Se on jo kansantauti.
Kysely: Joka neljäs suomalainen potee ilmastoahdistusta, mutta lamaannuksen sijaan se saa toimimaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006211837.html?share=38f792d16d95cd0d4e436e5b6e226f16
Kysely: Joka neljäs suomalainen potee ilmastoahdistusta, mutta lamaannuksen sijaan se saa toimimaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006211837.html?share=38f792d16d95cd0d4e436e5b6e226f16
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tottakait Hesari kirjoittaa tuohon sävyyn. Eihän siellä kukaa suostu tunnustamaan aiheuttavansa vain sairautta hyödyttämällä puuhastelulla. Todellisuudessa tuo ilmastoahdistus on vain jäävuoren kuippu.
Suurella todennäköisyydella sisäilmaongelma=ilmastoahdidtus. Se aiheuttaa yhteiskunnalle vaitavasti kustannuksia. Ahdistus pahentaa myös muita sairauksia.
Aluksi se voi kyllä lisätä aktiivista muutosta. mutta vuosien mittaan se kehittyy pahaksi sairaudeksi, joka on erittäin vaikea parantaaa. Siihen on oikeastaan olemassa vain yksi hoitokeino, mutta se ei ole Suomessa lääketieteen hyväksymä ainakaan vielä. Se on kehitettu Kanadassa.
Entä miten käy ilmastoahdistuksen sen jälkeen, kuin tulee selväksi, ettei CO2 tason nousua millään pystytä estämään. Nykyään sen tosiasian tunnustaa vain älykkäimmät. Suurin osa kansasta ei sitä tajua. Jos olisi tajunneet olisivat äänestäneet toisin.
Koko ihmiskunnan toiminta on niin riippuvainen fossiilisista. että merkittävä rajoittaminen on aivan mahdotonta, ja suurin osa maista ei siihen edes tule sitoutumaan. Kuinka voi ilmastoahdistus tämän tiedon jälkeen.
Minä tajusin tämän jo kolme vuotta sitten. Toisaalta minä heräsin ilmastoasiaan jo 1980 luvulla. Siitä asti olen seurannut tilannetta. En siis ole tietämätön ja piittaamaton. Minulla on vaan paljon enemmän tietoa, kun sitä on kertynyt vuosikymmeniä.
Pistin tänne joskus juttua taloudellisesta ajotavansta. Minä opettelin sen jo 1980 luvulla. Kun ensimmäisenä herää johonkin asiaan. on ensimmäisenä myös huomaamassa virheet muiden ajattelussa.
On hauska etsiä virheitä toisista kun itse on puhdas pulmunen..:)
En etsi virheitä. Ei niitä tarvitse etsiä. Kyllä ihmiset paljastaa ne aivan itse. Virheiden etsiminen on yleensä hedelmätöntä. eikä kukaan ole puhdan pulmunen. En siis ollenkaan kirjoittanut virheiden etsimisestä. Kirjoitin niiden huomaamisesta.
Minulle nuo kaksi on eri asioita. Sinulle ilmeisesti sama asia. Jos joku ajaa perässäni 5 metrin päässä, se on virhe varsikin jos itsellä on alla tehokas urheiluautu, jossa on myös tehokkaat jarrut.
Ei sellaista virhettä voi olla huomaamatta. Jouduin sellaisesta vieheestä kärsimään kolme kuukautta, kun ostin urheiluauton. Sitten kun minä lähdin ensimmäisenä liikennevaloista, ne teki sen virheen, että ajoi ylinopeutta saavuttaakseen minut. Ei sitäkään voinut olla huomaamatta.
Virheiden etsiminen ja huomaaminen on siis selkeästi eri asia. Ihmisistä ei kannata etsiä virheitä. Tieteestä taas niitä kannattaa etsiä. Minulla on tiedossanin melkoinen määrä tieteen virheitä menneisyydestä.
Kaikkia niitä ei ole vieläkään korjattu, vaikka joku toinen tieteenala on löytänyt totuuden. Tämä pätee ilmastotieteeseen.
"Suurella todennäköisyydella sisäilmaongelma=ilmastoahdidtus." Todisteita tuolle väitteelle?
"Pistin tänne joskus juttua taloudellisesta ajotavansta. Minä opettelin sen jo 1980 luvulla. Kun ensimmäisenä herää johonkin asiaan. on ensimmäisenä myös huomaamassa virheet muiden ajattelussa." Mistä tiedät olleesi ensimmäinen?
Työterveyslaitos tutkii sisäilmaongelman psyykkistä ulottuvuutta. Olen lähettänyt sinne oman ajatukseni, joka perustuu psyykentuntemukseeni ja käytännön kokemukseen.
