Ajattelin, että tämä aihe on hieman liian tärkeä hautautumaan "Allenin lausuntokeskustelun" alle. Siis miten rasvaimperiumin pyörittäjät muuntavat tilastoja suosimaan eläintuotteita "terveellisinä". Toiseksi aiheena, onko rasva terveellistä. Oheinen kirjoitus alunperin on kirjoitettu jotta minut saisi näyttämään "tietämättömältä teinityttövegaanilta". Toisin kun hän ehkä kuvittelee, niin tarkoituksenani ei ole vakuuttaa häntä vaan jakaa tietoa puolueettomille tahoille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=1000000000000007&posting=22000000007178658
Väitteeni, että ravintotaulukot on laadittu lihateollisuuden tarpeisiin on vain tosiasian toteamista (Itse asiassa koko eläintuoteteollisuuden, joka käsittää muutakin kuin lihan). Jokainen itseään kunnioittava karjankasvattaja tietää veden merkityksen bisneksissään. Eläin juotetaan täyteen vettä ja se myydään painon mukaan enemmällä rahalla. Ravintotilasto on vain muunnos tästä tempusta. Katsotaanpa:
Veden merkitys tilastoilla valehtelemisessa on kiistämätön. Menetelmä, jossa rasvapitoisuus mitataan prosenttina painosta on harhaanjohtava, sillä se saa rasvapitoisuuden vaikuttamaan pettävän alhaiselta. Esimerkiksi jos maidossa on painon mukaan 3 prosenttia rasvaa, niin siitä rasvasta tulee puolet kaloreista. Mitenkö? Maidosta 87% on vettä. Kuitenkin kalorit ovat juuri ne, jotka lihottavat.
Kuvaavampi mittaustapa on prosenttia kaloreista rasvana. Miten eläintuotteet pärjäävät tässä? T-luupihvin rasvaprosenttiosuus on 82%, salamin 76% ja kanan (ihon kanssa) 44%. Entä vihannekset? Kukkakaalissa rasvaprosentti on 7, porkkanassa 4, artisokassa 3 ja perunassa 1. Kaloista lohessa rasvaprosentti on 49 ja makrillin 50.
Hedelmistä suurimmat rasvaprosentit (edelleen kaloreita rasvana)on oliivilla (91) ja avokadolla (82). Suurin osa kuitenkin jää reilusti pienemmäksi: mansikat 11%, päärynä 5%, banaani 4% ja luumu 1%.
Viljoista prossat ovat: vehnä 5, ohra 3 ja villiriisi 2.
Eläintuotteet siis ovat merkittävä rasvan lähde ruokavaliossa. Tästä ei pääse mihinkään. Entä nuo korkearasvaiset hedelmät? Avokadohan on 82% rasvaa kaloreista. Hedelmät kuitenkin ovat (kuten mainitsinkin) useimmat huomattavasti alhaisemmalla rasvaprosentilla ja toiseksi -tuo rasva ei ole tyydyttynyttä kuten eläinrasva.
Kuten kemistimme huomauttaa, on homman juju siinä, että toistuvasti on todistettava sama koe ja saatava samat tulokset. Kemistimme sanoo myös:
"Rasva on tärkeä ravintoaine, pysyn kannassani."
Hän epäilemättä ei ole tutustunut Kansainväliseen Atheroskleroosiprojektiin, joka (Korean sodan "kolestrolilöytöjen" innoittamana) tehtiin vuosina 1963-1965. Projektissa tutkittiin maailmanlaajuisesti yli 20 000:n ruumiin ruumiinavaustiedot ja merkittävästi enemmän atheroskleroosia löydettiin ihmisistä, jotka kuluttivat paljon tyydyttyneitä rasvoja ja kolestrolia -eläimistä siis. Enemmän atheroskleroosia, enemmän sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.
