f_n(a,b) on lineaarinen funktio ja teoretisoidaan, että verkon solmuilla on kullakin etäisyys k_n n kuuluu luonnollisiin lukuihin ja k on se etäisyys. k a b ei ole tässä mallissa välttämättä koordinaatistossa joka alkaa vaakatasoisesti. Ja jos f1 lähtee paikasta x1, f2 paikasta x2 ja siis x_n ovat samassa koordinaatistossa ja ne ovat verkon solmut. Kun f1 ja f2 päättyvät samaan solmuun ja niiden lähtöpisteet ei muutu, niin voi tulla solmu x3 niiden risteyskohtaan ja lisäksi 0 tai 1 tai 2 uutta solmua x4, x5. Tai jos ne eivät kohtaa nuo suorat mitenkään, niin ne kerrotaan kertoimilla, että ne kohtaavat toisensa muodostaen edes yhden solmun x3 tai x3,x4
Teoriaa verkoista
Anonyymi
955
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
F_n(a,b)
F on lineaarinen. F1 lähtee x1 , f2 lähtee x2 f1 b kuuluu reaalukuihin f2 se on vakio f1 ja f2 muuttuvat mallissa niin , että ne saavat halutun määrän solmuja vaikka yhden enintään 2. Jos tulee 1 solmu, niin f1 ja f2 ei kerrota.
F1 kerroin on vähintään 1 tai enintään -1, kun sìinä B kuuluu reaalilukuihin ja f2 se on vakio
Jos siinä tavoitteena on saada 1 solmu lähtöpisteiden lisäksi, niin niiden kertoimet voi olla eri. Sen takia f1 kerroin on vähintään 1tai enintään -1, koska sen B on reaaliluku. Tuli väärinymmärrys nämä ei Ole suoria vaan vektoreita. Näin f1 ja f2 voivat saada 1 solmun koska ne voi olla vastakkaisuuntaiset.
Jos f1 ja f2 on samat kertoimet, mutta niillä on mshdoĺlisuus toisella olla vastaluku, muuten ne ei kohtaa ehkä jos vastaluku mahdollisuutta ei ole, niin niillä on 1, 2, 3 solmua lähtöpisteidensä lisäksi
Vektori joka muuttaa verkkoa kokonaisuutena ensimmäisessä mallissa yksi sov. vektori muuttaa 2 solmun etäisyyttä 3 yhteisestä solmusta, eli vertices on 3. Edges on 2.
F(a,b) f on kerroin, ja f(a,b) on vektori, a,b,f kuuluu reaalilukuihin. Kun node 3, eli solmu 3 vaikka s3 on niiden s1,s2 risteyskohta. S1,s2 lìikkuu a n verran omaan suuntaansa ja samoin b n kohdalla. Samaten jos s3 otetaan mukaan F(a,b,c) sekin liikkuu c n tavalla.
S1 liikkuu a suuntaan s2 b suuntaan s3 c suuntaan
Otetaan mukaan symmetriivisyys, transitiivisuus, refleksiivisyys,
Kun verkko on kaikki nuo, se on nuo kaikki, se on ekvivalenssirelaatio.
Helpottaa kauan tunnettu tieto, että ekvivalenssirelaatio ei ole aina complete relation. Complete relation kaikki nodes on yhdistetty kaikkiin muihin nodes siinä verkossa.
Teoria ö tietyt relaatiotyypit voi muuttua tietyiksi muiksi relaatiotyypeiksi, (a,b,c, d,e,f g) (niin paljon kuin relaatiotyyppejä kuin halutaan, kuten a on symmetriivisyys b on transitiivisuus, c=refleksiivisyys........)
f1(a,b)=f2(c)
f3(a,b)=f4(b,c)
Tai =f_n vaihdetaan ei niin kuin lähestyy äärettömästi, vaan saavuttaa sen lähtien 1, sitten 2 sitten 3, siis 1 on lähtö, 3 on loppu.
F1(a,b,c,d)=tulee enemmän edgejä ja siten väh. 1 tai enin. 2 solmua koska f1 tuottaa tässä yhden solmun.
Ei se ole niin että tuo verkko pitäisi topologisessa avaruudessa ja siis solmulmulle voidaan laittaa kooedinaatiopiste. Siitä tulee silloin koordinaatistoverkkoteoria.
Se vaatii uusia määritelmiä väh. 1.
Miksei kaksi solmua voisi olla etäisyydellä tai - toisistaan. Silloin 2 solmua yhdistäisi
Sekä lisäys, että säie. Tai refleksiivisyys itseensä. Tuo vaatii varmasti uutta tai uusia määritelmiä.
sen voi laajentaa algebrallinen verkkoteoria ilman tai kanssa etäisyyksiä. Kanssa etäisyyksien tulisi lisäys sekä mahdolliset muut algebralliset teot
Määritelmä
Algebrallinen verkkoteoria
Kun a on vain refleksiivinen,
,b on symmetriassa c n kanssa
, c on symmetriassa m kanssa
, b on transitiivinen m kanssa
, c on symmetriassa e kanssa
Naivi algebra verkkoteoria ilman uusia lakeja naivissa algebrassa
,a lisätään a tulee h, joka on uusi alkio vain refleksiivisesti
Kun b lisätään a tulee symmetria a ja b
Kun b miinustetaan m tulee b, c ,m kaikkiin refleksiivisyys, koska b on transitiivinen m kanssa
Kun a miinustetaan a tulee a häviää
Kun a kerrotaan a se yhdistyy kaiķkin alkioihin
Kun a jaetaan a se poistaa säikeet kaiķkiin alkioihin.
Kun m jakaa c se poistaa säikeet b ja
E mutta ei m ja c