Tässä tilasto Puna-armeijan omien arkistojen mukaan:
Puna-armeija Kannas/ Karjala/ Yht
-kaatuneet 23 098/ 23 127/ 46 225
- kaikki 113 242/ 99 944/ 213 186
Tappiot Kannaksella olivat siis noin 60 % alkuvahvuudesta. Täydennys oli varattu mm. kaksi upseerirykmenttiä.
Stallari:"Puna-armeijan tappiot tuskin olivat ennen Tali-Ihantalaa edes sitä mitä suomalaisten omat tappiot. Laatokan Karjalakin tyhjennettiin taisteluitta."
Juuri pahemmin ei voisi valehdella.
Puina-armeijan tappiot Kannaksella-44 olivat valtavat!
58
114
Vastaukset
- Anonyymi
Eli luvut todistavat jälleen kerran, että nimenomaan torjuntavoitot estivät läpimurron ja etenemisen sisämaahan, joka olisi johtaneet massaraiskauksiin ja maan sovjetisointiin!
- Anonyymi
Kun lukee roska-avauksesi niin pakko olla samaa mieltä kanssasi ja viestiä sinulle: "Juuri pahemmin ei voisi valehdella.".
Pakko on sanoa sinulle sama. Kumosin tekemäsi järjettömän avauksen ja kerron totuuden.
Valehtelevatko siis suomalaiset ja venäläiset tilastot ja tutkijat, vai sinä, surkea stallari?
Kun stallarit väittävät Puna-ameijan läpäisseen suomalaisten asemat tuosta vain, on kerrottava Puna-armeijan omien tilastojen tiedot ajalta 10.-15.6.
Läpimurron suorittanut 21. A menetti tuona aikana 1100-2300 miestä päivittäin.
Suomalaisten tappiot olivat tuossa vaiheessa myös erittäin suuret, sillä myös karkuruus ryöpsähti käsistä erityisesti 10. D:ssa. Sen JR 1 menetti parissa päivässä noin 800 miestä.- Anonyymi
Panssarivanujen tappioita on Ohto Manninen tutkinut alkuperäisaineistosta.
Hän tulee siihen tulokseen, että kun vaunumiehistöjen tappiot olivat noin 1 200 miestä, niin vaunuja olisi tuhoutunut noin 300. Suomessa on esitetty paljon suurempia arvioita, mutta Puna-armeijalla oli tehokas korjausjärjestelmä ja vaunuja voitiin viedä rautateitse Leningradin tehtaisiin korjattaviksi.
Toinen asia on, että vaurioitunugt vaunu ( noin 860) oli pois taistelusta ainakin jonkin aikaa, mikä oli puolustajan kannalta tärkeää.- Anonyymi
Siis tuhoutuneita ja vaurioituneita vaunuja oli yhteensä 1160?
Läheskään aina kun vaunu pysäytettiin miinalla, lähitorjunta-aseella, kanuunalla tai kenttätykistön tulella, ei koko vaunun miehistö kaatunut.
Miltä ajanjaksolta Mannisen tilastot muuten ovat?
- Anonyymi
Puna-armeijan tavoite tuhota Suomen armeija ja saada se ja Suomi antautumaan epäonnistui totaalisti.
Torjuntavoitto oli selviö, joskin raskain uhrein. - Anonyymi
On nyt oiikeistolla hätä ja parku koettaa todistella punasotilaita kaatuneen koko ajan hirveällä taajuudella kesäkuussa -44 vaikka taistelujakaan ei juuri käyty. Suomen armeija vetäytyi asemasta toiseen nopsaan tahtiin ilman voitokkaita hyökkäyksiä kuten Talvisodassa.
Että P-armeija olisi kuitenkin menettänyt miehiä paljon rajumpaan tahtiin kuin Talvisodassa vaikka siinä sodassa joukot hyökkäsivät ihmisaaltoina suomalaisten kk-tuleen.Lykkäät pötyä.
Kyllä stallarinkin on parasta uskoa Puna-armeijan omiin ilmoituksiin tai esittää sitten todistelut väitteilleen.
