Olen pitkän saksan miehiä ja siis jo keski-ikäinen kolmen lapsen isä. Kävin tuolla Historia-palstalla nimimerkillä "Nuijasota", ja törmäsin jälleen hyvin paljon nuoremman väen keskuudessa käytettyyn sanaan: luuseri.
Ymmärrän suunnilleen tuon sanan alkuperän, mutta sen käyttöä en tämän päivän suomen kielessä oikein ymmärrä. Kaksoisviesti ja väärinymmärrys on aina mahdollista tämän käytetyn sanan kohdalla.
Voiko joku selittää tarkemmin sanan alkuperää ja käyttöä alkukielessä?
Ymmärrän suunnilleen tuon sanan alkuperän, mutta sen käyttöä en tämän päivän suomen kielessä oikein ymmärrä. Kaksoisviesti ja väärinymmärrys on aina mahdollista tämän käytetyn sanan kohdalla.
Voiko joku selittää tarkemmin sanan alkuperää ja käyttöä alkukielessä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Luuseri" tuntuisi äänteellisesti tulevan englannin sanasta "loose", joka merkinnee jotain löysällä, löyhällä tai irrallaan olevaa.
Yksi sananselityskirja ei tunne lainkaan sanaa "looser". Sen sijaan sieltä löytyy merkitys sanalle "loser", joka sinänsä ääntyy avoimemmin:
http://www.wordreference.com/definition/loser.htm?v=b
Eivätkös nuo annetut merkitykset ole aika lähellä sitä, mitä Suomessa luuserilla tarkoitetaan? Pitäisiköhän sen olla "suomeksi" paremminkin louseri?
Toinen sananselittäjä tuntee myös sanan "looser":
http://www.m-w.com/cgi-bin/dictionary?book=Dictionary&va=looser
>Toinen sananselittäjä tuntee myös sanan "looser":
>http://www.m-w.com/cgi-bin/dictionary?book=Dictionary&v a=looser
Looser on siis tietenkin komparatiivimuoto tuosta adjektiivista loose, "löyhempi, löysempi, löyhemmällä tai löysemmällä oleva". Merkitys ei ole kovinkaan lähellä suomessa käytetyn "luuseri"-sanan merkitystä.
Jäi muuten edellä mainitsematta, että ns. pitkän saksan lukija olen minäkin.
Ettekö te kielifriikit katso televisiosta amerikkalaisia elokuvia. Loser=häviäjä. Amerikassa käytetään menestyjän vastakohtana. Ei mikään "löysäilijä".
Etkö sinä lue mitä minä kirjoitan? Vastausta pukkaa turhan herkästi...
...vai enkö minä todellakaan osaa kirjoittaa niin että ymmärtäisit?
Missä olen väittänyt, että "luuseri" tulee sanasta "looser"? Mielestäni kirjoitin, että se ikäänkuin _kuulostaa_ tulevan sanasta "looser" mutta tulee itse asiassa sanasta "loser".
>Ettekö te kielifriikit katso televisiosta amerikkalaisia elokuvia.
Miksi ihmiset nykyään jättävät kysymyslauseesta
pois kysymysmerkin? Aika erikoista..
Trendinä on jättää pois myös kysymystä ilmaiseva pääte -ko, -kö. Kysymyslauseet eivät poikkea väitelauseesta mitenkään.
Nykynuori kysyy nettikirjallisesti:
"Paljon maksaa Lidlissä kalja."
Lause pitäisi ymmärtää:
"Paljonko olut maksaa Lidlissä?"
>Olen pitkän saksan miehiä ja siis
>jo keski-ikäinen kolmen lapsen isä.
Meneekö se todellakin noin yksioikoisesti iän mukaan?
Kuten jo ylemmässä puheenvuorossani totesin, olen minäkin pitkän saksan miehiä. No, onhan minulla ikääkin yli puolet tätini ikävuosista (hänellä niitä on mittarissa 102).
Mutta kun toinen jälkeläisistänikin on pitkän saksan lukija! (Tämä seikka ei ole estänyt häntä opiskelemasta yhden lukuvuoden ajan USA-laisessa yliopistossa.)
Nuorempi tapaus luki - tai paremminkin jätti lukematta - pitkän ranskan.
Ei se todellakaan mene tänä päivänä yksioikoisesti iän mukaan mutta:
Kotimaakuntani Etelä-Pohjanmaan maalaiskunnissa vaihtoehdot olivat vähissä 60-luvulla kielivalintojen suhteen. Yksi oppikoulu ja joka kunnassa ei ollut mahdollisuutta lukioonkaan. Monet kävivät naapurikunnissa ja asuivat niin sanotuissa kortteereissa viikot, koska koulukyydityksiä ei oltu järjestetty, vaikka kyydityksistä kotimaakunnassani oli kokemusta!
