Kauppatieteet valintakoe 2019

Mitä mieltä olitte tämän vuoden valintakokeesta? Oliko vaikea vai helppo?
Ilmoita


115 Vastausta

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.


Jos oisin lukenu nii ois ollu varmaa ihan oke
Ilmoita
Vaikeampi kuin viimevuonna, mutta mun mielestä tosi hyvä! Tuskin kuitenkaan omat pisteet riittää vaikka paljon panostinkin lukemiseen.
2 VASTAUSTA:
Haastavampi ja työläämpi kun viimevuoden. Aika loppu kesken
Mullakin ajan kanssa ongelmia. Oli joitain semmossia tehtäviä mitä ei ehtinyt ees alkaa yrittään esim. Se 36 summafrekvenssi%
+Lisää kommentti
Aika paljon kysymyksiä, joista osasi helpostikin rajata kaksi vaihtoehtoa pois ja kahdesta muusta piti vain luottaa aavistukseen :D muutama jäi tyhjäksi, kun ei osannut edes tämän vertaa rajata. Pari kompakohtaa (esim. sen bkt/työttömyysdiagrammin yhdessä kysymyksessä vaihdettiinkin termi TYÖLLISYYSasteeseen jne.) jotka onneksi huomasin tarkastusvaiheesa
3 VASTAUSTA:
Mietin että olikohan se kompa vai tyypillinen tehtävänanto vajaa tehtävä? Sen takia en uskaltanut vastata siihen. Typerää että ei voi luottaa siihen että koe olisi kokonaisuudessaan täysin oikein edes tehtävänantojen osalta!
Esim. tämän vuoden tehtävä nro 24, siinä on kaksi oikeaa vaihtoehtoa. A ja b. Olen tästä keskustellut kansantaloustieteen opettajan kanssa sekä toisen henkilön kanssa, joka on tehnyt uransa talouden parissa. Tehtävän anto kysymyksessä 24 on siis aivan vääränlainen. Totuushan on se, että a vaihtoehto tapahtuu ensisijaisesti ja b vaihtoehto sitten seuraavaksi, varsinkin kun kyseessä on Suomi. Kun ottaa huomioon mitä esim meidän valmennuskurssilla painotettiin, oli se, että vaihtotaseen ollessa alijäämäinen, valtio velkaantuu. Menojen ollessa tuloja suuremmat, se katetaan aina lainanotolla. Mulla koe meni ihan hyvin, mahdollisuudet päästä jonnekin on olemassa, mutta en ymmärrä enää ollenkaan näitä kauppiksen pääsykokeita. Ennen tätä uudistusta pääsykoemateriaali oli selkeä ja hakijat olivat tavallaan kaikki samalla viivalla kun kokeisiin mentiin. Se oli kiinni siitä, kuka osaa ja kuka ei. Nyt, se riippuu jo ihan siitä minkä tasoinen opetus on lukiossa, mitä kirjasarjaa käytetään lukiossa ja oletko lukenut pitkän matematiikan vai et, onko ollut rahaa valmennuskurssiin vai ei. Kokeessahan painotettiin tänä vuonna pitkää matematiikkaa erityisen paljon. Mikä omasta mielestäni on epäreilua, koska enemmistä ei pitkää matematiikkaa lue. Lisäksi on mun mielestä väärin se, että jengi, jotka tekee monen kuukauden työn kouluun hakemisessa, saavat vähemmän aloituspaikkoja. Pääsin sisään tai en tänä vuonna, mun mielestä pääsykokeissa pitäisi olla ainoastaan kyse siitä, mikä on sun motivaatio päästä juuri siihen kouluun mihin haet. eli kuinka paljon luet kokeisiin ja sisäistät asioita ja harjoittelet. Ei siitä, millainen yo-todistus sulla on. Mites ne, jotka kirjoitti juuri ennen uudistusta. Jotka ei tienneet tästä, että todistuksella tulee olla suurin merkitys? Jos lähdet korottamaan sen takia yo-numeroita ja luet samalla pääsykokeisiin, ei siinä työssä kauheasti käydä. Suomessa olisi järkevintä vaan laittaa yliopistot avoimiksi kaikille ja karsinta sitten siellä sisällä jos joku ei siellä halua pärjätä. Tai sitten pääsykokeet edes 6 kk välein. Niin saadaan opiskelijat suoraan lukioista yliopistoihin ja työmaailmaan, eikä jengi ehdi käyttämään aikaansa siinä, että ne masentuu kun vuosi menee taas odottaessa että uudelleen pääsee pyrkimään. Muista maista voisi hieman ehkä ottaa mallia tässä.. Mutta, tilanne on mikä on. Kuitenkin, tuo tehtävä 24 pitäisi pisteyttää uudelleen ja ottaa huomioon kaksi vastausta oikeina vaihtoehtoina.
