NASA ei valmis kuulentoihin?

Avaruuslennot käyttävät edelleen perustaltaan ihan samaa teknologiaa kuin 1960-luvulla - eli rakettiteknologiaa, juurikaan mitään uutta ei ole tällä saralla tapahtunut. Tietotekniikka on kyllä kehittynyt huikeasti, mikä on auttanut ennenkaikkea miehittämättömiä avaruuslentoja. Automaattisten avaruusalusten ja robottien saavutuksia ihmiset eivät oikein osaa arvostaa vaikka ne ovat tuoneet valtavasti uutta tietoa aurinkokunnasta.

Matka kuuhun rakettiteknologian avulla ei ole ongelma koska kuu on niin lähellä. Saturnus 5 kantoraketti antoi Apollo-avaruusalukselle riittävän vauhdin kuuhun asti. Saturnus 5 oli aivan uskomaton viritys, se oli valtavankokoinen ja siinä oli hirmuinen määrä osia ja tekniikkaa, jonka piti toimia moitteettomasti. Tulos: 33 täydellisesti onnistunutta laukaisua.

Matkat muille planeetoille rakettitenologian avulla kestävät kuukausia tai vuosia. Ongelma on, että maan vetovoimasta irtautumiseen vaaditaan niin paljon energiaa ja rakettipolttoainetta, että hyvin vähän on enää käytettävissä koko muuhun matkaan. Jos polttoaineen määrää lisätään niin avaruusaluksen paino kasvaa ja irtautumiseen vaaditaan vielä lisää energiaa. Kuumatkan loppuosalle ei onneksi tarvittu enää kovin paljon energiaa koska matkan kesto oli lyhyt ja kuun vetovoima heikko. siinä missä maan vetovoimasta irtautumiseen tarvittiin Saturnus 5 niin kuusta lähtöön riitti siihen verrattuna pikkiriikkinen kuualuksen puolikas.

Mars on selkeästi kuuta vaikeampi juttu. Avaruusaluksen rakentaminen maan kiertoradalla tai kuussa auttaisi asiaa, mutta esimerkiksi raketit läpikotaisin tuntenut Werner von Braun oli sitä mieltä, että sen lisäksi Mars-lennolle tarvittaisiin ydinteknologiaa. Ydinteknologiassa tuotetun energian suhde polttoaineen määrään on aivan eri maailmasta. Jostain syystä ydinteknologian käyttö avaruuslennoilla ei kuitenkaan ole päässyt edes alkuun vaan Mars-lentoakin suunnitellaan edelleen rakettiteknologian avulla.

Aivan, mutta se raketti on kyllä nimeltään Saturn 5, eikä Saturnus.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, mutta se raketti on kyllä nimeltään Saturn 5, eikä Saturnus.

Hyvä, että oikaisit noin tärkeän yksityiskohdan!

Nimim. pääsinpäs sanomaan

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, että oikaisit noin tärkeän yksityiskohdan!

Nimim. pääsinpäs sanomaan

Tosin suomeksihan tuo nimi on saturnus..

Nimimerkki sainpas viimeisen sanan

Anonyymi kirjoitti:

Tosin suomeksihan tuo nimi on saturnus..

Nimimerkki sainpas viimeisen sanan

Et valitettavasti. Ei se ole Saturnus vaan Saturn kun puhutaan raketin nimestä. Ei Hornet-hävittäjäkään ole Herhiläinen, tai automerkeistä esim. Mercury Cougar ole Elohopea Vuorileijona tai mikä lie kissaeläin.

Anonyymi kirjoitti:

Et valitettavasti. Ei se ole Saturnus vaan Saturn kun puhutaan raketin nimestä. Ei Hornet-hävittäjäkään ole Herhiläinen, tai automerkeistä esim. Mercury Cougar ole Elohopea Vuorileijona tai mikä lie kissaeläin.

Lue lisää

Cougar = puuma.

Sehän on Saturn V

Elohopeinen Puuma, haha ; D

60-luvulla kehitetty Sojuz on ainoa operatiivisessa käytössä oleva miehitetty avaruusalus, jolla voidaan tehdä rutiinilentoja. Muut miehitetyt alukset ovat enemmän tai vähemmän kokeellisia, kehitysvaiheessa olevia kulkupelejä.

