En tiedä kemiasta juurikaan mitään, mutta mieltäni askarruttaa kysymys miksi rauta ruostuu? Tiedän, että rauta on alkuaine ja kun se joutuu veden kanssa tekemisiin syntyy rautaoksidia eli ruostetta hitaan palamisen seurauksena. Monet muutkin alkuaineet syöpyvät, hapettuvat, mutta kuitenkin,,,, Kulta, hopea jne. ei muutu. Luonnon peruslaki sanoo, että ainetta ei voida luoda, eikä hävittää, aineen olomuoto vain voi muuttua toiseksi. Muuttuuko ruoste vielä joksikin? ja jos jolla kulla on paljon ruostetta, niin voiko hän tai avaruuden kaikkeus taasen käänteisesti tehdä ruosteesta rautaa? Olisko ketään kertomaan lyhyesti vastauksia edellisiin "propleemeihin"
Kysymys raudasta
Anonyymi
3371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Raudan ruostumista merivedessä kysyttiin yo-kokeen kemian osiossa syksyllä 2001.
Ihmisten käytössä oleva rauta ja teräs on suurimmalta osalta tehty muuttamalla raudan oksideista (ruosteesta) tai rautakarbonaatista muodostunutta kiveä takaisin raudaksi. Se tapahtuu kuumentamalla rautamalmia hiilen kanssa siten, että hiili nappaa rautaoksidin hapen ja jäljelle jää metallinen rauta.
Hopea oksidoituu ja erityisesti se reagoi rikkiyhdisteiden kanssa. Siksi hopeaesineiden pinta ajan kuluessa tummuu. Kulta ja platinakin antavat periksi kun niille näytetään kuningasvettä eli väkevän typpihapon ja suolahapon seosta. Kullasta muodostuu tuolloin kultakloridia.
Vuonna 1940 radiokemian tutkija George de Hevesy asui Tanskassa saksalaisten valloittaessa maan. Kaksi nobelistia Max von Laue ja James Franck olivat jo aiemmin lähettäneet Saksasta kultaiset palkintomitalinsa säilytykseen Tanskan puolelle, mikä oli miehittäjien mukaan rikos ja paljastuessaan olisi voinut johtaa ankariin rangaistuksiin. Kullasta oli kiire hankkiutua eroon miehityksen tapahduttua. Välttääkseen paljastumisen de Hevesy liuotti mitalit kuningasveteen ja säilöi kultakloridin pulloon liuoksena Niels Bohr - instituutin laboratorion hyllyyyn. Sodan jälkeen Ruotsista Tanskaan palauttuaan hän totesi että kukaan ei ollut tajunnut pullon sisältäneen kultaa happoliuoksessa. Hän muutti kultakloridin kemiallisesti takaisin kullaksi ja Nobel - komitea valoi mitalit uudelleen käyttäen niiden alkuperäistä kultaa.
Kiitoksia edelliselle valistajalle, oli mielenkiintoinen asia ja kertomus. Itselläni on huonot tiedot kemiasta, ala kuitenkin on sellainen, josta pitäisi tietää, niin ymmärtäisi paremmin aineen maailmaa.