Missä yliopistossa tää kansiksen proffa opettaa? En kyllä sieltä ainakaan ota opiskelupaikkaa paikkaa vastaan. Valtionvelka kasvaa siis hänen mielestään 100% varmuudella 3. kvartaalilla koska suomen vaihtotase oli alijäämäinen tuolloin?
+Lisää kommentti
Laskin pisteet... 19 pistettä eli ei mitään asiaa kouluun😩 itkettää niin paljon
Ilmoita
Mistä voit jo osata laskea pisteet vai onko oikeat vastaukset annettu jo?
Ilmoita
23-24 pojoa jos oikein muistin omat vastaukset. Viime vuosien perusteella ei riittäisi tuo :/
Ilmoita
Niin, mistä näitte oikeat vastaukset?
Ilmoita
Ehkä tänä uonna pisterajat vähän laskee, oli vaikeampi koe kuin viimevuotinen.
Ilmoita
28pistettä. Turusta ei taida paikkaa irrota, mutta Vaasasta tai Jyväskylästä toivottavasti paikka irtoais. Omasta mielestä koe ei ollut super vaikee muttei helppokaan. Historian kysymykset puuttui lähes kokonaan.
Ilmoita
Ei ole oikeita vastauksia vielä julkistettu..
1 VASTAUS:
kello 18.00 julkistettu vastaukset
+Lisää kommentti
Niin todistusvslinnan pisteet, muttei oikeita pääsykoevastauksia kai vielä, yleensä kestää pati päivää et julkaistaan.
2 VASTAUSTA:
Ei ku kyllä ne nimeenomaan löytyy :D Kauppatieteet.fi ja sielta "valintakokeita ja tilastoja"
Ite en kyl löydä
+Lisää kommentti
Oli vähän vaikeempi kun viime vuonna, mutta pitäisi riittää itsellä nippanappa silti. Kokeessa oli viimeiseen minuuttiin asti viime vuotta enemmän väkeä, eli loppuikohan aika useammalla kesken..?
Ilmoita
Laittakaahan pisteitänne, itsellä 23 tai 24,5
Ilmoita
Selittääkö joku, miten tehtävän 21 vastaus on b) eli –0,7 prosenttiyksikköä. Kun katsoo kuvaajaa niin esim. BKT:n kasvaminen (vaaka-akselilla) nollasta neljään prosenttiin, on regressiokäyrän työttömyysaste nollan kohdalla noin 1 % ja neljän kohdalla noin 0,7. Itse siis vastasin tämän mukaan a) -1,6 prosenttiyksikköä
3 VASTAUSTA:
Osaisiko joku tosiaan vastata tuohon kysymykseen?
Oho piti sanoa siis -0,7 eikä 0,7. Mutta enivei, pointti oli että tästä laskemalla muutos olisi -1,7
Sijoitat ilmoitetun BKTn (4) tehtävässä annettuun kaavaan. Eli y=0,9-0,4076*4 ja tuosta ratkaiset y:n
+Lisää kommentti
Mun haaveet ainaski meni sain vaan 15 pistet :(
0 VASTAUS:
+Lisää kommentti
23,5 saa nähä miten käy
Ilmoita
Ens vuonna uudestaan... Tampereelle hain ja tulossa about 25 pistettä ja aiemmi ollu raja 28 tai 30 pojoa. nyt vielä tuo uusi korkeakoulu-uudistuskin varmaan houkutellut enemmän hakijoita. Turku kakkosena mut tuski sinne matalampi
Ilmoita
liian vähän matikan tehtävii.
Olis pitäny alottaa aineistost , aika jäi vähiin.
Ilmoita
Miten tehtävä 31. vastaus on d) 8,2?
2 VASTAUSTA:
Sanotaan, että osakkeen alkuarvo on vaikka 10.
Kasvaa ensimmäisenä vuotena 40%: 10*1,4=14
Laskee toisena vuotena 60%: 14*0,4=5,6
Kasvaa kolmantena vuotena 65%: 5,6*1,65=9,24