Jenkkien uudempi avaruussukkula floppasi, ja myös kiinalaisten kalusto perustuu vanhaan ja hyväksihavaittuun venäläistekniikkaan. Siis karkeasti sanoen, kaikki nykyiset miehitetyt avaruuslennot tehdään 60-luvun raketeilla, joihin on pultattu nykyaikaisemmat tietokoneet.

Käsite "nykyaikainen" on toki sangen suhteellinen, esimerkiksi miehitetty Sojuz lensi 70-luvun tietokoneilla vuoteen 2016 asti.
http://www.computer-museum.ru/english/argon16.htm

Anonyymi kirjoitti:

Elohopeinen Puuma, haha ; D

60-luvulla kehitetty Sojuz on ainoa operatiivisessa käytössä oleva miehitetty avaruusalus, jolla voidaan tehdä rutiinilentoja. Muut miehitetyt alukset ovat enemmän tai vähemmän kokeellisia, kehitysvaiheessa olevia kulkupelejä.

Jenkkien uudempi avaruussukkula floppasi, ja myös kiinalaisten kalusto perustuu vanhaan ja hyväksihavaittuun venäläistekniikkaan. Siis karkeasti sanoen, kaikki nykyiset miehitetyt avaruuslennot tehdään 60-luvun raketeilla, joihin on pultattu nykyaikaisemmat tietokoneet.

Käsite "nykyaikainen" on toki sangen suhteellinen, esimerkiksi miehitetty Sojuz lensi 70-luvun tietokoneilla vuoteen 2016 asti.
http://www.computer-museum.ru/english/argon16.htm

Lue lisää

Miksei kehitystä sitten ole tapahtunut? -Kyse on pitkälti poliittisesta tahdosta ja rohkeudesta.

Ensinnäkin Nasa ei ole valmis ottamaan minkäänlaisia riskejä, ei taloudellisia, eikä imagollisia. Turvallisuus aina ensin, uskallus ei tunnu riittävän kalliin ja toiminnaltaan epävarman teknologian kehittämiseen.

Toinenen ongelma liittyy yhdysvaltojen hallituksen tiheään vaihtumiseen. Uuden avaruusaluksen kehittäminen on yli kymmenen vuoden urakka, eikä USA:n Presidentin kausi kestä kuin 4-8 vuotta. Uusi presidentti on yleensä tarkoittanut vanhojen hankkeiden alasajoa ja uusien aloittamista, joten pitkäjänteisyyttä vaativien ja hyperkalliiden kehitysohjelmien loppuunsaattaminen on liki mahdotonta.

Onneksi Obama hallitus ymmärsi ongelman ja lähti tukemaan poliittisista tuulista riippumattomia yksityisiä toimioita. Space X:n ja Blue Originin kaltaiset yritykset ovat tehneet loistavaa työtä, jonka ensimmäiset hedelmät ovat jo kypsyneet. Space X:n pari vuotta sitten sitten kunnolla siivilleen päässyt Falcon 9 -raketti on noussut avaruusteknologian suuntatähdeksi, se on roimasti muita halvempi ja toimii luotettavasti.

Rakettiteknologia harppoo nyt eteenpäin isoilla askeleilla, nopeammin kuin koskaa 60-luvun jälkeen. Elämme jännittäviä aikoja.

Miehitettyjen kuulentojen jälkeen ei ole ollut tarvetta viedä ihmisiä maapallon kiertorataa korkeammalle, joten vanhoja venäläisiä raketteja edullisina vaihtoehtona on käytetty vielä viime aikoinakin rahdin ja vaihtomiehistöjen kuljettamiseen avaruusasemille matalalle maan kiertoradalle. Näihin vanhoihin kertakäyttöisiin raketteihin verrattuna Nasan avaruussukkulan oli tarkoitus olla uudenaikainen käytännöllinen rahtikone jolla voidaan käydä avaruusasemilla maan matalalla kiertodalla usein ja edullisesti, mutta osoittautui että tekniikaltaan monimutkaiset sukkulat piti lentojen välillä purkaa ja tarkistaa niin perusteellisesti että niiden käyttäminen tuli kalliiksi, joten sukkuloiden käyttöiän tullessa täyteen niistä luovuttiin. Robottien kuljettamisiin kauas Mars-planeetalle on Nasalla myös siihen tarkoitetut eri raketit.

outo mielipide.

