Valitkaa itsellenne kumppani, kun vielä voitte

Anonyymi

Suuriin kaupunkeihin pakkautuu paljon väkeä esimerkiksi työ- ja opiskelumahdollisuuksien vuoksi. Monet nuoret muuttavat juuri suuriin kaupunkeihin. Näin ollen voisi kuvitella, että nimenomaan suurissa kaupungeissa syntyisi huomattavan paljon lapsia nuorille ihmisille. Mutta ehkä näin ei olekaan. Miksi?

Eräs syy voi olla se, että vastakkaisen sukupuolen tarjonta suuressa kaupungissa on paljon suurempi kuin omalla kotikylällä. Suuresta, ainakin näennäisestä tarjonnasta tulee mieleen ajatus, ettei kannatakaan aloittaa juuri tätä parisuhdetta tai hankkia lasta juuri tämän ihmisen kanssa, koska aina huomenna tai ensi kuussa voi löytää jonkun 'vielä paremman'. Tai että vielä voi juhlia muutaman vuoden, matkustella ja nauttia elämästä koska kuitenkin lopulta voi ottaa sen oikean ja asettautua aloilleen, hankkia lapsen.

Mutta tämä on suuri harha. Nuori ihminen ei tajua, että hänen markkina-arvonsa putoaa joka vuosi eli hänen mahdollisuutensa olla valitsija heikkenevät kaiken aikaa tai että materiaali, mistä valita, kapenee kaiken aikaa ja että potentiaalisten kumppaneiden määrä vähenee joka vuosi, esimerkiksi koska vapaita on omassa ikäluokassa yhä vähemmän kun ikää tulee lisää. 'Ikuinen' nuoruus ja seksin saatavuus eivät takaakaan laadukasta kumppania siinä vaiheessa, kun itse 35-vuotiaana voisi asettautua aloilleen ja hankkia lapsen - yllätys yllätys. Epätoivo alkaa vallata mieltä. Siinä vaiheessa moni valitsee puolisokseen vaikkapa kehitysmaalaisen pyrkyrin, että saisi lapsen. Jotkut tyytyvät lapsettomuuteen. Eräät alkavat feministeiksi. Tai mitä vain.

Harva ymmärtää, että jos haluaa lapsia, siihen hommaan pitää orientoitua jo viimeistään 25-vuotiaana eikä voi kuvitella, että hankkii lapset sitten 'just alle nelikymppisenä kun vielä voi'. Sopivan partnerin löytäminen voi kestää vuosia ja sittenkin parisuhteen rakentaminen voi kestää vuosia. Lisäksi voi kestää vuosia, että hedelmöittyy. Joten nuorten naisten ei pitäisi hämääntyä tarjonnan ( eli pillunvonkaajien ) runsaudesta, vaan alkaa jo nuorella iällä opiskeluista tai muusta huolimatta katselemaan potentiaalista lasten isää. Jos lapsi tulee kesken opiskeluiden, sitten tulee. Ei sitä myöhemmin kadu. Mutta sitä katuu, jos lykkää lasten saamista siihen, että 'kaikki on valmista'. Sitä päivää ei tule. Ja jos se tulee, silloin on tavallisesti jo aivan liian myöhäistä. Juna meni jo. Ja jos vielä lapsen silloin saakin, voi olla tyytyminen heikompaan puolisokandidaattiin, kuten jotkut kehitysmaalaisten kohdalla tekevätkin.

Neuvoni on: valitkaa kumppani kun vielä voitte. Valitkaa ajoissa. Ottakaa ajoissa parhaat. Lisääntykää. Opiskella ja matkustella voitte vaikka 100-vuotiaana, lapsia voi hankkia vain hetken ja hyvän kumppanin löytöaika on usein vieläkin rajallisempi. Älkää leikitelkö seksillä, älkää viehätysvoimallanne muutoin kuin aivan nuorena vuoden tai pari. Se ei siitä mihinkään muutu. Sen jälkeen etsikään kumppani ja hankkikaa lapsia. Asialla ei voi leikkiä. Te ette ole kohtalonne täysiä hallitsijoita. Tehkää ajoissa se, mikä on tehtävissä. Mitä myöhemmäksi asiaa lykkäätte, sen vaikeammaksi kaikki käy ja sitä vähempään joudutte tyytymään.

38

56

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mutta joa kukaan tarjolla olevista ei sytytä.....

