Niin siis vaikka tällä palstalla niin moniko on oikeasti erakoitunut? Itse voin sanoa olevani pitkälti erakko, vaikkei mitään ihmis- tai ulkomaailman pelkoa olekaan. Kun vielä on työtön niin ei sitä joskus useaan päivään lähde edes ulos ja voi mennä useita päiviä että kenenkään kanssa puhuu yhtään sanaakaan.
Kuinkahan moni on oikeasti erakoitunut?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
En ole.
Tosin pidän välillä olla ihan niin pienissä ympyröissä kun mahdollista. En jaksa koko ajan ihmisiä, ääniä ja osallistumista.
Yksi erakkuuden muoto on lähteä erämaahan, missä ei ole juuri ihmisiä. Ottaa pyörälaukkuihin tavarat ja teltta mukaan ja painella sinne, missä on hiljaisinta.
Olen erakkoluonne, mutten syrjäytynyt. Päivittäin olen ihmisten kanssa tekemisissä. En vain nauti sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Se on harmillista ettet vielä pysty nauttimaan edes, minä nautin seurastasi.
Kiitos. Ja samoin.
Ei se minua harmita kun se on perusluonteessani. Jos kärsisin asiasta, voisin harkita jonkinlaista toimintaterapiaa. Minä vaan viihdyn omissa oloissani. Minulla on kyllä monesti seuraa, mutta silloinkin olen omissa ajatuksissani.
Se on minunkin ongelma oon epäillyt ADD mutta sitä ei ole diagnosoitu koskaan.
Pojalla menee omiin ajatuksiin niin vahvasti ettei pysty nukahtaa se on holtitonta, jos kukaan ei ole muistuttamassa.
Kuulemma saa kivun pois, nälän tai peräti huonon olon menemällä ajatuksiin.
Auttaako toimintaterapia edes tuohon kun oon kysynyt, miten sitä pystyy kuntouttaa kukaan ei osaa kertoa ongelma pojalla myös tuosta syystä tuntia seurata.
Oon yrittänyt tuolle asialle keksiä kuntoutusta.
Ois oivallinen taito vaikkapa vankilassa.
Mun pitää tyytyä kirjoihin tai telkkariin.
En ole perehtynyt aiheeseen. Ihan vaan ajatellut että siitä olisi voinut olla nuorempana hyötyä, mutta ei silloin sellaisista puhuttu.
Minä en ihan noin syvälle ajatuksiini pääse. Uniongelmat ovat kyllä tutuksi tulleet, mutta nekin ovat iän myötä lievenemään päin. Itsekkin olen epäillyt tuota ADD:tä, mutta olen opetellut keskittymistä ja nykyään se sujuu paremmin.
Minulla on aikainen herätys, joten pitää ruveta nukkumaan. Kauniita unia.
Täh mitäs sinä oot tehnyt?
Kauniita unia sinullekin.
Ihan kiltti olen. Viinipullokin loppu jo, et meen pian nukkumaan, ja sit mä vasta kiltti olenkin.
Nonii tiesitkö se punainen sen värin tuottava aines viinissä muistaakseni tutkimuksien mukaan sisältää terveysvaikutuksia.
Ilmankos olenkin niin terve.
Viihdyn omissa oloissani, ihan yksin ja perheeni kanssa. Töissä saan tarpeeksi sosialisoida, vaikka suht ominpäin saankin touhuta töitäni. Joskus on kuitenkin mukavaa turista ihmisten kanssa leppoisasti.
Kyllä siitä hyvä mieli tulee, mutta en hakeutumalla hakeudu ihmisjoukkoihin. Mielummin kattelen kauempaa, kun osallistun.
Akut tyhjenee nopsaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Siks ei vaan jaksa..
Suomessa on paljpon syrjäytyneitä ja ihan vaan naisten takia koska naisten vaatimukset ovat mahdottomia
Kyllä uskon olevan realistisia mutta eivät vain kohtaa.