Vaativampaa.. heh heh..

HYvä huomio. Miksi nykyisin ei käydä enää navoilla.
Eikö niitä olekaan?
Jos maa on litteä ei napoja ole eikä niillä voi käydä!

Anonyymi kirjoitti:

HYvä huomio. Miksi nykyisin ei käydä enää navoilla.
Eikö niitä olekaan?
Jos maa on litteä ei napoja ole eikä niillä voi käydä!

Etelänavalla on tutkimuskeskus eli kyllä siellä ihmisiä kulkee. Pohjoisnavasta en tiedä mitä siellä on.

Ja SDP:n vappusatasiin...

Toistat tuota samaa viestiäsi kuin papukaija vaikka olet saanut siihen tyhjentävän vastauksen jo lukuisat kerrat.
Ei Nasan tarvitse suoritettuja kuulentoja erikseen mainita joka yhteydessä kun he puhuvat säteilystä.
Nykyään pohditaan pitkäaikaisen maapallon suojaavan magneettikentän ulkopuolella asumisen säteilyongelmaa, ei lyhytkestoisia kuussakäyntejä joissa ei ehtinyt saada merkittävää määrää säteilyä.

Juuri tuo tekijä on eräs niistä mikä estää sekä Mars-lennot että Marsia kiertävän, taikka Marsin pinnalle ajatellun, tukikohdan rakentamisen.

Tuollainen Jeffrey Rusick kyllä mainitsee kuulennot jo heti puheensa alussa tässä videossa:

https://youtu.be/mfR82NX58Bo

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen Jeffrey Rusick kyllä mainitsee kuulennot jo heti puheensa alussa tässä videossa:

https://youtu.be/mfR82NX58Bo

Lue lisää

nii mutku tota kuu uu kuu

Näköjään siis Jeffrey nimenomaan mainitsee että se toteutui jo vuonna 1969. Jeffreyn puhetta seuratessa kuuluukin varmaan kokonaan ohittaa sen alkuosa, jättää huomiotta ilmaisu deeper space, ja sivuuttaa Jeffreyn puheet tulevaisuuden pitkien matkojen haasteista :-D

Taas alasammuttu salaiittopuupää tapansa mukaisesti vaikenee, kunnes huonomuistisuutensa virvoittamana palaa jälleen esittämään vanhoja väitteitään uusina.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään siis Jeffrey nimenomaan mainitsee että se toteutui jo vuonna 1969. Jeffreyn puhetta seuratessa kuuluukin varmaan kokonaan ohittaa sen alkuosa, jättää huomiotta ilmaisu deeper space, ja sivuuttaa Jeffreyn puheet tulevaisuuden pitkien matkojen haasteista :-D

Lue lisää

No niin,mikä on deeper space? Deeper space on heti LEO korkeuden ja Van Allen vyöhykkeiden jälkeen alkava avaruus, liikuttaessa poispäin Maasta,olet silloin jo täysin deeper space:ssa säteilyn kannalta.
No mikä on LEO korkeus? LEO korkeus on se korkeus jota edemmäs ihminen ei ole avaruuteen edennyt.

Anonyymi kirjoitti:

No niin,mikä on deeper space? Deeper space on heti LEO korkeuden ja Van Allen vyöhykkeiden jälkeen alkava avaruus, liikuttaessa poispäin Maasta,olet silloin jo täysin deeper space:ssa säteilyn kannalta.
No mikä on LEO korkeus? LEO korkeus on se korkeus jota edemmäs ihminen ei ole avaruuteen edennyt.

Lue lisää

Et ymmärrä millään että saatava säteilyannos riippuu säteilyssä vieteystä ajasta. Mitä kauemmas avaruuteen mennään sitä kauemmin siellä joutuu olemaan koska matkaan kuluu aikaa, eli ihmisen on mahdollista olla Kuussa lyhyen ajan ja sinne pääsee lyhyessä ajassa.

Kyllä ne robotit kestävät säteilyä Marsissakin, siellä on parhaillaankin useita Nasan robotteja tutkimassa.
Teollinen kaivaminen Kuusta vaatii paljon järeämpää kaivuukalustoa kuin pienten tutkimusnäytteiden kaivelu. Senkaltaisen kaluston vieminen Kuuhun ei ole ollut kustannustehokasta koska se ei ole kiinnostanut yksityisiä toimijoita jos toiminta maksaa enemmän kuin se tuottaa.