Taidat olla tuo valheellisen avauksen tekijä? Toistelet samoja valeita. Kannattaisi tarkistaa asiat etukäteen. Valeista jää aina kiinni. Et saa kehuja työnantajaltasi, mikä se lieneekin .- Anonyymi
”On nyt oiikeistolla hätä ja parku koettaa todistella punasotilaita kaatuneen koko ajan hirveällä taajuudella kesäkuussa -44 vaikka taistelujakaan ei juuri käyty. ”
Aika erikoinen käsitys stallarilla? Merkittäviä taisteluja käytiin Siiranmäessä, kuuterselässä, Tienhaarassa ja lopulta Tali-Ihantalassa käytiin suurin pohjoismaissa koskaan käyty maataistelu!
- Anonyymi
Kesän -44 tappioita ovat tutkineet myös venäläiset arkistojensa perusteella.
Tulokset ovat periaatteessa täysin yhteneviä suomalaisten kanssa, joskin tulkintaeroja on.
Esimerkiksi Pavel Aptekar on saanut Kannaksen tappioiksi kesällä -44 yhteensä
125 000 miestä, mikä on hieman enemmän, kuin useimmilla suomalaistutkijoilla
( mm. Manninen 113 000).
Muistettakoon, että suomalaistappiot - 44 olivat olivat kaatuneina noin 20 000 ja kokonaistappiot noin 50 000. Siis kaikilla rintamilla yhteensä pl Lapin sota. - Anonyymi
Kaksi on voittamatonta Pallo-Veikot ja puna-armeija !
- Anonyymi
Neuvostoarkistojen mukaan tappiot olivat 105 000, joista kaatuneina 22 000 miestä. Tiihonen osoittaa tutkimuksessaan, että neuvostojoukot kärsivät Karjalan kannaksella kesällä 1944 em. lukuja huomattavasti suuremmat tappiot. Hän päätyy laskelmissaan 2 703–3 863 mieheen päivää kohden. Tiihonen arvioi kokonaistappioksi 189 000 miestä. Hänen tutkimustensa perusteella Kannaksella haavoittui tai kuoli 1000–1 400 Leningradin Rintaman sotilasta kilometriä kohden.
Tappioiden tuottaminen voidaan myös ilmaista suomalaisten taidokkaasti onnistuneena strategisena viivytyksenä – yhtenä toisen maailmansodan onnistuneimmista – jossa oikea-aikaisella ja maantieteellisestä syvällä alueella heikennetään vihollista ennen ratkaisutaisteluja. Kolmannes tappioista tuotettiin Karjalan kannaksen viivytystaisteluissa.
Ratkaisun hetkellä kesä-heinäkuun vaihteessa aiemmin suomalaisiin nähden ylivoimaiset neuvostojoukot olivat kärsineet valtavan mieshukan ja hyökkäävien joukkojen iskukyky lopussa, reservejä ei enää ollut.- Anonyymi
-----Tappioiden tuottaminen voidaan myös ilmaista suomalaisten taidokkaasti onnistuneena strategisena viivytyksenä----
Älä yritä, viivytystaistelut eivät ole mitään tuhoamistaisteluja olkoot kuinka taitavia hyvänsä. Siinä sananmukaisesti vain viivytetään hyökkääjää, ettei se ihan juoksuvauhdilla tulisi. Varsinaisia taisteluja käytiin niin Kannaksella kuin Itä-Karjalassakin vain muutamin paikoin ja nekin olivat lyhytaikaisia eikä kenenkään historioitsijan mukaan Puna-armeija menettänyt niissä miehiään massoittain.
Oikeiston luvut ovat humpuukia ja perustuvat Talvisotaan. - Anonyymi
”muutamin paikoin ja nekin olivat lyhytaikaisia eikä kenenkään historioitsijan mukaan Puna-armeija menettänyt niissä miehiään massoittain.”
KAIKKIEN historioitsijoiden mukaan menettivät merkittävän osan eikä Tali-Ihantalassa enää ollut reservejä!