Alkuarvo suhteessa loppuarvoon: 10/9,24=1,08225...

1,08225...*100%= n. 108,2% -> Alkuarvo on 8,2 prosenttia korkeampi kuin loppuarvo.
Vittu laskin prosentuaalisen muutoksen
+Lisää kommentti
Miten 16. Lasketaan?
4 VASTAUSTA:
P(pitää nollat)=0,7^3
P(päästää 1-3 maalia)= 0,7^2 * 0,3 * 3 + 0,7 * 0,3^2 * 3 + 0,3^3

P(MV1 pitää nollan JA MV2 päästää maaleja TAI MV2 pitää nollan JA MV1 päästää maaleja)= 2 * P(pitää nollat) * P(päästää 1-3 maalia)= 0,450702 eli n. 45,1
Anonyymi kirjoitti:
P(pitää nollat)=0,7^3
P(päästää 1-3 maalia)= 0,7^2 * 0,3 * 3 + 0,7 * 0,3^2 * 3 + 0,3^3

P(MV1 pitää nollan JA MV2 päästää maaleja TAI MV2 pitää nollan JA MV1 päästää maaleja)= 2 * P(pitää nollat) * P(päästää 1-3 maalia)= 0,450702 eli n. 45,1
Miksi tuossa P(päästää 1-3) kerrotaan kaikki vaihtoehdot kolmella?
Ensimmäisessä kohdassa lauseketta ( 0,7^2 * 0,3 * 3) maali voi tulla 3 eri tavalla, eli: maali, ohi, ohi TAI o,m,o TAI o,o,m

Toisessa kohdassa (0,7 * 0,3^2 * 3 ) ohi voi tulla 3 eri tavalla, eli: ohi, maali, maali TAI m,o,m TAI m,m,o

Viimeistä kohtaa lausekkeessa (0,3^3) ei ole kerrottu kolmella, koska tulee vain maaleja eikä ole muuttujaa jonka paikka voisi vaihtua sarjassa.
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäisessä kohdassa lauseketta ( 0,7^2 * 0,3 * 3) maali voi tulla 3 eri tavalla, eli: maali, ohi, ohi TAI o,m,o TAI o,o,m

Toisessa kohdassa (0,7 * 0,3^2 * 3 ) ohi voi tulla 3 eri tavalla, eli: ohi, maali, maali TAI m,o,m TAI m,m,o

Viimeistä kohtaa lausekkeessa (0,3^3) ei ole kerrottu kolmella, koska tulee vain maaleja eikä ole muuttujaa jonka paikka voisi vaihtua sarjassa.
Kiitos!
Eikös vois lakea myös 1-kaikki menee maaliin. Ainakin tulee sama tulos.
+Lisää kommentti
Pääseekö millään hyvällä tuurilla varasijoilta esim 20,5 pisteellä poriin !? :( kyl harmittaa! Ja eiks nii et ne miinuspisteet lähe nimenomaa siitä oikeiden vastauksien pisteistä?
4 VASTAUSTA:
joo
Eiks se mee sillain et vaikka pisterajat on niin voi silti varasijoilta päästä alempikin... mietin vaan että kuinka porissa mahdollisuus 20,5 pisteellä päästä . En haluu kolmatta välivuotta :(
Aina on mahdollisuus, mutta kyllä pisterajat tulee nousee.
Itellä näillä näkymin tulossa 3 välivuosi (22 pistettä ja Poriin hain). Saa nähdä jaksanko enää ens vuonna yrittää.
+Lisää kommentti
Siis mistä te löydätte oikeat vastaukset kun en kyllä löydö miltään sivuilta. Linkki!
1 VASTAUS:
Tässä koe vastauksineen (oikea vastaus mustattu)

http://www.kauppatieteet.fi/wp-content/uploads/2019/06/Final_suomi_nettisivuille2019.pdf
+Lisää kommentti
mitä luulette pääseekö 29 pisteellä ainakin poriin tai vaasaan?
2 VASTAUSTA:
Varmasti pääsee. Aalto lienee ainoa, joka menee pitkälle 30:n päälle ja Tampere&Turku siinä ja siinä, mutta muualle menee
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti pääsee. Aalto lienee ainoa, joka menee pitkälle 30:n päälle ja Tampere&Turku siinä ja siinä, mutta muualle menee
joo, noissa muutamissa varmasti melko korkeat, mutta toivotaan näin.
+Lisää kommentti
29) Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
c. Yrityksen kyky investoida on yhteydessä siihen, paljonko se maksaa osinkoja. (Oikea)

