Mikä joissakin nykyajan nuorissa aikuisissa on vikana kun mikään työ ei tunnu kelpaavan?

Anonyymi

Katselin taas LinkedIn:issä kun joku mainosti omaa vapautumaa työpaikkaansa. Ko. nuori naishenkilö oli lähdössä pois nykyisestä työstään, tällä kertaa ulkomaille. Hänen profiiliaan kun katsoi, niin minusta se ainakin näin esimiehenä oli aika karua luettavaa, ja tuollainen hakija ainakin meillä joutuisi varsin helposti Ö-mappiin. Ai miksikö?

- Valmistuminen maisteriksi 2015
- 1. työsuhde 3 kk
- 2. työsuhde 7 kk
- 3. työsuhde 4 kk
- 4. työsuhde 1 v 1 kk
- 5. työsuhde 6 kk
- nykyinen työsuhde 1v 2 kk ja nyt siis lähdässä pois Suomesta

Mikään noista lyhyistä työpätkistä ei ollut ns. McJob vaan kaikki vaikuttivat olevan työnantajan ja nimikkeen mukaan ihan OK hommia nuorelle maisterille. Mikä ihme siis tällaisia ihmisiä riivaa kun pitää vaihtaa työpaikkaa useammin kuin normaali ihminen ostaa uudet farkut? Onko se se kuuluisa vihreä ruoho joka houkuttaa aidan toisella puolella? Vaiko se, kun tulee ensimmäinen "ei niin mukava" työtehtävä vastaan niin kuppi menee nurin ja on alettava hakea uusia töitä?

Nuoret, yrittäkää nyt edes pysyä vähän aikaa jossain ja asettua aloillenne. Työntekijän palkkaaminen ja kouluttaminen tehtäiinsä on aikamoinen investointi yritykseltä ja kuormittaa myös työkavereita perehdytyksen ja muun vastaavan muodossa. Esimiehilläkin olisi muuta tekemistä kuin jatkuvasti seuloa hakemuksia ja haastatella lupaavimpia kandidaatteja.

59

402

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Saitko tutustua tämän henkilön työhistoriaan syvällisemmin, vai näitkö vain pätkiä jonossa? Mikä oli ollut työsuhteen muoto ja miksi ne olivat päättyneet? Onko hän systeemin uhri vai hyväksikäyttäjä, emme tiedä. Kannattaa kysyä haastattelussa.

      Nuoret hoitavat usein erilaiset sijaisuudet tai tekevät muutaman kuukauden keikkaa. Työvoiman tarve on nykyaikana "täsmällistynyt". Vain kalkkikset ihmettelevät, että miksi se ei saanut jatkaa siellä ja siellä. Nuoret tietävät, että kun työ loppuu, niin se loppuu. Ja niin se menee. Jos työnantaja tarvitsi 3 kk, niin ei se työnantaja ala järjestää suojatyöpaikkaa edes hyville tyypeille kuin äärimmäisenä poikkeustapauksena. Seuraavaa keikkaa etsimään.

      Yhä harvemmassa ovat ihmiset, jotka jäävät ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa pyörittämään nimikkosorvia tai etenemään juoksupojasta johtajaksi. Yhä harvemmalle se on mahdollista, ja yhä harvempi sitä edes toivoo.

      Jos henkilö on ollut vakituisessa työsuhteessa ja vaihtanut työtä, niin tuskin hän on ainakaan huonompaan halunnut vaihtaa. Eli mahdollisesti, vihreä ruoho tai omat tavoitteet ovat houkuttaneet. Mutta milloin muutoinkaan sitä etenee ja rakentaa uraansa, jos ei "nyt" tai "tilaisuuden tullen"? Täytyykö jokaisessa allekirjoittamassaan työpaikassa viettää solidaarisuuttaan vähintään kymmenesosa elämästään, vaikka työpaikka olisi huonomaineinen, oma elämäntilanne muuttunut tai palkka niin pieni, ettei edes maisteri saa asuntolainaa? No sitten kannattaa ottaa työtä vastaan äärimmäisen harkiten, jos siitä saa pallon jalkaan.

      Täällä ei valitettavasti saa työtänsä valita (paitsi sote-alalla ja 70-luvulla). Pakko ottaa mitä nyt saa ja kilpailla tilaisuuden tullen. Kiteytettynä; Haluaisin sitoutua - mutta mun ei tarvitse.

      • Anonyymi

        Onhan työelämä toki muuttunut ja varsinkin siitä, mitä se oli 1900-luvulla. Mutta nuo mainitsemasi keikka- ja sijaisuusesimerkit pätevät paremmin ns. suorirttavan tason hommiin. Minun esimerkkihenkilöni taas oli valmistunut maisteriksi hyvillä papereilla, ja työnimikkeiden perusteella oli siis saanut aivan koulutusta vastaavia hommia.

        Voihan toki olla, että joukkoon on mahtunut huonojakin työpaikkoja tai elämäntilanteen muutoksia, mutta minusta tällainen kyllä ennemminkin kuvaa sitä "kaikki mulle heti-asennetta", joka valitettavan usein nuorilta ihmisiltä löytyy. Sa sitä "sisun" tms. puutetta, joka ajaa lentämään kukasta kukkaan heti jos yhtään tulee vaikea paikka eteen esim. vastuiden, työtehtävien tai ristiriitatilanteiden muodossa. Ei tämä työeläämä kuitenkaan mitään jatkuvaa kilpailua ole, ellei nyt satu olemaan sairaalloisen kunnianhimoinen pyrkyri, joka on valmis mihin vaan edetäkseen urallaan. Näitäkin valitettavasti joukkoon mahtuu.


      • Anonyymi

        Ainoat tällä hetkellä vakituista työtä tarjoavat alat ovat prostituutio ja siivous. Edes puhelinmyynnistä tai hampurilaispaikasta ei välttämättä saa vakituista työtä.