Tohtori Marmot Berkeleyn yliopistosta tutki pian tämän jälkeen japanilaissyntyisiä ihmisiä, jotka elivät eri osissa maailmaa ja söivät erilaisilla tyyleillä. Tutkimuksessa löytyi lähes tarkka vastaavuus eläinrasvan ja kolestrolin kulutuksen ja sydänsairauksista johtuvan kuoleman välille. Tohtori Keys Minnesotan yliopistosta teki pian tämän jälkeen massiivisen seitsemän maata käsittäneen tutkimuksen, jossa oli mukana 12 000 koehenkilöä Suomesta, Kreikasta, Italiasta, Japanista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Jugoslaviasta. Mitä Keys sai selville? Tutkimuksissa löytyi jälleen selvä vastaavuus ravinnon kolestrolin ja tyydyttyneen rasvan sekä sydänsairauskuolemien välillä.
Tutkimuksen kansakunnista Yhdysvalloissa ja Suomessa muuten oli isoin eläintuotteiden, tyydyttyneen rasvan ja kolestrolin kulutus ja - korkeimmat kuolinluvut sydänsairauksista.
Kuluneina vuosina useat asiantuntijaorganisaatiot julkisesti vahvistivat linkin tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauden välillä. Muutamia esimerkkejä(vuosi...organisaatio):
1961...Amerikan Sydänyhdistys
1968...Skandinavialaiset lääkintähallitukset (Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa)
1974...Australian Kansallinen Sydänsäätiö 1975...Australian Tiedeakatemia
1977...FAO ja WHO
1980...USDA
Muutamia mainitakseni. Vaikuttaa siltä, että eläinrasva ei ole aivan sellainen "tärkeä ravintoaine" kuin kemistimme väittää. Voisin kuitenkin vastata vielä hänen kysymykseensä, että EN.
Voiko olla totta, että joku on vegaani sinun tietämyksellläsi? Olen useamman kerran maininnut sen ravintoaineitten pitoisuuksista kertovan kirjan ja silti yrität vakuuttaa minut mutu-jutuilla! Surkeaa.
"Nuo ravintotaulukot on laadittu lähinnä lihateollisuuden tarpeisiin ja ne johtavat huomion kätevästi pois asiasta. Lihan kalorithan tulevat proteiinista ja rasvasta." Tietenkin suurin osa ruoka-aineista on vettä. Tuonhan tietää jokainen. Samoin lihassa on proteiineja ja rasvaa. Et kai vain kuvitellut muuta?
Et taida uskoa mitään muuta tiedettä, kuin omaasi tai sellaista,joka tukee sitä?Turha tässä on varmaan mennä mainitsemaa, että yliopistoissa opiskellaan sellaista alaa kuin kemia. Harjoitustöihin, riippuen sivuaineista, kuuluu ravintoaineiden määrittely.Ja todellakin sadassa grammassa mainittuja lajeja on vain muutama prosentti rasvaa.Ravinnosta ja vuodenajasta riippuen lihan rasvamäärä voi hieman vaihdella, toki.Mutta miten itse tuhkaisit vaikkapa porkkanan ja käsittelsit sen jälkeen sen ravintoarvoja. Kuuntelen mielenkiinnolla ja nyt ei mitään mutu-tietoja, kiitos!
Homman juju on siinä, että on todistettavasti pystyttävä toistamaan koe ja saamaan tulokset. Mutu tiedolla sitä ei voi tehdä. Pysytään faktoissa, eikä pseudotieteissä. "Homman juju on siinä, että tuosta sadasta grammastahan suurin osa on vettä. Joten jäljellejäävä "muutama prosentti" rasvaa on useamman kymmenen prosenttia kokonaiskaloreista. " Rasva on tärkeä ravintoaine, pysyn kannassani.
