Sähköpyöräily on ylivoimainen liikuntamuto.

Ja en ole enää entiseni, 130 kilosta on 60 kiloa jäänyt tien varteen ;-)

Hyviä tuloksia. Olen sotkenut perinteisellä jopa 240 kilometrin siivuja. Nyt noin viisituhatta takana. Kun aloitin painoin sata. Sata painan nytkin.

Minulle tavallinen pyöräily on niin mukavaa että sitä ihan odottaa, eli tulee lähdettyä lähes päivittäin. Noin 700km kuukaudessa tulee lämpiminä kuukausina.
Ja 106 kilosta on jäänyt tienvarteen 30kg.

"Ja jos vertaa tehokkuutta hikipyörään, luulen että 10 000 km sähkiksellä on terveellisempää kuin 100 km hikipyörällä."

Aika paljon joutuu sähkiksen kyydissä istua että saa samat terveysvaikutukset kuin tavallisella jo 100 kilometrillä.

Sähköpyörällä retkeillessä tulee mielellään koluttua matkan varrelta sivutiet sun muut kiehtovat paikat. Aina löytyy mielenkiintoisia reittejä ja mukavia maisemia, eikä ylämäet tai tuulinen keli ole innostuksen tappajana.

Toimintasäde sähköavustuksella on tietenkin sähköpyörien akilleen kantapää, mutta kyllä varmasti yli 100 km saa 400 wattitunnin akusta puristettua kun säästäväisesti ja taktikoiden käyttää avustusta ja voi silti nauttia sähköavustuksen eduista ylämäissä sekä vastatuulessa. Itse hiljattain tein 95 km retken ja kotiin palattua akussa oli virtaa jäljellä 2 palkkia viidestä, eli ehkä noin 35-50 km olisi vielä päässyt avustuksella. Helteinen päivä kun oli niin mukana oli vielä 2 sivulaukkua täynnä vesipulloja, evästä sekä muita matkatarvikkeita.

Jankkaajilla ei sytytä. Siirryttäessä kuntoilussa sähköpyörään hikipyörästä oman energian käyttö lisääntyy. Puhumattakaan kun siirtyminen tapahtuu sohvalta.
Suorituskertoja tulee enemmän, Ne ovat ajallisesti kaksinkertaisia ja kun maiisemaa vaihtuu nelinkertaisesti, ne ovat myös mukavia.

Ehkä ne eivät ymmärrä että sähköavusteinen polkupyörä ei ole mopo.

Minulla ajomatkat tuhatakertaistuivat. Hikipyörälla 20 km vuodessa. Sähkiksellä 2000. Sähköpyörissä ei ole nopeudenrajoitinta. Itse on hillittävä liikennemerkkien mukaan. 62 on maksimini tietokoneen muistissa ;-)

Sähköpyörä ei voi olla ylivoimainen liikuntamuoto koska sähkö tekee työn, ihminen on on siinä vain polkevinaan ja lihakset ei saa harjoitusvastetta.

Sähköpyörä on lainsäätäjän myönnytys lihasheikkoisille ja muista krempoista kärsiville jonka sitten laiskat ovat omaksuneet.
Tuo polkeminen vaadittiin jotta se voitiin rinnastaa laissa pokupyörään.
Mitään järkeähän siinä ei ole. Aivan yhtä hyvin olisi voitu sallia täysin sähköllä liikkuvat ajopelit mutta siihen aikaan ei oltu vielä valmiita tuohon. Nythän sellaisia on pilvin pimein ihan lain sallimia huristimia.

Näin himoliikkujana odotin sähköpyörällä koeajoa mielenkiinnolla. Kävin kokeilemassa mtb-sähikäistä hyvin mäkisessä ja paikka paikoin todella teknisessäkin maastossa. 50km lenkillä tuli nousua ja laskua yli 1600m, keskinopeuteni reitillä oli 18km/h ja sykemittari kertoi keskisykkeekseni 132. Akkua 500w akkuun jäi 1%. Eli minulle kuntoilumielessä sähköpyörä ei voita ihan rehellisellä lihasvoimalla liikkumista, mutta onhan se aivan upea peli lähteä tuulettamaan pollaa poluille! Jos vain lompakko sallisi, hankkisin sähköpyörän.

Jotenkin on porukoilla hukassa aloittajan lanka, eli keskikeho keijokin liikkuu.

Mopoilu tulee voittamaan sähköpyöräilyn kuntoilumuotona. Automaattivaihteilla. Ei rasita niveliä.

Joo kesä alkaa olla lopuillaan ja ei voi kuin haikein mielin muistella sähköavusteisin fillarin ensimmäsia ajokokemuksia. Nyt mittariin on tullut 3000 km. Jostain kummasta syystä olen lähistöltäni havainnut vihemielistä suhtautumista sähköpyörällä ajamiseen. Näyttäisi siltä, että monet ovat kateellisia kun heillä ei ole kenties varaa hankkia efillaria. Eiköhän kohtapuoleen kaikilla ole varoja hankkia efillari kun hinnat putoavat. Tuota odotelessa - terve vaan.