Etkö lue vastauksia kun toistelet samoja hölmöyksiä?
Aika erikoinen käsitys stallarilla? Merkittäviä taisteluja käytiin Siiranmäessä, Kuuterselässä, Viipurin lahdella, Tienhaarassa ja lopulta Tali-Ihantalassa käytiin suurin pohjoismaissa koskaan käyty maataistelu!
- Anonyymi
"Eräs tunnettu rakennusliike teki aitauksista niin huteria, että suurin osa NL:n Karjalan rintaman tulevista ylemmistä upseereista karkasi ja aiheutti varmasti tuhansien sotilaiden tappiot Suomelle."
Silkkaa pötyä. Tulevat punaupseerit ( noin 1 400) koulutettiin pääasiassa Neuvosto-Venäjälle joko jo 1918 loikanneista tai sitten sodan jälkeen menneistä.
Talvisotaan näistä osallistui noin 90, vain pieni osa toimi rintamalla. Jatkosodassa oli vielä pienempi määrä, lähinnä 71.D:ssa Itä-Karjalassa. Jotkut toimivat kyllä tulkkeina ja kuulustelijoina.
Suurin osa katosi jo 1920-luvun vainoissa ja loput Stalinin puhdistuksissa.
Peräti noin 200 palasi eri keinoin Suomeen ennen sotia ja eleli hissukseen.
Sotien tappioihin näillä ei ollut juuri merkitytä. - Anonyymi
Stalin löi päätä Karjalan mäntyyn. Lopulta piti luovuttaa ja lähteä Berliiniä raiskaamaan.
- Anonyymi
Kyllä Berliini oli koko ajan ykköstavoite.
Suomi piti hoitaa tuosta vain, mutta ei se onnistunutkaan siten kuin oli suunniteltu.
Tappiot olivat suuret ja aikakin loppui. Peli vihellettiin poikki. Aikanaan jatkettaisiin.
- Anonyymi
Puna-armeija sieti kovan kurin takia suuretkin henkilötappiot.
Rajansa oli silläkin, kuten taisielut Suomen rintamilla Talvi- ja jatkosodissa osoittivat.
Puna-armeijan tappiot olivat usein 4-5 kertaiset suomalaisiin verrattuina.
Kesän -44 taistelujen kovuutta suomalaisille osoittavat kuitenkin kaatuneiden määrät: Suomi 19 99 . NL 46 200. - Anonyymi
Todellisuudessa tappiot olivat vain 30 % kokonaisuudessaan, lukujen tuplaamonen tekee niistä epäuskottavia. Ainut suuri taistelu oli Valkeasaari, muut olivat puolta pienempiä. Tiihosen mukaan tappiot olivat vähintään 30 ja enintään 40 prosenttia rintaman käytettävissä olevien joukkojen vahvuudesta laskutavasta riippuen. Keksi jotain muuta.
- Anonyymi
Kannaksella Puna-armeijan kokonaistappiot olivat heidän omien tilastojen mukaan noin 60 % eli 113 000. Kaatuneita oli 23 000 eli 12 %. Koko vahvuus oli
aluksi 188 000. Täydennystä tuli koko ajan.
- Anonyymi
Ensinnäkin Karjalankannakselle keskitettiin kaksi armeijaa, noin 500 000 miestä. Ainoastaan Ihantalassa on kirjattu yli 50 % tappioita, Tiihonenkin pitää 40 % ylärajana. Ennen Ihantalaa NL:n vahvuus täydennettynä oli heikentynyt 25 % ja oli silti yli 2x Suomen, puhumattakaan panssarijoukoista, 25.6. jälkeen tilanne muuttui, kun täydennyksiä ei enää tullut ja kalustoa ajettiin etelään. Tappiot olivat siis korvaamattomia vain 25.6. jälkeen, taistelutkin vastaavasti paljon pienempiä.
