Airistossa ehkä näin.

No kyllä se isompi vene on tullut "kuin tyhjästä" ja ajanut yli - pienempi on toki pitempään jurnutellut viiden solmun vauhdillaan .

"pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä"

Millä laseilla videota katselit?

Kun aikoinaan eräs vähemmistön edustaja jäi autolla tasoristeyksessä junan eteen, se hänen mukaansa johtui siitä, että "se juna tuli ikään kuin koukaten".

Anonyymi kirjoitti:

"pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä"

Millä laseilla videota katselit?

Kun aikoinaan eräs vähemmistön edustaja jäi autolla tasoristeyksessä junan eteen, se hänen mukaansa johtui siitä, että "se juna tuli ikään kuin koukaten".

Lue lisää

Tuskinpa lainaamasi henkilö on nähnyt Airiston tilanteesta videota, joten ei ole niitä katsellut minkäänlaisten lasien läpi.
Lainaamasi tekstihän koski nimenomaan Airiston tapausta, ja vain viestin ensimmäinen virke linkattua videota. Jos opiskelisit hieman lisää suomenkieltä, niin ehkäpä sekin vastaisuudessa selviäisi ilman ulkopuolisen vaatimaa apua.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa lainaamasi henkilö on nähnyt Airiston tilanteesta videota, joten ei ole niitä katsellut minkäänlaisten lasien läpi.
Lainaamasi tekstihän koski nimenomaan Airiston tapausta, ja vain viestin ensimmäinen virke linkattua videota. Jos opiskelisit hieman lisää suomenkieltä, niin ehkäpä sekin vastaisuudessa selviäisi ilman ulkopuolisen vaatimaa apua.

Lue lisää

Jos kommentti "Tämmöinen tilanne onkin siitä jännä, että mitään erityistä ei näytä tapahtuvan ennen kuin pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä." koskee Airiston tilannetta, on kommentoija vielä parempaa kuin luulin: selvänäkijä. Sitä pidin mahdottomana.

Oikeasti siellä ei päälle ajaneesta veneestä ole nähty yhtään mitään tapahtuvan, eikä erityisesti mitään lipumista eteen kuin tyhjästä. Jos olisi tähystetty, olisi luokkaa 25 solmua kulkeva vene voitu helposti ohjata niin, että max. 6 solmun vauhtia kulkevan veneen päälle ei olisi ajettu.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kommentti "Tämmöinen tilanne onkin siitä jännä, että mitään erityistä ei näytä tapahtuvan ennen kuin pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä." koskee Airiston tilannetta, on kommentoija vielä parempaa kuin luulin: selvänäkijä. Sitä pidin mahdottomana.

Oikeasti siellä ei päälle ajaneesta veneestä ole nähty yhtään mitään tapahtuvan, eikä erityisesti mitään lipumista eteen kuin tyhjästä. Jos olisi tähystetty, olisi luokkaa 25 solmua kulkeva vene voitu helposti ohjata niin, että max. 6 solmun vauhtia kulkevan veneen päälle ei olisi ajettu.

Lue lisää

En kommentoinut sitä mitä Airistolla tapahtui, vaan sitä mitä kommentoimassasi tekstissä luki jonkun toisen kirjoittamana eli:

"Tiettävästi AIRISTOLLA molemmat veneet ovat olleet liikkeessä (tosin ei kai tästäkään täyttä varmuutta ole). Tämmöinen tilanne onkin siitä jännä, että mitään erityistä ei näytä tapahtuvan ennen kuin pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä."

Ei tuota suomenkielistä tekstiä ole mahdollista muuten lukea, kuin siten että "lipuu kuin tyhjästä" koskee Airiston tapausta. Jos tuon kirjoittaja tarkoittikin jotain muuta niin silloin ei todellakaan osaa Suomea, eikä ole lukijan vastuulla ruveta arvailemaan mitä kenties tarkoitti. Toisten tarkoituksen arvailemisella monenkeskisestä anonyymista keskustelusta ei tule yhtään mitään, on täysin järjetöntä sellaista edes yrittää.

Anonyymi kirjoitti:

En kommentoinut sitä mitä Airistolla tapahtui, vaan sitä mitä kommentoimassasi tekstissä luki jonkun toisen kirjoittamana eli:

"Tiettävästi AIRISTOLLA molemmat veneet ovat olleet liikkeessä (tosin ei kai tästäkään täyttä varmuutta ole). Tämmöinen tilanne onkin siitä jännä, että mitään erityistä ei näytä tapahtuvan ennen kuin pari sekuntia ennen törmäystä toinen lipuu suoraan toisen eteen, kuin tyhjästä."

Ei tuota suomenkielistä tekstiä ole mahdollista muuten lukea, kuin siten että "lipuu kuin tyhjästä" koskee Airiston tapausta. Jos tuon kirjoittaja tarkoittikin jotain muuta niin silloin ei todellakaan osaa Suomea, eikä ole lukijan vastuulla ruveta arvailemaan mitä kenties tarkoitti. Toisten tarkoituksen arvailemisella monenkeskisestä anonyymista keskustelusta ei tule yhtään mitään, on täysin järjetöntä sellaista edes yrittää.

Lue lisää

"En kommentoinut sitä mitä Airistolla tapahtui, vaan sitä mitä kommentoimassasi tekstissä luki jonkun toisen kirjoittamana eli:"

Jos aiemmasta ymmärrät noin, et osaa suomea (sehän kirjoitetaan pienellä, muista virheistäsi en viitsi kanssasi ruveta jauhamaan).

Niin näkee, mutta törmäysvaaraa ei todellakaan tunnista siitä, että toinen vene olisi suoraan edessä, kuten moni tuntuu ajattelevan.

Jos suoraan sivulta tulee toinen vene samalla nopeudella, törmäysvaaran vallitessa se näkyy kaiken aikaa 45 asteen kulmassa sivulla, kaiken aikaa. Avain on juuri siinä, että täytyy tunnistaa veneet, jotka näyttävät olevan jatkuvasti samassa suunnassa omaan kulkuun nähden. Koko vain kasvaa vähitellen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin näkee, mutta törmäysvaaraa ei todellakaan tunnista siitä, että toinen vene olisi suoraan edessä, kuten moni tuntuu ajattelevan.

Jos suoraan sivulta tulee toinen vene samalla nopeudella, törmäysvaaran vallitessa se näkyy kaiken aikaa 45 asteen kulmassa sivulla, kaiken aikaa. Avain on juuri siinä, että täytyy tunnistaa veneet, jotka näyttävät olevan jatkuvasti samassa suunnassa omaan kulkuun nähden. Koko vain kasvaa vähitellen.