Eikö yrityksen hallitus/yhtiökokous päätä osingon jaosta ja sen määrästä ja miten se liittyy kykyyn investoida? Voihan yritys tehdä paljon voittoa ja investoida kyseisen voiton ja olla jakamatta osinkoa yhtään. Tai esimerkiksi tehdä tappiota ja vieraalla pääomalla (lainarahalla) investoida. En ymmärrä.
2 VASTAUSTA:
Mä aattelen sen niin, että koska väittämässä on sana yhteydessä, viittaa se siihen, että yritys, joka maksaa enemmän osinkoa on myös varaa investoida tarvittaessa. Eli pointtina tuo yhteydessä-sana
Mä tulkitsin sen niin, että yritys voi päättää maksaa osinkoja tuotoista tai investoida nekin rahat mitkä muuten menisivät osinkoihin. Siten ne ovat yhteydessä.
+Lisää kommentti
22.5p tuleekohan pääsemään tuolla edes vaasaan...
Ilmoita
Mielestäni kokeen vastauksissa on virhe, koska kolmiokaupan orjakauppa ei ollut euroopan ja siirtomaiden välilla vaan afrikan ja euroopan siirtomaiden etelä-amerikassa
2 VASTAUSTA:
Euroopan siirtomaiden välillähän sitä juuri käytiin. Europppa-Afrikka-Amerikka
Euroopan siirtomaita oli kolmiokaupassa Afrikka ja Yhdysvallat. Kolumbus löysi Yhdysvallat ja sinne muutti eurooppalaisia ja intiaanit melkeen tuhottiin. Yhdysvallat oli siis Euroopan ns parempaa siirtomaa-aluetta kun Afrikka taas oli aluetta, jossa oli paljon orjia.
+Lisää kommentti
Laittakaa tähän itse laskemianne pisteitä mitä saatte valintakokeesta:
0 VASTAUS:
+Lisää kommentti
Poissulkemalla olisi päässyt aika pitkälle.
Ilmoita
Miten se osaketehtävä laskettiin? En muista numeroa, mut se, jossa osake maksoi 66e/kpl
6 VASTAUSTA:
Kokeilemalla selvisi, että ainoat tapaukset, joilla pääsee vähintään omilleen on seuraavat:

1.Nousee, nousee, nousee ja nousee
2.Nousee, nousee, nousee ja laskee
3.Nousee, nousee, laskee ja nousee
4.Nousee, laskee, nousee ja nousee
5.Laskee, nousee, nousee ja nousee

Näissä tapahtumissa siis osakkeen/osakkeiden hinnat on enemmän/vähintään yhtä paljon kuin alussa.

Eli
1. 0,6^4
2,3,4,5: 0,6^3 * 0,4 * 4

P(pääsee vähintään omilleen)= 0,6^4 + 0,6^3 * 0,4 * 4 = 0,4752 eli n. 47,5%
Ois ollut helppo jos tehtävänanto ois ollu selvällä suomenkielellä: "nousee 60 % todennäköisyydellä 10 %, ja hinta laskee 40 %
todennäköisyydellä 10 %".

Ite ymmärsin että P(nousee 60%)=0,1
"nousee 60% (=prosenttia, ei prosentin) todennäköisyydellä 10%" eli siis miksi ei vaivauduttu laittamaan "nousee 60%:n todennäköisyydellä..."
Niin totta! Kun itekin aloin miettimään sitä niin että nousee 60% eli tulee 1,6 kertaseksi -.-
Onhan se nyt tyhmää, että tehtävänannossa pitää pohtia kokeen tekijän ajatusmaailmaa, vaan kokeen pitäisi olla selkeästi ja oikein kirjoitettu varsinkin kun puhutaan matikan tehtävästä.

Itellä tulos kai 30p mikä ilmeisesti kuitenkin ihan hyvä kun vertaa mitä täällä on lukenut nii enpä tiedä jaksaako siitä nyt alkaa sen enempää valittamaan/reklamoimaan, mutta vituttaa kyllä jos se opiskelupaikka on siitä kiinni.
Ei tossa ole mitään valittamista, sehän on kieliopillisesti jo selvää ettei voi sanoa "... kuusikymmentä prosenttia todennäköisyydellä kymmenen prosenttia." Toinen tapa on vaan kielellisesti väärin ja toinen kielellisesti oikein ja tässä tapauksessa kielellisesti oikea ajattelutapa antaa oikean vastauksen.
Niinhän sen voi ja varmasti osa niin ymmärsikin, mutta siinä tehtävässä luki "...nousee 60% todennäköisyydellä 10%...", EI "...nousee 60%:n todennäköisyydellä 10%..." joka olis kieliopillisesti ollut oikein eli tehtävänannossa oli kieliopillisesti kirjoitettu väärin, kuten itsekin juuri sanoit.

"Lauseyhteyden edellyttämä sijapääte liitetään prosenttimerkkiin kaksoispisteen avulla.[3]

Ensi vuonna on odotettavissa 11 %:n kasvu ~ 11 prosentin kasvu."
+Lisää kommentti
Saitteko tehtyä tehtävää 17 ja jos saitte miten teitte sen?

Ja en meinannut ymmärtää tehtävää 13, kun siinä puhuttuun kyläkaupan keskimääräsestä myynnistä maakunnassa ja kyläkauppakohtaisesta pk-myynistä.. pk-myynnin osasin, mutta en ymmärtänyt kunnolla sitä mitä siinä tehtävässä kysyttiin :D ei siis taida tulla opiskelupaikkaa tänä vuonna..
1 VASTAUS:
Taulukossa annettu molempien otosten otosvarianssit ja keskiarvot. Koska tiedämme ja näemme, että molempien otosten keskiarvo on 10, voimme tiedon avulla ratkaista "lausekkeen yläkerran" molemmissa otoksissa:

Naiset: 4 = x / (30-1) --> x = 116

Miehet: 9 = y / (10-1) --> y = 81

Näistä yhteenlaskemalla saadaan koko otoksen "lausekkeen yläkerta", ja tietämällä taulukosta molempien otoskoot täyttämällä otosvarianssin lausekkeen saamme:

s^2 = (116+81) / (30+10-1) = 5,051...