Neuvostoarkistojen mukaan tappiot olivat 105 000, joista kaatuneina 22 000 miestä. Tiihonen osoittaa tutkimuksessaan, että neuvostojoukot kärsivät Karjalan kannaksella kesällä 1944 em. lukuja huomattavasti suuremmat tappiot. Hän päätyy laskelmissaan 2 703–3 863 mieheen päivää kohden. Tiihonen arvioi kokonaistappioksi 189 000 miestä. Hänen tutkimustensa perusteella Kannaksella haavoittui tai kuoli 1000–1 400 Leningradin Rintaman sotilasta kilometriä kohden.- Anonyymi
"Ensinnäkin Karjalankannakselle keskitettiin kaksi armeijaa, noin 500 000 miestä."
Ja lähde oli?
Mannisen mukaan Leningradin rintaman alkuvahvuus oli 188 000 miestä.
Myöhmmin siihen liitettiin myös 59. A.
Puoli miljoonaa voidaan saada, jos Baltian suunta lasketaan mukaan. Se erotettiin kuitenkin omaksi rintamakseen. - Anonyymi
Baltian ja Kannaksen taistelujen rungon muodostivat samat Govorovin alaiset yksiköt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Baltian ja Kannaksen taistelujen rungon muodostivat samat Govorovin alaiset yksiköt.
Höpö-höpö.
Baltian joukot erotettiin omaksi rintamakseen.
Kun Baltiassa näytti syntyvän parempaa menestystä kuin Kannaksella, keskeytettiin Leningradin rintaman hyökkäys ja huomattavia voimat irrotettiin ja lähetettiin Baltiaan. - Anonyymi
Todellisuudessa taistelun kulku oli täsmälleen päinvastainen. Näin siis Jr27 perinnelehti. Stalinilla ei suinkaan ollut loputtomasti materiaalia, vaan sitä kierrätettiin ovelasti. Panssariyksiköiden kerma oli samaa, mitä kevättalvella Virossa. Suomen ilmavoimat tiesivät nämä yksiköt, mutta tietoa ei ymmärtänyt maavoimissa kukaan.
Narvan jälkeen tulivuoroon Karjalan kannas. Puna-armeija ei siis ollut saavutta-nut tavoitteitaan. Saksalaisten Narvan armeija pystyi pääosin pitämään asemansa.. Kun Narvan suunnalla ei oltu edistytty, Stalin lähti hakemaan ratkaisua muulta suunnalta. Kun Narvan ”ovesta” ei päästy, hän päätti yrittää ”saranapuolelta”. Muun muassa 2. Iskuarmeija vedettiin ensin huoltoon ja sitä alettiin sen jälkeen siirtää Karjalan kannakselle. Suo-men vuoro lähestyi. Narvan suunnalla ei tapahtu-nut mitään ennen heinäkuuta 1944. Suomen kannalta oli eduksi, että ti-lanne säilyi tällaisena edessä olevien Kannaksen suurtaistelujen ajan
- Anonyymi
Fasistille: Stavkassa Suomen operaatiota ehdottanut komentaja oli taistellut natseja vastaan Kaukasuksella.
Pelkästään Govorovilla oli 260 000 miestä Oeschin tietojen mukaan.
Tuliylivoiman takia miesylivoimalla ei ollut suurta merkitystä. 600 panssaria etupäässä Narvan suunnalta, 1000 lentokonetta, 3000 kenttätykkiä, tässä vain panssari- ja jalkaväki.- Anonyymi
"Pelkästään Govorovilla oli 260 000 miestä Oeschin tietojen mukaan."
Entä Govorovin omien tietojen mukaan?
Panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä oli oli noin 500. - Anonyymi
"Fasistille: Stavkassa Suomen operaatiota ehdottanut komentaja oli taistellut natseja vastaan Kaukasuksella."
Stallarille: Useimmat Puna-armeijan komentajat olivat taistelleet saksalaisia vastaan.
Monet olivat myös hyökänneet Talvisodassa Suomeen ikävin seurauksin Puna-Armeijalle. - Anonyymi
Sinä et erota suurvaltaa täivaltiosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä et erota suurvaltaa täivaltiosta.