Lue lisää

Niin siis tässä tapauksessa kulmat olivat n. 10 ja 80 astetta, jos lähestyivät 90 asteen kulmassa. Nopeammalla siis käytännössä suoraan edessä ja hitaammalla suoraan sivulla. Hitaamman on erittäin vaikea arvioida meneekö edestä, takaa vai päin, jos kumpikaan ei tee mitään. Vaikka menisi reilusti ohi, suuntima ei juuri muutu kuin varsin lähellä.

10 sekuntia videon alusta törmäykseen, ja videon alkaessa toinen vene oli vielä melko kaukana. 10 sekuntia enemmän, ja se on ollut vielä melko pieni kohde kaukana eikä törmäyskurssista olisi ollut vielä selvyyttä ja moottoriveneellä olisi ollut aikaa väistää. Alle puoli minuuttia vaarallisen tilanteen havaitsemisesta katastrofiin. Kyllä se melko yhtäkkiä on.

Väite siitä ettei tähystetty on tyhmä, vaikka voi olla oikeakin. Tyhmä se on siksi, että on olemassa muitakin mahdollisia syitä. Yhden valitseminen varmaksi syyksi osoittaa ettei hahmota kokonaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Väite siitä ettei tähystetty on tyhmä, vaikka voi olla oikeakin. Tyhmä se on siksi, että on olemassa muitakin mahdollisia syitä. Yhden valitseminen varmaksi syyksi osoittaa ettei hahmota kokonaisuuksia.

Lue lisää

Mikä se muu syy voisi olla?

Tähystettiin, mutta ei tehty mitään, koska luultiin että toinen väistää :)

Anonyymi kirjoitti:

Tähystettiin, mutta ei tehty mitään, koska luultiin että toinen väistää :)

Ei ole mikään puolustus ettei osaa meriteiden sääntöjä. Sääntöjen mukaan kenelläkään ei ole törmäysoikeutta, eli nopeamman olisi pitänyt kaikissa tilanteissa väistää olipa ko vene väistämisvelvollinen tai ei-väistämisvelvollinen vene. Se että luulee toisen väistävän eikä tee siksi mitään on raskauttava asianhaara, ei lieventävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mikään puolustus ettei osaa meriteiden sääntöjä. Sääntöjen mukaan kenelläkään ei ole törmäysoikeutta, eli nopeamman olisi pitänyt kaikissa tilanteissa väistää olipa ko vene väistämisvelvollinen tai ei-väistämisvelvollinen vene. Se että luulee toisen väistävän eikä tee siksi mitään on raskauttava asianhaara, ei lieventävä.

Lue lisää

Kyllä se joillekuille tuntuu olevan. Purjevenepuolella muutama väittää että väistämisvelvollisen laiminlyönti ei ole enää mikään tekijä kun molemmat laiminlyövät tähystämisvelvollisuutensa. Näin ollen siis kaikkien vesiliikenneonnettomuuksien molemmat osapuolet ovat yhtä syyllisiä tapahtuneeseen!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se joillekuille tuntuu olevan. Purjevenepuolella muutama väittää että väistämisvelvollisen laiminlyönti ei ole enää mikään tekijä kun molemmat laiminlyövät tähystämisvelvollisuutensa. Näin ollen siis kaikkien vesiliikenneonnettomuuksien molemmat osapuolet ovat yhtä syyllisiä tapahtuneeseen!

Lue lisää

Kukaan ei ole missäään väittänyt niin. Sen sijaan on täysin perusteltua, että kahden suunnilleen yhtänopean veneen törmäyksessä molemmat ovat lähes poikkeuksetta syyllisiä. Toisella voi syyllisyys olla merkittävästi suurempi, mutta toinenkin on syyllinen. Siis aineelliset vahingot korvataan jossain suhteissa, eikä niin, että toinen maksaa kaikki. Molemmat saavat jonkun tuomion.

Suuren nopeuseron tapauksissa pitää ottaa huomioon myös mahdollisuudet väistää. Hitaammalla on valtavasti huonommat mahdollisuudet veneistä puhuttaessa, jolloin nopeakin kääntyy tai pysähtyy hetkessä. Vaikka olisi väistämisvelvollinenkin, ei välttämättä pysty väistämään. Varsinkin vilkkaalla väylällä, jossa ei voi vain keskittyä siihen yhteen veneenseen, jonka kulkua pitäisi seurata , jollyvin tarkasti toista minuuttia, jolloin se nopea on vielä varsin kaukana, jolloin ei vielä edes voi tietää tuleeko se nopea lähellekään hidaasta. Tuossakin kohdassa on monta väylää ja on mahdotonta tietää millaisen ajolinjan se nopea valitsee.

Anonyymi kirjoitti:

Tähystettiin, mutta ei tehty mitään, koska luultiin että toinen väistää :)

"Väite siitä ettei tähystetty on tyhmä, vaikka voi olla oikeakin. Tyhmä se on siksi, että on olemassa muitakin mahdollisia syitä. Yhden valitseminen varmaksi syyksi osoittaa ettei hahmota kokonaisuuksia."

Tajuatko että vastaamasssasi viestissä puhuttiin videon tilanteesta, eikä Airiston tapahtumasta!!!
Siinä toinen vene oli paikallaan (luultavasti ankkuroituna) ja sieltä kalastettiin.
Aika hölmö pitää nopean plaanaavan veneen kuskin olla, jos luulee ankkuroidun veneen väisitävän, eikä tilanne juurikaan muutu jos vene josta kalastetaan ajelehtii ilman ankkurointia. On täysin selvää ettei se voi väistää.
Niinpä tähystämättä jättäminen on todenäköisin syy tilanteeseen, ja se toinen vaihtoehto on tahallinen päälleajo. Tähystämättömyydelle voi sitten olla lukuisia mahdollisia syitä, esim sairauskohtaus.

Anonyymi kirjoitti:

"Väite siitä ettei tähystetty on tyhmä, vaikka voi olla oikeakin. Tyhmä se on siksi, että on olemassa muitakin mahdollisia syitä. Yhden valitseminen varmaksi syyksi osoittaa ettei hahmota kokonaisuuksia."

Tajuatko että vastaamasssasi viestissä puhuttiin videon tilanteesta, eikä Airiston tapahtumasta!!!
Siinä toinen vene oli paikallaan (luultavasti ankkuroituna) ja sieltä kalastettiin.
Aika hölmö pitää nopean plaanaavan veneen kuskin olla, jos luulee ankkuroidun veneen väisitävän, eikä tilanne juurikaan muutu jos vene josta kalastetaan ajelehtii ilman ankkurointia. On täysin selvää ettei se voi väistää.
Niinpä tähystämättä jättäminen on todenäköisin syy tilanteeseen, ja se toinen vaihtoehto on tahallinen päälleajo. Tähystämättömyydelle voi sitten olla lukuisia mahdollisia syitä, esim sairauskohtaus.