Siis otosvarianssi 5,05.
+Lisää kommentti
Haluasiko joku selittää tuon t. 13 a) kohdan, miten saadaan noin 920 000 € vastaukseksi. Ja sitten oliko kaikilla teillä tosiaan 3 sivua liitteitä tuohon viimeiseen osioon kokeessa mihin liittyi tehtävät 37-40? Katsoin noita oikeita vastauksia niihin tehtäviin, oikeinhan ne kaikki multa meni mutta ei mulla kokeessa ollut kyllä kun vain 1 sivu liitteitä siihen, se ensimmäinen. Aika paljon on ollut luettavaa kyllä kokeessa jos vikoihin tehtäviin on ollut vielä kaksi lisäsivua materiaalia..
5 VASTAUSTA:
Minä myös ihmettelin, että mä en kokeessa lukenut kaikkia 37-40 tehtävien materiaalia, joka oli oikeiden vastauksien mukana. Olin kokeessa Tampereella. Voisiko olla mahdollista, että sivut puuttuivat? Onko muut ihmetelleet samaa?
13 tehtävässä oli annettu paikkakuntien kyläkauppojen yhteispäivittäismyynti ja kauppojen lukumäärä, siitä vaan sitten testailemaan eri kohdat missä kauppakohtainen myynti ollut korkein
Eli esim. Yhteinen myynti: 2,0 milj. ja kyläkauppojen määrä: 5
-->kyläkaupan keskimääräinen myynti: 2,0milj/5 =400t (keskiarvo)
Anonyymi kirjoitti:
Minä myös ihmettelin, että mä en kokeessa lukenut kaikkia 37-40 tehtävien materiaalia, joka oli oikeiden vastauksien mukana. Olin kokeessa Tampereella. Voisiko olla mahdollista, että sivut puuttuivat? Onko muut ihmetelleet samaa?
Mulla oli Helsingissä oma tila kokeelle, kun en voinut olla muiden kanssa samassa tilassa niin en yhtään tiedä onko tosiaan kaikilla ollut nuo loput sivut mukana. Mutta jos ne netissä nyt näkyy, niin oishan niiden pitänyt sitten kokeessakin olla. Onneksi meni tosiaan oikein nuo tehtävät mulla, mutta pitkään niitä kyllä mietin.. outoa
Mulla Tampereella kun olin, oli kyllä kaksi sivua. Ensin se mis oli se taulukko ja sitten seuraavalla kerrottiin Gilletestä :D
Aallossa oli kyllä kaikki nuo sivut, mutta ne oli tosiaan kääntöpuolella kaikki eli jos ei tajunnut katsoa sivun taakse niin eipä niitä ois lukenut.
+Lisää kommentti
Varallisuusvero, jota maksetaan asunnon ja kiinteistön oston yhteydessä valtiolle, kuuluu välillisiin veroihin.

Mikä tässä on väärin? Selittäkää idiootille.
Koska eikö varainsiirtovero ole varallisuusvero, ja verovelvollinen eli sen maksaja ole ostaja? Sitten, vaikka sitä ei suoraan ilmaistakaan hinnassa, niin se on välillinen vero, koska se maksetaan ostaessa kiinteistöä tai asuntoa muutamaa tilannetta lukuunottamatta.

Joukkovelkakirjalla (obligaatiolla) tarkoitetaan sellaista lainaa, jolla on useita lainanottajia, jotka voivat käydä lainalla kauppaa arvopaperimarkkinoilla.
Tämä mietitytti itsellä. Vaikka suluissa on obligaatio ja tässä tapauksessa kyseessähän siis on valtion joukkovelkakirja, niin sulkeeko tuo suluissa olo sen vääräksi?

Koe oli todella paljon enemmän tulkinnanvarainen kuin viime vuonna. Sisälsi myös ihan äärettömän paljon tietoa, joka ei tosiaan löydy lukion kirjoista. Eli siis jos et ole jo äärimmäisen harjaantunut elämässä, osaa osakeyhtiölakeja ja verotusta ulkoa + muutamaa nippelitietoa 'here and there', niin aika hankalalta näyttää kouluunpääsy.