NL:n tauksesa ei eroa olekaan.
Aivan samoin, kuin stallari ei eroa täistä. - Anonyymi
Täivaltio nazin mukaan tarkoittaa nazin kädestä syövää ja pilakuvassa johtajan pyllyä nuolevan apua anelevan piskin luomusta, ei valtiota, missä täit ovat yleisiä.
- Anonyymi
Hyvin kelpasi n4eukkulan pskatunkiolle liittolaisuus täivaltion kanssa 23.8.1939.
Tiltun muisti pätkii? - Anonyymi
Ei kai 3. valtakunta täivaltio ollut.
https://i.redd.it/03dnbmws1gm11.jpg
https://1.bp.blogspot.com/-pnA6-bfkE5E/VxdLuykg1BI/AAAAAAAAKGg/CheoTDCrP9QvfZD_RGbdYLKYFdhKokAgQCLcB/s1600/ts-pilakuva 1939.png
- Anonyymi
Pelkästään Talin Ihantalan taistelussa 21.A menetti 20 78miestä. 30. KAK kärsi pääosan tappioista ja oli vedettävä pois taistelusta.
Myös suomalaisten tappiot olivat suuret. - Anonyymi
Bandalissimus Staalinilla oli kova kokemus päämajan palvoman nazin pääfyyreristä, joten suomalaiset olivat vain välipala hyvin koulutetulle ja huolletulle puna-armeijalle.
- Anonyymi
Puna-armeijan suurella ylivoimalla alkanut hyökkäys torjuttiin Tali-Ihantalassa
raivoisalla taistelulla, jota tykistö ansiokkaasti tuki.
Stalin käski lopettaa hyökkäyksen siihen ja siirtää 21.A: ylimääräisen tykistön ja panssarijoukot Baltiaan. - Anonyymi
Merkittävämpiä olivat Leningradin rintaman 2.iskuarmeija ja Olhavan rintaman panos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Merkittävämpiä olivat Leningradin rintaman 2.iskuarmeija ja Olhavan rintaman panos.
Miten ne Kannakselle vaikuttivat?
Nehän olivat Baltiassa koko ajan.
Oleellista oli, että Stalin katsoi Baltian suunnan Suomea tärkeämmäksi heti,kun välitön uhka Leningradia vastaan oli poistettu myös pohjoisen puolelta.
- Anonyymi
Tässä saitissa on esitetty Puna-armeijan todelliset tappiot heidän omien ilmoitustensa mukaan.
Kannaksella Puna-armeijan kokonaistappiot olivat heidän omien tilastojen mukaan noin 60 % eli 113 000. Kaatuneita oli 23 000 eli 12 %. Koko vahvuus oli
aluksi 188 000. Täydennystä tuli koko ajan.- Anonyymi
Älä viitsi tuota 60 %, kun lapsenkaan järkeilyllä siihen ei kukaan usko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi tuota 60 %, kun lapsenkaan järkeilyllä siihen ei kukaan usko.
Kumoatko NL:n omat tappiotilastot?
Peruste?
Esitä muutakin kuin stallarin lapsenusko neuvostopropagandaan.
- Anonyymi
Viipurioperation jälkeen, voimasuhteet olivat nyt tasoittuneet suomalaisten eduksi. Venäläis-teoksen mukaan 21. ja 23. armeijassa sekä rintaman reservinä oli yhteensä 26 jv divisioonaa, mutta vahvuus oli nyt laskenut 21.armeijassa 4000--6500 ja 23.Armeijassa 4200-6600 mieheksi divisioonaa kohden. Kun otamme keskiarvoksi 5300, saamme yhteensä koko rintaman jv divisioonien vahvuudeksi 137.800 miestä. Verrattuna vahvuuteen Valkeasaaren 9. 6. (180.900) saamme poistumaksi Viipurin operaation aikana 43.100 eli lähes 24 %.
- Anonyymi
Tappiot olivat ehkä yksi syy Stalinin päätökseen keskeyttää 12.7. hyökkäys sen tultua Ihantalassa torjutuksi.