Lue lisää

"Aika hölmö pitää nopean plaanaavan veneen kuskin olla, jos luulee ankkuroidun veneen väisitävän, eikä tilanne juurikaan muutu jos vene josta kalastetaan ajelehtii ilman ankkurointia. On täysin selvää ettei se voi väistää."
Kyllä, asia on juuri näin.
Jolla on tehoja ja vauhtia ja ohjattavuutta, se väistää. Muussa tapauksessa kysymyksessä on tahallinen vahingonteko, koska kellään ei minkään säännön nojalla ole päälleajo-oikeutta.

Mikäli kääntyi, on "ohittaja" silti aivan yhtälailla syyllinen törkeään liikenteen vaarantamiseen ja törkeään kuolemantuotamukseen, koska ei jättänyt riittävää marginaalia eli turvaväliä.
Kääntyminen eteen (mikäli sellainen tapahtui) saattoi olla esim sääntöjen määräämä väistämisyritys ei-väistämisvelvolliselle veneelle kun on jo ilmeistä ettei väistämisvelvollinen väistä ajoissa ja riittävässä määrin. Toimiminen sääntöjen määräämällä tavalla ei koskaan tee kenestäkään syyllistä, ei silloinkaan kun se johtaa törmäykseen eteen kääntymisen seurauksena.

Voi hyvinki olla "yritys paeta alta", jos isomman kurssi ollut kohti perää (epäilen), Vaan mitäpä olisi tapahtunut, jos tuollainen kuviteltu väistöliike olisi jäänyt tekemättä - kattilat varmaan siellä sekaisin, mutta olisikos uutista.

Jos jotenkuten on tähystetty siellä isommassa, on joku pienemmän manööveri jäänyt huomaamatta. Kuitenki, jos se mp etenee 6kn on se yli 3m/s, eli 3 sekunissa yli veneen mitan

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvinki olla "yritys paeta alta", jos isomman kurssi ollut kohti perää (epäilen), Vaan mitäpä olisi tapahtunut, jos tuollainen kuviteltu väistöliike olisi jäänyt tekemättä - kattilat varmaan siellä sekaisin, mutta olisikos uutista.

Jos jotenkuten on tähystetty siellä isommassa, on joku pienemmän manööveri jäänyt huomaamatta. Kuitenki, jos se mp etenee 6kn on se yli 3m/s, eli 3 sekunissa yli veneen mitan

Lue lisää

Jos ohittaa 15 m veneellä liukuvauhdissa toisen veneen niin läheltä, että sen siirtyminen 10 m tai muutama 10 m aiheuttaa törmäyksen, on todella vakavasti laiminlyönyt riittävän turvaetäisyyden. Sen lisäksi on laiminlyönyt kunnon tähystyksen, sillä tuona aikanakin olisi vielä ehtinyt väistää. Tuollaisen veneen saa pysäytettyä vielä 3 s ennen törmäystä. Siis tuolloin ollaan 40-50 m törmäyspaikasta ja vene ei sinne asti mene, kun vetää kaasun kerralla pois ja kääntää ratin poikittain. Tai jos menee, niin ainakin menee vain muutamaa solmua ja pahoilta vaurioilta vältytään.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvinki olla "yritys paeta alta", jos isomman kurssi ollut kohti perää (epäilen), Vaan mitäpä olisi tapahtunut, jos tuollainen kuviteltu väistöliike olisi jäänyt tekemättä - kattilat varmaan siellä sekaisin, mutta olisikos uutista.

Jos jotenkuten on tähystetty siellä isommassa, on joku pienemmän manööveri jäänyt huomaamatta. Kuitenki, jos se mp etenee 6kn on se yli 3m/s, eli 3 sekunissa yli veneen mitan

Lue lisää

Niin, alle veneenmitan päästä liukunopeudella ohittaminen todellakin on liikenteen vaarantamista, koska voi johtaa törmäykseen toisen osapuolen muuttaessa suuntaansa.
Tässä Airiston tapauksessa pienemmän veneen kiihtyvyys ei ole ääretön, joten sijainti ei muutu 3 sekunnin aikana veneen mittaa siihen verrattuna, mitä se olisi ollut ilman käännöstä (mikäli sellaista ylipäätään tehtiin). Pääosa sijainnin muutoksesta on noin lyhyenä aikan poikittain hitaamman veneen alkuperäiseen kulkusuntaan nähden, eli oletettavasti nopeamman veneen ajosuunnassa. Se olisi luultavasti enimmillään noin 3 metrin suuruusluokkaa, sitä vasten poikittaissuunnassa muutos lienee alle metrin, jos käännettiin täysillä alkaen 3 sekuntia ennen törmäystä.
10 sekunnissa tilanne olisi jo tyystin toinen, koska siinä ajassa kulkusuunta ehtisi muuttua jo 180 asteen verran, kun kolmessa sekunnissa jäädään alle 40 asteen muutoksen kulkusuunnassa. Keskimääräinen suunta muuttuu tietysti huomattavasti vähemmän kuin kulkusuunta. Eli 10 sekunnissakin voi jäädä alle 90 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ohittaa 15 m veneellä liukuvauhdissa toisen veneen niin läheltä, että sen siirtyminen 10 m tai muutama 10 m aiheuttaa törmäyksen, on todella vakavasti laiminlyönyt riittävän turvaetäisyyden. Sen lisäksi on laiminlyönyt kunnon tähystyksen, sillä tuona aikanakin olisi vielä ehtinyt väistää. Tuollaisen veneen saa pysäytettyä vielä 3 s ennen törmäystä. Siis tuolloin ollaan 40-50 m törmäyspaikasta ja vene ei sinne asti mene, kun vetää kaasun kerralla pois ja kääntää ratin poikittain. Tai jos menee, niin ainakin menee vain muutamaa solmua ja pahoilta vaurioilta vältytään.

