Olen kuullut väittämän että, kaksi kuparikaapelia
joiden cu pinta-ala on sama, mutta toinen on ns. kovajohto eli sisällä vain yksi kuparijohdin ja toisessa on niitä kupari "karvoja" monia, niin sähkönjohtavuus olisi tässä monisäikeisessä pikkasen parempi. Löytyykö väittämälle tieteellistä faktaa?
joiden cu pinta-ala on sama, mutta toinen on ns. kovajohto eli sisällä vain yksi kuparijohdin ja toisessa on niitä kupari "karvoja" monia, niin sähkönjohtavuus olisi tässä monisäikeisessä pikkasen parempi. Löytyykö väittämälle tieteellistä faktaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
resistanssi on pienempi eli johtavuus parempi.
Ero on prosentin parin luokkaa.
Tämä johtuu siitä, että monisäikeisessä
johtimessa osa virrasta kiertää kaartaa
mutkan kautta, eli kulkee pitemmän matkan.
Tasavirralla ja pienellä taajuudella vastus on likimain sama. Taajuuden noustessa megaherziluokaan tilanne muuttuu; suurilla taajuuksilla sähköllä on taipumus (johtuu johtimen sisäisestä kentästä) alkaa kulkemaan pääasiassa johdinkuparin pintakerroksessa. Tätä pintakerrosta on monisäikeisessä enemmän elikkä sen johtavuus paranee taajuuden noustessa. Tästä syystä usein suurtaajuuskelat käämitään ns. litz-langasta joka on erittäin hienoa, monisäikeistä kuparilankaa.
"Tätä pintakerrosta on monisäikeisessä enemmän elikkä sen johtavuus paranee taajuuden noustessa".
Piti tietysti kirjoittamani:
Tätä pintakerrosta on monisäikeisessä enemmän elikkä sen johtavuus paranee SUHTEESSA YKSILANKAISEEN JOHTOON taajuuden noustessa.
Kiitos vastauksista! Elikkä käytössä: autot, moottoripyörät, veneet ei johtavuuserolla ole merkitystä, vai törmääkö moisiin taajuuksiin normaali elämässä? Mitä taajuuksia esim. auton sähköjärjestelmästä voi löytyä?
mutta ns. kadunmies ei törmää jokapäiväisissä sähkölanka-askareissaan megahetseihin.
Kyllä auton korkeajännitekaapleissa syntyy kipinän syttymishetkellä suuriakin taajuuksia, mutta jos tutkit systyskaapeleita niin ne onkin hieman erikoisia.