      • Anonyymi

        Yleensä tuollaiseen syy on, että oma taso ei riitä yt-miehiin. Silloin pitää tyytyä niihin tavismiehiin. Liukuvoide auttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä tuollaiseen syy on, että oma taso ei riitä yt-miehiin. Silloin pitää tyytyä niihin tavismiehiin. Liukuvoide auttaa.

        Ei ole pakko ottaa niin vastenmielistä miestä, että liukuvoidetta tarttis.

        Sitäpaitsi, se seksuaalinen vetovoima kertoo senkin, että geenikoktaili tulee olemaan soppeli, niin että jälkeläiset todennäköisesti ovat elinkelpoisia. Syntyy vähemmän kehitysvammaisia tai perinnöllisiä sairauksia kantavia, kun samoja huonoja geenejä kantavat eivät tunne vetoa toisiinsa.

        Ei siis kannata väkisin hankkia sairaita lapsia valitsemalla puolison niistä henkilöistä, jotka kokee vastenmielisinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole pakko ottaa niin vastenmielistä miestä, että liukuvoidetta tarttis.

        Sitäpaitsi, se seksuaalinen vetovoima kertoo senkin, että geenikoktaili tulee olemaan soppeli, niin että jälkeläiset todennäköisesti ovat elinkelpoisia. Syntyy vähemmän kehitysvammaisia tai perinnöllisiä sairauksia kantavia, kun samoja huonoja geenejä kantavat eivät tunne vetoa toisiinsa.

        Ei siis kannata väkisin hankkia sairaita lapsia valitsemalla puolison niistä henkilöistä, jotka kokee vastenmielisinä.

        Alemman tason miehen/peräkammarinpojan naisten saanti on vaikeaa.
        Nyhverö kun ei oikein kelpaa kenellekään.


    • Anonyymi

      Juuri näin.

      Sama asia kuin jalkapallossa. Pallo tulee sinulle jalkaan ja tyhjä maali siintää edessäsi. Et kuitenkaan laita palloa häkkiin, kun arvot siinä kyllä tai eipäs leikkiä... vetäisikö vai syöttäisikö - päätät syöttää että tulisi vielä parempi paikka...oho ei tullutkaan tilanne meni jo ohi..... Toista samanlaista tilannetta ei tullut.... "Juna meni jo"

      Samaa näkee urheilussa jatkuvasti. Kun suomalainen urheilija on tyyliin 20-vuotias ja sillä tulee sattumalta hyvä mahdollisuus voittaa urheilukisa, mutta jotenkin se suomalainen ajattelee, että minä olen vasta 20-vuotias, minun tarkoitus voittaa vasta 26-vuotiaana. Olen vielä raakile. Sitten se jotenkin ryssii sen mahdoollisuuden. Sitten kun se on 26-vuotias, se loukkaantuu ja ei se voita silloinkkaan.

      • Anonyymi

        Juuri näin, nynny tietää että pitäisi juoda viinaa ja lähteä yökerhoon tanssimaan naisten kanssa. Kumminkin jää kotiin housuun paskomaan.
        Naapurit nauraa kun mies ei saa vaimoa itselleen.


      • Anonyymi

        Jalkapallo on ihan paska peli.

        -flowersreally-


    • Pikachu minä valitsen sinut! Karkasi...

    • Juu ja kaikista meistä tulee lopulta vanhoja pieruja, niistä nuorista ja kauniistakin. :)

      Eläkää nyt kun on elämä elettävänä...

      https://youtu.be/wAfsQvZx3aQ

      Videossa on niitä ihmisiä, joista joskus tuli vanhoja...

    • Anonyymi

      Ei pidä lisääntyä. Lisääntyminen on planeetalle taakka, ja kuka nyt elinympäristöään haluaa tuhota.

    • Taidettu jo ottaa parhaat ainakin täälläpäin missä oleskelen.
      Pitäisi siis muuttaa kaupunkiin löytääkseen kumppanin 😁.
      No ei ainakin on auto millä kulkia mutta se että eipä se ole niin helppoa löytää oikeaa kumppania. 🤔

    • Anonyymi

      Hohhoijakkaa, vai että valitkaa, sehän onkin monille miehille todella mahdollista.

    • Anonyymi

      on hyvä että jotkut haluaa lapsia. minä en. olen liian mukavuudenhaluinen.