        Yhteen aikaan oli aika, jolloin työnantajat palkkasivat pidempään työsuhteeseensa niitä, jotka a) olivat töihin nähden epäpäteviä (ohittaen pätevät hakijat)tai b) olivat naimisissa. A) kohdassa ajateltiin, että henkilö ei lähde heti pois ja näin mahdollistettiin oman epäpätevän kaverin palkkaaminen ohi pätevän ja b) kohdassa ajateltiin, että kun henkilö on sitoutunut yksityiselämässään parisuhteeseen niin se tarkoittaa, että henkilö on valmis sitoutumaan myös työsuhteeseen pidemmäksi aikaa.

        Työhaastattelussa ulkoinen olemus menee usein edelle: onko haastateltava liian kaunis/ruma, onko hänellä samanlainen kampaus kuin haastattelijalla jne. (ts. sopeutuuko hän joukkoon).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan työelämä toki muuttunut ja varsinkin siitä, mitä se oli 1900-luvulla. Mutta nuo mainitsemasi keikka- ja sijaisuusesimerkit pätevät paremmin ns. suorirttavan tason hommiin. Minun esimerkkihenkilöni taas oli valmistunut maisteriksi hyvillä papereilla, ja työnimikkeiden perusteella oli siis saanut aivan koulutusta vastaavia hommia.

        Voihan toki olla, että joukkoon on mahtunut huonojakin työpaikkoja tai elämäntilanteen muutoksia, mutta minusta tällainen kyllä ennemminkin kuvaa sitä "kaikki mulle heti-asennetta", joka valitettavan usein nuorilta ihmisiltä löytyy. Sa sitä "sisun" tms. puutetta, joka ajaa lentämään kukasta kukkaan heti jos yhtään tulee vaikea paikka eteen esim. vastuiden, työtehtävien tai ristiriitatilanteiden muodossa. Ei tämä työeläämä kuitenkaan mitään jatkuvaa kilpailua ole, ellei nyt satu olemaan sairaalloisen kunnianhimoinen pyrkyri, joka on valmis mihin vaan edetäkseen urallaan. Näitäkin valitettavasti joukkoon mahtuu.

        Sijaisuudet ja määräaikaisuudet koskevat kyllä ihan kaikkia tasoja. Tai, korvattakoon asia vaikkapa sanalla "projekti" tai "tilapäinen kasvupiikki". Entä kausi- ja vanhempainvapaat? Kyllä tämä pätkätyö on ihan arkea jo korkeakoulutetuillakin joka alalla. Ei tarkoita pelkkää "tarvittaessa töihin kutsuttavaa" siivoojaa, vaan kiinteitä määräaikaisia sopimuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan työelämä toki muuttunut ja varsinkin siitä, mitä se oli 1900-luvulla. Mutta nuo mainitsemasi keikka- ja sijaisuusesimerkit pätevät paremmin ns. suorirttavan tason hommiin. Minun esimerkkihenkilöni taas oli valmistunut maisteriksi hyvillä papereilla, ja työnimikkeiden perusteella oli siis saanut aivan koulutusta vastaavia hommia.

        Voihan toki olla, että joukkoon on mahtunut huonojakin työpaikkoja tai elämäntilanteen muutoksia, mutta minusta tällainen kyllä ennemminkin kuvaa sitä "kaikki mulle heti-asennetta", joka valitettavan usein nuorilta ihmisiltä löytyy. Sa sitä "sisun" tms. puutetta, joka ajaa lentämään kukasta kukkaan heti jos yhtään tulee vaikea paikka eteen esim. vastuiden, työtehtävien tai ristiriitatilanteiden muodossa. Ei tämä työeläämä kuitenkaan mitään jatkuvaa kilpailua ole, ellei nyt satu olemaan sairaalloisen kunnianhimoinen pyrkyri, joka on valmis mihin vaan edetäkseen urallaan. Näitäkin valitettavasti joukkoon mahtuu.

        On sullakin kyl melkoista pokkaa arvostella ihmistä jonkun työprofiilin kautta, ilman henkilön tuntemista. Laitatko oman Linkedin-profiilisi, että nähdään sitten se "oikeanlainen" työhistoria? Vai eikö tuolta pitkin nenää katsomiselta ehdi moista edes päivittämään?


      • Anonyymi

        SOSSUSTA SAA NIIN HELPOSTI RAHAA, ETTÄ NS PÄTKÄTYÖT ONNISTUU. KUN ELÄMÄ ALOITETAAN SILLÄ ETTÄ LÄHDETÄÄN VANHEMPIEN KODISTA KUNNAN VUOKRAASUNTOON TMS YHTEISKUNNAN TUELLA "KUTEMAAN" NIIN OPITAAN ASENNETTA ETTÄ RAHAT KUULUVAT MINULLE MUTTA VEROT MUILLE,,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SOSSUSTA SAA NIIN HELPOSTI RAHAA, ETTÄ NS PÄTKÄTYÖT ONNISTUU. KUN ELÄMÄ ALOITETAAN SILLÄ ETTÄ LÄHDETÄÄN VANHEMPIEN KODISTA KUNNAN VUOKRAASUNTOON TMS YHTEISKUNNAN TUELLA "KUTEMAAN" NIIN OPITAAN ASENNETTA ETTÄ RAHAT KUULUVAT MINULLE MUTTA VEROT MUILLE,,,,

        Olet aivan täysi idiootti. Jo kirjoitustyylistä näkee että olet elänyt yhteiskunnan varoilla jo pitkään eikä sinulla ole varaa arvostella muiden ihmisten pätkätöitä joihin työnantaja on heidät pakottanut.


    • Anonyymi

      Nuorille kuten myös vanhemmille ei tarjota kuin lyhyttä pätkää. Vaihtoehtona on, että ei ole mitään. Jos ei kukaan työnantaja tarjoa muuta kuin lyhyttä pätkää niin pitäiskö olla vaan odotella niin kauan kuin saa pidemmän työsuhteen eli ei koskaan? Silloin työhistoria on pelkkää tyhjää täynnä.

