Tässä loistava ohje miehille, jotka kuvittelevat, että eivät löydä naista. Ohje on tämä:
HYMYILEVÄLLÄ NAAMALLA PÄRJÄÄ PALJON PAREMMIN KUIN HAPPAMALLA NAAMALLA.
HYMYILEVÄLLÄ NAAMALLA PÄRJÄÄ PALJON PAREMMIN KUIN HAPPAMALLA NAAMALLA.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Öööhh mitäs jos antaisit turhien neuvojen sijasta pillua
Jos et aina näyttäisi sitä hapannaamaa, niin joskus voisit saadakin.
On se kyllä niin totta. Hymy on aika kova juttu ihmissuhteiden hoitamisessa.
OHJE NAISILLE: EI KANNATA OLLA MISSÄÄN EDES YRITTÄÄ ESIINTYÄ YLI 24-VUOTIAINA MEIKKEINEENKÄÄN.
Tällöin voi harhauttaa miehiä.
Nimenomaan kannattaa. Silloin ei ole palstaätmit tule riippakiviksi.
Yks pahimmista asioita mitä naiselle voi käydä, on riippakivi josta ei millään pääse eroon.
niin miten sen nyt ottais... luotto mennyt naisiin
No minulla ei ole mitään tarvetta harhauttaa ketään. Epärehellisyydelle on vähän paha rakentaa mitään kestävää.
Nainen valehteli ikänsä ja luotto meni? Vai että oli vaan meikannut ja sit luulit nuoremmaksi kuin olikaan? Aamulla paljastui totuus? ;)
Entäs ellei pidä omasta hymystään? Minäkin olen muistaakseni huolellisesti polttanut yo-kuvani, koska yhessä tai kahessa niistä hymyilin, ainakin jollain tavalla. En mä uskalla hymyillä kellekään, ksoka itseinho ja syyllisyys estää mua näkemästä itseäni siedettävänä. Se on kyllä kiva jos minulle hymyillään mutta tulee aika pian syyllinen olo kun en osaa vastata takaisin vaikka pitäisinkin näkemästäni.
Eikse riittäisi että hymyilisivät vain ne jotka osaavat?
Miksi inhoat itseäsi ja mistä tunnet syyllisyyttä?
Jos ei pidä omasta hymystään, niin pitää antaa potkut vastaavalle everstille!
- Jotta eversti vaihtaa hymyilyään, jotta olisi itsellesi mukavampi, sitten.
Noku katsot itseäsi peilistä hymyilevänä, niin ei se ole sellanen kun muut näkee kun aidosti hymyilet.
Ei ihan heti tule mieleen ketään ois vähemmän viehättävä hymyillessään ku tiukkana vakavana. Ketä jälkimmäinen ihminen kiinnostaa?
Tee jotain sille itseinholle ja syyllisyydelle. Vaikka itse inhoaa itseään, eivät toiset välttämättä inhoa. Eikä itsekään kannata jäädä siihen inhoamisen, vaan pyristellä siitä irti.
En voi todellakaan tehdä yhtään mitään jollekin sellaiselle tytölle jota yritin paljon auttaa.... koska.. olen vähän sellainen että kun on asejuttuja ja muita, mutta haluaisin auttaa tätä tyttöä, en vain pysty ... kun ei ole sitä yhtä miljardia euroa rahaa hänen hoitoonsa.
Ensin pitäsi kehdata katsoa hymyilevää itseään peilistä. Se on koko lailla raskas homma. Ei se vaa jaksa irrota. Kun ei irtoo itku niin ei naurukaan, muulloin ku umpiväsyneenä yksin ollessa toisinaan. Tulee myös kurja olo jos on nähnyt hymyilevän naamansa spiegelin kautti.
En edes yksin ollessa keehtaa hymytä spiegelille vaikka tietän ettei tässä talosa oo muijta. Enkä kjiehtaa laulaakaan yksin vaikka ehkä lauluääntä olisi, ainaki tärin ja joidenkin muiden, just tämmösten m tyypillisten rohkaisijoiden mielestä. Täytyyhän sitä kummipoikaansa kehuskella.