    • Anonyymi

      Kumppani löytyy kun juo viinaa ja käy yökerhossa bailaamassa. Vaikka kaupungissa onkin paljon naisia, heihin voi tutustua vain jos juo ja käy yökerhossa. Jos odottaa että kumppanin löytäisi jotenkin muutoin kuin juomalla ja bailaamalla, hiljalleen vuodet vierivät ja kumppanin löytäminen käy yhä mahdottomammaksi. Mitä myöhempään juomisen aloittamisen jättää, sitä vähempään joutuu tyytymään.

      t. viinamies

    • Anonyymi

      "Ei pidä lisääntyä. Lisääntyminen on planeetalle taakka, ja kuka nyt elinympäristöään haluaa tuhota"

      Tämä on päätön kommentti. Kuka nyt elinympäristöään edes kerkeäisi tuhoamaan jos olisi aikuisiässä, kyllä kuolema korjaa aikaisemmin mitä elinympäristö. Ne jotka ovat tehneet lapsia ovatkin enemmän ympäristöstä huolissaan, eivät ne jotka kohta kuolevat pois ilman perillisiä.

    • Anonyymi

      Miehet ei saa naisia koska naiset on todella nirsoja eikä tavis miehet kelpaa naisill. Naiset pitää miehiä rumina omaan tasoonsa nähden vaikka naiset on yhtä rumia ja samantasoisia miesten kanssa. Syntyvyys laksee edelleen, kyllä naiset tekee lapsia paskojen rikollisten kanssa mutta eivät tavismiehet kelpaa.

      • Anonyymi

        Ätmit eivät ole tavismiehiä.


    • Anonyymi

      Juu juu, himo on ja ajottain ikävä naista sekä fyysi- että henkisesti, itsetunto vain puuttuu...ja kaikki mukana sen. Täytyisi ensin sietää itseään ja pitääkin jopa itsestään että voisi nähdä itsensä panetusta tai vastaavansukuista sähinää herättävänä ja mielellään tietenkin myös havainta itsensä sellaiseksi, että joku ihan oma-aloitteisesti kiihottuisi minusta.. Vasta toiseltakin puolelta tullut halu antaisi minullekin luvan valita. Se tekisi valitsemisesta mielekästä. Ei tuntisi itseään härskiksi tunkeilijaksi vaan ois kiva että toinenki ois vähän avuton ja joutus nostamaan kätensä pystyyn viehättymisensä edessä.
      Suotavinta olisi, että toinen, kuten minäkin, kiihkosta vapisisi, mutta ei sillaan holtittomasti vispaisi kuin parkinsonin tautinen tai motooriikaltaan rapistunut vanhus.
      Ei nainen oo valitettavasti mikään tahdoton ja älytön karkkipussi tai minttupehmis. Ei sitä voi ilolla valita ellei se samaan aikaan valitse minua

    • Anonyymi

      Olen samaa mieltä, mutta enemmän tämä palstan miehiä koskee. Ei kelloa voi siirtää taaksepäin. 90% parisuhteista ikäero - 5 vuotta. Se hoikka ja lapseton nainen pitää ottaa parikymppisenä, kun valikoima on suurimmillaan. Keski-ikäisenä myöhäistä.

      • Anonyymi

        Palstalaiset ovat parikymppisenä olleet raittiita miehiä eivätkä ole lähteneet yökerhoon juomaan ja bailaamaan. Sitä ollaan kuviteltu, että kyllä se kumppani löytyy ilman viinaakin. Sitten ollaankin yksinäisiä keski-ikäisiä miehiä vailla kumppania ja perhettä.

        Kun nuorena juo viinaa on se kuin laittaisi rahaa pankkiin. Raitis mies tuhlaa nuoruutensa.

        t. viinamies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palstalaiset ovat parikymppisenä olleet raittiita miehiä eivätkä ole lähteneet yökerhoon juomaan ja bailaamaan. Sitä ollaan kuviteltu, että kyllä se kumppani löytyy ilman viinaakin. Sitten ollaankin yksinäisiä keski-ikäisiä miehiä vailla kumppania ja perhettä.

        Kun nuorena juo viinaa on se kuin laittaisi rahaa pankkiin. Raitis mies tuhlaa nuoruutensa.

        t. viinamies

        Olen kyllä itsekin miettinyt tuota, että miksi pitää nuorena olla niin jääräpäinen, ettei hankkiudu muiden seuraan. Jos on ujo, niin miksi ei juo alkoholia rohkaisuksi? Ei kukaan tule kotoa hakemaan, eikä sen kassan häiriköinti ole ratkaisu ongelmaan. Hän hymyilee, koska on töissä.


