Mulla on selkeästi tarve luoda jotain uutta just nyt. Ja onneksi siihen on mahdollisuus. Meinasin väkäistä maalle puuliiterin. Ihan vielä ei ole suunnitelmat hiottu tarkkaan, mutta ei tarvitse ollakkaan. Tälläset rakennusprojektit on hyviä. Nyt voi tehdä vielä itselleen.
Seinät teen vanhoista heinäseipäistä, että ilma kulkee. Pohjille tulee kuormalavat, jotka saa näppärästi poistettua ja puunsilput lapioitua pois, kun uutta puuta mättää sisään. Ja nimenomaan mättää.... sinne ei tarvitse puita pinota, ne pinotaan sitten muualla, mun kotona tai täällä pihassa.
Siihen tulee 3 osastoa, että yhteen looshiin saa tehdä puuta, yhdessä on edellisen vuoden puut ja kolmannesta voi tyhjentää poltettavaksi puut.
Pohjat on jo tehty, nyt vaan nurkkakiviä etsimään ja asentamaan! Tekemällä se pääkin tasoittuu!
Seinät teen vanhoista heinäseipäistä, että ilma kulkee. Pohjille tulee kuormalavat, jotka saa näppärästi poistettua ja puunsilput lapioitua pois, kun uutta puuta mättää sisään. Ja nimenomaan mättää.... sinne ei tarvitse puita pinota, ne pinotaan sitten muualla, mun kotona tai täällä pihassa.
Siihen tulee 3 osastoa, että yhteen looshiin saa tehdä puuta, yhdessä on edellisen vuoden puut ja kolmannesta voi tyhjentää poltettavaksi puut.
Pohjat on jo tehty, nyt vaan nurkkakiviä etsimään ja asentamaan! Tekemällä se pääkin tasoittuu!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ja se tässä on kanssa hyvä, että voi polttaa perstupakin ja miettiä milloin vaan! 😁👌
Mä nimittäin tuossa lapioidessa sain hyvän ajatuksen, missä voikin olla perää ja paljon.
Toisien ihmisten ongelmien esiinnostaminen, lällättely niistä ja kaikenlainen arvostelu muita kohtaan. Mitä se tekee sille ihmiselle itselleen? Se etäännyttää itseään itsestään. Olen sitä jossainmäärin itsekin tehnyt, mutta siinähän tekee juurikin helkatinmoisen töllöntyön juuri itseään kohtaan! 😳
Ei pidä ajatella vaan niin, että toisia ihmisiä ei saa arvostella ja kiusata tms. Vaan pitää ajatella, että jos minussa alkaa nousta tunteita ja alan sanoittamaan toisesta jotain, alan pakenemaan itseäni. En siedä jotain itsessäni, niin alan etsiä muista vikoja ja puutteita, ongelmia ja sen sellaista.
Joo... näin se on.
Nyt kiviä etsimään. Traktori tulille ja menoks.
Mjoo
Itse puuhakkaana ja aikaansaapana ihmisenä joudun tämän tästä tällaisiin tilanteisiin.
Erään hyvän neuvon, näin aseveljen ominaisuudessa, voin sinulle antaa, ja se on se että muutokset käyttäytymisessä viittaavat poikkeuksetta muutoksiin toimintaympäristössä. Ensin muuttuvat ne ja sitten vasta niiden kokija.
(Naurua)
Helkatti, että joutuu pähkimään tuotakin tarkkaan....
Savolainen känsänäppi ei millään meinaa sisäistää tuota, mutta kuullostaa monimutkaisen hienolta ainakin.
Mutta mennäänpä perushommiin. Just lätkäisin kivet tonttiin. Jostain on lähdettävä. Seuraavaksi mittaan ne rakennuksen pohjalle oikealle kohdalle ja korkeudelle, mikäli mahdollista. Runkoa rakentaessa sinne voi vielä suorittaa hienosäätöjä.
Rakentamisessa on se kiva tai huono puoli, niinkuin elämässäkin, että jos jättää jonkun tekemättä, sen joutuu kuitenkin sinne lisäämään jossainvaiheessa. Jokaisella kalikalla on tarkoitus. Ja mitä valmiimmaksi saat kokonaisuuden, sen vähempi se vaivaa myöhemmin.