Käsitteenä "pitkä saksa" tuli varmaan vasta silloin, kun oli jo vara valita. Mene ja tiedä, mutta englanti tuli vasta yleisemmin 70-luvun koulu-uudistuksen myötä maaseudulle. Samalla, kun muistan ensimmäisten kielistudioidenkin, joita nyt kai ei voinut varsinaisiksi studioiksi kutsua.
Lukiossa englanti tuli "kielilinjalaisille" lyhyenä kielena samoin kuin meillä ranska, joka korvasi aiemmin lueteun latinan. Jotain outoa minunkin "kieltenopiskelussa" havaitsee näin jälkikäteen. Nimittäin niin englanti ja ranskakin olivat ikään kuin täyttämässä vain "tuntikehyksiä". Kukaan luokkatovereistani ei kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa ranskaa, ja oman tutkinnon läpäisin kielten osalta vain molemmilla kotimaisilla ja sillä p i t k ä l l ä s a k s a l l a.
Siis varmaan Löysäläinen ymmärtäisit, jos olisit töysäläinen, miten traumaattisista asioista on kysymys monella pitkän saksan lukijalla. Siihen ladattu arvomaailma oli 1800 -luvun lopun perintöä yhdistyneenä 1930 -luvun maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja arvoihin. Kielioppi ja esimerkkilauseet tuolta ajalta. Vielä siis minun kouluaikanani 70-luvun puolivälissä päntättiin ulkoa tuota saksalaismielistä propakandaa ja 1900-luvun yo-kirjoituksilla prepattiin yo-kokelasta sitten kevään koitokseen.
Myönnän, että perheeni asuinpaikkakunnalla (Helsingissä) oli ja on enemmän valinnan varaa kieliopintojen suhteen kuin monilla pienemmillä paikkakunnilla.
Jälkeläiseni kävivät koulua, jossa englantia ei edes voinut valita "pisimmäksi" kieleksi vaan vaihtoehdot olivat saksa, ranska ja venäjä. Englanti tuli mukaan 5. luokalta lähtien vapaaehtoisena siten, että sen valitsivat käytännössä kaikki oppilaat. Myös englannissa ehdittiin käytännössä käydä läpi pitkä oppimäärä ja tuon koulun oppilaat kirjoittavat käsittääkseni yo-kirjoituksissakin normaalisti kaksi kieltä pitkän oppimäärän mukaan.
Oman kouluni olen käynyt sisä-Suomen takamailla minäkin. Koulukyyti hoitui kaikkein äreimpiä pakkasia lukuunottamatta polkupyörällä, mutta matkaa ei ollut onneksi kuin 2,5 km. "Pakkoruotsilla" aloitettiin oppikoulun 1. luokalta. Toisella luokalla tuli mukaan saksa. Muita vaihtoehtoja ei minun ikäluokallani edes ollut. Seuraava vuosiluokka sai valita saksan ja englannin väliltä. Pari vuotta myöhemmin saksa putosi "pitkänä kielenä" tykkänään pois. Muutos oli nopea ja raju.
Henkilökohtaisesti en ole saksastani katkera - päinvastoin! Jonkinmoinen saksan taito on ollut minulle huomattava etu työmarkkinoilla. Lukioaikaisen lyhyen englanninkin päälle olen saanut sen verran tykötarpeita, että olen sillä auttavasti pärjännyt maailmalla.
Kielilinjalaiset luokkatoverini lukivat latinaa. Sen tilalle tuli joitakin vuosia myöhemmin ranska. Kielilinja olisi saattanut olla minullekin paljonkin houkuttelevampi vaihtoehto, jos siellä olisi ollut ohjelmassa elävä kieli latinan asemesta!
Muuten: jos kerran Töysässä on Tuuri, niin varmaan sitten Löysässä on Luuri!
http://www.saunalahti.fi/~kenkiee/eikka/shemeika.htm#löysäläisen
Sivuston laatija näkyy panneen ääkkösiä web-osoitteeseen. Ei kävele!
Tuolla vajavaisella linkkiosoitteella kuitenkin auennee sivu, jossa on E. Lönnbohmin runoja klikattavana listana. Toiseksi alimmaisena on Löysäläisen laulu. Siitä kun klikkaa, niin pitäisi avautuman se juttu jota linkutuksellani tarkoitin.
Ymmärtääkseni tarkoittaa stereoiden huudattamista?
Kiitos Vanhalle Starbulle tuosta "popittamisesta". Mulle oli kyllä erään nuoren taksisuharin ansiosta sanavarastoon tullut poppikone. Tuo popittaminenhan täydentää hyvin...