      Useimmiten ne pidemmät työsuhteet löytyvät nollasopparityöstä ja siivoustöistä. Pitäisikö maisterilla olla työhistoriasta vain siivousta, koska se on toistaiseksi voimassa oleva?

      Useimmiten työhön ei päästä hyvillä papereilla. Päinvastoin. Moni työnantaja karsastaa hyviä ja erinomaisia papereita. Osa laittaa heti sivuun jos on liian hyviä arvosanoja.

    • Anonyymi

      job hopping voi auttaa uranousussa paremmin, kuin sitoutuminen yhden työnantajan uskolilseksi palvelijaksi. Jopa palkkataso nousee kun vaihtaa firmaa rittävän usein.
      Uskomatonta mutta niin totta.

    • Mielenkiintoinen aihe, josta itsellä on myös paljon havaintoja tuttavapiirin kautta. Monilla aloilla on vaikeaa, jopa mahdotonta varsinkaan nuorena saada järkeviä vakkaritöitä, ja työhistoriasta tulee hyvinkin rikkonainen. Toisilla aloilla taas vakitöitä olisi hyville tekijöille pilvin pimein, mutta paremmat edut ja vaihtelevammat työtehtävät houkuttelevat helposti paremmille apajille, Etenkin hyvillä koodareilla on nyt todella varaa valita, ja yrityksillä on haastavaa saada heitä rekryttyä ja pysymään riveissä.

      Toisaalta tutkimusten valossa nuorille eivät enää hyvät edut ole se isoin ja tärkein juttu, vaan työn merkityksellisyys, hyvä johtaminen, matala hierarkia ja läpinäkyvyys yrityksessä ovat nousseet kyselyissä korkealle. Voisiko olla, että korkeasti koulutetut työpaikasta toiseen hyppijät etsisivät nimenomaan näitä asioita (ja ehkä vielä itseään), silläkin uhalla että oma CV saattaa siitä kärsiä?

      • Anonyymi

        Eipä taida Kippari tietää elämästä vielä hölkäsen pöläystä et sillei hei! Ehei, ei tuolla elämänkokemuksella aleta muita neuvomaan.


      • Anonyymi

        Samaa kusetusta ja paskaa se on koodaripuolellakin.


    • Moneasti työnantajat ottavat töihin vain tiettyyn projektiin. Eivät lupailekkaan jatkoa sen kummemmin.

    • Anonyymi

      Tuttavani valmistui maisteriksi, työpaikaksi ei kelpaa kuin akateeminen työ.
      Lopputuloksena, pää sekosi ja nyt työkyvyttömyyseläkkeellä.
      Ihmisten pitäisi tajuta tehdä vähän ala-arvoisempiakin töitä että järki päässä säilyisi ja toimintakyky.

      • Anonyymi

        Voi se pää seota siitäkin, että opiskelee hyvän ammatin ja sitten vaan siivoilee muutaman tunnin viikossa. Älkää kouluttako maistereita jos heitä ei tarvita.


    • Oisit maksan paremmin niin eis ois lähtenyt tai mitäs se sulle kuuluu edes .työnantajat ovat pätkätyöt keksineen eivät työntekijät.

    • Anonyymi

      Mikä joissakin 70-luvun kasvateissa on vikana, kun luulee työpaikkojen olevan aloituksesta eläkkeelle asti -pohjaisia sopimuksia nykyaikana? Sitten vielä poimitaan jonkun tuntemattoman työhistoria ja ruoditaan sitä anonyyminä, ikäänkuin puhtaan vinoilun vuoksi, kun oma työhistoria ei näytä yhtä hyvälle. Sitten vielä on pokkaa antaa neuvoja, joita nykyajan työmarkkinoilla ei voi toteuttaa, siellä kun pitää aina kehittyä ja passivoituminen paikalleen luo monon kuvan takapuoleen. Mikä teitä vanhempia ihmisiä oikein vaivaa, se vappusatasen puute? Työnantajapuoli on useammin kuin luulette sen takana, että työmaata on pätkissä joka koulutustasolla.

      • Anonyymi

        Olen eri tyyppi kuin aloituksen moralisoija, mutta olen syntynyt 50-luvulla. Ymmärrän kyllä nykyajan pätkätyöhelvetin.

        Pidempiaikaisia ja "ikuisia" töitä löytyy valtion ja joskus kuntienkin piiristä. Varsinkin valtiolla on ns. suojatyöpaikkoja, joista kenkää ei helposti tule. Noissa sitten pysytäänkin kuin räkä kravatissa eläkkeelle asti. Valtion töissä eläkekertymäprosentti on korkea. Siellä on jo ainakin kerran jouduttu muuttamaan eläkkeen määräytymisen sääntöjä, koska jollekin tyypille oli kikkailemalla tulossa eläke, joka oli korkeampi kuin palkka!

        Itselleni on yksityisellä puolella tulossa eläke, joka on noin 60% viime vuosien kk-palkan suuruinen. Työurani jää loppupäästä työttömyyden takia 5 vuotta vajaaksi. Onneksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan (ja ns. lisäpäivien) aikana otetaan viimeisten työvuosieni ansioista 70% mukaan työttömyysajan eläkkeen kerrytykseen.


      • Anonyymi

        Tietosi ovat vanhentuneet !!!! Valtion eläkekertymä prosentti on laskenut vuodesta 1996 2.2 prosentista 1.5 prosentiin eli kerymät tippuneet 30 % !!!.
        Eli tällä hetkellä max 66 prosentista jäljellä noin 50 %. ja kun lähtöpalkatkin ovat huonot , niin valtion leipä ja eläke jää heikoksi. tervetuloa vaan valtiolle jossa istut 10 hengen avokonttorissa , ns suorituspalkkauksella. Pomot vaihtuvat joka vuosi jatkuvien organisaatiomuutosten vuoksi. Ylityöistöä ei saa palkaa vaan kaikki menevät liukumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen eri tyyppi kuin aloituksen moralisoija, mutta olen syntynyt 50-luvulla. Ymmärrän kyllä nykyajan pätkätyöhelvetin.