Varsinaisia tieteellisiä todisteita asiasta ei vielä ole, mutta lääkärit osaa kyllä ottaa huomioon myös psyykkisen näkökulman. Täysin eri asia on sitten se, että suostuuko potilas yhteistyöhön.
Maallikkotasolla menee hulluus ja psykosomatiikka edelleen sekaisian. Ne ei kuitenkaan ole sama asia. Psykosomatiikassa on käsittääkseni kysymys pitkittyneestä stressitilasta, joka voi olla myös täysin alitajuinen tiedostamaton. Ihminen ei siis tiedosta mikä luo hänelle paineita.
Taloudellista ajotapaa alettiin opettaa vasta 1990 luvun loppupuolella. En toki tiedä, olinko aivan ensimmäinen. Keneltäkään siihen en kuitenkaan saanut opetusta.
Minut pani miettimään autossanin lisävarusteena ollut kulutusmittari. Siitä näki, mitä auto kuluttaa missäkin tilanteessa. Jos tilanne sen sallii, useimmilla autoilla kannattaa kiihdyttää kakkosvaihteella nopeuteen, jossa saa suurimman vaihteen päälle. Useimmiten se nopeus on 50 km/h.
Täytyy kuitenkin seurata muuta liikennettä. Tuo ohje sopii vain kaupunkiin 50-6o alueelle. Muihin olosuhteisiin voi sitten kehittää muita konstteja. Kun olen pitkään harjoitellut, minulla on niitä lukuisia.
Automaattivaihteisella autolla ei paljonkaan voi kulutukseen vaikuttaa, mutta kyllä silläkin mieluumin kannattaa kiihdyttää suht reippaasti, ja sitten löysätä kaasua, jolloin menee suurin vaihde päälle.
Edellinen autoni oli Amerikassa valmistettu Honda Accort coupe automaatilla. Sillä ei päässyt kaupungissa alle 12 litran, mutta oli sillä kiva kiusta liikennevaloissa.
Kyllä minä ajotyylilläni silti kiusaan liikennevaloissa hitaita melkein millä autolla tahansa. On tullut Ladallakin kiusattua. Lisäksi sillä tyylillä säästän bensaa. Kiihdytys kestää vain pienen hetken, ja sitten suurin vaihde päälle.
Tulipahan taas huviteltua tosikkojen kustannuksella.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006211837.html?share=38f792d16d95cd0d4e436e5b6e226f16
".. kaikkein yleisin on kiinnostus, jonka 58 prosenttia vastanneista ilmoitti päällimmäiseksi aiheen herättämäksi tunteekseen."
Kiinnostukseksi laskettaneen myös ilmastonmuutosuutisointia enemmän tai vähemmän huvittuneena seuraaminen.
"Seuraavaksi yleisimpiä ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne (44 prosenttia vastanneista), voimattomuus (39 prosenttia) ja toivo (36 prosenttia)"
Turhautumista, riittämättömyyttä ja voimattomuutta voi tuntea myös ilmastonmuutosuutisointiin kyllästynyt. tyyliin... mitä ihmettä ne jauhaa, miksei ne hihhulit jo lopeta...
Oikeasti ilmastosta huolissaan olevat ovat minimaalinen vähemmistö, ja nekin mt-potilasehdokkaita.
Ne jotka oikeasti on huolissaan ilmastosta ei valitettavasti ole pieni vähmmistö. Niitä jotka pitää meteliä, on pieni vähemmistö. Muut kärsii hiljaisuudessa. Molemmat on MT potilasehdokkaita, ja sen lisäksi suuri joukko muita.
Tilanne voi olla tällä hetkellä jo katastrofaalinen. Jo puolet sairaseläkkeelle päässeistä on MT potilaita. Huolestuttavaa on se, ettei kukaan voi tietää, kuinka suureksi ongelma paisuu, ja ilmastohypetys jatkuu vaan täysin vastuuntunnottomasti.
On todella kummallista, että kannetaan tarpeettomasti huolta tulevista sukupolvista, ja sorretaan nykyisiä sikiöstä vaariin. Tässä nykyajassa on jotakin hirveän sairasta. Olen jo elänyt aika pitkään, enkä ole ikinä kokenut tällaista.
Nyt kun ongelma on noussut esille, sitä vielä vähätellään ja jopa nähdään positiivista. Siinä ei todellakaan ole yhtään mitään positiivista, jos ihmistä ahdistaa. Täytyy olla psykopaatti,. että kuvittee jotain positiivista.
Ajan mittaan se ahdistus pahenee. ja erittäin harvalla on valmiuksia hoitaa sitä itse. Ensin täytyisi pystyä uskomaan, että sitä uhkaa ei ole. Vasta sitten sille ahdistukselle voi jotakin tehdä.