      • Anonyymi

        Kun juo viinaa pääsee mukaan porukoihin ja voi tavata naisia. Naiset haluavat tutustua miehiin silloin kun juodaan.

        Raittiina ilman viinaa naisiin tutustuminen on romanttista haihattelua jota ei oikeasti tapahdu.

        t. viinamies


    • Anonyymi

      Nuorena asuin pikkupaikkakunnalla merikarvialla jossa oli 3000 asukasta. Yläasteen jälkeen päätin että muutan helsinkiin ja sieltä muutin myöhemmin turkuun halvemman asumisen perässä. Turussa amiksessa sain kavereita ja kavereiden kanssa käytiin usein baareissa ja niin sain naisia iskettyä koska juotiin alkoholia pari kolme kertaa kuukaudessa viikonloppuisin. Ei sitä nuorena vielä tajunnut sitoutua yhteen naiseen koska menin muiden mukana ja harrastin yhden yön juttuja. 28 vuotiaana sitten löysin nykyisen avovaimon jonka kanssa olen ollut 12 vuotta.

    • Olet ihan hakoteillä. Nimenomaan naiset EIVÄT ole niitä, jotka lykkäävät lasten hankkimista sillä ajatuksella, että sen voi tehdä sitten nelikymppisenä. Nimenomaan naiset ovat kyllä tietoisia siitä, että lasten hankkimista ei kannata loputtomiin lykätät. Miehethän sitä usemmiten ajattelevat, että lapsiahan voi saada vielä vanhanakin - mikä itse asiassa ei pidä heidänkään kohdalla paikkaansa muuten kuin teoreettisesti.

      Sitten se, että opiskelua ei todellakaan kannata lykätä vanhuuteen. Mitä hyötyä siitä sitten enää on? Opiskelu aloitetaan nimenomaan nuorena siksi, että sen myötä voisi tehdä ammatikseen jotain sellaista, mitä haluaa ja mikä kiinnostaa, ja että voisi oikeasti luoda uran ja elättää itsensä. Tietysti ilman opiskelujakin voi saada jotain duuneja tai sitten elellä sossun rahoilla, mutta miksi tyytyä tällaiseen, jos rahkeet riittävät enempään?

      Sinänsä opiskelu ja uran luominen eivät ole este perheen perustamiselle, mutta eipä sitäkään kannata kiirehtiä. Tuollainen "valitaan äkkiä joku kumppani ja perustetaan perhe parikymppisenä" johtaa todennäköisemmin hätiköityihin valintoihin ja myöhemmin parisuhdekriisiin ja eroon.

      Niin kauan, kun tuntuu, että vielä voisi löytää paremman, ei se toinen osapuoli ole itselle oikea kumppani. Silloin kun on oikean ja itselle sopivan kanssa, eivät muut vaihtoehdot enää tunnu kiinnostavilta - koska itsellä on jo hyvä olla ja toista kohtaan on jo tunteita ja halua.

      Niin kauan kun mietitte ihmissuhteita markkina-arvojen kautta, ette todenäköisesti löydä mitään kestävää tai hyvää. Mitä nyt olen 30 ikäisiä ihmisiä katsellut, niin paljon näyttää parisuhteita syntyvän ja lapsia myös. Itse tunnen vain pari ihmistä, jotka ovat saaneet lapsia paljon alle 30-vuotiaana, ja näiden ihmisten kohdalla ne parisuhteet ovat kariutuneet.

      Itsekin kirjoitit näin: "Sopivan partnerin löytäminen voi kestää vuosia ja sittenkin parisuhteen rakentaminen voi kestää vuosia." Olisiko tässä mahdollisesti syy siihen, että ihmiset eivät hanki lapsia nuorina? Jospa se sopiva partneri löytyy vasta melkein kolmekymppisenä, jonka jälkeen rakennetaan ja syvennetään parisuhdetta ja lapset hankitaan vähän tli 30-vuotiaana. Ja sitten taas, jos sopiva kumppani löytyy vasta yli kolmekymppisenä, niin eikö ole kuitenkin fiksumpaa tehdä lapset hänen kanssaan, kuin jos olisi tehnyt ne nuorena jonkun sellaisen kanssa, joka kuitenkaan ei ollut se oikea?

    • Anonyymi

      Naiset saa kumppanin melkein silloin kun haluaa, miehet joutuu tyytyy tumppuunsa.