Ja ei tosiaan ollut niitä muutamia sivuja. Aallossa kävin testaamassa onneni.
3 VASTAUSTA:
Mulla kans toi joukkovelkakirja kohta jäi mietityttämään mut kokeen jälkeen huomasin "useita lainanOTTAJIA" eli siis ilmeisesti tarkoitetaan että lainanANTAJA=joukkovelkakirjan/obligaation ostajat eli ns sijoittaja joka voi käydä niillä kauppaa..itsekin ymmärsin kokeessa "lainanottajan" sijoittajaksi.
Ah damn. Lukihäiriö kerpele.
Tehtävässä haettiin nimenomaan "ansana" tuota varallisuusveroa, määritelmä on varainsiirtoverolle. Varallisuusvero ei ole ollut käytössä sitten vuoden 2006.
+Lisää kommentti
Kysymys 30.
Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkansa?
Oikea vastaus on c. Rahatalous kehittyi antiikin Kreikassa kaupan kasvun myötä.

Miten oikea vastaus on c? Eikö oikean vastauksen pitäisi olla: a. Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden talous perustui kaupalle, joten suurin osa kaupunkien asukkaista oli kauppiaita ja käsityöläisiä.
Kirjassa lukee, että tavallisesti polisten asukkaat olivat käsityöläisiä, ja myös monet orjat olivat. (ja monia kauppiaitakin oli pakko asua kaupungeissa, jotta kauppa toimisi)
Kirjassa taas ei lue mitään rahatalouden kehittymisestä antiikin Kreikassa. Eikö oikean vastauksen siis pitäisi olla a.?
6 VASTAUSTA:
En osaa ottaa kantaa tuohon a. kohtaan, mutta luulen, että se liittyy silti siihen maatalousvaltaisuuteen, Kävihän ne joo kauppaa, mutta maataloustuotteista/jalosteista.
Kirjoissa lukee tosiaan tuo, että se kehittyi 600ekr, jossain Kreikassa. Tai jos en aivan väärin muista niin se taisi jostain Turkin rannikolta siirtyä Kreikkaan.
Jossain meiän valmennuskurssin jutussa ainakin luki että kreikan talous perustui orjuuteen. Lisäksi sanomapron kirjassa luki jotain tuosta kreikan rahajutusta!
Jossain harjoituskokeessa oli, että ensimmäiset rahat painettiiin lyydiassa (jossain päin Turkkia), mutta ilmeisesti se on eri asia kuin rahatalouden kehittyminen. Toki en ymmärrä miten rahojen painaminen ei liity rahatalouden kehitykseen. Wikipediasta hakusanalla Raha, ei löydy viittauksia kreikkaan, saati rahatalouden kehittymiseen siellä. Tuo Lyydia kyllä mainitaan.
Tuota samaa ihmettelin. Setelithän painettiin roomassa, mutta miten lyydiasta tuli Kreikka? Kilahti itsellekin miinuspuolikas kun näiden kohdalta päädyin a:han.
Anonyymi kirjoitti:
Tuota samaa ihmettelin. Setelithän painettiin roomassa, mutta miten lyydiasta tuli Kreikka? Kilahti itsellekin miinuspuolikas kun näiden kohdalta päädyin a:han.
Forum-kirjasarjan mukaan a-vastausvaihtoehdon pitäisi olla täysin oikein. En ymmärrä, mikä voisi tehdä siitä väärän. Ehkä se, että talous perustuikin orjuuteen, mutta kaupan oli kai pakko olla nyt vähintään yhtä tärkeää talouden kannalta? Tai ainakin niin luulisin? Kirjassa taas ei sanottu sanaakaan rahataloudesta Kreikassa, joten totta kai vastasin a:n. Saattaa olla niin, että pääsy riippuu nyt tästä yhdestä kysymyksestä.
Rahatalous kehittyi antiikin Kreikassa.
+Lisää kommentti
25,5 pistettä tulossa. Saa nähdä riittääkö, Ouluun hain. Itse uskon, että pisterajat laskee ja tulee riittämään, mitä mieltä olette? Kyllähän tuo nyt ihan selkeästi vaikeampi koe oli kuin viimevuonna.
Ilmoita
Koe oli viimevuotista huomattavasti helpompi. Veikkaisin, että pisterajat nousevat selvästi. Myös siksi, että nyt kokeeseen osallistui prosentuaalisesti merkittävä joukko hakijoita, jotka hakivat samanlaisella formaatilla toteutettuun pääsykokeeseen myös viime vuonna. Sitä edeltäneinä vuosinahan pääsykoekirjat olivat erillisiä ja sisällöltään noin miljoona kertaa haastavampia.
2 VASTAUSTA:
Kyllä yleinen mielipide on ollut et tänä vuonna selkeesti vaikeempi mitä viime. Jotkut valmennuskurssien opettajatkin sanonu et huomattavasti vaikeempi ku viimevuotinen ja arvioinu pisterajojen laskuu. Toki jos kaikki tehtävät osaa nii tuntuuha se omast mielest helpolt.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä yleinen mielipide on ollut et tänä vuonna selkeesti vaikeempi mitä viime. Jotkut valmennuskurssien opettajatkin sanonu et huomattavasti vaikeempi ku viimevuotinen ja arvioinu pisterajojen laskuu. Toki jos kaikki tehtävät osaa nii tuntuuha se omast mielest helpolt.
Toivon että olet oikeassa itsenikin takia. Kyseessä siis vain subjektiivinen mielipiteeni.
+Lisää kommentti
24 ponua. Riittääkö mihin?
1 VASTAUS:
hankeniin
+Lisää kommentti
Ihan vaan ohi kaiken, mutta ei hankeniin ja ruotsinkielisiin tarvitse osata kyllä juuri mitään päästökseen sisälle. Aika suosimista ja surkeetakin.
Ilmoita
jos jätti kokonaan vastaamatta, eikä merkannut mtn = 0p?
Ilmoita
Mitä veikkaatte riittääkö 25p esim ouluun taikka vaasaan
1 VASTAUS:
Varmaan siinä ja siinä... Ainakin ekonomivalmennus ennakoi, että pisterajat tulisi alaspäin, mutta saa nähdä. Itsellä 28-30,5p ja silti kuumottelee sisäänpääsy :D
+Lisää kommentti
Minulla on jo yhdet maisterinpaperit ihan toiselta alalta, mutta hain tänä vuonna kauppatieteitä lukemaan. Koe oli vaikeamman tuntuinen kuin viimevuotinen. Minulla on lukio-opinnoista yli 10v aikaa, ja koetta varten olisi pitänyt lukea paljon laajemmin kuin pelkkien lukion oppikirjojen avulla. Yllättävän monta kohtaa sain kokeessa oikein kuitenkin 😁 Kiinnostaisi tietää, kuinka moni muu haki ei-ensikertalaiskiintiössä.
Ilmoita
Mustasin yhden ruuduista kiireessä kun en halunnutkaan vastata, mutta huomasin että olisikin pitänyt mustata kaksi... luetaankohan se vastaukseksi vai ei?
Ilmoita
Itse en ole edes lukiota käynytkään, muttei koe kovin vaikea ollut silti. Liiketalouden tutkinnon ansiosta osasin talouskysymykset hyvin ja historiastakin tiedän. Lukion käymättömyys ilmeni eniten ehkä tilastomatematiikassa, josta tuli "turhiakin" pistemenetyksiä asioista, jotka kenties olivat itsestäänselviä joillekin.