Sekä jalkaväen että panssarijoukkojen tappiot kasvoivat NL:n mittapuidenkin mukaan sietämättömiksi.
Lisäksi Stalin halusi murtaa Saksan puolsutuksen Virossa Panther asemassa. Suomen katsottiin jo olevan pois pelistä ja toivovan rauhaa.
Hyökkäyksiä sai jatkaa paikallisin voimin, jos menestystä oli odotettavissa. - Anonyymi
Pyöräkankaan tansseissa Stalinin pää kääntyi.
- Etulinja oli jo tyhjä suomalaisista, kun tulimme. Yksi vihollisen konekivääri siellä oli, mutta se karkotettiin, Mäkinen muisteli.
Vihollinen yritti heti läpimurtoa, mutta se torjuttiin. Suomalainen tykistö ja saksalainen lento-osasto löivät sen joukot tehokkaasti hajalle jo ryhmitysvaiheessa.
Mäkinen ja loimaalainen Ihantalan veteraani Pekka Kopu hankkivat uutuuskirjan itselleen jo muutamaa hetkeä ennen sen julkistamista. He eivät olleet ehtineet siihen vielä syvällisemmin perehtyä, mutta pitivät sen kirjoittamista tarpeellisena.
- Nyt alkaa olla viimeiset hetket saada muistot talteen, sillä veteraanijoukko harventuu nopeasti. Meidän rykmenttimme osuus on sotahistorioissa jäänyt aika vähälle, vaikka sillä oli ratkaiseva osa torjuntavoitossa, veteraanit sanoivat.
JR 35 heitettiin tukkimaan rintamaan syntynyttä aukkoa, josta vihollinen päävoimillaan yritti läpimurtoa. Rykmentti yhdessä samalla seudulla taistelleiden Lapin Jänkäjääkäreiden eli JR 12:n ja Erillinen Pataljoona 16:n kanssa täytti tehtävänsä, vaikka se kävi raskaaksi.
Ihantalassa rykmentistä kaatui 112 miestä sekä haavoittui ja katosi 595 miestä.
Veteraanien mielestä on tärkeätä, että nuoret saavat luettavakseen todenmukaisen kirjan ja näkevät, millaista oli, kun maan kohtalosta taisteltiin.
Yksittäisistä sotureista ovat panoksensa muistellen antaneet Paavo Kairinen, Mauno Keskinen, Paavo Grön, Eino Poso ja Pentti Ala-Nissilä, joka kertoo Ihantalan Pyöräkankaalla alkaneesta sotavankeudestaan. - Anonyymi
Pyöräkankaan taistelujen jälkeen 30. KAK oli valmis vedettäväki pois rintamasta. Kolmen divisioonan jalkaväestä oli jäljellä reilun pataljoonan verran.
Sama koski panssarijoukkoja. Uusimmalla kalustolla varustetut Kaartin panssariprikaatit menettivät paljon vaunuja tykistö- ja panssarintorjunta-aseiden tulessa sekä stukapommituksissa.- Anonyymi
Venäläisten tappiot olivat vain 15 % luokkaa, suomalaisiin verrattuna vain 2x. Olisko tämä paikasta toiseen siirretty karavaani tiennyt, että kohta taas kiskot vie etelään, ja vain teeskenteli hyökkäävänsä. Taistelu oli aika erikoinen, koska siinä ei tiedetty, kuka Pyöräkankaan on vallannut milloinkin. Sinne vain hyökättiin ja ammuttiin läsnäolijat.
- Anonyymi
Venäläiset kärsivät erittäin raskaat tappiot jatkuvassa sulkutulessa ja siihen hyytyi punakoneen puhti! Ilman lisäjoukkoja ei eteenpäin päästy! Niitä ei enää tullut, joten torjuntavoitot meidät pelasti!
- Anonyymi
Pyöräkankaan kukkulalla ei mikään elävä viihtynyt molempien puolten keskityksissä, siellä on tänäkin päivänä kiviä, joiden alle on kaivettu suoja. Siellä ei panssareilla voinut ajaa, sen takia se jäi valtaamatta.
Ihantalan pellolle sen sijaan jäi moni hyökkääjä, mikä on kilometrin päässä. - Anonyymi
Vuosalmellakin hyökkäys pysähtyi nimenomaan pellolle vkt-aseman eteen, joten tulenjohtue ei näemmä pysty kunnolla tähystämään ja toimimaan metsässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuosalmellakin hyökkäys pysähtyi nimenomaan pellolle vkt-aseman eteen, joten tulenjohtue ei näemmä pysty kunnolla tähystämään ja toimimaan metsässä.
Kyllä tulta voi johtaa metsästäkin. Ei se vaadi suoraa näköyhteyttä, kun maalit on valmisteltu.
Lisäski meytsä pakkaa tuhoutumaan taistelun aikana,
Vuosalmella oli esim. Aatun komentopaikalta suora näköyhteys vastarannalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuosalmellakin hyökkäys pysähtyi nimenomaan pellolle vkt-aseman eteen, joten tulenjohtue ei näemmä pysty kunnolla tähystämään ja toimimaan metsässä.
Tulenjohtopaikka "Onni" johtaa tarkkaa tykistötulta
Puna-armeija yrittää laajentaa sillanpäätään 12. heinäkuuta ja saakin lisää tilaa Vuoksen rannasta kohti kaakkoa ja Taljalaa. Suomalaiset saavat kuitenkin etenemisen pysäytettyä. Myös suomalaiset tekevät hyökkäyksiä saadakseen puolustuslinjansa mahdollisimman yhtenäisiksi ja helpommin puolustettaviksi.
Tykistö perustaa tulenjohtopaikan “Onni” Vuoksen pohjoispäähän korkealle Sintolanniemelle, josta pystytään tähystämään venäläisten sivustaan ja takalinjoille. Sintolanniemen tulenjohtopaikalla on merkittävä rooli Vuosalmen puolustuksessa, sillä sen ansiosta suomalaisen tykistön ja heittimistön tuli on erittäin tarkkaa paitsi Vuosalmen asemiin, myös Äyräpään harjulle sekä sen takamaastoon. Tykistö ja heittimet hajoittavat tulellaan 16.-17. päivä venäläisten ryhmityksiä ainakin kymmenen kertaa. Sodan jälkeen tavatut venäläisupseerit ovatkin hämmästelleet suomalaiskollegoilleen tykistön murhaavan tarkkaa tulta Vuosalmella.
Kannaksen suurhyökkäys päättyi Vuosalmen taisteluun, vaikka yhteenottoja käytiin monin paikoin vielä sen jälkeenkin. Pohjoisempana Laatokan Karjalassa Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät suomalaisten U-asemaa vastaan täysin voimin.
Kovin taistelu käytiin heinäkuun puolivälissä Nietjärvellä, jossa jalkaväkirykmentit 2 ja 44 saivat vastaansa venäläisen 114. Divisioonan. Suomalaisten viimeinenkin puolustuslinja oli jo osin venäläisten hallussa, kunnes suomalaiset saivat vyörytettyä juoksuhaudat itselleen. Suomalaiset menettivät Nietjärvellä 500 miestä kaatuneina ja kadonneina sekä 700 miestä haavoittuneina. Neuvostojoukkojen vastaavat lukemat olivat 2 200 ja 4 000. Puna-armeijan hyökkäysinto Laatokan Karjalassa laantuikin Nietjärven pahoihin tappioihin.
Viimeiseen suureen hyökkäykseen venäläiset ryhtyivät heinäkuun lopulla Ilomantsissa kahden divisioonan voimalla. “Korpikenraalinakin” tunnetun kenraalimajuri Erkki Raappanan komentamat suomalaisjoukot torjuivat hyökkäyksen, ja kävivät rohkeaan vastahyökkäykseen. Raappana päätti kahdella saarrostavalla hyökkäyksellä eristää vihollisdivisioonat ja tuhota ne.