Missähän täällä on vatupassi muuten?
Ammatillinen detaljikysymys
Herttoniemen Megahertsin työmaalla on vanerilevystä tehty yleisöaita. Kuitenkaan tämä materiaali ei ole tavallista vaneria, vaan varsin omituiselta näyttävää. On näet niin että on kuin oltaisiin levitelty puusilppua maahan ja sitten ajettu jyrällä yli.
Onko tälla tuotteella jokin oikea nimi, sillä en löytänyt sitä einakaan K-raudan vanerivalikoimasta?
Se on puukuitulevyä, ympäripontattua. Käytetään katoissa, joihin tulee vaikka huopa. Edullista ja ei kuivana vääntyile.
Puussahan on se paha puoli, että se kuivaa ja muuttaa näinollen muotoaan ja on vaikea materiaali tarkkaan rakentamiseen. Onneksi insinöörit ovat oikaisseet tämänkin asian, silpunneet puun ja lötjänneet liimaa massaan sekaan ja puristaneet siitä levyn, joka pitää kutinsa.
Mun tekemään liiteriin tulee peltikatto, meinasin käyttää vanhoja peltejä, mutta laiskuus iski. Hitto mä ostan uudet ja sen mittaset kun sattuu itse tönö huutamaan. Eli minähän en edes taivuta suunnitelmia peltien mukaan. Hymph! Ne tulee mun luomuksen mukaan, sano! 😬💪
Puukuitulevy
Ahaa
Joo, kiitoksia. Mua jäi pohdituttamaan tämä näky, sillä se näytti aivan pururadalta, joka oli noussut pystyyn seinäksi ja painunut lyttyyn tuntemattoman voiman lyttäämänä.
Minusta ihan hieno.
Nyt meni hieman vaikeaksi
Tarkemmin ajateltuna pururata ei ole pururata vaan puukuiturata.
(reps)
Juu, ei mitään, laitan laskun tulemaan konsultaatiosta, elä sit ihmettele! 😁
Tekeminen on hyvä juttu.
Niin on. Kivaa...
tulee hyvä mieli kun näkee lopputuloksen.
Palstan poikia tekee mieli tsempata että luonne on tärkein.
https://www.iltalehti.fi/iltv-doc/a/0ff0a2fd-7dd4-4601-bb1b-b9ec6bf32516
No mua kiinnostaa aina enemmän päästä käyttämään jotsin mitä rakentaa. Odotan vesisadetta kun katto on päällä ja katselen kun vesi valuu pois kattoa pitkin, se on parasta palautetta. Sielun sopukoita myöten mieli lämpiää.
Minusta tää liiteri on tarpeellinen. Saan helpommin kuivia puita ja jokainen kalikka muistuttaa minua tästäkin hetkestä, että pystyinpä parantamaan elämääni silloinkin kesällä 2019 murheen keskellä. 😊
Kyllä liiteri on tarpeellinen.
Minusta taas on hyvä nähdä kun rintamaidosta rupsahti tilille 322.50€/ toukokuusta.
Olisin uskonut että vain 279 € joten odotukset täyttyi ja meni ylikin.
Seinäkiipeily harrastus lapsilta jäi kun nousi hinnat.Muuten voi olla hyvin tyytyväinen jos sen olisi saanut harrastuksen onnistumaan.
Huomaa hyvin ettei kerkeä mitään oikein tekemään tai siltä tuntuu loppuu aika kesken pitäisi saada arki luontevammin toimimaan.
Ratkaisuja monia teen jatkuvasti mutta toteutus maksaa.
No mä mietin kanssa, että vois välillä käydä seinäkiipeilemässä. Se ois hyvä harrastus. Tulis käsiinkin takas se voima mitä edellisessä työssä oli. Vejettiin julmetun paksuja kaapeleita teollisuuslaitoksissa ja kiipeiltiin höyryputkien päällä. Nyt vaan hiirtä klikkailen ja kälpsin kävellä korkeintaan. Jonkun anturinvaihtoon koneeseen, ei ihmeitä liikunnallisia suorituksia tartte tehdä. 😁
Olenkin jo aiemmin meinannut sulle sanoa.