Olen harrastanut pyöräilyä vuosia kuntoilumielessä. Nyt olen hankkinut sähköavusteisen pyörän luomupyörieni rinnalle. On aivan loistava vehje. Hiki silläkin ajaessa tulee jos haluaa.
Avustustasoa voi vaihdella tai ottaa avustuksen napista vaikka kokonaan pois. Ylämäet menee todella kevyesti tai sitten vähemmän kevyesti, ihan miten napista avustusta on valinnut. Keskisykkeet ovat nyt matalammat eli peruskestävyysalueella. Kuten haluankin. Myös korkeita keskisykkeitä saa tuolla helposti maastosta ja avustustasosta riippuen.
Ja vaikka avustus loppuu 25km/h kohdalla niin pääsee sillä tietysti kovempaakin. Sähköavusteinen eroaa mopoista juuri siinä että se ei avusta yhtään jos poljinkampia ei pyöritä. Eli ei todellakaan ole mikään mopo. Toki rullaa alamäissä kuten luomupyörätkin. Yli 40 km/h on oma vauhtienkka vaikka avustaa vaan 25km/h asti. Akku riittää kevyesti monen tunnin lenkkiin ja vielä kertaakaan ei ole mennyt tyhjäksi lenkillä. Pidempään en viitsikään ajaa kerralla.
Suosittelen.

Hankin myös sähköpyörän verkkokaupasta kahden kevyesti kulkevan puuropyörän rinnalle.

Kasasin fillarin pahvilaatikosta, mikä sujui nopsaan ja oli helppo nakki harrastajalle. Ajoin jonkun kerran, yhteensä 70 km. Koko ajan oli vikaa sähköissä. Ränkkäsin sitä useamman tunnin.

Nyt sähköapu on ollut huollossa kuukauden putkeen. Kunto ja harmituskestävyys kasvaa..

Noilla pääsee jo huippukuntoon:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006207971.html
"Helsinkiin ilmestyi uusia kaupunkipyöriä, joilla voi ajaa yli 40 kilometrin tuntivauhtia ympäri vuoden"

Olen samaa mieltä, mitä sitä tavan fillarilla polkemaan. Menen talliin ja starttaan moottoripyörän, eikä tunnu missään. Helposti menee 200km, eikä pohkeetkasn kipeät jos ei mulkele. Että terve vain valopäät.

Lihasheikkous

Autolla tulee vielä helpommin lähdettyä lenkille = parempi kuntoiluväline

Sähköpyöräily on helvetin tyhmää, suorastaan idioottimaista touhua. Pyörän on tarkoitus liikkua lihasvoimin, ei moottorilla.

Ja elämä on helppoo kun joku josta pitää kii. Liukuesteitäkin voi käyttää väärin.

Reilut 10 vuotta olen ajanut työmatkat kesät talvet luomupyörällä noin 7 km per sivu ja muutenkin, vuosittain tuli n 5000 km mittariin. Nyt kun ikääkin alkaa olla , niin on välillä raskasta lumen ja sohjon takia. Vaimo sain töistään tyosuhde etuna sähköpyörän, palkasta vähennetään brutona 100€ kk. Olen ajanut n 470km ja onhan se mahtava peli. Aina on myötätuuli ( 1 avustus) ja samalla myös alamäki ( 2 avustus)
Ja varaakin jää ( 3 avustus) Avustusmatka 1> 120km 2> 80km 3> 40km. 90% minulle riittää 1 tason avustus ja alamäet ilman avustinta, ylämäessä joskus 2 taso. Ja reidet on yhtälailla kipeät kuin luomufillarilla. Kallistahan se sähkö on 1 lataus vie 0,418 kwh eli 20snt kokonaishinnalla n 8,36 snt ( autolla sama matka kuluttaa n 18€ pelkkänä bensana)

MIKSI PITÄÄ LIIKKUA SÄHKÖPYÖRÄLLÄ KOSKA VOIHAN PÄÄSTÄ PALJON NOPEAMPAA KUTEN LENTOKONEELLA JA VÄHÄN HITAAMPAA AUTOLLA

liikkuminen kasvaa kaikista eniten lentokoneella

Ajatko kerralla sen 10000km kuten toiset 100km luomulla?

Sähkö täälläkin,sähköllä mennää

Spandex täälläkin

Miulla sähkö tesla.

On on, mutta siksi suristelen sähköpyörällä. Helppous ja löysyys on nykyaikaa. Makuuhuoneessa vaimokin tykkää, kun luomun sijaan on sähkösuristimia vaihtoehtona. Luomujutuissa naapurin Pena auttaa silloin kun on tarvetta luomulle.

Ja tuskin on mitään kremppoja tai lihasheikkoutta tullut kuten joku aina jaksaa väittää ilman mitään todisteita.

Joillekin polkupyörä on autoon verrattava kapistus kun ei ole autoa (eikä edes ajokorttia), eikä mikään kuntoiluväline.

Sähköpyörä on useimmille täysin tarpeeton, tavallisella pyörällä voi yhtä hyvin ajella ne muutamien kilometrien työmatkat niinkuin on iät ja ajat tehty. Kuntoilumielessäkään sähköä ei tarvitse avusteeksi siinäkään. Matkat ja ajankäyttö menee ihan pöljäksi sähköpyörällä. Ainoastaan sellaiset joilla vamma estää ja sähköavusteisuus sallii pyöräilyn, on järkrvä.