Millainen on hieman keskivertoa tyhmempi ihminen?

Jos on 3-vuotiaana jo 4-vuotiaan tasolla, on mensa-ainesta. Pienten lasten joukossa älykkyyserot tulevat selvimmin esiin. Heille lähes kaikki on uutta. Älykäs selviytyy näppärästi eteen tulevista ongelmista.

Varmaan se on semmoinen joka ei osaa pitää korviaan auki kun tietoa tyrkytetään eikä tiedä mikä ero on keskiverrolla, keskiarvolla ja mediaanilla.
Varmaan korvissa suhisi.

Sehän on määrittelykysymys. ÄÖ on yleensä määritelty siten, että 100 on keskikohta ja tulokset jakautuu normaalijakauman mukaisesti.

Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että ÄÖ on suhteellinen ja minkä tuloksen kukanenkin saa, riippuu siitä ketä on testattu aiemmin, eli ts. mikä on se porukka johon sinua verrataan.

Älykkyys on koulumenestyksessä vain yksi osatekijä. Älykäskin ihminen voi menestyä koulussa aika huonosti tai päinvastoin.

Koulussa menestymiseen vaikuttaa motivaatio ja opiskelumenetelmät, opettaja, kaveripiiri, kotoa saatu tuki ja kasvatus, jne. Esimerkiksi matematiikan, tieteen ja tekniikan aloilla opiskelumenetelmät merkitsee hyvin paljon.

Motivaation kannalta älykkyys on hyvin mielenkiintoinen käsite sikäli, että jos ihminen ajattelee älykkyyden olevan opiskelussa erityisen oleellinen tekijä ja mieltää älykkyyden synnynnäiseksi muuttumattomaksi ominaisuudeksi ( kuten se osaltaan onkin ), kohdattaessa vaikeuksia, hänen opiskelumotivaationsa herkästi laskee ja sen seurauksena opiskeluun käytetty aika vähenee, jolloin koulumenestys huononee. Näin ajattelevan ihmisen alintajunta vielä vahvistaa oman "typeryyden" totuudeksi, eli tästä tulee kierre, "Minä olen tyhmä" -> ei opiskele tarpeeksi -> menestyy huonosti kokeessa -> aivot ja alitajunta saa vahvistuksen, että olen tyhmä ja kierros alkaa alusta.

Tällaisessa tapauksessa se huono suoriutuminen ei siis johdu suoranaisesti älykkyyden puutteesta, vaan siitä ajatusmallista, mikä antaa älykkyydelle suhteettoman paljon arvoa ja koska älykkyys mielletään muuttumattomaksi asiaksi, ajatellaan, että paljoa ei ole tehtävissä menestyken parantamiseksi, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Toki YO-kirjoituksissa on myös suhteellinen arvostelu. Eli aina osa porukalsta tulee saamaan C:n, vaikka kaikki Suomen ylioppilaat saataaisiin jotenkin maagisesti muutettua huippuälykkäiksi nykyisiin verrattuna.

Joo. Puolella ÄO osuu välille 90-110.

Toisaalta mensa tyylinen älykkyystestihän on ns. nopeustesti.

Siinä ei mitata miten pitkälle ajatus kantaa, vain miten nopeasti pystyy ratkomaan tietyn tyyppisiä ongelmia.

Vitsissä sanotaan, että jollakulla on älyä, kun vain saisi sen juoksemaan. Äly ilmenee nopeana henkisten tehtävien suorittamisena. Tätä asiaa älykkyystestit mittaavat.

Rikkaat on älykkäitä ja käyhät ei. Raha ratkaisee älykkyyden.

Ne jotka ovat saaneet koulutuksen ovat älykkäitä, ja ne köyhissä maissa olevat, jotka eivät, ovat tyhmiä.

Pitkät ihmiset ovat älykkäitä, lyhyet ihmiset ei.

Laihat ovat älykkäitä, lihavat ei,

Tummahiuksiset ovat älykkäitä, blondit tunnetusti ei.

Miehet ovat älykkäitä, naiset harvemmin.

Puurtamisella pärjää elämässä paremmin kuin kohtalaisella älykkyydellä.

Ajattelu ja aivotkin kehittyvät vielä lukioajoistakin.
Paljon tiedot pänttääminen voi ehkä vaikuttaa tuossa vaiheessa.

Suhtautuminen haittamaahanmuuttoon on yhdenlainen osoitus siitä, että kaikkien älyllinen kapasiteetti ei riitä ymmärtämään pointtia, vaan heti alkaa älyvapaa älämölö ja rasistihuutelu.

Näkisin, että jos ei ymmärrä sitä faktaa, että on olemassa Suomelle haitallista maahanmuuttoa ja turvapaikkaturismia, eikä sen vastustaja ole rasisti, niin älykkyys on alle keskitason.

Ei sitä huomaa ennen kuin tutustuu paremmin. Tiettyjä puutteita kun kompensoidaan käytännössä joillakin vahvuuksilla niin, ettei voi heti huomata sitä tyhmyyttä.