NASA ja ESA tekee yhteistyötä. ESA:lla on Arianet, joista seuraava versio Ariane6 voisi olla sopiva tarkoitukseen, mutta siitä(kin) täytyisi tehdä erikseen 4-moottorinen versio, jotta potkua riittää perille saakka. Arianet kun on tarkoitettu kiertoradalle nostamiseen, isot kuormat ja henkilösiirrot on ihan arkipäivää ESA:llekin. Ariane5 ei ole tarkoitettu pidemmälle lennolle. Mahdollisuuksia voisi olla 6 version valmistumiseksi jopa joskus 2025 aikoihin.

NASA ja ROSKOSMOS tekee myös yhteistyötä, heiltä löytyy luotettavat ja hyvin käytönnöntestatut Сою́з- raketit, joilla myös nostetaan rojua ja ihmisiä kiertoradalle. Mutta ilmeisesti kuuhun menemistä varten on vasta suunnitelmia, mitään ei ilmeisesti ole vielä kovinkaan valmiina. Heillä voisi olla mahdollisuuksia joskus 2030 aikoihin.

NASAn omat suunnitelmat pyörivät Artemis projektin ympärillä, mutta kuten asiasta on todettu "...ja meillä ei sen jälkeen [Apollojen jälkeen] enää ole ollut sitä {kuussakäyntimahdollisuutta]...", se mitä joskus oli, on mennyttä, ja lähes kaikki täytyy rakentaa uudelleen. Amerikkalaisista pisimmällä tavallaan ovat yksityisten Bransonin ja Muskin yritysten viritelmät, ja NASA taitaa olla heidänkin kanssaan ainakin jotenkin mukana.

Mainituilla mailla on teknologia hallussa satelliittien ja muiden teknisten välineiden vientiin Aurinkokunnan sisällä oikeastaan minne halutaan.

Muiden maiden osalta painitaan kiertoradalle pääsemiseksi ja teknisesti kuun saavuttamiseksi. Muista maista pisimmällä lienevät Kiina ja Japani.

Resurssien, halun ja muiden valmiuksien osalta vahvin kuitenkin lienee Kiina, joka todennäköisesti ottaa mahdolliset USA:n, Venäjän ja Euroopan etumatkat kiinni nopeasti, ellei ole jo ottanut. En siis pitäisi yhtään yllättävänä, että Apollon jälkeen seuraavat kuussakävijät olisivat kiinalaisia.

Anonyymi kirjoitti:

NASA ja ESA tekee yhteistyötä. ESA:lla on Arianet, joista seuraava versio Ariane6 voisi olla sopiva tarkoitukseen, mutta siitä(kin) täytyisi tehdä erikseen 4-moottorinen versio, jotta potkua riittää perille saakka. Arianet kun on tarkoitettu kiertoradalle nostamiseen, isot kuormat ja henkilösiirrot on ihan arkipäivää ESA:llekin. Ariane5 ei ole tarkoitettu pidemmälle lennolle. Mahdollisuuksia voisi olla 6 version valmistumiseksi jopa joskus 2025 aikoihin.

NASA ja ROSKOSMOS tekee myös yhteistyötä, heiltä löytyy luotettavat ja hyvin käytönnöntestatut Сою́з- raketit, joilla myös nostetaan rojua ja ihmisiä kiertoradalle. Mutta ilmeisesti kuuhun menemistä varten on vasta suunnitelmia, mitään ei ilmeisesti ole vielä kovinkaan valmiina. Heillä voisi olla mahdollisuuksia joskus 2030 aikoihin.

NASAn omat suunnitelmat pyörivät Artemis projektin ympärillä, mutta kuten asiasta on todettu "...ja meillä ei sen jälkeen [Apollojen jälkeen] enää ole ollut sitä {kuussakäyntimahdollisuutta]...", se mitä joskus oli, on mennyttä, ja lähes kaikki täytyy rakentaa uudelleen. Amerikkalaisista pisimmällä tavallaan ovat yksityisten Bransonin ja Muskin yritysten viritelmät, ja NASA taitaa olla heidänkin kanssaan ainakin jotenkin mukana.