Lue lisää

Riippuu veneestä. Jos liukuvassa veneessä on kääntyvä perävetolaite (ei vesisuihku) eikä peräsintä, ei se juurikaan käänny jos ottaa kaasun kokonaan pois.
Tällä kertaa oli kuitenkin ilmeisesti akselivetoinen peräsimellä, mutta silti kaasun pois ottaminen heikentää merkittävästi kääntymistä. Eikä vene myöskään sillä pysähdy, jos kerran veto jää tyhjäkäynnillä päälle. Hidastuminen on kylläkin varsin huomattavaa ja sillä on merkittävää vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli kääntyi, on "ohittaja" silti aivan yhtälailla syyllinen törkeään liikenteen vaarantamiseen ja törkeään kuolemantuotamukseen, koska ei jättänyt riittävää marginaalia eli turvaväliä.
Kääntyminen eteen (mikäli sellainen tapahtui) saattoi olla esim sääntöjen määräämä väistämisyritys ei-väistämisvelvolliselle veneelle kun on jo ilmeistä ettei väistämisvelvollinen väistä ajoissa ja riittävässä määrin. Toimiminen sääntöjen määräämällä tavalla ei koskaan tee kenestäkään syyllistä, ei silloinkaan kun se johtaa törmäykseen eteen kääntymisen seurauksena.

Lue lisää

Etkö ole vielä kuullut, että ei sillä ole merkitystä mitä "ohittaja" teki sillä jos päälleajettukin teki virheitä, se tarkoittaa sitä että molemmat ovat yhtä syyllisiä onnettomuuteen! Tätä mieltä jotkut tuntuvat ainakin olevan...

Anonyymi kirjoitti:

Etkö ole vielä kuullut, että ei sillä ole merkitystä mitä "ohittaja" teki sillä jos päälleajettukin teki virheitä, se tarkoittaa sitä että molemmat ovat yhtä syyllisiä onnettomuuteen! Tätä mieltä jotkut tuntuvat ainakin olevan...

Lue lisää

Se mikä sinusta jonkun toisen mielipide tuntuu olevan on täysin epärelevanttia, ja osoittaa vain ettet ymmärrä lukemaasi tekstiä.
Siitä että jossain tilanteessa molemmat osapuolet ovat syyllisiä laiminlyötyään tähystyksen, ei seuraa että molemmat olisivat yhtä syyllisiä, muuta kuin harhaisessa mielikuvituksessasi.
Virheen tekeminen ei myöskään automaattisesti aiheuta syyllisyyttä yhtään mihinkään. Tahallinen tai tuottamuksellinen lain rikkominen taas aiheuttaa syyllisyyden virheistä riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu veneestä. Jos liukuvassa veneessä on kääntyvä perävetolaite (ei vesisuihku) eikä peräsintä, ei se juurikaan käänny jos ottaa kaasun kokonaan pois.
Tällä kertaa oli kuitenkin ilmeisesti akselivetoinen peräsimellä, mutta silti kaasun pois ottaminen heikentää merkittävästi kääntymistä. Eikä vene myöskään sillä pysähdy, jos kerran veto jää tyhjäkäynnillä päälle. Hidastuminen on kylläkin varsin huomattavaa ja sillä on merkittävää vaikutusta.

Lue lisää

Kaasu pois ja vapaalle siis. Kääntyy sen kuin kääntyy ratti poikittain. Jonkinverran kääntyy varmasti.

Hienosti näyttää perävetolaitteella ja perämoottorilla kääntyvän: https://www.youtube.com/watch?v=L1SZiMJ0vx8

Tuossa sanotaan pysähtymismatkaksi kaksi veneenmittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasu pois ja vapaalle siis. Kääntyy sen kuin kääntyy ratti poikittain. Jonkinverran kääntyy varmasti.

Hienosti näyttää perävetolaitteella ja perämoottorilla kääntyvän: https://www.youtube.com/watch?v=L1SZiMJ0vx8

Tuossa sanotaan pysähtymismatkaksi kaksi veneenmittaa.

Lue lisää

Niin, veneen massalla on todellakin merkittävä vaikutus pysähtymismatkaan.
Pikkuveneet pysähtyvät lyhyellä matkalla, laivat jatkavat satoja metrejä tai jopa yli kilometrinkin. Isot plaanaavat sitten jotain niiden välistä, eikä kaksi veneen mittaa todellakaan enää riitä pysähtymiseen tuolla menettelyllä. Se pitää kuskien ihan itse ottaa toiminnassaan huomioon, eli se ei todellakaan ole mikään lieventävä asianhaara että pysähtyminen ei käykään isolta hetkessä.

Videolla rattia ei käännetty vasta kaasun poistamisen jälkeen, vaan samaan aikaan, jolloin potkuri ehtii työntää sivulle ennen kierrosten laskemista.
Seurauksena täysin eri lopputulos, johon vaikuttaa merkittävästi moni muukin seikka, kuten V-pohjan jyrkkyys/loivuus, ja veneen pituus/leveyssuhde.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, veneen massalla on todellakin merkittävä vaikutus pysähtymismatkaan.
Pikkuveneet pysähtyvät lyhyellä matkalla, laivat jatkavat satoja metrejä tai jopa yli kilometrinkin. Isot plaanaavat sitten jotain niiden välistä, eikä kaksi veneen mittaa todellakaan enää riitä pysähtymiseen tuolla menettelyllä. Se pitää kuskien ihan itse ottaa toiminnassaan huomioon, eli se ei todellakaan ole mikään lieventävä asianhaara että pysähtyminen ei käykään isolta hetkessä.

Videolla rattia ei käännetty vasta kaasun poistamisen jälkeen, vaan samaan aikaan, jolloin potkuri ehtii työntää sivulle ennen kierrosten laskemista.
Seurauksena täysin eri lopputulos, johon vaikuttaa merkittävästi moni muukin seikka, kuten V-pohjan jyrkkyys/loivuus, ja veneen pituus/leveyssuhde.

Lue lisää

Laivat liikkuvat reilusti alle runkonopeuden, jolloin koneteho on mitätön ja pysähtyminen hidasta, Liukuvissa veneissä on tolkuttonmasti tehoa painoon nähden, jolloin työntövoiman poisto saa aikaan suuren hidastuvuuden.

Kaksi veneenmittaa riippuu veneen koosta eikä 15 m vene siitä juuri poikkea.

Pikainen laskutoimitus:

12 m/s, 400 kW ja 70% propulsiohyötysuhde vastaa 23 kN työntövoimaa eli myöskin kulkuvastusta. a=F/m= 20 kN/13 000 kg = 1,5 m/s^2.

Tasaisella hidastumisella kuljettu aika 12/1,5 = 8 s ja matka 0,5 * 1.5 * 8^2 = 48 m. Kaartamalla ja tarvittaessa uppoumanopeudella pakitamalla matka lyhenee entisestään.