      • Mieki haluan kumppanin, kunnollisen, rehellisen, joka ei juokse heti karkuun ja hyväksyy entisen elämän. Joo ei ole näkyny, vaikka kuin haluais. Yhen illan jutut jos kiinnostais niin löytyis, mutta heti jos vähänkään enempää on vailla niin eipä näy eikä kuulu enää. Miksi tämä on joku yleinen käsitys, että kyllä naiset saa aina sen mitä haluaa?


      • Anonyymi
        hannnaa- kirjoitti:

        Mieki haluan kumppanin, kunnollisen, rehellisen, joka ei juokse heti karkuun ja hyväksyy entisen elämän. Joo ei ole näkyny, vaikka kuin haluais. Yhen illan jutut jos kiinnostais niin löytyis, mutta heti jos vähänkään enempää on vailla niin eipä näy eikä kuulu enää. Miksi tämä on joku yleinen käsitys, että kyllä naiset saa aina sen mitä haluaa?

        Kyllä naiset saa melkein aina kumppanin jos haluaa, ellei naisen vaatimuslista miehen "ominaisuuksista" ole pitkä kuin lapsiperheen viikonlopun kauppalista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä naiset saa melkein aina kumppanin jos haluaa, ellei naisen vaatimuslista miehen "ominaisuuksista" ole pitkä kuin lapsiperheen viikonlopun kauppalista.

        Sehän on itsestään selvää, että mitä vähemmän on toiveita tai vaatimuksia, sitä todennäköisemmin löytää kumppanin. Mistä päästäänkin seuraavaan kysymykseen, että pitäisikö tavoitteena ja oletuksena olla se, että pariutuu kumppanin kuin kumppanin kanssa, vai pitäisikö suhteen sisällölläkin olla jotain merkitystä. Tästä päästään taas siihen, että mitä sana "kumppani" oikeastaan tarkoittaa - sehän voi olla mitä tahansa sielunkumppanin ja pelkän asuinkumppanin välillä.

        Tosin tiedän kyllä myös sellaisia naisia, joiden on ollut äärimmäisen vaikea löytää ketään, vaikka heillä ei enää ollut oikeastaan mitään vaatimuksia. Nuorempana heillä oli enemmän, mutta silloinkin ne liittyivät henkisiin samankaltaisuuksiin - näistäkin jossain vaiheessa luovuttiin, mutta edes sellainen nainen, joka lähti treffeille suunnilleen kenen tahansa kanssa tai olisi ollut halukas yrittämään kenen tahansa kanssa (pois lukien vain sellaiset, jotka ehdottelivat pelkkää seksiä tai muuten selvästi hakivat muuta kuin parisuhdetta) ei kuitenkaan tuntunut kelpaavan kenellekään. Ja hän ei todellakaan edes yrittänyt ketään yleisen standardin mukaan hyvännäköistä, vaan hän ujona tyyppinä kiinnostuikin sellaisista turvallisista luokkakaveri-tyyppisistä miehistä, joissa ei varmaan monen muun mielestä olisi ollut mitään erikoista tai kiinnostavaa.


      • Anonyymi
        Nainen39vee kirjoitti:

        Sehän on itsestään selvää, että mitä vähemmän on toiveita tai vaatimuksia, sitä todennäköisemmin löytää kumppanin. Mistä päästäänkin seuraavaan kysymykseen, että pitäisikö tavoitteena ja oletuksena olla se, että pariutuu kumppanin kuin kumppanin kanssa, vai pitäisikö suhteen sisällölläkin olla jotain merkitystä. Tästä päästään taas siihen, että mitä sana "kumppani" oikeastaan tarkoittaa - sehän voi olla mitä tahansa sielunkumppanin ja pelkän asuinkumppanin välillä.

        Tosin tiedän kyllä myös sellaisia naisia, joiden on ollut äärimmäisen vaikea löytää ketään, vaikka heillä ei enää ollut oikeastaan mitään vaatimuksia. Nuorempana heillä oli enemmän, mutta silloinkin ne liittyivät henkisiin samankaltaisuuksiin - näistäkin jossain vaiheessa luovuttiin, mutta edes sellainen nainen, joka lähti treffeille suunnilleen kenen tahansa kanssa tai olisi ollut halukas yrittämään kenen tahansa kanssa (pois lukien vain sellaiset, jotka ehdottelivat pelkkää seksiä tai muuten selvästi hakivat muuta kuin parisuhdetta) ei kuitenkaan tuntunut kelpaavan kenellekään. Ja hän ei todellakaan edes yrittänyt ketään yleisen standardin mukaan hyvännäköistä, vaan hän ujona tyyppinä kiinnostuikin sellaisista turvallisista luokkakaveri-tyyppisistä miehistä, joissa ei varmaan monen muun mielestä olisi ollut mitään erikoista tai kiinnostavaa.

