja keskustelutaitojen puute.
Puhumisen parina toimii tiiviisti kumppanin kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen. Usein parisuhteen puolisot ovat kuin huonojen vitsien poliisipari: toinen poliiseista osaa lukea ja toinen kirjoittaa (tms). Eli toinen puolisoista puhuu, mutta ei kuuntele. Toinen kuuntelee ja siksi ei puhu, koska puhumisesta seuraisi vain ei toivottua riitaa. Puhuva puoliso haluaisi kumppaninsa puhuvan, mutta oikeasti hän tarkoittaa sitä, että haluaisi kumppaninsa sanovan vain toivottuja asioita, sellaisia joita puhuva haluaa kuulla. Todellisuudessa kumppani on hiljaa vain siksi, ettei hänellä ole mitään sellaista sanottavaa mistä toinen haluaa kuulla. Voi olla paljonkin sanottavaa, mutta ei ole keinoja sanoa mitään ilman että asiasta nousee karmea haloo, joka johtaa toisen puolustuskannalle tai jopa hyökkäykseen.
Stressaavassa maailmassa on myös inhimillistä, että toinen on liian väsynyt puhumaan. Hyvä ja toimiva suhde on sellainen, jossa on tilaa sanoa asiat silloin kun on tarve. Tähän pätee sama sääntö kuten kaikkeen muuhunkin; kun on jotain sanottavaa ei huutele sitä koska tahansa miten ja millaisilla sanoilla tahansa. Vaan sopivalla ajalla niin omalta kuin myös puolison kannalta. Kaikkea voi sanoa kunhan löytää sellaiset sanat, jotka toinen voi vastaanottaa. Tuntematta että häntä vastaan hyökätään, häntä arvostellaan, syytetään yms.
- Anonyymi
Avioliitto on yhdistävä, kun suhde on kunnossa. Mutta valitettavasti joskus käy myös niin, että ollaan 10 v yhdessä, tulee pettymyksiä ja lopulta mennään naimisiin, kun halutaan uskoa siihen suhteeseen. Ajatellaan että pakko onnistua ja ettei kannata ajatella muuta, kun on jo pitkä yhteinen historia. Häiden ajattelu saa uskomaan tulevaan ja häiden suunnitteluun on helppo upottaa ajatuksensa ja sulkea mielestä olemassa olevat ongelmat.
Avioitumisen jälkeen huomaa ettei mikään muuttunut ja alamäki jatkuu samoin kuin ennen avioitumista. Avioituminen ei siis saa ihmeitä aikaan. Sitten ero tuleekin 2 vuoden sisällä- Ja helpotus. Ja tila kestävälle parisuhteelle. - Anonyymi
Avo- vai avioliitto. Minusta tuon asian päätösvaiheessa ilmenee osapuolten asenne tulevaan. Se ei ratkaise tulosta mutta saattaa ratkaista päätöksen yhdessä elämisestä.
Puhuminen ja asioiden selvittäminen. Voin rehellisesti sanoa, ettemme kumpikaan ole 50:n avioliittovuoden aikana, tosin täyttyy vasta syyskuussa, menneet henkilöön kohdistuvaan solvaamiseen. Ilmaisut ovat olleet "oliko tuo nyt pakko tehdä noin", "mitä jos", "en ehtinyt kysymään joten " jne.
Ei koskaan, että sinä olet sellainen tms.
Ei ole ollut tarvetta moittia kavereillekaan. Sananvalinta saattaa johtaa harhaan.
Vaimoni sanoi aikanaan muutamassa yhteydessä, että minä olen "monityydyttämätön rasvahappo". Taustalle oli yksi Itämeren ylitys rahtilaivalla jolloin muun tekemisen puutteessa olin kampeamassa "seurusteluun" parin tunnin välein. Rasvahappo johtui silloisesta aktiivisesta panonseurannastani.
Samaa perää on mielipiteeni vaimostani, että hän on "parkkinahka selluliitti" koska ilmaistessaan em. matkalla vähäisemmän mielenkiintonsa yhdyntään ( ei kieltäytynyt ) hän ilmoitti, ettei ole parkkinahkaa. Selluliittilisäyksen tein siksi, että hän vahti takareisiensä kuntoa
Olen joskus törmäillyt kännissä varsin perusteellisesti. Vaimoni ei koskaan moittinut vaan seurasi seuraavana päivänä reaktioitani ja totesi minun tajuavan tapahtuneet. Ei tarvinnut sanoa mitään.
Vaikka muutamana vuotena anuksemme oli auki kuin se tuuran putki emmekä pystyneet hankkimaan muuta kuin välttämättömän ja siitäkin osan metsästä niin en kuullut yhtään moitteen sanaa. Lasten välttämättömät välineet ostimme kalupörsseistä ja jostakin vaihtopisteestä.
Mistään ei ole ollut varsinaista kinaa. Yhteiset asiat olemme hoitaneet periaatteella "mitä mieltä olet jos--"?
Sama on koskenut myös osaa henkilökohtaisista asioista kuten esimerkiksi vaimon matkoista naisystävänsä kanssa, varmistetaan ennen päätöksen tekoa, että jos toinen on suunnitellut jotain samaa aikaa tai asiaa koskien niin voi joustavasti ryhtyä suunnittelemaan vaihtoehtoja.
Talous on koko ajan ollut täysin yhteistä ja avointa. Olipa rahaa hieman tai silloin kun sitä ei ollut.
Sisustukseen ja rätteihin en halua puuttua. Suostuin toki raahautumaan mukaan esimerkiksi sohvakaluston hankintakierrokselle.
Ei tämä avioliitto hirveän kamala järjestely ole. Olemme olleet eläkkeellä 18 vuotta ja vieläkin 70v nainen saa muutaman vuoden vanhemman papan kiinnostumaan intiimistä kanssakäymisestä pari kertaa viikossa. Jos olisin leski niin täytyisi kartoittaa ketkä ammattiviihdyttäjät voisivat antaa palvelun maksua vastaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1064572Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293393No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452380- 391418
- 361343
- 381196
- 141102
- 1591026
- 27978
- 6944