Todellisuudessa hidastuvuus on tuota luokkaa liukualueella. Liukukynnyksella hidastuvuus on merkittävästi suurempi ja uppoumanopeudella olematon, mutta silloin vauhtia ei enää ole kuin 7 solmua ja voi laittaa pakin, jos vene ei ole kääntynyt jo poikittain, mikä tietysti lisää vastusta moninkertaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Laivat liikkuvat reilusti alle runkonopeuden, jolloin koneteho on mitätön ja pysähtyminen hidasta, Liukuvissa veneissä on tolkuttonmasti tehoa painoon nähden, jolloin työntövoiman poisto saa aikaan suuren hidastuvuuden.

Kaksi veneenmittaa riippuu veneen koosta eikä 15 m vene siitä juuri poikkea.

Pikainen laskutoimitus:

12 m/s, 400 kW ja 70% propulsiohyötysuhde vastaa 23 kN työntövoimaa eli myöskin kulkuvastusta. a=F/m= 20 kN/13 000 kg = 1,5 m/s^2.

Tasaisella hidastumisella kuljettu aika 12/1,5 = 8 s ja matka 0,5 * 1.5 * 8^2 = 48 m. Kaartamalla ja tarvittaessa uppoumanopeudella pakitamalla matka lyhenee entisestään.

Todellisuudessa hidastuvuus on tuota luokkaa liukualueella. Liukukynnyksella hidastuvuus on merkittävästi suurempi ja uppoumanopeudella olematon, mutta silloin vauhtia ei enää ole kuin 7 solmua ja voi laittaa pakin, jos vene ei ole kääntynyt jo poikittain, mikä tietysti lisää vastusta moninkertaisesti.

Lue lisää

Oletko Joakim1 ?

Anonyymi kirjoitti:

Laivat liikkuvat reilusti alle runkonopeuden, jolloin koneteho on mitätön ja pysähtyminen hidasta, Liukuvissa veneissä on tolkuttonmasti tehoa painoon nähden, jolloin työntövoiman poisto saa aikaan suuren hidastuvuuden.

Kaksi veneenmittaa riippuu veneen koosta eikä 15 m vene siitä juuri poikkea.

Pikainen laskutoimitus:

12 m/s, 400 kW ja 70% propulsiohyötysuhde vastaa 23 kN työntövoimaa eli myöskin kulkuvastusta. a=F/m= 20 kN/13 000 kg = 1,5 m/s^2.

Tasaisella hidastumisella kuljettu aika 12/1,5 = 8 s ja matka 0,5 * 1.5 * 8^2 = 48 m. Kaartamalla ja tarvittaessa uppoumanopeudella pakitamalla matka lyhenee entisestään.

Todellisuudessa hidastuvuus on tuota luokkaa liukualueella. Liukukynnyksella hidastuvuus on merkittävästi suurempi ja uppoumanopeudella olematon, mutta silloin vauhtia ei enää ole kuin 7 solmua ja voi laittaa pakin, jos vene ei ole kääntynyt jo poikittain, mikä tietysti lisää vastusta moninkertaisesti.

Lue lisää

Kuten laskelmasikin osoitti, ei isompi liukuva vene välttämättä pysähdy kahden oman pituutensa matkalla.
Jo ensimmäisen neljän sekunnin aikana edetään pidemmälle. Laskelmasi mukaan siis keskivauhdilla 9m/s edetään 36 m ensimmäisen 4 sekunnin aikana, eli yli kaksi veneen mittaa 15 m veneellä, vaikkei alkuvauhtia ollut tuon enempää. Pakittamisella saat laskelmastasi korkeintaan 3 metriä pois, eli 45 metriä 48 sijasta. Kaartaminen auttaisi jo paljon enemmän, jos saat sen aikaan alentamatta hidastuvuutta yhtään. Alle 40 metrin pysähtymismatka alkuperäiseen kulkusuntaan mitattuna ei noilla spekseillä enää onnistu millään, vaikka sekä pakitat että kaarrat.
15m/s alkuvauhdissa matkaa kertyy sitten jo selvästi enemmänkin, jolloin menee vähintäänkin yli 60 metrin eli yli 4 veneen mittaa.
Pienempiin matkoihin tarvitaan vesisuihkuveto, jolla saa jarrutuksen alusta alkaen vaikka täydellä koneteholla laskemalla kauhan alas.

Ja edelleenkin vastuu sekä hidastusmatkan oikeasta huomioimisesta että kääntymisen vaatimuksista hidastettaessa on aluksen kuljettajalla. Eli pelivaraa toisiin on todellakin syytä jättää reilusti liukunopeuksilla tuollaisilla veneillä, eikä siitä haittaa olisi pienemmilläkään.

Kun liukuva vene aikoo kääntyä omien kääntyvyysominaisuuksien näkökulmasta ajoissa, on se vastapuolella olevan hitaan veneen kannalta aivan liian myöhään. Seurauksena liukuvan veneen tulee varautua myös ei-väistämisvelvollisen väistämissääntöjen määräämiin hätäväistöihin, eli niihinkin tulee pelivaraa (aiottua sivuutusetäisyyttä) löytyä. Aikaisemmin väistäminen olisi tietysti paras ratkaisu, mutta se vaihtoehto ei vaan ole liukunopeuksilla käytettävissä kun liikennettä on enemmän. Hidastaminen ei silloin ole kiellettyä, mutta riittävän kaukaan kovemmmalla vauhdilla ajaminenkaan ei ole kiellettyä. Vierestä kovaa taas on automaattisesti vesiliikenteen vaarantamista, vaikka siitä ei yleensä ole todisteiden puuttuessa seuraamuksia. Ehkäpä autoista tutut kojelautakamerat yleistyvät myös veneissä jatkossa, jolloin törttöilijät saadaan oikeuden eteen myös silloin kun osumaa ei tule. Se voisikin olla paras tapa vähentää tämän kaltaisia törmäyksiä, paljon parempi kuin turhan tiukat nopeusrajoitukset koko saaristoon taikka ajokortit vesiliikenteeseen. Lainsäätäjän tulisi kuitenkin huolehtia siitä että rangaistus olisi törttöilijän kannalta niin tuntuva että herättäisi vähentämään törttöilyjään. Pikkusakoilla ei ole kaikkiin sellaista vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Laivat liikkuvat reilusti alle runkonopeuden, jolloin koneteho on mitätön ja pysähtyminen hidasta, Liukuvissa veneissä on tolkuttonmasti tehoa painoon nähden, jolloin työntövoiman poisto saa aikaan suuren hidastuvuuden.

Kaksi veneenmittaa riippuu veneen koosta eikä 15 m vene siitä juuri poikkea.