        Pidempiaikaisia ja "ikuisia" töitä löytyy valtion ja joskus kuntienkin piiristä. Varsinkin valtiolla on ns. suojatyöpaikkoja, joista kenkää ei helposti tule. Noissa sitten pysytäänkin kuin räkä kravatissa eläkkeelle asti. Valtion töissä eläkekertymäprosentti on korkea. Siellä on jo ainakin kerran jouduttu muuttamaan eläkkeen määräytymisen sääntöjä, koska jollekin tyypille oli kikkailemalla tulossa eläke, joka oli korkeampi kuin palkka!

        Itselleni on yksityisellä puolella tulossa eläke, joka on noin 60% viime vuosien kk-palkan suuruinen. Työurani jää loppupäästä työttömyyden takia 5 vuotta vajaaksi. Onneksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan (ja ns. lisäpäivien) aikana otetaan viimeisten työvuosieni ansioista 70% mukaan työttömyysajan eläkkeen kerrytykseen.

        Ei se nyt oo niin vaan se eläke laskennalinen, näät sen sitten kun maksu tulee, heh heh,, hyvin pettynyt olen eläkkeeseen, kiitos luojan että on terve, ja voi käydä töissä ulkomailla,,


    • Anonyymi

      Kattokaas se on sillain, että töissä ollaan VAIN rahan vuoksi, ja jos saa paremmat massit muualta, niin sinne sitte. Harrastukset on ihan erikseen, eikä niitä ns. työkavereita jaksa kuin sen 8 tuntia päivä.

    • Anonyymi

      Jaa, luuletko että me kaikki olemme tarkoituksella ja omasta tahdostamme vain pätkiä töissä? Jos luulet niin et tiedä mitään.

    • Anonyymi

      Ulkomailla oleskelu lisää ja parantaa kielitaitoa, joita jossain muissa työpaikoissa arvostetaan enemän, kuin omassasi. Muut firmat toimivat kansainvälisemmin, kuin omasi.
      Et siis arvosta kielitaitoa, koska yrityksesi toimii vain yhdessä suomalaisessa läänissä suomalaisten kanssa.
      Kertomasi kertoo vain työsuhteiden pituuden, ei muuta.
      Me lukijat emme saa omasta työnantajasi kertomasta edes selvää millaista työtä maisteri on tehnyt.
      Miksi me haluaisimme sinulle töihin?
      Kertomasi ei kerro kohteesi omilla sanoilla omaa työhakemustaan, eikä sen sisältöä.


      Kuitenkin töihin pääsy on tuolla maisterialalla itsensä myymistä, jos sinulla on edessäsi 4000 hakemusta, miten kertomasi tapaus on saanut edes nuo lyhyet työsuhteet.


      Mutta juu, toiset ihmiset kyllästyy nopeasti ja haluavat oppia uutta, nähdä maailmaa ja laajentaa omaa tietämystään.
      Heidän lahjansa on molipuolinen kokemus, josta on toisissa työpaikoissa valtavasti hyötyä.

      Sinulle ei, koska sinulle tärkeintä työnhakijassa on 5 kertaa 5 vuotta eri firmoissa, pelkkien suomalaisten kanssa keskustellessa.

      Hakiko hän edes teille töihin, ei. Koska ei halunnut. en minäkään aloituksesi perusteella haluaisi. Paskahuusienkin siivous on mielekkäämpää, kuin lyhytnäköisen pomon alaisuudessa.

    • Anonyymi

      Itselläni on tuollaisia pätkiä viime vuosilta ja johtuu työnantajista, jotka haluavat mahdollisimman halvan työntekijän ja kaikki etuudet. Näin on pyöritty jokunen kuukausi 9 euron päivä "palkalla", sitten taas koulutusta mutta ei hyödyllistä koulutusta, se ei käy päinsä virkailijalle! Vaan sellaista mikä pitää tilanteen samana.

    • Anonyymi

      Ollessani vielä työelämässä huomasin ilmiön, jota nuoret työntekijät käyttivät. Heillä oli lyhyitä työsuhteita koska tuolloin palkka nousi jokaisen työsuhteen alkaessa. Tämä tietty sallittua, mutta onko "terveellsitä" pitkällä tähtäimellä? Mielestäni työpaikalla tulisi viihtyä ja olla motivoitunut. Itse olin ensimmäisellä työnantajalla 42 vuotta. Hauskoja, ihania vuosia. Sain hyviä ystäviä vuosien varrella. Meillä on aivan ihana eläkeläiskerho. jossa tavataan kerran kuussa lounaan merkeissä. Keväällä ja syksyllä tehdään jokin matka. Viimekin matkalla oli tunne kuin emme olisi koskaan olleetkaan poissa. Toisella työnantajalla olin viimeiset 8 vuotta ennen eläköitymistäni. Sieltäkin on aivan ihania ystäviä tullut mukaan. Nykypäivänä halutaan kai olla hektisiä hesalaisia. mutta pitäisi myös muistaa oma hyvinvointi.
      Eläkeläinen, jolla ei ole toinen jalka haudassa ja tonen banaanin kuoren päällä!!

      • Anonyymi

        Itse nimen omaan yritän löytää työpaikan, jossa olisi hyvä olla, ja arki sujuisi niin työssä kuin yksityiselämänkin puolella. Palkka on myös yksi tärkeä osa, koska se määrittelee vahvasti elintason, ja minulla saattaa olla jonkinlaisia vähimmäistavoitteita sen suhteen, kun olen insinööriksi kouluttautunut. Työni voi ulkopuoliselle LinkedIn selaajalle kuulostaa hienolta ja sopivalta, mutta saan 2700 e brutto ja asun vuokralla Helsingissä (asuntolainaa säädylliseen kämppään saisin jostain Kouvolasta). Hyvin nihkeää neuvotella edes 3000 e palkkaa, vaikka jotkut sitäkin enemmän todistettavasti saavat.