Ilmasto+on+muuttumassa+luonnollisella+tavalla+ja+siinä+ihminen+on+hieman+mukana+vauhdittamassa+sitä.+Jos+ajatellaan+että+luonto+hoitaa+50+%+ja+ihminen+50%.+Nyt+verotamme+itsemme+hengiltä+ja+lopetamme+lihan+syönnin+sekä+autoilun.+Energiasta+tehdään+sika+kallista,+värjöttelemme+kylmässä+kun+muissa+maissa+lämmitellään+kivihiilellä.+Mikä+on+tulos?+Tämä+ihmisen+osuus+laskee+ehkä+noin+45%:iin+ja+ilmastonmuutos+sen+kun+jatkuu.+Lopettakaa+itsesyytös+ja+ilmastopeloittelu+ja+eläkää+kun+vielä+voitte.
Luonnostaan tapahtuva ilmastonmuutos on suurta rahastusta jossa valtiot ja suuryritykset ovat hyötyjinä. ÄLÄ OLE KUSETETTAVANA, VAAN ANNA PALAA.
Ja näin ratkaisemme ilmastokriisin?
Voitko tarkentaa miten valtiot ja suuryritykset hyötyvät talouskasvun/ tuotteidensa muuttamisesta ympäristöystävällisemmäksi? Esim. Puolan kansantalous perustuu melko suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. .
Pitäisi laskea paljonko poliitikkojen ja median harrastama ilmastoahdistelu aiheuttaa itsemurhia ja mielisairaalareissuja ja laittaa syylliset maksamaan.
Joku oli laskenut, että psyykkiset ongelmat maksaa maalle 11 miljardia vuodessa ja kyllä siitä todella merkittävä osa johtuu ilmastoahdistelusta. Sen lisäksi täytyy laskea myös sisäilmaongelman aiheuttamat kustannukset, koska sekin johtuu pääosin ilmastoahdistelusta. Niin minä ainakin uskon. Vahinko helposti yli 5 miljardia. Voi olla jopa 10 miljardia vuodessa.
Uskoa saa vapaasti mutta todellisuuden kanssa tuskin mitään tekemistä. Jokaisella on myös vapaus ahdistua tai olla ahdistumatta jostakin - paras lääke on yrittää ottaa selvää mitä oikeasti on tapahtumassa - ei lueskella jonkun voivottelua Suomi24:ssä.
Minua ei ahdista ilmastonmuutos itsessään. Ilmastopropaganda lähinnä ärsyttää ja ilmastopolitiikka synnyttää mielessä vastarintaa. Ihmisten ilmastoahdistus alkaa kuiyenkin ahdistaa minuakin. Ahdistun ihan todella kun miettin mitä kaikkea voi seurata siitä, että ihmisiä pommitetaan propagandalla niin, että he ahdistuvat ja alkavat tosissaan pelätä ja sitten ahdistusta ja pelkoa käytetään politiikassa hyväksi.
Paras lääke ahdistukseen olisi luotettava tieto. On monia kysymyksiä, joihin haluaisin saada vastauksen. Pistän tähän täkynä yhden:
Miksi hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta ei tutkita Marsissa?
Maapallo on tavattoman monimutkainen ympäristö, Mars olisi paljon yksinkertaisempi. Marsissa ei ole meriä, ei juurikaan vettä, pilviä tai vesijäätä. Marsin ilmakehä on hyvin yksinkertainen, se on lähes kokonaan hiilidioksidia. Marsin ilmakehä on hyvin ohut, mutta silti kuutiometrissä Marsin ilmaa on reilusti enemmän CO2:ta kuin maapallon ilmakehässä. Voisiko vaikka joku Nasa-friikki kertoa, miksi Marsin kasvihuoneilmiötä ei tutkita vaikka kaikenlaista satelliittia ja mönkijää voidaan Marsiin toimittaa ihan rutiinilla. Luulisi olevan hyödyllistä tietää kuinka paljon hiilidiosidi lämmittää Marsia, missä ei ole juuri muita ilmastoon vaikuttavia tekijöitä kuin aurinko ja hiilidioksidi. Täällä maapallolla ihmiset ovat paniikissa ja pelkäävät maailmanloppua. Miksi Nasa ei tutki Marsin kasvihuoneilmiötä, jonka selvittäminen voisi joko rauhoittaa ihmisten pelkoja tai sitten vakuuttaa viimeisetkin epäilijät, että nyt on pirulauta hätä ja hoppu.
Öh, tulipa lapsus, johon korjaus. Siis kuutiometrissä Marsin ilmaa on enemmän hiilidioksidia kuin kuutiometrissä maapallon ilmaa, ei tietenään enemmän kuin maapallon koko ilmakehässä. Pitää olla tarkkana kuin porkkana näissä ilmastojutuissa muuten joku riemastuu, että hähhähhää, onpa tuokin denialisti ihan seko.