Sisään pitäisi päästä ja jos ei tämä 29-30 pistettä riittäisikään, niin ei mikään katastrofi ole kun on vakityö ja ensi vuonna voi halutessaan taas kokeilla :)
5 VASTAUSTA:
Huono provo. Et pääse edes opiskelemaan sinne ilman lukion käymistä.
Tottakai pääsee.
Todellakin pääsee ilman lukiota. Mikä tahansa toisen asteen tutkinto antaa korkeakoulukelpoisuuden. Todistusvalinta tehdään ylioppilaspohjaisten hakijoiden kesken, mutta valintakokeen kautta voi muutkin
Amis pohjalla 22p
Mulla myös lopulliset pisteet amispohjalla (merkonomi) 20,5 pistettä.. ens vuonna uusiks ja matikkaa opiskeleen !
+Lisää kommentti
Paljon pisteitä saitte
T.29
1 VASTAUS:
Yhdestä en oo varma vastasinko sitten lopulta vai en, mutta 30-30,5
+Lisää kommentti
30p Aaltoon hain, vaikuttaa että pisterajat saattavat nousta. Voi harmi :(
Ilmoita
Pisterajat laskevat tid.näk. 2-4 pistettä kautta linjan eli kannattaa olla toiveikas välillä 23 pisteestä ylöspäin Pori, Vaasa jne.. muualle toki enemmän. Veikkaan Aalto tänä vuonna n. 28 p. -> mielenkiintoista nähdä miten arvioni osuu. Vaikeampihan oli kuin viime vuotinen ihan selkeästi ja monella loppui aikakin kesken.
Ilmoita
Eivät takuulla laske. 23 pisteellä ei voi päästä kuin bättrefolken kiintiöpaikkoihin,
3 VASTAUSTA:
Ok? Säähän se tietäjä olet. Tässä kuitenkin työkseen näitä tekevän analyysi:

Mielestämme valintakoe oli huomattavasti vaikeampi kuin vuoden 2018 valintakoe. Tämän perusteella arvioimme, että pisterajat tulevat laskemaan selvästi noin 2-4 pistettä.

Aalto-yliopiston pisteraja voisi olla noin 27 pistettä.

Tampereen ja Turun noin 25 pistettä.