        Lähtökohta pitäisi olla niin, että molemmilla perusasiat ovat kunnossa. Sitten molemmat alkavat osin kompromissien kautta rakentamaan yhteistä suhdetta. Jos naisen lähtökohta on sellainen, että hän haluaa että mies olevan jo valmis paketti hänen omiin toiveisiinsa, niin tasa-arvon nimissä mieskin voisi saada asettaa omat toiveensa naisesta. Mitä enemmän niitä toiveita molemmilla on, sitä epätodennäköisempää on, että he ja heidän toiveensa toisistaan sulautuisivat yhteen. Jos mies joutuu luopumaan osasta toiveitaan, aiheuttaa se vain ylimääräistä säätöä myöhemmässä vaiheessa suhdetta.

        Nainenhan voi ihan hyvin vain vetää sitä linjaa, että "minulla on pillu, minä määrään mitä tehdään". Eli miehelle niin, että jos hän haluaa saada, niin on tehtävä niinkuin nainen haluaa.


      • Nainen39vee kirjoitti:

        Sehän on itsestään selvää, että mitä vähemmän on toiveita tai vaatimuksia, sitä todennäköisemmin löytää kumppanin. Mistä päästäänkin seuraavaan kysymykseen, että pitäisikö tavoitteena ja oletuksena olla se, että pariutuu kumppanin kuin kumppanin kanssa, vai pitäisikö suhteen sisällölläkin olla jotain merkitystä. Tästä päästään taas siihen, että mitä sana "kumppani" oikeastaan tarkoittaa - sehän voi olla mitä tahansa sielunkumppanin ja pelkän asuinkumppanin välillä.

        Tosin tiedän kyllä myös sellaisia naisia, joiden on ollut äärimmäisen vaikea löytää ketään, vaikka heillä ei enää ollut oikeastaan mitään vaatimuksia. Nuorempana heillä oli enemmän, mutta silloinkin ne liittyivät henkisiin samankaltaisuuksiin - näistäkin jossain vaiheessa luovuttiin, mutta edes sellainen nainen, joka lähti treffeille suunnilleen kenen tahansa kanssa tai olisi ollut halukas yrittämään kenen tahansa kanssa (pois lukien vain sellaiset, jotka ehdottelivat pelkkää seksiä tai muuten selvästi hakivat muuta kuin parisuhdetta) ei kuitenkaan tuntunut kelpaavan kenellekään. Ja hän ei todellakaan edes yrittänyt ketään yleisen standardin mukaan hyvännäköistä, vaan hän ujona tyyppinä kiinnostuikin sellaisista turvallisista luokkakaveri-tyyppisistä miehistä, joissa ei varmaan monen muun mielestä olisi ollut mitään erikoista tai kiinnostavaa.

        Eipä näiden palstan ätmien mielestä varsinkaan naisilla saisi olla minkäänlaisia vaatimuksia ja toiveita miesten suhteen, vaikka itse nämä miehet ovat hyvinkin tarkkoja siitä, että minkälaisen naisen he oikein itse haluaisivat. Eivät edes itse kelpuuttaisi mitään oman ikäistä naista tai edes vaikka 25 vuotta täyttänyttä, kun olisivat vaan vaatimassa jotain parikymppistä naista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähtökohta pitäisi olla niin, että molemmilla perusasiat ovat kunnossa. Sitten molemmat alkavat osin kompromissien kautta rakentamaan yhteistä suhdetta. Jos naisen lähtökohta on sellainen, että hän haluaa että mies olevan jo valmis paketti hänen omiin toiveisiinsa, niin tasa-arvon nimissä mieskin voisi saada asettaa omat toiveensa naisesta. Mitä enemmän niitä toiveita molemmilla on, sitä epätodennäköisempää on, että he ja heidän toiveensa toisistaan sulautuisivat yhteen. Jos mies joutuu luopumaan osasta toiveitaan, aiheuttaa se vain ylimääräistä säätöä myöhemmässä vaiheessa suhdetta.

        Nainenhan voi ihan hyvin vain vetää sitä linjaa, että "minulla on pillu, minä määrään mitä tehdään". Eli miehelle niin, että jos hän haluaa saada, niin on tehtävä niinkuin nainen haluaa.