Tulee monesti viilis että joku on sittehi josai huonees tai saunasta ulos johtavan raikasilmaputken läpi kuuntelee. Olen jonku kerran jääny kiinni kiroilusta. Siis kun yksin olen pitkiä aikoja töitä tehes solvinu lähinnä henkivaltiaita rajusti mutta aika leipääntyneellä meininkileissönillä, sanotaan puoli tuntia ja yhtäkkii huomaan että halavatun palavattu vattu, muudan nimeltäsanomaton hiippailee tuola josai lähistöllä ja kuin kaua seo kuullu mun solvantaa, mitenkä pärsheleen isosti mä oon taase kiroillu ja ennenkaikkeata, miten selvästi artikuleeraten.
Mieluummin silti kiroan ja ärjyn sanattomasti. Se estää loistavan tehokkaasti paiskimasta työkaluja hajalle tai reuhtomasta nuppeja sijoiltaan. Huuto ei vahingoita koneita ja hienomekaanisehkoja laitteita joiden parissa joutuu monesti olemaan. Koneita siis olen harjaantunut käsittelemään kuin hyvin sievällä sievällä kädellä vaikka kuin siinä samalla muut seikat kyrsii.
Soon näjes peeveli katiskassa jos jokin pikku jutskeliinihi mänee rikki. Taukoa töehi tulee ja pitää soitella korjaajaa ja hakia varaosia, palauttaa vääriä, hakia uuestaan...Se ei ole niin nannaa meininkiä että kannattaisi.
Miksi et saisi olla oma itsesi? Mitä haitaa siitä on, jos joku kuulee sinun laulavan tai kiroilevan? Kiroilulla oli jokin viisas vaikutuskin, sitäkin on tutkittu :)
Kuten sanoit, kiroilu autaa siihen, ettei tarvitse romuja rikkoa ja se on siis siinä tilanteessa viisas tapa hoitaa asiaa.
Laulaminen taas, senkin on todettu olevan sielulle hyväksi, joten laulamalla hoidat hyvinvointiasi ja se on taas viisautta. Ja kun sinulla on hyvä ääni, saatat sen raitisilmaputken kautta hoitaa jonkun toisenkin hyvinvointia ja se sillä on jo merkitystä kansantaloudenkin kannalta.
No se peili...se on tietysti vaikeampi juttu. Mitä jos siitä tekee projektin? Vähän niinkuin rikki oleva vempain, joiden kanssa pelaat. Jos ei tiedä heti missä vika on, sitähän joutuu etsimään, pitää katsella sitä vehjettä, miettiä toimintaperiaatteita, luulisin.
Katso sinne peiliin samalla mentaliteetilla. Siinä on naamataulu, hymyssä jotain "vikaa", ei toimi kunnolla...sitten vaan kokeilemaan erilaisia hymyjä ja ilmeitä, toimiiko, jos ei niin miksi ei? Millaiset hymyt toimivat toisilta sinun suuntaasi?
Rojetki pystyyn ... :)
Jossain oli myös että kiroilevat on älykkäämpiä.
Muistelin myös jotain semmoista. Kielellisesti lahjakkaalle ainakin kirosanatkin jäävät helposti mieleen siten, että kun niitä paljon kuuntelee, ne saattavat tarttua kuten murresanat yleensäkin.
Suomalaisten miesten pitäisi sterilisoida itsensä, jotta ilmasto pelastuu, mutta käyttää kehitysmaista tulevaa maahanmuuttoa kompensoimaan pienentyvää väestöä.
Aloitus oikeassa, mitä olen omalla kohdallani havainnu. Rento hymy mikä jaksaa silmiin saakka saa naisessa aikaan saman. Tosin myös toiseen suuntaan. Jos sinua, nainen, ei hymyilytä, niin älä väännä sitä väkisin naamallesi. Tekoväännön huomaa vaikka toinen pitäisi sitä vain kohteliaisuushymynä. Saa aikaan vain sisäisen ärsyyntymisfactorin nousun.