Muihin kauppakorkeakouluihin (suomenkieliset) noin 20-24 pistettä.

Joihinkin kauppakorkeakouluihin saattaa päästä hieman alle 20 pisteen suorituksella.

Haluamme korostaa, että kyseessä on arvio ja siihen liittyy hyvin monia epävarmuustekijöitä. Arvioimamme rajat voivat poiketa merkittävästi todellisista pisterajoista.

Ystävällisin terveisin

Jukka Köngäs

Kurssipäällikkö

Ekonomivalmennus
Entäs Vaasaan pisterajat (Hanken)?
Anonyymi kirjoitti:
Ok? Säähän se tietäjä olet. Tässä kuitenkin työkseen näitä tekevän analyysi:

Mielestämme valintakoe oli huomattavasti vaikeampi kuin vuoden 2018 valintakoe. Tämän perusteella arvioimme, että pisterajat tulevat laskemaan selvästi noin 2-4 pistettä.

Aalto-yliopiston pisteraja voisi olla noin 27 pistettä.

Tampereen ja Turun noin 25 pistettä.

Muihin kauppakorkeakouluihin (suomenkieliset) noin 20-24 pistettä.

Joihinkin kauppakorkeakouluihin saattaa päästä hieman alle 20 pisteen suorituksella.

Haluamme korostaa, että kyseessä on arvio ja siihen liittyy hyvin monia epävarmuustekijöitä. Arvioimamme rajat voivat poiketa merkittävästi todellisista pisterajoista.

Ystävällisin terveisin

Jukka Köngäs

Kurssipäällikkö

Ekonomivalmennus
Mihin sä perustat noi arviot
+Lisää kommentti
Nyt on tulossa erittäin hyvää tai erittäin huonoa mainosta ko. firmalle. :)

Lopun vastuuvapauslausekkeelle ei pidä paljoa antaa painoarvoa tulosta tulkittaessa...
Ilmoita
Uskon että hyvää, ovat oikeilla jäljillä. Eiköhän tämän vuoden kokeella jo koiteta paikata pelkällä todistusvalinnalla viime vuonna otettujen heikkoa opiskelumenestystä. Pääsykokein menestyneet kun soveltuvat paremmin alalle. Iltalehden tämän päiväinen artikkeli kaupoatieteistä tosi hyvä. Näin siinä käy kuin jo viitteeitä on nähty.

Eli vaikealla kokeella (huomattavasti viime vuotta vaikeammalla ja eri tavoin painotetulla) koitetaan nyt nostaa vuosikurssin tasoa. Pisterajst kyllä tulevat todennäköisesti laskemaan. Mielenkiintoisen sekava vuosi, pääsykokeella hakijoille epäedullinen kyllä.
1 VASTAUS:
En ihan ymmärrä tätä pääsykoekokelaiden sorsimista aloituspaikkojen suhteen. Kysehän pitäisi olla siitä, että kenellä on motivaatiota lukea muutama kuukausi todella sinne kouluun ja alalle mihin haluaa. Jos kauppiksen peruskursseista pääsee rimaa hipoen läpi ja jotkut opettajat joutuu yliopistoissa päästämään 1. vuoden oppilaat säälistä läpi kursseilla, niin eihän se kovin hyvältä näytä. Ja siihen mietitään apukeinoksi sitä, että perustettaisiin verkkokursseja uusille oppilaille, jotta voi lukea niitä ennen kuin tulee kouluun. Kyllä vaikuttaa hieman paapomiselta. Miksi jättää todelliset kouluun haluajat taistelemaan joistakin paikoista. Tässä se nähtiin mitä tuo uudistus tuo tullessaan. Motivaation pitäisi ratkaista, ei se millainen yo-todistus sulla on. Se, että sulla on e:n tai l:n paperit, ei tee ihmisestä 100% varmuudella hyvää opiskelijaa yliopistotasolla, kuten on nyt huomattu.
+Lisää kommentti
28.5-31.5p veikkaan 30p toivottavasti tällä pääsisi Aaltoon, en todellakaan usko rajojen tippuvan enemmän kuin puoli pistettä mutta toivotaan niin jos sainkin 28.5
Ilmoita
Jos oikein muistan vastaukset nii olis 26 pojoo tulos, kahen kuukauden lukemisella ylppäreitte jälkee + ilman valmennuskurssii. Hirvee jännitys oottaa tuloksii, toivottavasti pääsis Jyväskylään.
1 VASTAUS:
Eiköhän tolla mennä sisään, bönden rajat tulee tippumaan 1p+
+Lisää kommentti
Uusi
Onko mistään paikasta tullut vielä tuloksia?
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kauppatieteet valintakoe 2019

Mitä mieltä olitte tämän vuoden valintakokeesta? Oliko vaikea vai helppo?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta