Onko niitä, osatteko puhua luontevasti ihmisille? Jännittääkö työhaastattelu esimerkiksi teitä?
Sosiaaliset taidot
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jännittää, että sosiaalisuuden takia työhaastattelu menee hulinaksi.
Olen sosiaalisesti taitava näyttelijä. Nimenomaan näyttelijä, sillä vihaan sosiaalisia tilanteita. Osaan siis halutessani antaa hyvän ulospäinsuuntautuneen vaikutelman, mutta oikeasti haluan vain olla omissa oloissani.
Eihän se taito ja halu aina välttämättä käsi kädessä käy.
Minäkin olen todella taitava piiskaamaan, vaikken edes pidä siitä.
Erilaisia taitoja on kuitenkin hyvä olla hihassa.
-flowersreally-
Joitakin voisin sitten, murehdin puhelimella soittoakin virallisissa asioissa kaksi päivää etukäteen. Sitten sain työpaikan alaltani ja jouduin suoraan suden pesään. Onneksi työ on asiakeskeistä, mutta teknisenä asiantuntijana joka kutsutaan hätiin, kun jotain on mennyt pieleen, saa asiakkailta välillä aika värikästä palautetta. Joskus on tullut hysteeristä ja vihaista huutoa tuntikin putkeen, että ongelman olisi korjannut siinä ajassa, mitä huutoon ja sättimiseen ihmisillä menee.
Ehkä sosiaalinen taito on olla kovimmasa äänessä ja osoittaa tunteensa, ja asiapitoiset ihmiset ovat sen taidon kanssa nykymaailmassa hivenen hukassa.
Ei suomalaiset osaa puhua toisillee. Eivät osaa keskustella asiallisesti, se tämäkin palsta on näyttänyt.
Mietin yhtä juttua tuossa päivällä kun kävin eräässä paikassa syömässä,
siis ihan ravintola se oli.
Niin jos paikka on ensin täysin tyhjä ja siinä niin kuin tyytyväisenä valkkaat sen mukavan hiljaisen peräpöydän (että saa mässyttää ja märsytä siellä rauhassa),
niin eikös 5-10 minuutin sisään siihen täysin tyhjään (paitsi salissa oleva peränurkkalainen), ravintolaan änkeä asiakas sitten kolmas, ja kaikki tahtovat tulla liki sinua, eteen, taakse, vastapäätä ja ruokarauha on mennyttä!
Miksi he muutoin tyhjässä tilassa änkeävät syliisi kun kauempana on vapaita paikkoja?
Inhoan tuota ilmiötä, mikä selittää sen? Siinä on yksi sosiaalisuuden raja. En halua muita tunkemaan omaa pöytääni lähelle jos tieten tahtoen olen piiloutunut kauimmaiseen nurkkaan saadakseni olla privaatisti.
Koko muu ravintola käyttämättä! Oli sitten pakko tuijottaa sitä edessä istuvaa miestä!
Ruokailuhetki meni automaattisesti pilalle.
Ruma mies saa syödä ravintolassa rauhassa.
Muutaman kerran olen ravintolassa käynyt lounaalla ja ketään ei tule edes viereisille pöydille lounastamaan.
Kerran menin lounaalle ja oli väkeä enemmän.
Hetken päästä huomasin, kun lähellä olevat alkoivat kerätä lautasia ja ajattelin, että varmaan ovat syöneet ja lähtevät kotiin.
Mitä vielä, hakivat lisää ruokaa, mutta siirtyivät kauimmaisiin pöytiin, jotka olivat täynnä, mutta kuulin, kun kysyivät, että saako tulla tähän syömään, me vaikka syömme seisaaltaan, kun oli pakko tulla, tuli senverran ruma mies meidän pöytään, että oli lähdettävä.
Siellä ne sitten söivät pöydän päädyssä seisaaltaan lautasta kädessä pitäen.
Koskaan en mene lunaalle samaan pöytään missä on naisia syömässä, koska naiset välittömästi siirtyisivät toiseen pöytään syömään.
t. Ruma mies
Jos joutuu tilanteeseen missä pitää jonkun kanssa keskustella niin osaan kyllä tehdä sen luontevasti. Mutta en mitenkään hakeudu keskusteluihin tai sellaisia aloita, jollei todella ole asiaa. Enkä voi sietää typerää small talkia.
Osaan puhua naisille normaalisti ja siksi saankin helposti naisia iskettyä.