Pystytäänkö osumakohta laskemaan?

Teoriassa kyllä:
https://spaceguardcentre.com/nasa-creates-software-to-keep-tabs-on-killer-asteroids/

Käytännössä enemmistö osumista ja läheltä piti-tilanteista yllättää:
https://en.wikipedia.org/wiki/Asteroid_impact_prediction#Effectiveness_of_the_current_system

ps. Kappale on meteoriitti vasta osuttuaan...

Ei.

Eihän pystytä laskemaan edes tiedossa olevan avaruusromun, jonka lentorata tiedetään tarkasti, putoamisaikaa ja paikkaa tarkasti. Esimerkkejä tästä on.

Kyllä ja tarkasti sekä maasta että meteoriitin omista koordinaateista.

Pari hyvää vastausta kuten Kollimaattorin Satelliitteja koskeva.
Satelliiteissa, koska pienet asiat saavat helposti putoamisessa minuutin viiveitäkin ja se tekee jo aika paljon 500km niiden nopeuksissa kun viive on kohdassa koska se ilmakehä alkaa toden teolla jarruttamaan. jos viivettä on viivettä todennäköisesti alku hidastumisessakin ja taas menee satoja kilometrejä. Siinä avaruuden rajalla minuutinkin tarkkuudella päätelty putoamisen alkaminen on todella miltei utopia. Ellei kyseessä ole hallittu alastulo tai sen avustaminen.
Itse Avaruuden murikat helpompia koska niiden lentorata jatkuu melkotavalla suoraviivaisesti ilmakehän läpi ellei kyse ole hyvin viistämällä tulevasta murikasta. Toki putomispaikka tarkentuu kun murikka lähempanä maapalloa verrattuna että havaitaan nyt lähiohitus ja vuoden päästä jysähtää tai havaitaan esim marsin etäisyydellä olevan tulossa kohti.
Saattaa talot tulla melko arvottamaksi alueella jos ennustetaan tuhoutuvan kuukauden päästä.

Kun kappaleen rata tunnetaan, voidaan tarkasti laskea missä se kohtaa yläilmakehän. Jos suunta on keskelle maapalloa, siis suoraan alas, osumakohta tiedetään hyvin tarkasti. Mitä viistommin kappale saapuu ilmakehään, sitä vaikeampi on määrittää osumakohtaa tarkasti. Ilmakehän vaikutus kappaleen lentorataan, hidastuvuuteen ja mahdolliseen hajoamiseen on vaikea ennustaa tuntematta tarkkaan kappaleen ominaisuuksia. Mahdollinen osuma-alue on tällöin lentoradan suuntainen, mutta kuinka pitkälle kappale lentään ennen maahan osumistaan, on epämääräistä.

Eikö tilanne ole vähän sama, jos heittää kivellä järven pintaan ”leipiä”?

Kappale lentää viistosti veden pintaan. Jossain vaiheessa se mulahtaa veteen. On vaikea ennustaa, miten pitkä lentorata on veden pinnalla. Murikka voi singota myös odottamattomasti eri suuntaan sen muodosta ja osumakulmasta riippuen, vaikka ylipäänsä osuma-alue on lentoradan suuntainen.

Se joka on heittänyt leipiä ns. rapakivellä, tietää, että helposti mureneva kivi menee helpommin pirstaleiksi kuin kovemmat kivilajit veden pintaan osuessaan.