        En ole vielä löytänyt itselle yhtään työpaikkaa, jossa kuvittelisin olevani 5v päästä, saati sitten 42 vuotta. En etsi biljardia, säkkituoleja ja vain kivoja tehtäviä - jos niin luulette. Kyllä minä arvostan sitä, kun tuntee työnsä kuin omat taskunsa, mutta moni muu asia menee nyt edelle. Lisäksi nykyään on pakko olla muuntautumiskykyinen (yrityksetkin ovat jatkuvassa muutoksessa) ja ei saa säikähtää mahdollista työttömyyttä, joka minuakin on kohdannut useasti.

        On totta, että välillä pitää osata rauhoittua ja miettiä, että mitäs jos kaikki onkin ihan hyvin juuri nyt. Että olenko ollut vauhtisokea tai kohtuuton, loukkaantunut pienestä. Mutta niin ei välttämättä ole, ja syyt voivat olla hyvin konkreettisia tai monen kollegan jakamia. Jos mä nyt sanoisin olevani tyytyväinen nykytilanteessa, niin se tarkoittaisi mun kohdalla, että olisin luovuttanut, leipääntynyt, välinpitämätön. Ei tästä voi käsi sydämellä ylpeä olla. Mutta en halua luovuttaa vielä, josko oikea paikka löytyisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse nimen omaan yritän löytää työpaikan, jossa olisi hyvä olla, ja arki sujuisi niin työssä kuin yksityiselämänkin puolella. Palkka on myös yksi tärkeä osa, koska se määrittelee vahvasti elintason, ja minulla saattaa olla jonkinlaisia vähimmäistavoitteita sen suhteen, kun olen insinööriksi kouluttautunut. Työni voi ulkopuoliselle LinkedIn selaajalle kuulostaa hienolta ja sopivalta, mutta saan 2700 e brutto ja asun vuokralla Helsingissä (asuntolainaa säädylliseen kämppään saisin jostain Kouvolasta). Hyvin nihkeää neuvotella edes 3000 e palkkaa, vaikka jotkut sitäkin enemmän todistettavasti saavat.

        En ole vielä löytänyt itselle yhtään työpaikkaa, jossa kuvittelisin olevani 5v päästä, saati sitten 42 vuotta. En etsi biljardia, säkkituoleja ja vain kivoja tehtäviä - jos niin luulette. Kyllä minä arvostan sitä, kun tuntee työnsä kuin omat taskunsa, mutta moni muu asia menee nyt edelle. Lisäksi nykyään on pakko olla muuntautumiskykyinen (yrityksetkin ovat jatkuvassa muutoksessa) ja ei saa säikähtää mahdollista työttömyyttä, joka minuakin on kohdannut useasti.

        On totta, että välillä pitää osata rauhoittua ja miettiä, että mitäs jos kaikki onkin ihan hyvin juuri nyt. Että olenko ollut vauhtisokea tai kohtuuton, loukkaantunut pienestä. Mutta niin ei välttämättä ole, ja syyt voivat olla hyvin konkreettisia tai monen kollegan jakamia. Jos mä nyt sanoisin olevani tyytyväinen nykytilanteessa, niin se tarkoittaisi mun kohdalla, että olisin luovuttanut, leipääntynyt, välinpitämätön. Ei tästä voi käsi sydämellä ylpeä olla. Mutta en halua luovuttaa vielä, josko oikea paikka löytyisi.

        Kyllä se on niin ettei sitä työpaikkaa löydetä valmistumisen jälkeen vaan jo olemalla aktiivinen opiskelun aikana ja tekemällä niitä paskaduuneja koska ei sitä yksinkertaisesti kokematonta räkäpäätä vain voi päästää asioista päättämään, kuka senkin maksaisi?
        Siitä ne hommat sitten pikkuhiljaa kehittyy, KUNHAN on itse aktiivinen eikä pelaa xboxia ja odota että kotiin kaikki tuodaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se on niin ettei sitä työpaikkaa löydetä valmistumisen jälkeen vaan jo olemalla aktiivinen opiskelun aikana ja tekemällä niitä paskaduuneja koska ei sitä yksinkertaisesti kokematonta räkäpäätä vain voi päästää asioista päättämään, kuka senkin maksaisi?
        Siitä ne hommat sitten pikkuhiljaa kehittyy, KUNHAN on itse aktiivinen eikä pelaa xboxia ja odota että kotiin kaikki tuodaan

        Olen tehnyt oman alani duunaritöitä ennen opiskelua ja olin joka kesä oman alan nousujohteisissa kesätöissä eri firmoissa. Nykyinen työni ei ole ensimmäinen työni valmistumisen jälkeen. Oliko vielä muuta?

        Tiedän tehneeni virheen korkeintaan siinä, että en onnistunut löytämään heti ekaksi kesätyöpaikaksi sellaista firmaa, johon olisi voinut jäädä kasvamaan vuosi vuodelta. Ymmärrän, että sellaiset ihmiset ovat nyt paremmassa neuvotteluasemassa omissa työpaikoissaan kuin minä, joka olen saanut nähdä monta firmaa.


    • Anonyymi

      Mikäkö on vikana? Sama keskittymiskyvyttömyys ja häilyminen, joka näkyy myös nykykoululaisilla.

      • Anonyymi

        Ja mistäköhän johtuu. Mietipä sitä. No vastaan. Yhteiskuntavastuu ja se puuttuu Nimenomaan työnantajilta nykyään. t. joke


    • Anonyymi

      Vai olisiko vika ainakin osittain nykyisessä yrityskulttuurissa ja yrittäjissä? Ehkä nykyään pitää käydä oppimassa kaikki kantapäänkautta ja paeta sitten muualle. Ainakaan itsellä ei ole ollut aikaa opettaa kenellekään mitään päin vastoin pitäisi tehdä aina vain useamman työt että yrittäjä olisi tyytyväinen.