Pikainen laskutoimitus:

12 m/s, 400 kW ja 70% propulsiohyötysuhde vastaa 23 kN työntövoimaa eli myöskin kulkuvastusta. a=F/m= 20 kN/13 000 kg = 1,5 m/s^2.

Tasaisella hidastumisella kuljettu aika 12/1,5 = 8 s ja matka 0,5 * 1.5 * 8^2 = 48 m. Kaartamalla ja tarvittaessa uppoumanopeudella pakitamalla matka lyhenee entisestään.

Todellisuudessa hidastuvuus on tuota luokkaa liukualueella. Liukukynnyksella hidastuvuus on merkittävästi suurempi ja uppoumanopeudella olematon, mutta silloin vauhtia ei enää ole kuin 7 solmua ja voi laittaa pakin, jos vene ei ole kääntynyt jo poikittain, mikä tietysti lisää vastusta moninkertaisesti.

Lue lisää

Purkkari saavuttaa poikittassuuntaan käännöksessä runkonopeudella koneella kulkiessaan ihan saman 1,5 m/s^2 kiihtyvyyden, kuin plaanaava poistaessaan kaasun. Miksi toinen niistä on suuri hidastuvuus mutta toinen ei sitten olekaan suuri kiihtyvyys?
Totuus on kuitenkin se että ne ovat täysin samaa suuruusluokkaa. Köliveneen väistämisongelma viimehetkellä nopeamman tullessa kohti ei ole huonossa liikehtimisessä, vaan siinä että nopeampi ei sitä ajoissa huomaa ja voi kumota sen vaikutuksen kääntämällä samaan ilmansuuntaan hyvin pienellä ratin liikkeellä.

Anonyymi kirjoitti:

Purkkari saavuttaa poikittassuuntaan käännöksessä runkonopeudella koneella kulkiessaan ihan saman 1,5 m/s^2 kiihtyvyyden, kuin plaanaava poistaessaan kaasun. Miksi toinen niistä on suuri hidastuvuus mutta toinen ei sitten olekaan suuri kiihtyvyys?
Totuus on kuitenkin se että ne ovat täysin samaa suuruusluokkaa. Köliveneen väistämisongelma viimehetkellä nopeamman tullessa kohti ei ole huonossa liikehtimisessä, vaan siinä että nopeampi ei sitä ajoissa huomaa ja voi kumota sen vaikutuksen kääntämällä samaan ilmansuuntaan hyvin pienellä ratin liikkeellä.

Lue lisää

Jos se nopeampi liikkuu tuota 12 m/s vauhtia, se pysähtyy siitä alle 50 m matkalla eli vielä 4 s ennen osumaa. 4 s ennen osumaa purjevene ei pysähdy, vaan 5 solmun vauhdistakin kestää n. 10 s pysähtyä laittamalla pakin täysille.

Aika helppoa matikkaa, kun toisessa on lähes 100 hv/tonni ja purjeveissä tyypillisesti 3-5 hv/tonni.

Ei purjeveneellä kyllä missään oloissa pääse 1,5 m/s^2 kiihtyvyyteen. Siis 2 sekunnissa suunta kääntyisi 90 astetta 6 solmun nopeudessa tai samassa ajassa veneen saisi pysäytettyä 6 solmun vauhdista tai kiihdytettyä 6 solmuun paikaltaan.

Tässä on mittauksia eri potkureilla 10 m purjeveneellä, jossa on melko tehokas 30 hv kone: https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html

Kiihdytys 0-6 solmua kestää 12-23 s ja jarrutus 5 solmusta paikalleen 4-13 m. Kiihdytys siis 0,13-0,25 m/s^2 ja jarrutus 0,2-0.8 m/s^2

Toiselle vastaajalle: kaartaminen tietysti lisää vastusta huomattavasti eli kasvattaa hidastuvuutta. Kyllä perämoottorilla ja sisäperällä vene kääntyy ilman vetoa, kun ratti on poikittain. Kääntyminen tietysti myös tarkoittaa sitä, että keula kääntyy sivulle eli vaikka massakeskipiste liikkuisi 48 m ei veneen ensimmäisenä törmäävä kohta liiku kuin ehkä 40 m.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se nopeampi liikkuu tuota 12 m/s vauhtia, se pysähtyy siitä alle 50 m matkalla eli vielä 4 s ennen osumaa. 4 s ennen osumaa purjevene ei pysähdy, vaan 5 solmun vauhdistakin kestää n. 10 s pysähtyä laittamalla pakin täysille.

Aika helppoa matikkaa, kun toisessa on lähes 100 hv/tonni ja purjeveissä tyypillisesti 3-5 hv/tonni.

Ei purjeveneellä kyllä missään oloissa pääse 1,5 m/s^2 kiihtyvyyteen. Siis 2 sekunnissa suunta kääntyisi 90 astetta 6 solmun nopeudessa tai samassa ajassa veneen saisi pysäytettyä 6 solmun vauhdista tai kiihdytettyä 6 solmuun paikaltaan.

Tässä on mittauksia eri potkureilla 10 m purjeveneellä, jossa on melko tehokas 30 hv kone: https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html

Kiihdytys 0-6 solmua kestää 12-23 s ja jarrutus 5 solmusta paikalleen 4-13 m. Kiihdytys siis 0,13-0,25 m/s^2 ja jarrutus 0,2-0.8 m/s^2

Toiselle vastaajalle: kaartaminen tietysti lisää vastusta huomattavasti eli kasvattaa hidastuvuutta. Kyllä perämoottorilla ja sisäperällä vene kääntyy ilman vetoa, kun ratti on poikittain. Kääntyminen tietysti myös tarkoittaa sitä, että keula kääntyy sivulle eli vaikka massakeskipiste liikkuisi 48 m ei veneen ensimmäisenä törmäävä kohta liiku kuin ehkä 40 m.

Lue lisää

Helppoa tuntuu matematiikka sinulle olevan, mutta lukutaito puuttuu!

Mieti nyt vielä toiseen kertaan mitä kiihtyvyys POIKITTAISsuunnassa tarkoittaa, niin huomaat ettei se liity jälkimmäiseen laskelmaasi mitenkään.
Lasket siis täysin väärää asiaa.
Purkkarin köli yhdessä peräsimen ja rungon kanssa tuottaa varsin helposti 1,5 m/s^2 keskeiskiihtyvyyteen tarvittavan nostovoiman 6 solmun vauhdissa koneajossa. Sen muodostuminen suoraan ajettaessa onnistuu myös enintään kolmessa sekunnissa alle 12 metrisillä köliveneillä, eli sen jälkeen ko voima on käytettävissä. Isommilla veneillä käännöksen alkuun voi kulua hieman enemmänkin aikaa, koska isojen veneiden hitausmomentti pystyakselin suhteen kasvaa koon mukana nopeammin kuin peräsimen ohjaavan vaikutuksen momentti, eli kulmakiihtyvyyys alenee koon mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se nopeampi liikkuu tuota 12 m/s vauhtia, se pysähtyy siitä alle 50 m matkalla eli vielä 4 s ennen osumaa. 4 s ennen osumaa purjevene ei pysähdy, vaan 5 solmun vauhdistakin kestää n. 10 s pysähtyä laittamalla pakin täysille.