Siinä on tekemistä, jos ei osaa olla rento, eikä ole sosiaalinen tapaus. Ja varsinkin, jos ei ole "koskaan" ollut tekemisissä naisen kanssa, niin hymy tuskin on kovin herkässä.
Toki, harjoittelemalla hymyilyä, senkin varmaan oppii, ja siihen tottuu. Itsevarmuudesta se on paljon kiinni. Vaikka periaatteessa ujo hymy voi olla kauniskin, mutta harvemmin varmaan toimii miehellä (?), jollei muutenkin vaikuta jotenkin sympaattiselta/viattomalta.
Hymyilläkin voi toki monella tavalla. Viaton, rakastava, intohimoinen, viekas, jne. Aidosta tunteesta sisällä se kaikki lähtee.
Ujokin hymy toimii kyllä. Samoin kuin myrtynyt ilmekin. Toinen kutsuu tutustumaan, toinen sanoo, ettei kannata lähestyä. Millaista ilmettä kannat?
Nyt kun ikä lähentelee kuuttakymmentä, huomaan että kolmikymppiset naiset joita samanikäisenä vastaavan näköisiä läskejä en ole koskaan edes vilkaissut ovat nyt kauniita. juuri katselin yhden huulia jotka olivat todella suudeltavan näköiset.
Loppupeleissä kuitenkin pelit ovat ohi ja henkilökohtainen itsekkyys ja materialismi ajaa kaiken edelle. on aivan sama vaikka tässä iässä ei enää naisen kanssa olisikaan.
Ala-ja yläasteella sattui olemaan luokallani tai vuotta alempana semmosia tyttölöjä, kutka inhos mua tai jotenni vältteli. Eräskään ei muka koskaan voinu kunnolla tarttua käestä ko josai piirisä seistiin ja satuin sen viereen. Antoi ehkä yhden sormensa josta sain ottaa häntä kiinni tai sitten hän otti yhestä sormestani otteen, kuin olisi roikuttanut kädessään rotan raatoa hännästä.
Muistui mieleen myös muudan pieni ja vähänen keissi, jok johtui siitä että hituisen satuin hymyilemään yhden tytön suuntaan. Siitähän se riemastui ja viittilöi bestis-ystinsä tykönsä. Hiljaa sille korvaan hiiskutti jotain "..se hymmyili..." Jotenki virnuilivat het siinä molemmat samala myös. Jännää kyllä ois tavata samat tyypit nyt yli 20 v jälkeen. Vieläkö ois samanlaista suhtaudunta muhun. Metkaa ajatella ettei olisikaan. Ois kiva nähdä ne ihan toisenlaisina ja mukavaa olisi myös todetane mukaviksi, siis juuri sellaiset joita piti jotenki jopa vaarallisina silloin kerran.
o jaa, kantautuu sitä
Koskenlaskija-nimimerkki, väärin luulit pelit vasta alkavatkin.... kohta, aivan vain vihjeenä kun tiedän että "kaskenpolttaja*, älykkyytesi ei ole kovin hyvää tasoa..
No nyt olet nähdäkseni ihan ytimessä.
OHJE VAIMOLLE.
Ålä sotkeennu minun pontikankeittojuttuihini enää!
Jos ruma mies tekee tuon neuvon mukaan eli hymyilee leveästi, niin silloin ruma mies vasta typerältä näyttääkin.
Ruma mies näytää leveällä hymynaamalla typerältä Barba babalta tai kurpitsa ukolta.
t. Ruma mies
Kun on ollut ikänsä yksin ja torjuttu riittävän monta kertaa treffeillä ei osaa enää hymyillä. Välillä on toivonpilkahduksia jotka sammuvat sitten saman tien. Ei siihen turru vaan se tuntuu kerta kerralta kipeämmältä.
Hyvä ohje.
Mutta ei vaan jaksa.
Naisia ei saa mitenkään. Ei vaikka yrittäisi mitä.
Ei paljoa jaksa hymyillä kun hampaat on mitä ne on.