        "Lähtökohta pitäisi olla niin, että molemmilla perusasiat ovat kunnossa. Sitten molemmat alkavat osin kompromissien kautta rakentamaan yhteistä suhdetta. Jos naisen lähtökohta on sellainen, että hän haluaa että mies olevan jo valmis paketti hänen omiin toiveisiinsa, niin tasa-arvon nimissä mieskin voisi saada asettaa omat toiveensa naisesta. Mitä enemmän niitä toiveita molemmilla on, sitä epätodennäköisempää on, että he ja heidän toiveensa toisistaan sulautuisivat yhteen. Jos mies joutuu luopumaan osasta toiveitaan, aiheuttaa se vain ylimääräistä säätöä myöhemmässä vaiheessa suhdetta."

        No oikeastaan ihmissuhde ei ole sellaista, että aletaan kompromissien kautta RAKENTAMAAN jotain suhdetta. Vaan ihmissuhde syntyy niin, että kaksi ihmistä viihtyy yhdessä, alkaa viettää aikaa yhdessä, ja sitä kautta se ihmissuhde SYNTYY. Ei toimivaa ihmissuhdetta saa sen enempää vaatimuslistan kohtia ruksimalla kuin toisaalta sitä vaatimuslistaa karsimallakaan. Ylimääräistä säätöä tulee aina silloin, kun ihmissuhde on jotenkin "väkisin väsätty" ilman, että se alkaa ja kehittyy luontevasti.

        Mielestäni on pikemminkin hyvä asia, jos ihmisellä on jotain toiveita kumppanin suhteen. Se voi toki tarkoittaa sitä, että haetaan epäolennaisiakin ominaisuuksia, mutta voi se tarkoittaa sitäkin, että tietää, mitä haluaa ja mikä itselle sopii. On ihan fiksua, että jos tietää viihtyvänsä vaikka ihmisen kanssa, jonka kanssa elämänarvot osuvat yksiin, huumori on samantyylistä ja käsotykset sukupuolirooleista eivät aiheuta yhteentörmäyksiä, niin hakee sitten tällaisia eikä päinvastaisia ihmisiä.

        "Nainenhan voi ihan hyvin vain vetää sitä linjaa, että "minulla on pillu, minä määrään mitä tehdään". Eli miehelle niin, että jos hän haluaa saada, niin on tehtävä niinkuin nainen haluaa. "

        Tietysti voi. Ja mieskin voi vetää omaa vastaavanlaistaan linjaa. Se riippuu sitten kumppanista, lähteekö sellaiseen mukaan vai ei.


      • DarkFear kirjoitti:

        Eipä näiden palstan ätmien mielestä varsinkaan naisilla saisi olla minkäänlaisia vaatimuksia ja toiveita miesten suhteen, vaikka itse nämä miehet ovat hyvinkin tarkkoja siitä, että minkälaisen naisen he oikein itse haluaisivat. Eivät edes itse kelpuuttaisi mitään oman ikäistä naista tai edes vaikka 25 vuotta täyttänyttä, kun olisivat vaan vaatimassa jotain parikymppistä naista.

        "Eipä näiden palstan ätmien mielestä varsinkaan naisilla saisi olla minkäänlaisia vaatimuksia ja toiveita miesten suhteen, vaikka itse nämä miehet ovat hyvinkin tarkkoja siitä, että minkälaisen naisen he oikein itse haluaisivat. Eivät edes itse kelpuuttaisi mitään oman ikäistä naista tai edes vaikka 25 vuotta täyttänyttä, kun olisivat vaan vaatimassa jotain parikymppistä naista. "

        Olen huomannut joo..


    • Anonyymi

      Suomessa on satoja tuhansia miehiä jotka eivät saa koskaan naista. Rumia ja köyhiä suurin osa eikä ruma köyhä nainen halua samantasoista miestä vaan varakkaan komean miehen. 160 cm pullukka nainen haluaa 180 cm urheilija miehen. Huomaatte kun menette itse kokeilemaan tinderiä tai jostain netistä yritätte saada naista treffeille niin saatte pakit.

      • Mistä tiedät, että pakit johtuvat juuri tuosta?

        Ylipaino on miesten keskuudessa yleisempää kuin naisilla, joten veikkaan, että suurin osa rumista tai pullukoista naisista ei saa 180cm urheilijamiestä. Ja mitä nyt olen pariskuntia nähnyt, niin todella harvalla naisella on 180cm urheilijamies. Joten näyttää siltä, että ihan tavismiehet pariutuvat naisten kanssa.