Sä kun haluat itseäsi tutkiskella, analysoida, itseäsi ja elämääsi perinpohjin pureskella ja suuntaa etsiä, niin että eikö ole koskaan tullut mieleen mennä oikeaan terapiaan?
Olisi varmaan paljon hedelmällisempää kuin täällä terapionti. Ainakin hintavampaa (tosin maksaa ne kelkat ja kalkattimetkin).
-flowersreally-
Oon mä miettinyt tuotakin, mutta toisaalta sama homma, mut eri paketissa.
Ehkä mä jätän yksityisyyteen vähän lisää suojaa jatkossa, mutta muuten tää alkaa olla hyvä työkalu.
Tuossa jossain aloituksessa tuuminkin, että toisten ongelmiin puuttuminen ja niitten vatvominen johtaa vaan itsestä karkaamiseen.... väkisin mietin, että mitä sä mahdat juosta itsessäs karkuun, kun jaksat puuttua mun ongelmiin noin? Oletko miettinyt sitä?
Tässähän ne mun ongelmat on kaikki levällään, etkö ole tajunnut sitä vielä?
Annan sulle (taas) ilmaisen terapiasession kun noin kauniisti pyysit:
Osa1. narsistinen haava sinussa vaatii tulla käsitellyksi, siksi siitä jauhat ja sen ympärillä pyörit. Sulla on varmaan ollut tunne, että elämä täytyy muuttua tms? ”Mun täytyy selvittää tämä asia” Johtopäätös 1: kannattaa miettiä missä niitä asioita selvitellä ja kuka olisi kyvykkäin auttamaan.
Osa 2. Narsistinen haava sinussa janoaa myös huomiota. Tällä palstalla sitä saa helposti. Olet koukussa siihen. Mutta paskamainen puoli on että kaikki huomio ei ole mieleistä ja muutenkin ihmiset sanovat mitä sattuu. Kun kerrot itsestäsi, altistaa itsesi kaikenlaisille kommenteille. Johtopäätös 2: tämä paikka ei ole oikea paikka terapoida itseään. Jos et halua ihmisten kommentoivan asioitasi, ole hiljaa asioistasi.
Osa 3. Narsistinen haava sinussa haluaa vain mieleistä huomiota. Siihen sattuu jos joku osuu kipeää paikkaan. On inhimillistä puolustautua, mutta hyökkääminen muita kohtaan on tunnevastuun väittelemistä (lälläslää). Johtopäätös 3: jos puhutaan sinusta, puhutaan sinusta (ei esim minusta).
Osa 4. Pakonomainen puuhastelu ja erilaisten projektien (kelkka, mopo) maaninen vetäminen on pakoa itsestä ja narsitisesta haavasta. Johtopäätös 4: metronomi tikittää sikana, mutta what’s the point?
Osa 5. Pyörimällä yksin narsistisen haavasi ympärillä samalla sitä paeten on hyvin vaikea ”päästä maaliin”, tuleeko koskaan tunne että toistat samoja toimitnakaavoja? (Jos ei niin voin kertoa että sun jutuissa ne toistuu). Johtopäätös 5: hae ammattiapua, tämä palsta tai puuhastelu eivät todellakaan ole sama asia.
Rakentavin terveisin, toinen rikkinäinen
-flowers-
Joskus kyllä tulee mieleen että sinäkin olet rakennettu hahmo, jotenkin liian stereotyyppinen ja hidas tajuamaan itseäsi kaikesta analysoinnistasi huolimatta.
-flowers-
Ole hyvä vaan sessiosta. Täällä se ei maksa mitään. Sinäkin saat tehdä työtäsi itsesi parissa keinoilla millä haluat. Jos se sinulle tuo tyydytystä, että keskityt minuun, se on minusta ihan fine. Onhan luonnossakin symbiooseja. Ja analyysissäsi on varmasti paljon tosipohjaa, en mä siihen puutu juurikaan, mutta mä jokatapauksessa napsin elämääni sopivat elementit tavalla jos toisella.