Mainituilla mailla on teknologia hallussa satelliittien ja muiden teknisten välineiden vientiin Aurinkokunnan sisällä oikeastaan minne halutaan.

Muiden maiden osalta painitaan kiertoradalle pääsemiseksi ja teknisesti kuun saavuttamiseksi. Muista maista pisimmällä lienevät Kiina ja Japani.

Resurssien, halun ja muiden valmiuksien osalta vahvin kuitenkin lienee Kiina, joka todennäköisesti ottaa mahdolliset USA:n, Venäjän ja Euroopan etumatkat kiinni nopeasti, ellei ole jo ottanut. En siis pitäisi yhtään yllättävänä, että Apollon jälkeen seuraavat kuussakävijät olisivat kiinalaisia.

Lue lisää

Miehitettyihin avaruuslentoihin kykeneviä avaruusaluksia on nykyisin tasan kaksi kappaletta, 60-luvulla kehitetty venäläinen Sojuz ja sen kiinalainen kopio Shenzhou. Näistäkin vain Sojuz on säännöllisessä käytössä.

Lisää on toki kehitteillä, Space X:n Dragon 2 ja Boiengin Starliner ovat jo lähes valmiita, näiden alusten ensimmäiset miehitetty lennot nähtäneen jo vuoden sisällä. Dragon 2 on jo käynyt kansainvälisellä avaruusasemalla, ja Starlinerin miehittämätön ensilento tapahtuneen myöskin piakkoin.

SpaceX on painanut rakettien kustannuksia alas jo niin paljon että Nasaa joka myös aikoo niitä käyttää huolestuttaa niiden rakettien turvallisuus.

Anonyymi kirjoitti:

SpaceX on painanut rakettien kustannuksia alas jo niin paljon että Nasaa joka myös aikoo niitä käyttää huolestuttaa niiden rakettien turvallisuus.

Kyllä kai Space X on tehnyt senkin suhteen suhteellisen hyvää työtä, ainakin jos katsotaan tilastoja.

Nasan avaruussukkula lensi 135 kertaa ennen eläköitymistään, joista 2 päättyi täystuhoon.

Space X:n Falcon 9:n eri versiot ovat lentäneet yhteensä 73 kertaa, joista toisen sukupolven versio on joutunut yhteen onnettomuuten, joka sekin tapahtui ennen laukaisua. Uusin viidennen sukupolven versio on lentänyt jo 16 lentoa onnistuneesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kai Space X on tehnyt senkin suhteen suhteellisen hyvää työtä, ainakin jos katsotaan tilastoja.

Nasan avaruussukkula lensi 135 kertaa ennen eläköitymistään, joista 2 päättyi täystuhoon.

Space X:n Falcon 9:n eri versiot ovat lentäneet yhteensä 73 kertaa, joista toisen sukupolven versio on joutunut yhteen onnettomuuten, joka sekin tapahtui ennen laukaisua. Uusin viidennen sukupolven versio on lentänyt jo 16 lentoa onnistuneesti.

Lue lisää

Uskallanpa väitää, että rakettien turvallisuus voi itseasiassa parantua uudelleenkäytettävyyden myötä.

Kertakäyttöisten rakettien laukaisun jälkeistä kuntoa ei päästä ikinä tutkimaan, sillä ilmakehässä palaneet hylyt makaavat tuhoutuneina merenpohjassa, tai Siperian aroilla. Parhaimmatkaan maanpääliset testit eivät kerro riittävän tarkasti, miten eri komponentit kestävät oikella lennolla. Moni raketti on tuhoutunut huolellisesti testatun komponentin pettäessä.

Falcon 9 -boosterin ensimmäisten onnistuneiden laskeutumisten jälkeen huomattiin, että Merlin rakettimoottoreihin oli syntynyt mikromurtumia, joita ei oltu huomattu moottorin "kuivatesteissä". Näitä mikromurtumia ei välttämättä olisi ikinä havaittu, eikä korjaavia toimenpiteitä tehty, ellei boosteri olisi uudelleenkäytettävä.

Jokainen matkustajalentokonekkin läpäisee valmistajan testilennot ennen koneen luovutusta asiakkaalle. Ehkä sama tapahtuu joskus myös avaruusalusten kohdalla, ensilento on aina riski.