Kuinka paljon sinulle merkitsee oma ulkoinen olemuksesi ihan tavallisena päivänä, jolloin et aktiivisesti ajattele tekeväsi ns. vaikutusta mahd. sukupuolikumppaniin? Nyt en tarkoita esim. treenaamista kunnon ja hyvän mielen vuoksi, vaan ihan puhtaasti ”peiliin katsomista” tai vilkaisemista, ajatusta, miltä näytän, kun astun kotiovelta muiden ihmisten pariin.
Ja mitä toisten ulkonäkö merkitsee sinulle? Samalla tavoin ajatellen, tavallinen arkinen päivä...
Olen surullinen tästä maailmasta, jossa kaikki alkuperäinen kauneus näyttää turmeltuvan ihmisen tekojen kautta hetki hetkeltä kiihtyvämmin.
Ja mitä toisten ulkonäkö merkitsee sinulle? Samalla tavoin ajatellen, tavallinen arkinen päivä...
Olen surullinen tästä maailmasta, jossa kaikki alkuperäinen kauneus näyttää turmeltuvan ihmisen tekojen kautta hetki hetkeltä kiihtyvämmin.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Yhtä vähän 365 vrk vuodessa.😃
Eli karkausvuonna yhtenä päivänä merkitsee? :) Kun sattuu se 366 päivä vuoteen? :)
Mitä kuuluu? Itse olen kohta menossa saunaan ja harmittelen sitä, että mitenkä Suomen kesä on hivenen viileä itäisessä Suomessa.
Hups, unohtu. Sen päivän olen tajuton. Ei lasketa.😋
Samaa vanhaa...löylynlyömä.😫
Saunat on saunottu ja nyt maataan sängyssä alushoususillaan peiton alla. Oli kiva käydä löylyssä.
Vai olet tajuton 366 päivänä - kenties se on se karkauspäivä jolloin naiset kosivat. Joistakin naisista silloin ehkä pitäisi olla edustavannäköinen, kun saa miestä karkauspäivänä kosia. Nykyaikana saa ilmeisesti muulloinkin, vaikka miehellä on edelleen aloite.
Merkaako muuten naisille enemmän henkilökohtainen ulkonäkö kuin miehille? Mitä mieltä sinä olet? Minusta se ulkonäön merkitys taitaa olla ikäsidonnainen?
Ei ole sukupuolisidonnaista. Persoonakysymys.😃
Itse taidan lopettaa nyt tämän päivän osalta täällä, joten hyvää iltaa ja yötä!
Huomenna elokuun ensimmäisenäkö alkaa sinulla työt?
Öitä. 😴
Ulkonäkö ei merkitse minulle paljon, sillä olen yli 40-vuotias. Olen huomannut, että se ulkonäkö merkkaa enemmän siinä n. 20 ikävuoden tienoilla. Nuorille naisille ulkonäkö taitaa olla tärkeää. Eivät he juuri enää minua katsele.
Muutama vuosi sitten Subwayssa 22-vuotiaana minun pitämä 18-vuotias abiturientti sanoi työkaverilleen minusta, että "miten hyvännäköinen". Ehdotin vähän myöhemmin hänelle treffejä ja hän olisi suostunut muuten, mutta oli varattu. Sitten toinen lukiolainen piti minua hyvännäköisenä ilmeisesti, kun ihastui ja tuli tarjoamaan puhelinnumeroaan maaliskuussa 2017, mutta en ottanut sitä vastaan, sillä en halunnut sotkea hänen ylioppilaskirjoituksistaan ja olin epävarma, että sopivatko yli 40-vuotias ja alle 20-vuotias yhteen. Miksi kerroin, että jotain merkitsee se, että nämä lukiolaiset pitävät minua nuorempana kuin olen. Esimerkiksi toinen abi piti minua 27-vuotiaana ulkonäön perusteella. Minua ei haittaa se, että luullaan nuoremmaksi ja olen siedettävännäköinen, miksi kaikki oikeastaan suhtautuvat alkuolettamuksena positiivisesti. Toisaalta en ole mikään hirvíttävän komea, sillä en haluakaan näyttää pukeutumisella tai hiuksia suuremmin laittamatta eli ulkonäkökeskeinen en ole. Takana on ajat, kun nuoret tytöt luulivat minua miesmalliksi, sillä 20-luvullani näytin ajoittain komealta, mutta en enää suuremmin. En ole mikään Tom Cruise, joka yli 50 v. näyttää tosi hyvältä. Ulkonäkö ei merkitse paljoa, sillä sitä on jotain perustasolla, mutta olen onnellinen siitä, että näytän ikäistäni nuoremmalta ja jotain kysyntää on.