Väität siis virheellisesti, että ravintoainetaulukot on luotu lähinnä lihateollisuuden tarpeisiin. Yritätkö itse johdattaa huomiota pois asiasta? Tai kenties sekoitat sen johonkin muuhun. Pienellä b-vitamiinilisällä saat ehkä enemmän ravinteita aivoihisi tai syömällä kunnon pihvin. Nyt näyttäsi olevan tarve.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=1000000000000007&posting=22000000007178658
Väitteeni, että ravintotaulukot on laadittu lihateollisuuden tarpeisiin on vain tosiasian toteamista (Itse asiassa koko eläintuoteteollisuuden, joka käsittää muutakin kuin lihan). Jokainen itseään kunnioittava karjankasvattaja tietää veden merkityksen bisneksissään. Eläin juotetaan täyteen vettä ja se myydään painon mukaan enemmällä rahalla. Ravintotilasto on vain muunnos tästä tempusta. Katsotaanpa:
Veden merkitys tilastoilla valehtelemisessa on kiistämätön. Menetelmä, jossa rasvapitoisuus mitataan prosenttina painosta on harhaanjohtava, sillä se saa rasvapitoisuuden vaikuttamaan pettävän alhaiselta. Esimerkiksi jos maidossa on painon mukaan 3 prosenttia rasvaa, niin siitä rasvasta tulee puolet kaloreista. Mitenkö? Maidosta 87% on vettä. Kuitenkin kalorit ovat juuri ne, jotka lihottavat.
Kuvaavampi mittaustapa on prosenttia kaloreista rasvana. Miten eläintuotteet pärjäävät tässä? T-luupihvin rasvaprosenttiosuus on 82%, salamin 76% ja kanan (ihon kanssa) 44%. Entä vihannekset? Kukkakaalissa rasvaprosentti on 7, porkkanassa 4, artisokassa 3 ja perunassa 1. Kaloista lohessa rasvaprosentti on 49 ja makrillin 50.
Hedelmistä suurimmat rasvaprosentit (edelleen kaloreita rasvana)on oliivilla (91) ja avokadolla (82). Suurin osa kuitenkin jää reilusti pienemmäksi: mansikat 11%, päärynä 5%, banaani 4% ja luumu 1%.
Viljoista prossat ovat: vehnä 5, ohra 3 ja villiriisi 2.
Eläintuotteet siis ovat merkittävä rasvan lähde ruokavaliossa. Tästä ei pääse mihinkään. Entä nuo korkearasvaiset hedelmät? Avokadohan on 82% rasvaa kaloreista. Hedelmät kuitenkin ovat (kuten mainitsinkin) useimmat huomattavasti alhaisemmalla rasvaprosentilla ja toiseksi -tuo rasva ei ole tyydyttynyttä kuten eläinrasva.
Kuten kemistimme huomauttaa, on homman juju siinä, että toistuvasti on todistettava sama koe ja saatava samat tulokset. Kemistimme sanoo myös:
"Rasva on tärkeä ravintoaine, pysyn kannassani."
Hän epäilemättä ei ole tutustunut Kansainväliseen Atheroskleroosiprojektiin, joka (Korean sodan "kolestrolilöytöjen" innoittamana) tehtiin vuosina 1963-1965. Projektissa tutkittiin maailmanlaajuisesti yli 20 000:n ruumiin ruumiinavaustiedot ja merkittävästi enemmän atheroskleroosia löydettiin ihmisistä, jotka kuluttivat paljon tyydyttyneitä rasvoja ja kolestrolia -eläimistä siis. Enemmän atheroskleroosia, enemmän sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.
Tohtori Marmot Berkeleyn yliopistosta tutki pian tämän jälkeen japanilaissyntyisiä ihmisiä, jotka elivät eri osissa maailmaa ja söivät erilaisilla tyyleillä. Tutkimuksessa löytyi lähes tarkka vastaavuus eläinrasvan ja kolestrolin kulutuksen ja sydänsairauksista johtuvan kuoleman välille. Tohtori Keys Minnesotan yliopistosta teki pian tämän jälkeen massiivisen seitsemän maata käsittäneen tutkimuksen, jossa oli mukana 12 000 koehenkilöä Suomesta, Kreikasta, Italiasta, Japanista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Jugoslaviasta. Mitä Keys sai selville? Tutkimuksissa löytyi jälleen selvä vastaavuus ravinnon kolestrolin ja tyydyttyneen rasvan sekä sydänsairauskuolemien välillä.