        Sitä en osaa sanoa, kuinka moni oikeasti haluaisi komean urheilijamiehen. Mutta kuinka moni mies haluaisi mieluummin hoikan ja kauniin naisen kuin vaikka ruman tai ylipainoisen? Jos itse saisit valita, haluaisitko mieluummin kauniin vai ruman naisen, niin kumman valitsisit ja miksi?


      • Anonyymi
        Nainen39vee kirjoitti:

        Mistä tiedät, että pakit johtuvat juuri tuosta?

        Ylipaino on miesten keskuudessa yleisempää kuin naisilla, joten veikkaan, että suurin osa rumista tai pullukoista naisista ei saa 180cm urheilijamiestä. Ja mitä nyt olen pariskuntia nähnyt, niin todella harvalla naisella on 180cm urheilijamies. Joten näyttää siltä, että ihan tavismiehet pariutuvat naisten kanssa.

        Sitä en osaa sanoa, kuinka moni oikeasti haluaisi komean urheilijamiehen. Mutta kuinka moni mies haluaisi mieluummin hoikan ja kauniin naisen kuin vaikka ruman tai ylipainoisen? Jos itse saisit valita, haluaisitko mieluummin kauniin vai ruman naisen, niin kumman valitsisit ja miksi?

        Mitenköhän niitäkin ylipainotilastoja oikein tehdään kun suurin osa ei käy itseään missään mittauttamassa, ja painohan ei tietenkään ole sama kuin läskiys,, normiukko voi helposti painaa satakin kiloa olematta mikään laardikasa. Ainakin kylillä kun katselee niin ei sitä miesten läskiyttä erityisesti kyllä näy, mutta läskien naisten kanssa hoikkiakin miehiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitenköhän niitäkin ylipainotilastoja oikein tehdään kun suurin osa ei käy itseään missään mittauttamassa, ja painohan ei tietenkään ole sama kuin läskiys,, normiukko voi helposti painaa satakin kiloa olematta mikään laardikasa. Ainakin kylillä kun katselee niin ei sitä miesten läskiyttä erityisesti kyllä näy, mutta läskien naisten kanssa hoikkiakin miehiä.

        No tuskin niitä nyt ihan tuolla lailla Prisman asiakkaita havainnoiden tehdään. Tosin hyvä kysymys toki, miten tilastoidaan. On kyllä todettu, että miehillä on enemmän niitä elintasosairauksia, jotka liittyvät myös ylipainoon, joten en ihan osta sitä väitettä, että miehet olisivat vain lihaksikkaita ja naiset läskejä. Veikkaan myös, että sinua oletettuna heteromiehenä ei niinkään haittaa muiden miesten vatsakkuus, mutta naisten kohdalla jo vähäisempikin häiritsee. Mutta noin yleisesti ottaen KAIKKIEN väestöryhmien kohdalla ylipainoisuus ja nimenomaan lihavuus on lisääntynyt yleisen elintason nousun myötä, joten vaikka naisissa olisikin enemmän ylipainoisia, niin SILTI niitä komeita urheilijamiehiä ei vaan yksinkertaisesti riittäisi kaikille. Joten kun väite oli, että rumille ja lihaville naisille kelpaa vain komea urheilijamies, niin tämä ei voi pitää paikkaansa. Nykymaailmassa kun niin iso osa sekä naisista että miehistä on jo ylipainoisia, joten kaikki parisuhteeseen "päässeet" eivät vaan voi olla niitä hyväkroppaisia urheilijoita. Ja eipä se siltä tuolla katukuvassakaan näytä.


    • Anonyymi

      Mies ei pääse valitsemaan jos ei olle ytm

    • Anonyymi

      Nykyään ei normipainoiset tavis miehet pääse edes treffeille. Haaveilevat että saavat joskus naisen ja lapsia mutta karu totuus tulee vasten kasvoja vielä ja tajuavat että ovat kohta 45 vuotiaanakin vielä yksin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      229
      2075
    2. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1788
    3. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      60
      1346
    4. Onko telepatia totta

      Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki
      Ikävä
      80
      1185
    5. Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku

      Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.
      Forssa
      17
      1028
    6. Nainen, olen niin pettynyt

      Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään
      Ikävä
      89
      974
    7. TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."

      Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi
      Tanssii tähtien kanssa
      15
      960
    8. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      46
      945
    9. Ootko nainen jo rauhoittunut

      Vai vieläkö nousee savua päästä?
      Ikävä
      70
      822
    10. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      42
      814
    Aihe