Ollut jo pitkään yhdentekevää. Johtuu pikälti siitä, mikä tässä elämässä oikeasti kiinnostaa ja motivoi. No onhan tuo pikkujuttu tsekata peilistä julkisivun tila ja vaikuttaa siihen. Vissiin vähän ikäjuttukin, parikymppisenä oli toisin.
Noh... lähden aina puhtaana ja siistinä liikenteeseen. Joka aamu käyn suihkussa, pesen hampaat ja laitan nopeasti tukan ylös. Meikkaan pari minuuttia. Jos olen menossa treeniin, mulla on treenikamat päällä. Mulla on melkein aina treenivaatteet... Paitsi tietysti töissä ja yöllä. Pukeudun tarkoituksenmukaisesti, mielellään mukavasti.
Muuten en vaivaa päätäni sillä miltä näytän. Vanha ämmä, mitä väliä 😊
xL
Ompas, silläkin väliä, sanoi jo kumisaapas villahousut seuranaan, kun pitäisi auttaa yksinäisiä ujoja sinkkupoikia,
Abraxas sanoi ettei jaksa, kun omia lapsia, mutta pitäisi, jotta ette joudu helvetin tuliseen järveen, jonka määrään.... MINÄ.
Plaah, mä dippaan sua kuraojassa. *dips, dips, dips...*
xL
Joka päivä katson peiliin ja kysyn, että kerro kerro kuvastin, ken on nyt kaunehin? Tänäänkin peili vastasi, että on rumempiakin nähty.
Joten jos ei kaunein niin ainakin Cerseistä seuraava😀
Päivä päivältä keskityn ulkonäköön enemmän ja enemmän. Katson peiliin ja joskus jopa kahden peilin kautta.
Tarkistuslista:
- onko hampaiden välissä ruokaa?
- eihän sentään muuta kuin ruokaa?
- onko nenäkarvoja, joita pitäisi lyhentää tai kähertää?
- entä korvakarvoja?
- onko tukka hyvin?
- onko se edes eri tavalla huonosti kuin viimeksi?
- onhan tukka yhä päässä, kun ei tässä nyt mitään pirloja sentään olla?
- pitäisikö muille naamakarvoille tehdä jo jotain vai vasta ylihuomenna?
Mahtavaa, syyllistyn myös hampaisiin ihoon, mustapäihin
Minäkin näen valkoisia hiuksia vai oliko ne harmaita.
Ja lopulta mietin olen tän ikäinen että se ikä näkyy
Plääh minkä tekee.
Lapset tekivät pinjatan minulle paperista ja äääh kohta 35v
Parta ja muutkin selkäkarvat kannattaisi yleensä ajaa jotta ei näytä Osamalle jo syntyessäänkin, kaikenlaiset muutkin karvat, selkäkarvatkin.
Mutta niin mielestäni palsta muuttuu mukavammaksi, kun parta-peppu... mitä ties onkaan ikiaika-väittelyt poistuvat pikkuhiljaa.
Tulee tilaa oikeille sinkuille ja oikeille asioille, eikä vain muka todellisille ajatuksille kuten jotkut, eli enemmän tilaa anonyymeille on hyvää.