Saarrostus onnistuikin ja venäläisdivisioonat saatiin kahteen suureen mottiin. Venäläiset saivat kuitenkin apuvoimia eivätkä suomalaisten voimat riittäneet mottien tuhoamiseen. Jäljellä olevat neuvostosotilaat pääsivät murtautumaan ulos, mutta lähes koko kalusto (mm. lähes 200 tykkiä ja kranaatinheitintä) jäi suomalaisten haltuun. Ilomantsin taistelut maksoivat Neuvostoliitolle kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina noin 5 000 - 7 500 miestä, suomalaisten tappiot olivat haavoittuneina 1 388 ja kaatuneina 277 miestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tulta voi johtaa metsästäkin. Ei se vaadi suoraa näköyhteyttä, kun maalit on valmisteltu.
Lisäski meytsä pakkaa tuhoutumaan taistelun aikana,
Vuosalmella oli esim. Aatun komentopaikalta suora näköyhteys vastarannalle.Ilman näköyhteyttä maaleja ei voi valmistella, koska ne pitää mitata pesäkkeestä etäisyysmittarilla. Venäläiset näkivät Äyräpään harjulta tietysti samallalailla ja heillä oli panssareita suora-ammunnassa, mutta he luovuttivat vasta vkt-aseman saavutettuaan, missä oli suota ja niittyjä.
Sintolanniemestä pystyi tähystämään ainoastaan 142. D hyökkäysalueelle.
Suomalaisten päätös sijoittaa puolustuslinja Vuosalmen pohjoisrannan kyläaukeille ja aivan Vuoksen rantaan osoittautuu virheeksi. Suomalaisten asemat ovat kuin tarjottimella Äyräpään harjulla oleville venäläisille tulenjohtajille ja suorasuuntaustykeille. - Anonyymi
Olisiko bandalissimuksen pitänyt ajaa Äyräpään harjulle panssarijunansa ja siihen saksalaisilta sotasaaliikksi saamansa paksubertta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilman näköyhteyttä maaleja ei voi valmistella, koska ne pitää mitata pesäkkeestä etäisyysmittarilla. Venäläiset näkivät Äyräpään harjulta tietysti samallalailla ja heillä oli panssareita suora-ammunnassa, mutta he luovuttivat vasta vkt-aseman saavutettuaan, missä oli suota ja niittyjä.
Sintolanniemestä pystyi tähystämään ainoastaan 142. D hyökkäysalueelle.
Suomalaisten päätös sijoittaa puolustuslinja Vuosalmen pohjoisrannan kyläaukeille ja aivan Vuoksen rantaan osoittautuu virheeksi. Suomalaisten asemat ovat kuin tarjottimella Äyräpään harjulla oleville venäläisille tulenjohtajille ja suorasuuntaustykeille.Lykkää pötyä.
"Ilman näköyhteyttä maaleja ei voi valmistella, koska ne pitää mitata pesäkkeestä etäisyysmittarilla."
Maalit voidaan määrittää korrdinatteina vaikka toisesta pitäjästä. Tarvitaan vain kartta. Tietysti toiminan aikana etäisyysmittari on hyödyksi.
Hyökkäys torjuttiin rajulla tykistötulella, ei hyvällä näkyvyydellä.Taistelun aikana savu haittaa kaikkea tähystystä.
Aluksi oli tarkoitus torjua hyökkäys rantaviivalla. - Anonyymi
Tykillä on tietysti myös korkeussuunta senkin pölhö, sen takia käytetään stereoetäisyysmittausta ja tarkkuusvaatimus on 0.3 % ja 0.3 piirua. Patteritasolle ei voi asettaa, mitä tahansa turistioppaan karttaa.
- Anonyymi
Torjuntavoitto on päivän selvä asia, stallarille se on kova paikka myöntää.
- Anonyymi
Eipä juhli Helsingin miehitystä !
https://yle.fi/uutiset/3-10870800
-joitakin se tuntuu kovasti harmittavan
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174286
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842469Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731617Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231187Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641177Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42912- 171904
- 106880
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74873Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72820