    • Anonyymi

      Vahemmissa vika 100%

      usein se vika että toinen vanhemmista puuttuu kokonaan / on eri paikkakunnalla tai muuten vaan hylännyt lapsensa. mokomat hipit,

    • <<Mikä joissakin nykyajan nuorissa aikuisissa on vikana kun mikään työ ei tunnu kelpaavan?<<

      Maailma ei ole sellainen, kuin aloittaja luulee. Entisisinä aikoina piiat ja rengit pyrkivät yhtälailla välttelemään töitä. Jos eivät olisi pyrkineet, olisivat tutkehtuneet siihen paikkaan. Energian käyttö ei voi olla jatkuvasti maksimaalinen.

      Jo se, että aloittaja moittii nykyajan nuoria aikuisia, osoittaa hänen kuvittelevan maailmasta muuta. Kun maailma ei ole hänen käsityskykynsä mukainen, hän moittii nuoria. Kuulostaa selitykseltä, mutta ei ole selitys. Tosiasiassa nuoriso on entiseen verrattuna runsaasti koulutetumpaa ja pystyvämpää.

    • Anonyymi

      Mikä nykyajan työpaikoissa on vikana, kun työntekijälle ei haluttaisi maksaa sellaista palkkaa, mikä hänelle kuuluu?
      Olettaako jokainen työnantaja saavansa matalapalkkamamuja henkilöstöönsä? Matalapalkkamamuja ei ole saatavana sellaisiin työtehtäviin,. joissa vaaditaan korkeaa koulutusta.

    • Anonyymi

      Edellinen sukupolvi teki kaikkensa lastensa eteen. Joskus oli yleinen lause "toivottavasti meidän lapsien ei tarvitse raataa näin.."
      No eivät raada.

      • Anonyymi

        Tiesitkö, että veteraanien jälkeen on ollut jo useampi sukupolvi pullamössöjä. Osa vieläpä niin pullamössöllä eläneitä sukupolvia, että ei tarvinnut kuulemma kuin valita, minkä firman portista kävelee sisään todistus kourassa, niin työnantaja piti huolta seuraavat 45 vuotta, että tuli varmasti kesämökitkin ostettua. Siitä ei voi nuoret haaveillakaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tiesitkö, että veteraanien jälkeen on ollut jo useampi sukupolvi pullamössöjä. Osa vieläpä niin pullamössöllä eläneitä sukupolvia, että ei tarvinnut kuulemma kuin valita, minkä firman portista kävelee sisään todistus kourassa, niin työnantaja piti huolta seuraavat 45 vuotta, että tuli varmasti kesämökitkin ostettua. Siitä ei voi nuoret haaveillakaan.

        Tuskin mikään tieto katoaa niin nopeasti, kuin historiallinen tieto. Jo parinkymmenen vuoden kuluttua väki ei enää tiedä, miten ole ennen, eikä usko, kun kerrotaan.


      • Anonyymi

        No kaikki vuokrafirmojen paskaduunit ovat nykyään juurikin niitä raadantatöitä ja erona "entisten aikojen paskatöihin", mikä taasen on eri käsite paskaduunille on se että ennen maksettiin parempaa palkkaa kun teki raskasta työtä ja ettei lähtenyt lätkimään työn tylsyyden tai raskauden takia, joten työnantajat pelkäsivät että duunarit lähtevät työn perässä jopa Ruotsiin tai Kanadaan saakka.

        Nykyään tarjotaan vain TES pohjaa ja naurettavia nollatyösoppareita.
        Siihen voi vain sanoa että HV kaikki työnantajat jotka kuvittelette että ihmiset suostuvat sellaiseen kusetukseen.


      • Anonyymi

        Tuossa on enemmän totuutta kuin moni ymmärtääkään.

        “Hard times create strong men. Strong men create good times. Good times create weak men. Weak men create hard times.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiesitkö, että veteraanien jälkeen on ollut jo useampi sukupolvi pullamössöjä. Osa vieläpä niin pullamössöllä eläneitä sukupolvia, että ei tarvinnut kuulemma kuin valita, minkä firman portista kävelee sisään todistus kourassa, niin työnantaja piti huolta seuraavat 45 vuotta, että tuli varmasti kesämökitkin ostettua. Siitä ei voi nuoret haaveillakaan.

        Isäni joka oli kannaksen sotainvalidi tykkäsi syödä pullamössöä. Huonot hampaat niin mössö meni kivasti alas. Pullamössö oli suht ravitsevaa (kotipullan jämistä siis tehtyä). Aikana jolloin ei juotu juurikaan limsoja, eikä syöty perunalastuja eikä makeisia.


    • Anonyymi

      omassa työssäni työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa tehtyjen tuntien mukaan. Omalla alallani on aina se riski että työ tuleekin valmiiksi, eikä korvaavaa työtä löydy. Mielelläni istuisin kopilla muutamia viikkoja tai kuukausia odottamassa hommia, mutta työnantajan näkökulmasta tämä ei ole hyvä homma. Siksi itselleni tulee useita työsuhteita vuoden aikana . 3-4 vuodessa. Voi käydä niin että olen toisen yrityksen hommissa kuukauden pari ja sen jälkeen toinen yritys ottaa keikan ja siirrynkin sitten toisen yrityksen hommiin tekemään keikan valmiiksi.

      Työntekijän halu vaihtaa yritystä voi olla todella pienestä kiinni. Itselle oli se että taukohuoneessa ei ollut jokaiselle penkkiä, eikä mahdollisuutta syödä pöydällä. Tämä rasittaa jalkoja jos pitää tauoillakin seistä nurkassa tai mennä ruokalaan syömään pikkupalkalla.

      Syitä omiin lähtemisiini kilpailevalle:
      - ruokaraha ( joo hyvä lisä)
      - palkankorotus (raha on rahaa)
      - taukohuoneen koko
      -kahvikone
      -ym.