Ei sillä tavalla merkitse, ettäpitäisi jotenkin valmistautua ulos menoon. Vilkaisen eteisen peiliin, että vaatteet ovat suunnilleen niin kuin niiden on tarkoituskin olla. Muiden ulkonäköä en myöskään arvostele.
Peilin katson hississä kun vaatteiden sopivuutta mietin mutta tuskin mitään se auttaa katsominen.
MInä en yleensä valmistu ulkonäöllä edes ulosmenoon. Jokseenkin ainut hetki on yliopistolla päivällä, kun menen syömään. Käyn sitä ennen pesemässä Carelia-talon vessassa käteni. Silloin katson peiliin ja saata vähän haroa hiuksiani, jos ne eivät ole hyvin. Kotoa lähden mitään peiliin katsomatta. Suihkussa hiukset pestyäni kyllä monesti laitan hiuksiini geeliä ja vähän muotoilen. Se on häpeekseni melkein ainut ulkonäönkohennuskeino minulla. Enemmän pitäisi panostaa?
Ihan hyvältähän tuo kuulostaa. Jos olet itse tyytyväinen, eikö se ole tärkeintä? :)
Kiitos hissi-jutusta. En muistanut, että katson peiliin monesti hississä. Minä asun ensimmäisessä kerroksessa, mutta monesti katson hissin peilistä matkalla saman talon kaverin luokse kolmanteen kerrokseen. Joskus tulee katsottua omaa peilikuvaani hississä, että miltä näyttää. Lisäksi joskus katson yliopistolla kokovartalopeilistä miltä näyttää. Jostain syystä ei miehenä kiinnosta peilata paljoa, sillä ei ole oikein merkitystä miltä näyttää.
Olet oikeassa - kun itse on tyytyväinen niin sen pitäisi riittää. Japanissa joillakin nuorilla naisilla on Kawaii-kulttuuri, jossa pitää näyttää jotenkin söpöltä ja kauniilta. Haluavat olla ulkonäön kautta suosittuja ja hyväksyttyjä. Jos on hyvännäköinen niin se on kuulema joillekin onnellisuuden lähde Japanin nuorilla naisilla.
Itsekin asun kerros vain ylempänä mutta se on ainut koko vartalo peili mikä on saatavilla muuten ikkunan varjon kautta kun vaatteita pistän.
Aina ei jaksa juosta rappuja mutta eipä ole vaatteitakaan oikeastaan mitä käyttää.
Se on hyvä ettet arvostele kun laahustan omani mielestä kuluneilla mutta siedettävillä.
Se on iso juttu, että on itse tyytyväinen.
Eri kulttuureissa on mielenkiintoisia tapoja. Geisha-kulttuurikin on erikoinen ja mielenkiintoinen asia.
https://yle.fi/uutiset/3-6410993
Lue tuosta kawaii-kulttuurista. Se ei ole enää pelkästään nuorten asia vaan Japanista löytyy sen kulttuurin piiristä 300 000 äitiäkin.
Partakawaii
Tuohan oli mielenkiintoinen juttu. Kiitos linkistä.
En ymmärrä - tämä kawaii - kaunis japaniksi - on naisten juttu. Mikä partakawaii?
Onhan niitä myös valkoihoisia, aikuisiakin, naisia ketkä yrittävät olla kawaii. Mutta kyllä se menee enemmän säälittävän puolelle niinkuin vaikkapa puumailukin.
Enemmän pitäis peiliin katsoa. Noloja tilanteita tullu kun ei ole katsonut. Viimeks oli paita nurinpäin päällä ja ihmisten ilmoilla olin ehtiny jo liikkua niin.
Nuttu nurin, onni oikein....sanoi vanha kansa :)
En tee oikeastaan mitään ulkonäköni eteen, ei tule edes katsottua peiliin. No partaa ajelen välillä. Pitäisi kyllä laihduttaa yms. mutta yli nelikymppisenä köyhänä ukkona ei silläkään ihmeitä enää tehtäisi.