Ja sit... mähän sanoin jo, että pidän yksityisyyttä tarkemmin piilossa, et tiedä olenko jo terapiassa muualla, vai oonko terapeutti itse? 😃
Vähän tsillemmin ota toi turskalla mättäminen. Ei elämä niin vakavaa ole. 😎
Ai se otti noin kipeetä tällä kertaa.
-flowers-
Sinulla on tullut sokeus muhun jotenkin? Mistä se vois johtua?
Ehkä se pitää ottaa hyvänä juttuna? Koska mä pähkin kerran sitäkin, että miksi sanoitan asioitani muille? Ei muut niitä ymmärrä... mutta ei tarvitsekaan, minulle riittää kun minä itse ne ymmärrän. Täällä peilit toimii kuten irl;kin, ei palautteen kautta, vaan kiinnostavuuden ja viihtyvyyden kautta.
Kun tuossa sanoit siitä huomion tarpeesta, niin sehän on sitä. Minun kanssa viihtyminen on huomiota ja taas toisaalta minulle merkki, eli peilsus menestyvästä tavasta elää elämääni.
Joops... kyllä kaikelle on syynsä. Nyt syömään. 😉😋
Mittaat menestystäsi elämässäsi muilta saamasi huomion mukaan?
Niin.
-flowers-
Joo. Sen täytyy olla hyvä juttu. En tartte mitään määrää, mutta suunta selviää hyvin sitä kautta.
Konstit on monet, sano mummo kun kissalla pöytää pyyhki. 😬👌
Mahtaa olla vittumainen rasti elämässä ylipäätään mutta etenkin parisuhteessa.
-flowers-
Kelle on, kelle ei.
Mä oon sosiaalinen tyyppi, että mulle sopii kun nenä päähän.
Taijan käydäkin pyörällä kaupassa. Ei jaksa ottaa pitempiä päivänokosia. Pärrä jo ihmeissään, kun en oo ajanut metriäkään vielä. 😁
Tsau!
No on siellä muutama pölkky nyt ristiin rastiin, alkaa muotoutumaan. Meni kyllä tää päivä enemmän miettiessä, kun tekiessä, mutta käyhän se niinkin, ei tää ole urakkahomma sentään. 😬
Takaseinän runkotolpat pystyssä jo ja nyt niitä lyhennän ja koloan niitä tässä telineiltä.
Mieleen tulee taas mietteitä, mitkä asiat minua aina ja kaikkialla huonoina hetkinä ahdistaa.
Olinpa suhteessa tai en, minua nakertaa eniten epävarmuus. Täällä 2,5 m korkeidessakin mua hirvittäis, jos en ois tukenut kaikkea kunnolla. Mutta kun tiedän ainakin rakentamisessa tärkeät lainalaisuudet, voin istuskella huoleti ja sahailla tolppia.
Tää homma on iisiä, kun tään teen yksin. Jos joku muu ois tehnyt nää telineet, en olisi yhtä varma. Mutta yhdessä nämäkin saisi tehtyä jonkun kanssa ja toinen vois tehdä tätä hommaa nyt toisesta päästä vastaantullen. Toisenkin vain pitäis tietää ja uskoa telineisiin myös. Eli itseensä, että niitä tehdessään on tehnyt kaiken oikein. Että nää kestää.
Kyllä mä uskon itseeni elämässäni, oli siinä suhde tai ei. Mä osaan kyllä tään homman, kuten rakentamisen. 😊💪
Ois hauska rakentaa jonnekin korpeen luvaton "mökki".
No niin ois. Tekis uuninkin jostain luonnonkivestä ja sauna tietenkin... savusauna.
Aurinkosähkövalot vois olla, mutta ei muita hienouksia.
Vettä tietysti heti rannassa. 😃
Tällänen hässäkkäsotku on jo pystyssä.
https://aijaa.com/0dpHJk
Huomenna ehkä jo kattotuolit saan päälle, mutta on lähdettävä taas jatkaa leipähommaakin. Eiköhän tuon saa tehtyä tänä kesänä vielä. Yksin ei iso rakennus nopeasti valmistu, mutta on toi helpompaa kuin pikku paskahuussin väkääminen. 😀👍