Kopioituva kemia

Elämä on kopioituvaa kemiaa.

Alkusynty on tapahtunut maapallolla, tai elämä on tullut tänne muualta muun avaruusmateriaalin mukana, mutta koska kaikkeus lienee ajallisesti rajoittunut, alkusynty lienee jossakin tapahtunut.

Voimme kuvitella, että aluksi syntyi sattumoisin yksi kopioituva molekyyli. Kun tämä kopioitui, se käytti kopioittensa osina ympäristön kemikaaleja. Kopioinnissa syntyi erilaisia virheitä esimerkiksi avaruussäteilyn tai muun ionisoivan säteilyn tuloksena. Kopioituja oli siis erilaisia.

Kun kopioituminen jatkui, ympäristön kemikaalipitoisuus laski. Toiset kopioitujat kopioituivat laihemmassa liuoksessa tai nopeammin. Tapahtui erilaistumista. Koska olot eivät olleet kaikkialla samat, eri ekolokerossa menestyivät paremmin toiset, huonommin toiset.

Toiset muunnelmat käyttivät härskisti jo toisissa eliöissä olevia osia.

Kun kopioituminen jatkui, monimolekyyliset kombinaatiot kopioituivat paremmin kuin yksimolekyyliset. Kehitys oli räjähdyksenomaista. Syntyi yhä mutkikkaampia kopioitujia. Lopulta syntyivät geenit ja niiden yhdelmät. Samalla tuli esiin ekolokeroita, joita vielä ei ollut miehitetty.

Missään tässä ei ole mitään mystistä. Mutta miksi alkusyntyä ei tapahdu nyt? Syitä lienee kolme.

A) Alkusynty on mahdollisesti hyvin harvinainen tapahtuma. Vaikka olosuhteet olisivat otolliset, saattaa mennä miljoonia, jopa miljardeja vuosia, ennen kuin se sattuu tapahtumaan.

B) Olot ovat perusteellisesti muuttuneet. Vaikka kopioituva molekyyli sattumoisin syntyisikin, sen tarina on lyhyt, sillä rakennusaineita ei enää ole.

C) Nykyiset organismit ovat paljon tehokkaampia ympäristön kemikaalien käyttäjiä. Kopioituja - jos sellaista vuosimiljardien kuluessa edes syntyy - kuolee heikkouttaan.

Kuva on yksityiskohdiltaan vielä spekulatiivinen, mutta yksi on luultava, alkusynty on joskus jossakin ollut. Ei ole mitään viitettä, että sen olisi aiheuttanut jokin päämäärähakuinen olio.