Et+sitten+ole+googlaamisesta+kuullut?+Tutkitaanhan+sitä.+Marsin+kaasukehän+tiheys+on+sadasosa+Maan+vastaavasta,+siksi+siis+kasvihuoneilmiö+on+siellä+hyvin+heikko+vaikka+hiilidioksidia+on+95%.
Marsin kaasukehän vaikutukset on kyllä aika hyvin tiedossa, mutta ne eivät pääse mediaan, koska Marsin mitattu keskilämpötila on säteilytehosta laskettua alempi, päin vastoin, kuin muiden kaasukehällisten planeettojen.
Onko johtopäätös, että hiilidioksidi on syyllinen ohuesta kerroksestaan huolimatta, mitään muita järkeviä lämpötilaa alentavia teorioita ei ole esitetty
" onpa tuokin denialisti ihan seko".-arvostan suuresti rehellisyyttäsi ja sitä että tiedostat tilasi..
"Miksi hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta ei tutkita Marsissa? "
Netistä löytyy varmaan paljonin asiaan liittyvää aineistoa. Jos joku jaksaa penkoa, niin olisi kiva nähdä täälläkin tiivistelmä ja johtopäätökset.
Osaavatko ilmstomallintajat ennustaa Marsin lämpötilan tietokoneohjelmistoillaan.
Kuinka monta sääasemaa arvelet Marsissa olevan ilmastomallinnuksen tarvitseman datan tuottamista varten? Kuinka tiheä havaintoverkko? Montako sääsatelliittia?
Ei taida olla ihan vertailukelpoinen tilanne Maapalloon verrattaessa.
No ei varmaan, mutta kai joku viisas osaa kuitenkin selittää, miksi hiilidioksidi viilentää pinnan lämpötilaa Marsissa, mutta maan kaasukehällä sen vaikutus olisi lämmittävä.
Oletko lukenut tiedelehdissä julkaistuja tutkimuksia Marsin ilmastosta? Niissä "joku viisas" selittää miten hiilidioksidi vaikuttaa Marsissa säätilaan ja ilmastoon. Lähtökohdaksi voit ottaa vaikkapa englanninkielisen wikipedian Marsin ilmakehää käsittelevän artikkelin lopussa olevan lähdeluettelon.
Maapallon ilmaston osalta vaikutusmekanismeista löytyy paljon julkaisuita eli vertailtavaa materiaalia on.
Lue ensin niin osaat esittää oikeita kysymyksiä.
Mikä vika oli kysymyksessäni ?
Marsissa hiilidioksidikehä vaikuttaa viilentävästi ja maan kaasukehässä sen kerrotaan vaikuttavan lämmittävästi.
Marsin kohdalla toteamus on mittausten mukainen tosiasia, maan osalta asia on ainoastaan todeksi osoittamaton teoria, joten jossain on jotain "matoja", katselitpa mitä tahansa internetiin kirjoitettuja juttuja.
Ei mallintamiseen Maassakaan mitään sääasemia tarvita. Lätkämailat syntyvät ihan kynällä huitaisemalla. Miksi niitä sääasemia tarvittaisiin Marsissa?
Marsin+ilmakehää+koskeva+havainto+perustuu+NYKYAIKAISEEN+avaruustutkimukseen.+Käsitys+hiilidioksidin+vaikutuksesta+maan+ilmakehässä+perustuu+1800+luvun+PSEUDOTIETEELLISEEN+ELI+NÄENNÄISTIETEETTLISEN+VÄITTÄMÄÄN.
Huoh !
"Kerskujahitsari" se jaksaa jauhaa samaa iänikuista sontaa aina vaan ja uudestaan.
Ei noihin jaksa enää suhtautua edes huumorilla, mitään uutta ei ole enää vuosien takaa noussut ja vanhat on aikaa sitten kaluttu typeriksi luupaloiksi.
Sinulla on tuo tyypillinen suomalaiskansallinen tauti, että jos kertoo jotakin tehneensä tai jotakin osaavansa niin se on heti kerskumista. Tuo asenne todistaa vain halpamaisesta kateudesta, kun ei itse pysty yhtään mihinkään.
Kun itse saa tuon verran aikaiseksi, niin paine pannussa nousee. kun toinen pystyy kevyesti kirjoittamaan 20 000 merkkiä päivässä. Kyllä niitä joku lukee. Mainosten määrä lisääntyi, kun minä ilmestyin palstalle.
Kun ennen vaaleja kirjoitin, niin palstalle ilmestyi niiden mainos. jotka oli kanssani samalla kannalla. En siis tukenut mitään puoluettä. Tietyt puolueet tuki minua. En edes maininnut mitään puoluetta nimeltä.