Aika helppoa matikkaa, kun toisessa on lähes 100 hv/tonni ja purjeveissä tyypillisesti 3-5 hv/tonni.

Ei purjeveneellä kyllä missään oloissa pääse 1,5 m/s^2 kiihtyvyyteen. Siis 2 sekunnissa suunta kääntyisi 90 astetta 6 solmun nopeudessa tai samassa ajassa veneen saisi pysäytettyä 6 solmun vauhdista tai kiihdytettyä 6 solmuun paikaltaan.

Tässä on mittauksia eri potkureilla 10 m purjeveneellä, jossa on melko tehokas 30 hv kone: https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html

Kiihdytys 0-6 solmua kestää 12-23 s ja jarrutus 5 solmusta paikalleen 4-13 m. Kiihdytys siis 0,13-0,25 m/s^2 ja jarrutus 0,2-0.8 m/s^2

Toiselle vastaajalle: kaartaminen tietysti lisää vastusta huomattavasti eli kasvattaa hidastuvuutta. Kyllä perämoottorilla ja sisäperällä vene kääntyy ilman vetoa, kun ratti on poikittain. Kääntyminen tietysti myös tarkoittaa sitä, että keula kääntyy sivulle eli vaikka massakeskipiste liikkuisi 48 m ei veneen ensimmäisenä törmäävä kohta liiku kuin ehkä 40 m.

Lue lisää

Tässä dataa melko samanlaiselle veneelle: https://www.boattest.com/review/prestige-yachts/2486_500s

Täydellä kaasulla kulkee 29,8 s eli 15,3 m/s. Vastaavasti laskien työntövoima silloin 29 kN eli hidastuvuus 2,2 m/s^2. Siis sekunnin päästä vauhtia 13,1 m/s ja vene edennyt 14,2 m.

Seuraava datapiste lähinnä 26,4 solmua eli 13,6 m/s. Tuossa kohtaa kulutus 33 GPH vs. maksimi 42,5, jolloin tehontarve tippunut samassa suhteessa. Tuossa laskettu työntövoima 26 kN ja hidastuvuus 2 m/s^2. Kahden sekunnin jälkeen nopeus 11,1 m/s ja matka edennyt 26,3 m.

Seuraavaksi lähin piste 20 kn, jolla työntövoima 23 kN ja hidastuvuus 1,8 m/s^2. 3 s jälkeen nopeus 9,3 m/s ja matka edennyt 36,5 m.

Lähin 17,3 kn, jolla työntövoima 22 kN ja hidastuvuus 1,7 m/s^2. 4 s jälkeen nopeus 7,6 m/s ja matka edennyt 45 m.

Lähin 14,6 kn, jolla työntövoima 20 kN ja hidastuvuus 1,6 m/s^2. 5 s jälkeen nopeus 6 m/s ja matka edennyt 51,8 m.

Tuolla 11,6 solmun vauhdilla vastus on luultavasti suurimmillaan, mutta käytetään 8,7 solmun arvoa, jolla työntövoima 28 kN ja hidastuvuus 2,2 m/s^2. 6 s jälkeen nopeus 3,8 m/s ja matka edennyt 56,7 m.

Nyt siis vauhtia on enää 7 kn ja voi viimeistään laittaa pakin päälle, jos keula ei ole jo kääntynyt kokonaan sivuun. 2 m/s^2 kiihtyvyydellä vene pysähtyy 4 m matkalla eli kokonaismatka 60 m täydestä vauhdista.

Siis 10 s ennen törmäystä oltaisiin oltu 153 m päässä törmäyksekstä, mutta 8 s päästä oltiin paikallaan 90 m ennen törmäyspaikkaa. Saatiin siis hetkessä valtava turvamarginaali. Hidas ei olisi pystynyt tekemään enää mitään tuossa!

Anonyymi kirjoitti:

Tässä dataa melko samanlaiselle veneelle: https://www.boattest.com/review/prestige-yachts/2486_500s

Täydellä kaasulla kulkee 29,8 s eli 15,3 m/s. Vastaavasti laskien työntövoima silloin 29 kN eli hidastuvuus 2,2 m/s^2. Siis sekunnin päästä vauhtia 13,1 m/s ja vene edennyt 14,2 m.

Seuraava datapiste lähinnä 26,4 solmua eli 13,6 m/s. Tuossa kohtaa kulutus 33 GPH vs. maksimi 42,5, jolloin tehontarve tippunut samassa suhteessa. Tuossa laskettu työntövoima 26 kN ja hidastuvuus 2 m/s^2. Kahden sekunnin jälkeen nopeus 11,1 m/s ja matka edennyt 26,3 m.

Seuraavaksi lähin piste 20 kn, jolla työntövoima 23 kN ja hidastuvuus 1,8 m/s^2. 3 s jälkeen nopeus 9,3 m/s ja matka edennyt 36,5 m.

Lähin 17,3 kn, jolla työntövoima 22 kN ja hidastuvuus 1,7 m/s^2. 4 s jälkeen nopeus 7,6 m/s ja matka edennyt 45 m.

Lähin 14,6 kn, jolla työntövoima 20 kN ja hidastuvuus 1,6 m/s^2. 5 s jälkeen nopeus 6 m/s ja matka edennyt 51,8 m.

Tuolla 11,6 solmun vauhdilla vastus on luultavasti suurimmillaan, mutta käytetään 8,7 solmun arvoa, jolla työntövoima 28 kN ja hidastuvuus 2,2 m/s^2. 6 s jälkeen nopeus 3,8 m/s ja matka edennyt 56,7 m.

Nyt siis vauhtia on enää 7 kn ja voi viimeistään laittaa pakin päälle, jos keula ei ole jo kääntynyt kokonaan sivuun. 2 m/s^2 kiihtyvyydellä vene pysähtyy 4 m matkalla eli kokonaismatka 60 m täydestä vauhdista.