      Työhaastattelutilanteetkin ovat olleet lähinnä huvittavia. Yrityksestä lähetetään joku tyyppi haastattelemaan ihmisiä joka ei sitä työtä ole tehnyt mihin hommaan se haastattelee. Nykyyän eivät jaksa edes haastatella, tulee soittoa että pääsetkö töihin huomenna.

      Onko aloittelijalla töitä tarjolla, voisin vaihtaa tän duunin uuteen? Ihmiset tykkää vaihtuvuudesta. 3000e kuussa ku maksat ni tuun maanantaina. oon siel niin kauan ku tulee vähintään 3000 e kuussa.

    • Joo, komppaan että nykyään ei nuoret PÄÄSE JÄÄMÄÄN SAMAAN PAIKKAAN pitkäksi aikaa, vaikka kuinka haluaisi. Näin se on tosi monelle mun tuntemalle. Ja on sit näitä pohjamutahommia joihin otetaan käytännössä kuka vaan pätevyyden puolesta, vaikka vittu apina, niihin kyllä voi jäädä jos tyytyy.

      Ite vaihdan alaa kutsumuksen takia, otan riskin elää loppuelämä minimituloilla että saan tehdä sitä mikä tuntuu itelle oikealta, ja annan sillä maailmalle varmasti enemmän kuin millään muulla.

      • Anonyymi

        Hyvä. Riskeistä elämä on tehty. Sitä tasapainoillaan kaltevalla pinnalla buutsit jalassa tai paljain jaloin.Kukin tavallansa. Mutta mikä se maailmanparrannushommasi sitten on? Se juttusi joka tuntuu oikealta ja antaa maailmalle enempi lisäarvoa.


    • Anonyymi

      Ainakin keskustelupalstoilta saadun palautteen mukaan kyse on yritysten kilpailuttautumisesta ja lomautuksen yhdistelmästä. Vakkaritki voidaan lomauttaa koska tilalle saa työharjoittelijoita joita voi kierrättää sitten.

    • Anonyymi

      En ole vielä elänyt niin kuin itse toivoisin. Ikää 27v ja ei vielä ensimmäistäkään työpaikkaa. Aina vedotaan siihen että hei sulla ei oo kokemusta. Ei olekaan kun kukaan ei luota niin että palkkaisi.

      Taas koko kesän hakenut töitä ilman esimmäistäkään työhaastattelua.

      Omaa autoakaan ei tuosta syystä ole. Ja Miljoona muuta asiaa mitä pitäisi itse omistaa mutta se vaatii rahaa mitä työttömänä ei juuri ole.

      Opiskellut koodausta viimesen 3 vuotta. Koulua takana 20 vuotta ei näköjään riitä.

    • Anonyymi

      Aika monet maistereista valmistuvat opettajaksi. Kyllä isoissa kaupungeissa valmistuvilla maistereilla on vaikeatata löytää vakituista työpaikkaa. Enemmänkin ne menevät henkilöille jotka on ko oppilaitoksessa tehneet sijaisuuksia pidemmän aikaa. Eikä nykyään arki kouluissa ole helppoa. Tutkijankaan paikkoja ei Suomessa helpolla saa. Eli ei ihme jos maisterin alkutaival on työkokemuksena repaleista.

      Mutta jos nuori valmistunut saa tilaisuuden lähteä ulkomaille töihin, niin onko se nyt niin ihmeellistä, että hän haluaa tilaisuuteen tarttua ? Nuorena siipiensä kokeaminen on helpompaa, myöhemmin elämässä monesti on omat rajoitteensa

    • Anonyymi

      Työnantajalle maksettava avustus (sosiaalituki) palkkaukseen loppunut. Vuokrafirmat palkkaa usein lyhyisiin työsuhteisiin. Kettumainen työnantaja, jokin hankala tai useampi työyhteisössä. Onhan näitä. Puolison löytyminen voi olla vaikeaa suomessa.

    • Anonyymi

      Minulla on AMK-insinöörin paperit ja parikymmentä vuotta työkokemusta. Työssäni toimin projektipäällikkönä "miljoonaprojektissa", jossa on parikymmentä työntekijää levyseppä-hitsarista tekniikan tohtorin. Oma palkka on 4800 €/kk ja "halvimman" tohtorin palkka 3500, samoin kuin kokeneen koneistajan. Kaikilla on täysi vapaus vaihtaa työpaikkaa, mutta hyvin tuntuu useimmille nykyinen kelpaavan. Eikä projektipäällikön jakkarallekaan tunnu olevan tungosta.

    • Anonyymi

      Aloitus kuvaa oikein hienosti mikä ero on menneiden aikojen ja nykyajan välillä. Vakituisia paikkoja Ei Saa. Työsuhteet kestävät juurikin tuon muutama kk.
      Takana on juuri 10 vuoden lama, jolloin monilla ei ollut töitä. Erittäin helposti työsuhteet jäävät lyhyiksi, jos niitä yleensä on.
      Tästäkin on kyllä puhuttu paljon julkisuudessa. Missä lie kuplassa silti jotkut elää.
      Ko. maisteri on nuori, joka vielä ehkä hakee paikkaansa, ja nykyään kun tosiaan on mahdollista lähteä ulkomaille ja kerätä elämänkokemusta.
      Itselle ulkomailla asuminen ja opiskeleminen on ollut ehkä parasta mitä on tullut tehtyä. Tilaisuuteen ehdottomasti kannatti tarttua. Eli kyllä ko. maisteri nimenomaan taitaa juurikin "yrittää edes".
      Aloittaja(työnantaja) sen sijaan elää jossain aivan omassa maailmassaan.

    • Anonyymi

      Aika pitkälti nykyisin vallitseva tilanne on sellainen jossa työnantaja ei sitoudu työntekijään ja samanaikaisesti etsii sitä täydellistä yksisarvista nykysin työtätekevän tilalle.