Tutkimuksen kansakunnista Yhdysvalloissa ja Suomessa muuten oli isoin eläintuotteiden, tyydyttyneen rasvan ja kolestrolin kulutus ja - korkeimmat kuolinluvut sydänsairauksista.
Kuluneina vuosina useat asiantuntijaorganisaatiot julkisesti vahvistivat linkin tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauden välillä. Muutamia esimerkkejä(vuosi...organisaatio):
1961...Amerikan Sydänyhdistys
1968...Skandinavialaiset lääkintähallitukset (Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa)
1974...Australian Kansallinen Sydänsäätiö 1975...Australian Tiedeakatemia
1977...FAO ja WHO
1980...USDA
Muutamia mainitakseni. Vaikuttaa siltä, että eläinrasva ei ole aivan sellainen "tärkeä ravintoaine" kuin kemistimme väittää. Voisin kuitenkin vastata vielä hänen kysymykseensä, että EN.
Voiko olla totta, että joku on vegaani sinun tietämyksellläsi? Olen useamman kerran maininnut sen ravintoaineitten pitoisuuksista kertovan kirjan ja silti yrität vakuuttaa minut mutu-jutuilla! Surkeaa.
"Nuo ravintotaulukot on laadittu lähinnä lihateollisuuden tarpeisiin ja ne johtavat huomion kätevästi pois asiasta. Lihan kalorithan tulevat proteiinista ja rasvasta." Tietenkin suurin osa ruoka-aineista on vettä. Tuonhan tietää jokainen. Samoin lihassa on proteiineja ja rasvaa. Et kai vain kuvitellut muuta?
Et taida uskoa mitään muuta tiedettä, kuin omaasi tai sellaista,joka tukee sitä?Turha tässä on varmaan mennä mainitsemaa, että yliopistoissa opiskellaan sellaista alaa kuin kemia. Harjoitustöihin, riippuen sivuaineista, kuuluu ravintoaineiden määrittely.Ja todellakin sadassa grammassa mainittuja lajeja on vain muutama prosentti rasvaa.Ravinnosta ja vuodenajasta riippuen lihan rasvamäärä voi hieman vaihdella, toki.Mutta miten itse tuhkaisit vaikkapa porkkanan ja käsittelsit sen jälkeen sen ravintoarvoja. Kuuntelen mielenkiinnolla ja nyt ei mitään mutu-tietoja, kiitos!
Homman juju on siinä, että on todistettavasti pystyttävä toistamaan koe ja saamaan tulokset. Mutu tiedolla sitä ei voi tehdä. Pysytään faktoissa, eikä pseudotieteissä. "Homman juju on siinä, että tuosta sadasta grammastahan suurin osa on vettä. Joten jäljellejäävä "muutama prosentti" rasvaa on useamman kymmenen prosenttia kokonaiskaloreista. " Rasva on tärkeä ravintoaine, pysyn kannassani.
Väität siis virheellisesti, että ravintoainetaulukot on luotu lähinnä lihateollisuuden tarpeisiin. Yritätkö itse johdattaa huomiota pois asiasta? Tai kenties sekoitat sen johonkin muuhun. Pienellä b-vitamiinilisällä saat ehkä enemmän ravinteita aivoihisi tai syömällä kunnon pihvin. Nyt näyttäsi olevan tarve.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...taitaa minussa sittenkin olla "teinityttövegaania", kun liitin vahingossa kemistimme lausunnon tuohon perään. :D Jotta kukaan ei tuota luulisi minun kirjoittamaksi, niin se on siis neljä viimeistä kappaletta lopusta lukien.
Kemistillemme vielä mukailtuna lastenlaulusta: "Ja sulla säilyy pihvisi en vielä sitä syö". :D