Siis 10 s ennen törmäystä oltaisiin oltu 153 m päässä törmäyksekstä, mutta 8 s päästä oltiin paikallaan 90 m ennen törmäyspaikkaa. Saatiin siis hetkessä valtava turvamarginaali. Hidas ei olisi pystynyt tekemään enää mitään tuossa!

Lue lisää

Jos laskelmasi tarkoitus oli osoittaa väitteeni :
"15m/s alkuvauhdissa matkaa kertyy sitten jo selvästi enemmänkin, jolloin menee vähintäänkin yli 60 metrin eli yli 4 veneen mittaa. "
vääräksi, epäonnistuit aika pahasti.

Jos tarkoitus oli jokin muu, et ole sitä onnistunut ilmaisemaan vielä lainkaan. Yritäpä vielä.

Jos hidas kölivene päätyy mitään tekemättä 3 m/s nopeudella suoraan ajaessa jonain hetkenä paikkaan A, voi hidas peräsintä kääntämällä päästä kyseisellä hetkellä 30 metrin päähän paikasta A, kunhan kääntää 10 sekuntia sitä hetkeä ennen. Se oli ja on väite, jota et ole onnistunut kumoamaan laskelmillasi, etkä tule onnistumaankaan. Voit toki keksiä siitä jonkin oman virheellisen tulkintasi ja kumota sen niin perusteellisesti kuin vain haluat. Jopa niinkin täysin järjettömän tulkinnan, että joku olisi väittänyt hitaan pystyvän väistämään helposti kohti tulevaa plaanaavaa venettä välttäen siten törmäyksen.

Anonyymi kirjoitti:

Helppoa tuntuu matematiikka sinulle olevan, mutta lukutaito puuttuu!

Mieti nyt vielä toiseen kertaan mitä kiihtyvyys POIKITTAISsuunnassa tarkoittaa, niin huomaat ettei se liity jälkimmäiseen laskelmaasi mitenkään.
Lasket siis täysin väärää asiaa.
Purkkarin köli yhdessä peräsimen ja rungon kanssa tuottaa varsin helposti 1,5 m/s^2 keskeiskiihtyvyyteen tarvittavan nostovoiman 6 solmun vauhdissa koneajossa. Sen muodostuminen suoraan ajettaessa onnistuu myös enintään kolmessa sekunnissa alle 12 metrisillä köliveneillä, eli sen jälkeen ko voima on käytettävissä. Isommilla veneillä käännöksen alkuun voi kulua hieman enemmänkin aikaa, koska isojen veneiden hitausmomentti pystyakselin suhteen kasvaa koon mukana nopeammin kuin peräsimen ohjaavan vaikutuksen momentti, eli kulmakiihtyvyyys alenee koon mukana.

Lue lisää

1,5 m/s^2 keskihakuvoiman tuottaminen onnistuu ehkä tehokkaalla ja syvällä kölillä. Käännöksessä peräsimellä ohjataan perää toiseen suuntaan eli sen tuottama voima vie ulkokaarteeseen, ainakin aluksi.

Jos nyt niin onnellisesti oli, että purjevene pystyisi 3 m/s vauhdista tekemään sen 1,5 m/s^2 keskihakuvoimaa vastaavan käännöksen, olisi käänty-ympyrän säde 6 m puolen kierroksen päästä eli 19 m eli reilun 6 s päästä vene olisi alkuperäisen paikan rinnalla 12 m kauempana nopeasta veneellä matkalla toiseen suuntaan.

Todellisuudessa purjeveneen vauhti hidastuisi selvästi käännöksessä ja kölin pito heikkenesi samassa suhteessa. Köli sakkaa helposti ellei osaisi kääntää juuri sopivasti. Ja tosiaan se peräsin, jolla käännetään aiheuttaa voiman väärään suuntaan.

Sen nopean ollessa 150 m päässä ei pysty arvioimaan niin tarkasti törmäyskohtaa, että voisi tietää, että tuo väistöliike auttaa. Nopean tarvitsee kääntää vain 10 astetta, niin törmäyskohta siirtyy 30 m.

Nopea sen sijaan näkee hyvin missä se hidas on ja sen paikka ei turvallisen ohitusetäisyyden kannalta enää miksikään muutu sen 10 s aikana teki se hidas mitä vaan.

Kyllä on teoriassa mahdollista, jos alueella on useampi vene. Jos osuman saanut on kulkenut toisen isomman vieressä samalla kurssilla on osuman saanut voinut jäädä isomman katveeseen piiloon. Tällöin plaanaava on ajanut ensin sen isomman keulan edestä kenties omasta näkökulmastaan riittävälläkin marginaalilla, mutta sitten sen takaa on tullut "kuin tyhjästä" toinen osuman saanut eteen jota ei olekaan enää väistetty. Edellyttää että on oltu alkuaan noin 90 asteen erolla kulkusuunnassa tai hieman enemmänkin, ja syy on täysin sen plaanaajan, koska oman kääntyvyysominaisuuksien kannalta riittävä väistöetäisyys ei sääntöjen kannalta ole ollut alkuunkaan riittävä, mistä törmäys on todisteena.
"kuin tyhjästä" on siis vain subjektiivinen ilmaisu törmääjän näkökulmasta, eikä kerro sääntöjen näkökulmasta yhtään mistään muusta kuin riittämättömistä väistämisetäisyyksistä.

Voitko laittaa tilastoa tuosta "lähes aina"?
Minulla ion muistikuvia tapauksista, joissa nopeat veneet ovat törmänneet toisiinsa sekä sellaisista, jossa uppoumarunkoiset ovat törmänneet.

Nyt kiinnostaakin, kuinka suurta enemmistöä "lähes aina" edustaa vai oletko sinä vain lähes rehellinen?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko laittaa tilastoa tuosta "lähes aina"?
Minulla ion muistikuvia tapauksista, joissa nopeat veneet ovat törmänneet toisiinsa sekä sellaisista, jossa uppoumarunkoiset ovat törmänneet.

Nyt kiinnostaakin, kuinka suurta enemmistöä "lähes aina" edustaa vai oletko sinä vain lähes rehellinen?

Lue lisää

Oliskohan mahdollista etä ilmaisu "näin käy" lainaamassasi viestin alussa viittaisi törmäykseen nopean ja hitaan välillä?
Olisiko jopa se todennäköisin vaihtoehto vai jopa ainoa mahdollinen tulkinta?
.
.
Lähes aina viittaisi siis siihen, että hitaan veneen törmääminen nopeampaan veneeseen on paljon harvinaisempaa kuin nopean veneen törmääminen hitaampaan veneeseen. Muistikuvasi muunlaisista törmäyksistä eivät siis liity kiistämääsi väitteeseen mitenkään.