      Lisäksi on tavallista, että teettämällä lyhyitä 6kk-vuosi sopimuksia ja palkkaamalla aina uusi työtön maksimoidaan työnantajan saamat kompensaatiot työllistämisestä

      tosin voi myös olla, että kyseinen henkilö ei ole taidoiltaan työtehtäviään vastaava ja "tulee kierrätetyksi" tämän käydessä ilmeisesti

      Ulkomaille lähdön syy lienee, kokeilu, että jos sieltä löytyisi vakitunen -ei määräaikainen työ

      • Anonyymi

        Jos firma käyttää nonstopina vuokratyövoimaa ja keikkaporukkaa, niin firman tuote ja tarjonta on päänsääntöisesti bulkkia. Tehdään massaa. Kilpaillaan yksinomaan hinnalla. Laatu ja erikoisosaaminen ei merkitse mitään. Silloin voi palkata kenet vain pystymetsästä halpaduunia tekemään. Vanhan tilalle voi valkata kenet vain torilta. Työ on simppeliä ja pelkistettyä. Päivän tutustumisen jälkeen on tarvittava osaaminen.


    • Anonyymi

      Olisko ollut määräaikaisia työsuhteita.. työnantajat kun ei nykyään oikein toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia tee.
      Olisiko kenties ollut alipalkattuja hommia, niitä tuntuu olevan tarjolla mielin määrin, mutta kun palkan pitäisi elättääkin.
      Olisiko ollut epäpäteviä esimiehiä, joiden kanssa ei voi työskennellä (kirjoituksestasi päätelleen sopisi sinuun).
      Nykyään työnantajat ei edes arvosta taustalla olevia pitkiä työsuhteita.. jos oot ollut liian kauan samassa työssä, työnantaja olettaa että et osaa mitään muuta ja se siitä.
      Pitkän työsuhteen omaava osaa myös vaatia työnantajalta jotakin.. siksi heitä pelätään.

    • Anonyymi

      Esimiehet ei mitään hakemuksia käsittele.. esimiehet on vain pääasiassa tarpeettomia välirottia ja ruikuttajia.. oikeat työt sujuu paremmin kun esimieghet pysyy koloissaan eikä tule sotkemaan töitä.

      • Anonyymi

        Ja silti niin moni olisi varmasti se esimies? Isompi palkka ehkä kiinnostaa tai parempi työaika? Tai fiksaatio siitä, että se esimies vaan nostaa jalat pöydälle, kun muut raatavat.
        Mutta entä se vastuu ja eri lankojen pitäminen käsissä. Tai esimiestaidot, joita ei voi oppia kirjoista.

        Monessa työpaikassa on karrikoidusti sanoen varmaan käytäntö että : tulos tai ulos.
        Mikä esimies saa porukan tekemään niin töitä, että se vastaus on tulos.
        Jokainen voi mennä sen esimiehen saappaisiin ja miettiä, että olisiko minusta tuohon ennenkuin kompastuu omaan pystyssä olevaan nenäänsä.


    • Anonyymi

      Joissain Kiinassa ja Intiassa sekä Itä euroopan maissa, missä työehdot ja palkka ei ole kovinkaan hyvät, on aika tavallista että osaavat työntekijät vaihtavat hanakasti työpaikkoja. Ehkä meilläkin ollaan tähän menossa kun työnantajapuolella halutaan nykyisiä käytäntöä hajoittaa. Turha sitten valittaa näistä lieveilmiöistä , kaikki kehitys ei ole aina positiivista kun olemassa olevaa hajoitetaan. Tämä näkyy mm. taksiuudistuksessa.
      Ja osaavan ihmisten palkat esim. Usa:ssa on ihan eri tasolla kuin Suomessa. Alimmat palkat on myös sitten todella surkeita. Eli täysin kilpaillusa toimintaympäristössä myös huippuosaajat maksavat jotain muuta kuin nyt. Siellä isot yritykset rekrytoivat huiput isolla rahalla, pienet toimijat tulevat toimeen sillä mitä saavat. Suomessa itseasiassa progressiivinen veroitus jopa hyödyttää yrityksiä, koska se ehkäisee yrityksiä syövää korkeantason palkkakilpailua. Toisaalta se estää kansainvälisten huippujen tuontia Suomeen.

    • Anonyymi

      Mikä nykyajan työnantajissa on kun yritetään keplotella kaikki mahdolliset tukiaiset ja kierrätetään 9 euron työntekijää tai tukityöllistettyjä? Ei mikään ihme, että Suomen rikkain osa on rikastunut niin että miljonäärit omistavat kohta puolet Suomesta.

    • Anonyymi

      On se uskomatonta että työnantaja pakottaa ihmiset pätkätöihin ja sitten kehtaa arvostella ihmisiä pätkätöistä.

    • Anonyymi

      Olisiko tehnyt ns. pätkätöitä, vaikka mieluummin olisi vakituisessa työsuhteessa? Et ilmeisesti tajua, että nuoret naiset kokevat työsyrjintää mahdollisen raskauden vuoksi? Miksipä tajuaisit, kun olet keski-iän lopulla oleva äijä. Ainakin henkisesti ja asenteiltasi kunnon rasvainen setämies.

    • No mistäs sitte tämmöne 57v. pitkäaikaistytötön reipas nuori aikuinen löytäs jottai kivvoo kesähommoo?

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Theermannilla kulkee!

      Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän
      Kotimaiset julkkisjuorut
      120
      7604
    2. Näin unta viime yönä

      Että tulit nainen istumaan syliini minihame päällä.
      Ikävä
      54
      5708
    3. Esivaihdevuodet, menopaussi

      https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa
      Sinkut
      76
      3222
    4. Tänään taas tuli pari-kolme juttua

      Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän
      Tunteet
      7
      2763
    5. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1658
    6. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      208
      1533
    7. Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?

      Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?
      Maailman menoa
      260
      1155
    8. Olen jälleen pahoillani

      Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell
      Ikävä
      93
      1149
    9. Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle

      Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai
      NATO
      332
      1146
    10. Oot vaan niin hellä

      Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä
      Ikävä
      32
      1031
    Aihe